NordenBladet — Valtioneuvoston kanslia on asettanut työryhmän selvittämään lapsibudjetointia osana kansallista lapsistrategiaa. Tavoitteena on edistää lasten oikeuksia ja lapsivaikutusten arviointia talousarvioprosessissa ja hallinnon eri tasoilla.

YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan lasten oikeudet tulisi ottaa huomioon talousarvioprosessien kaikissa vaiheissa. Lapsibudjetointi on kuitenkin Suomessa ollut toistaiseksi erittäin vähäistä.

– Osana kansallista lapsistrategiaa haluamme edistää sitä, että valtion, kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden talousarvioprosesseissa seurataan lasten ja nuorten oikeuksien toteutumista. Haluamme myös, että lapsiin ja perheisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi on systemaattinen osa päätöksentekoa ja toimintaa hallinnon kaikilla tasoilla. Lapsistrategian yhteyteen perustettu lapsibudjetointia kehittävä työryhmä selvittää työssään myös tätä kokonaisuutta, lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari kertoo. Lapsibudjetoinnilla tarkoitetaan talousarvion tarkastelemista lapsen oikeuksien näkökulmasta. Sen avulla voidaan arvioida, mikä osuus julkisista varoista käytetään lapsiin. Tämä auttaa hahmottamaan lapsiin kohdistuvia palveluja ja etuuksia sekä niiden kustannuksia. Lapsibudjetointi mahdollistaa myös sen, että eri panostuksilla aikaan saatuja vaikutuksia voidaan arvioida. Lapsibudjetointia pilotoidaan valtion vuoden 2022 talousarvioprosessissa

Työryhmän tehtävänä on valmistella konkreettinen esitys siitä, miten lapsibudjetointiosio otetaan käyttöön valtion talousarvioprosessissa. Tätä on tarkoitus pilotoida jo vuoden 2022 talousarvioesityksessä ja vakiinnuttaa käytäntöön vuoden 2023 talousarvioesityksessä.

– Lapsibudjetoinnin kehittäminen ja toimeenpano vaatii laaja-alaista ja huolellista suunnittelua ja pitkäjänteistä kehittämistä. Valtion talousarvioon liittyen on huomioitava myös muut talousarvion ilmiöbudjetoinnin analyysi- ja esittämistavat, sanoo työryhmän puheenjohtaja, budjettipäällikkö Sami Yläoutinen.

Lisäksi työryhmä laatii ehdotuksen, miten valtio voi edistää sitä, että lapsiin kohdistuvien menojen kokonaisuus tehdään näkyväksi hallinnon eri tasoilla ja eri toimenpidevaihtoehtojen lapsivaikutusten arviointi tukee valtioneuvoston, hyvinvointialueiden ja kuntien päätöksentekoa. Työryhmän jäsenet tulevat eri ministeriöistä. Se kuulee työssään myös eri sidosryhmiä. Työstä laaditaan raportti, joka luovutetaan 31.5.2021 mennessä. Ryhmän työssä koottua tietoa ja ehdotuksia hyödynnetään kansallisen lapsistrategian toimeenpanossa.

NordenBladet — EU-ministerivaliokunta käsitteli kokouksessaan perjantaina 12. helmikuuta Euroopan keskuspankin mahdollista hanketta digitaalisen euron luomiseksi, komission tiedonantoa pankkien järjestämättömien lainojen hallinnasta ja eurooppalaisia koronatoimia. Ministerivaliokunta linjasi myös Suomen kantoja ministeritason videokokouksiin.

EU-ministerivaliokunta keskusteli Euroopan keskuspankin suunnitelmasta ottaa käyttöön digitaalinen euro. Näin esimerkiksi suomalaiset kotitaloudet ja yritykset voisivat mahdollisesti avata talletus- ja käyttelytilin keskuspankkiimme eli Suomen Pankkiin. Hankkeella voisi olla merkittäviä vaikutuksia nykyiseen liikepankkijärjestelmään ja pankkiunioniin sekä eurooppalaiseen rahoitusjärjestelmään. Suomi katsoo, että digitaaliseen euroon liittyviä avoimia kysymyksiä tulee selvittää ja nykymuotoinen järjestelmä säilyttää vähintään keskipitkällä tarkastelujaksolla.

NordenBladet — Sisäministeriössä on valmisteltu säädösmuutoksia, joilla pannaan täytäntöön EU:n rahoitustietodirektiivi kansallisesti. Direktiivi sisältää säännöt, joilla helpotetaan viranomaisten mahdollisuuksia käyttää muun muassa pankkitilirekisteritietoja tiettyjen rikosten ennalta estämisessä, paljastamisessa, tutkimisessa tai niihin liittyvissä syytetoimissa.

Säädöshankkeen valmistelu on edennyt ja rahoitusdirektiivin kansallinen täytäntöönpano lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle. Toimivaltaa vakavia rikoksia paljastaville ja tutkiville viranomaisilleRahoitustietodirektiivin mukaan EU:n jäsenvaltioiden on nimettävä ne viranomaiset, joilla on valtuudet päästä jäsenvaltioiden perustamiin kansallisiin keskitettyihin pankkitilirekistereihin ja tehdä hakuja rekistereissä. Direktiivin mukaan käyttöoikeus pankki- ja maksutilirekistereihin voidaan antaa viranomaisille, joilla on toimivalta vakavien rikosten ennalta estämisessä, paljastamisessa, tutkimisessa ja niihin liittyvissä syytetoimissa.

Hallituksen esityksessä on paitsi nimetty ne viranomaiset, joilla on rahoitustietodirektiivin mukainen välitön pääsy pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmään, myös esitetty laajennettavaksi nykyisestä pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän käyttämiseen oikeutettuja viranomaisten joukkoa. Valvontajärjestelmään esitetään direktiivin tarkoittamalla tavalla pääsyä poliisille ja suojelupoliisille, Tullille, Rajavartiolaitokselle ja syyttäjille. Tämän lisäksi nyt esitetään kansallisena sääntelynä, että järjestelmään pääsevien viranomaisten joukkoa laajennetaan niihin viranomaisiin, joilla on jo oikeus saada järjestelmässä olevia tietoja oman sääntelynsä pohjalta, mutta joiden osalta tietoa hankitaan vielä osaltaan jopa manuaalisesti. Tällä hetkellä pankki- ja maksutietovalvontajärjestelmään pääsevät vain rahanpesulain mukaiset toimivaltaiset viranomaiset silloin, kun he hoitavat rahanpesuun liittyviä tehtäviä.

Keskitetyillä pankkitilirekistereillä tarkoitetaan keskitettyjä automatisoituja mekanismeja, kuten keskitettyjä rekistereitä tai keskitettyjä sähköisiä tiedonhakujärjestelmiä. Niiden kautta toimivaltaiset viranomaiset voivat hakea sähköisesti tietoja pankki- ja maksutileistä sekä niiden haltijoista ja tosiasiallisista edunsaajista.

Toimivaltaisen viranomaisjoukon laajentamisen lisäksi hallituksen esityksessä ehdotetaan teknisten ratkaisujen lisäämistä, kuten esimerkiksi sellaisen sovelluksen rakentamista, jolla voitaisi helpottaa pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän yhteyteen rakennettavan viranomaislaajennuksen täytäntöönpanoa.Direktiivissä on lisäksi säädetty myös tietojenvaihdosta rahanpesun selvittelykeskusten kesken ja Europolin kanssa. Rahoitustietodirektiivin täytäntöönpanon edellyttämällä tavalla esitetään myös rahanpesun selvittelykeskuksen toimivallan laajentamista Europol-asetuksen mukaisiin rikoksiin. Suomessa rahanpesun selvittelykeskus toimii Keskusrikospoliisissa.

Työssä on pyritty ottamaan huomioon erityisesti perustuslaissa turvattu yksityiselämän ja henkilötietojen suoja ja tietosuojaa koskevan sääntelyn vaatimukset.

Rahoitustietodirektiivin kansallinen täytäntöönpano saatettava voimaan elokuuhun 2021 mennessäRahoitustietodirektiivi liittyy niin sanottuun viidenteen rahanpesudirektiiviin, jossa edellytetään, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön keskitettyjä pankkitilirekistereitä tai tiedonhakujärjestelmiä, jotka mahdollistavat pankki- ja maksutilien sekä tallelokeroiden haltijoiden oikea-aikaisen tunnistamisen. Suomessa viides rahanpesudirektiivi on pantu täytäntöön muun muassa lailla pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä, joka tuli voimaan 1.5.2019. Sen pankki- ja maksutilien tiedonhakujärjestelmää sekä pankki- ja maksutilirekisteriä koskevia säännöksiä on sovellettu 1.9.2020 lähtien.

Direktiivi annettiin 20.6.2019 ja jäsenvaltioiden tulee saattaa voimaan direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 1.8.2021. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian lukuun ottamatta pian lukuun ottamatta pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annettuun lakiin esitettäviä järjestelmän teknistä kehittämistä edellyttäviä säännöksiä, jotka on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.3.2022.

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysalan toimintayksiköissä laajalti käytössä oleva Turvallinen lääkehoito -opas on julkaistu kokonaan päivitettynä, uutena versiona. Uusi opas on suunnattu edellisiä selkeämmin kaikille lääkehoitoa toteuttaville yksiköille, myös sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolella. Turvallinen lääkehoito -opas on jo vuodesta 2006 ohjannut lääkehoidon käytäntöjä Suomessa. Nyt ilmestynyt uusi Turvallinen lääkehoito -opas on järjestyksessään toinen päivitys.

”Tavoitteena oli laatia opas, josta on aidosti apua lääkehoitosuunnitelman laatimisessa ja lääkehoidon turvallisuuden varmistamisessa erilaisissa yksiköissä”, tiivistää projektipäällikkö Päivi Ruokoniemi Fimeasta. Kohti lääkitysturvallisia käytäntöjä – tukena lääkehoitosuunnitelman mallipohjaOppaan tavoitteena on edistää asiakas- ja potilasturvallisuutta tukemalla yksiköitä lääkitysturvallisten käytäntöjen suunnittelussa ja varmistamisessa. Uutta Turvallinen lääkehoito -oppaassa on sen liitteeksi laadittu lääkehoitosuunnitelman mallipohja, jota voidaan hyödyntää lääkehoitosuunnitelman laatimisen tukena. Lisäksi uudessa oppaassa on nyt huomioitu farmaseuttisen osaamisen merkitys lääkitysturvallisuuden varmistamisessa, ja lääkärien roolia on nostettu esille aiempaa enemmän. Oppaassa korostuu johdon vastuu turvallisen lääkehoidon edellytyksistä sekä organisaatio- että yksikkötasolla, unohtamatta kuitenkaan jokaisen lääkehoitoa toteuttavan ammattilaisen vastuuta omasta toiminnastaan.

Turvallinen lääkehoito -opas on luonteeltaan suositus, jonka tavoitteena on tukea yksiköitä lääkehoitoprosessin turvallisuuden varmistamisessa. Valvontaviranomaiset hyödyntävät opasta valvonta- ja ohjaustyössään soveltuvin osin.Lääkitysturvallisuuskulttuurin edistäminen jatkuuLääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea koordinoi Turvallinen lääkehoito -oppaan päivitysprojektin sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. Päivitysprojekti toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Valviran ja Aluehallintovirastojen kanssa. Sidosryhmät osallistuivat päivitysprojektiin aktiivisesti.Vuoden 2021 aikana Fimea koordinoi Turvallinen lääkehoito -oppaan implementointiprojektin, jonka tavoitteena on oppaan jalkauttaminen käytäntöön ja sen myötä lääkitysturvallisuuskulttuurin edistäminen. Projekti toteutetaan yhteistyössä STM:n, AVIn ja Valviran kanssa.

Opas tilattavissa verkkokaupasta

Turvallinen lääkehoito -oppaan voi tilata valtioneuvoston kirjakaupasta.

NordenBladet — Suomen 4H-liitto ja Suomen Partiolaiset ovat käynnistäneet hankkeen, jolla kehitetään uusia tapoja tuoda nuorten ääni kuuluviin Kansallisen metsästrategian toteutuksessa. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hanke on osa Kansallisen metsästrategian toimeenpanoa, ja yksi sen keskeinen osa on nuorten metsäneuvostotapahtuman järjestäminen. Avoin haku metsäneuvostoon on jo auennut ja jatkuu 14.3.2021 saakka.

Viestinnän ja vuorovaikutuksen kehittäminen on yksi Kansallisen metsästrategian tavoitteista, ja nuorten osallistaminen yksi tärkeistä sitä edistävistä toimenpiteistä. Myös pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteena on, että nuorten osallisuus yhteiskunnassa kasvaa. Nuorten osallisuus Kansallisessa metsästrategiassa -hankkeessa nuoret ympäri Suomea pääsevät osallistumaan kansallisen metsäpolitiikan toimeenpanoon ja tutustumaan tarkemmin metsästrategiaan.

”Olemme iloisia, että nuorisojärjestöt 4H ja Partiolaiset ovat lähteneet toteuttamaan hanketta. Heidän kauttaan voimme tavoittaa laajasti nuoria eri taustoista”, sanoo hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Jaakko Nippala maa- ja metsätalousministeriöstä. Nuorten metsäneuvosto arvioi Kansallisen metsästrategian toteutumistaToukokuussa 2021 järjestettävä nuorten metsäneuvostotapahtuma innostaa ja kannustaa nuoria metsäpolitiikan tekoon ja edistää Kansallisen metsästrategian toimeenpanoa. Ensimmäiseen nuorten metsäneuvostoon valitaan 30 nuorta.

”Metsäalalla on keskeinen rooli nuoria koskettavien suurien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden hupenemisen ratkaisemisessa. Metsät tarjoavat monelle nuorelle työtä ja toimeentuloa nyt ja tulevaisuudessa. Nuorten metsäneuvostossa nuorilla on mahdollisuus evästää päättäjiä metsästrategian toteuttamisessa”, sanoo työryhmän puheenjohtaja Mikko Jalo Suomen Partiolaisista.

”Metsäneuvostotapahtumaa valmistelee nuorista koostuva projektiryhmä, joten tapahtuma järjestetään aidosti nuorilta nuorille. Tavoitteenamme on saada metsäneuvostoon kokoon mahdollisimman iso ja monimuotoinen osallistujajoukko”, kertoo Jalo.

Koululaisten metsäpäivillä pohditaan luonnon monimuotoisuutta
Kevään mittaan järjestettävillä yläkoululaisten metsäpäivillä pilotoidaan rastimallia, jonka avulla nuoret oppivat sovittamaan yhteen erilaisia kestävyyden näkökulmia. Luonnon monimuotoisuus -teemalla järjestettävät tilaisuudet vahvistavat nuorten tietoja ja osallisuutta ajankohtaisessa metsästrategian teemassa. Metsäpäiville osallistuneiden nuorten näkemyksiä voidaan hyödyntää sekä valtakunnallisella että maakunnallisella tasolla metsästrategian toimeenpanossa.

”Rastimallissa keskiössä on metsien käytön kokonaiskestävyys. Katse kestävyyteen luodaan erityisesti monimuotoisuusteeman kautta. Rastimalli opettaa nuoria sovittamaan yhteen erilaisia tavoitteita ja tekemään ratkaisuja, jotka palvelevat parhaalla tavalla kaikkia metsäluonnon käyttäjiä ml. kasvit, eläimet ja ihmiset. Toiminta tavoittaa ison määrän koululaisia ja myös niitä, jotka eivät ole valmiiksi välttämättä metsäasioista kiinnostuneita”, kertoo Sampo Juhajoki Suomen 4H-liitosta.

Nuorten osallisuus Kansallisessa metsästrategiassa -hankkeessa kerrytetään konkreettisia kokemuksia nuorten osallistamisesta metsäpolitiikkaan. Hankkeessa pyritään siihen, että nuorten omistajuus ja sitoutuneisuus Kansalliseen metsästrategiaan kasvaa. Tuloksia voidaan hyödyntää myös pysyvinä nuorten osallisuuteen tähtäävinä toimenpiteinä.

Nuorten osallisuus Kansallisessa metsästrategiassa –hanke (mmm.fi)Kansallinen metsästrategia 2025 –esite (e-julkaisu)  Lisää Kansallisesta metsästrategiasta (mmm.fi)Haku nuorten metsäneuvostoon (hakulomake)Nuorten metsäneuvosto Instagramissa @nuortenmetsaneuvosto

NordenBladet — Metsä Group tiedotti 11.2.2021, että se on päättänyt rakentaa uuden biotuotetehtaan Kemiin.

– Tämä on odotettu ilouutinen, kyseessä on Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi. Hallitus on varannut tämän hankkeen liikenneinvestointeihin määrärahoja jo vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa ja kuluvan vuoden talousarviossa. Rakennamme teitä ja raiteita, joilla puu saadaan tehtaalle ja lisäksi panostamme satamaan, josta tuote lähtee maailmalle, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

Eduskunta hyväksyi kesäkuussa 2020 hallituksen esityksen vuoden 2020 neljänneksi lisätalousarvioksi.Kemin biotuotetehtaan raideyhteyksiin Kemin kohtaan myönnettiin 10,5 milj. euron valtuus, Kontiomäki-Pesiökylä -radan parantamiseen 81,0 milj. euron valtuus, Oulu-Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantamisen 1. vaiheeseen 23,0 milj. euron valtuus sekä valtatien 4 Oulu-Kemi liittymien parantamiseen Simossa 20 milj. euron valtuus.

Vuoden 2021 talousarviossa osoitettiin Kemin Ajoksen meriväylän syventämiseen 26,5 miljoonaa euroa ja Oulu-Kemi-rataosan välityskyvyn parantamiseen (kohtausraiteet) 15 miljoonaa euroa.

– Nyt kun Metsä Group on tehnyt päätöksen uuden biotuotetehtaan rakentamisesta Kemiin, voidaan myös tämä yli 170 miljoonan euron liikenneinfrapaketti aloittaa kokonaisuudessaan, sanoo ministeri Harakka.

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöSaija Nurminen, lähetystöneuvos p. 0295 350 202
– Edustuston päällikön tehtävän päättyminen
– Edustuston päällikön tehtävään määrääminenOikeusministeriöJanina Groop-Bondestam, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 334
– 1. Landskapslag om yrkeskompetens för lastbils- och bussförare
2. Landskapslag om ändring av landskapslagen om landskapsbidrag till bildningsförbund
3. Landskapslag landskapslag om ändring av landskapslagen om barnomsorg och grundskola
4. Landskapslag om tillämpning av växtskyddslagen
5. Landskapslag om upphävande av 9 § 2 mom. landskapslagen om tillämpning i landskapet Åland av barnskyddslagen
6. Landskapslag om ändring av landskapslagen om tillämpning av lagen angående specialomsorger om utvecklingsstörda
7. Landskapslag om ändring och temporär ändring av landskapslagen om landskapsandelar till kommunerna
8. Landskapslag om ändring av kommunalskattelagen för landskapet Åland
9. Landskapslag om upphävande av landskapslagen om kompensation till kommunerna för arbets- och pensionsinkomstavdraget.
10. Landskapslag om tillämpning på Åland av lagen om främjande av sjukpensionärers återgång i arbeteJohanna Nyberg, hallitussihteeri p. 0295 150 068
– Armonanomuksen ratkaiseminen
– Armonanomusten hylkääminen
– Armonanomuksen jättäminen varteen ottamattaLiikenne- ja viestintäministeriöRisto Saari, liikenneneuvos p. 0295 342 311
– Suorasta kansainvälisestä rautatieliikenteestä Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välillä tehtyyn sopimukseen on sovittu eräistä teknisluonteisista muutoksista, joista kyseisen sopimuksen 70 artiklan mukaisen muutospöytäkirjan allekirjoittamista varten haetaan allekirjoitusvaltuudetSosiaali- ja terveysministeriöIsmo Tuominen, hallitusneuvos p. 0295 163 341
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta (HE 230/2020 vp; EV 221/2020 vp)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on päivittänyt koronaviruksen testausstrategian 10.2.2021.

Testausstrategian pääperiaate on testaa-jäljitä-eristä-hoida. Testaus on kokonaisuus, johon kuuluvat tartuntariskin arviointi, näytteenotto, näytteen laboratorioanalytiikka ja tarvittavat jälkitoimet. Valppaus todeta tartunnat nopeasti ja valmius jäljittää tartuntaketjut tehokkaasti ovat edelleen ratkaisevan tärkeitä, jotta myös perimältään muuntuneiden virusten leviäminen voidaan estää.

Suomen testauskapasiteetti on tällä hetkellä noin 30 000 näytettä vuorokaudessa. Suurimmat päivittäiset testimäärät ovat olleet yli 26 000 näytettä vuorokaudessa. Edellisen kerran testausstrategia päivitettiin elokuussa 2020.

Päivitetty testausstrategia löytyy verkosta stm.fi-verkkopalvelusta:Kansallinen covid-19-testausstrategia (päivitetty 10.2.2021)Koronavirustestauksen strategiaHallitus keskusteli covid-19 –testausstrategian päivittämisestä (VNK tiedote 10.2.2021)

NordenBladet — Nuorisoasioista vastaava tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on myöntänyt valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille kuluvan vuoden toimintaan yhteensä 18 600 000 euroa. Avustusta sai 97 järjestöä.

Järjestöjen saamat avustukset ovat harkinnanvaraisia ja ne myönnetään nuorisolakiin ja valtioneuvoston asetukseen perustuen. Nuorisolain mukaan valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon järjestön toiminnan laatu, laajuus, yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja järjestön taloudenhoito. Avustettavan toiminnan on oltava yleishyödyllistä. Valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan lisäksi huomioon, miten järjestö toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja nuorten osallisuutta sekä toteuttaa muita nuorisolaissa säädettyjä tavoitteita ja lähtökohtia.

Suurimpia avustusten saajia olivat aikaisempien vuosien tapaan Suomen Partiolaiset ry (1 455 000 euroa), Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry (1 283 000 euroa), Suomen Nuorisoseurat ry (1 065 000 euroa), Lasten ja nuorten keskus ry (1 019 000 euroa) ja Nuorisotutkimusseura ry (1 007 000 euroa). Määräraha on tarkoitettu käytettäväksi yleisavustuksina järjestöjen nuorisotyöhön ja -toimintaan, mutta järjestöt voivat osoittaa osan määrärahasta käytettäväksi myös alueellisten ja paikallisten jäsenjärjestöjensä toimintaan. Yksinomaan paikallisen ja alueellisen nuorisotyön ja nuorisoalan järjestötoiminnan tukemisesta vastaavat muun muassa kunnat ja aluehallintovirastot.

Myönnetyt avustukset valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen toimintaan

NordenBladet — EU:n komissio on tehnyt direktiiviehdotuksen, jolla päivitettäisiin EU:n verkko- ja tietoturvadirektiivi (NIS-direktiivi) vastaamaan muuttunutta kybertoimintaympäristöä. Direktiiviehdotus asettaisi jäsenvaltioille uusia velvoitteita. Valtioneuvosto kannattaa ehdotuksen tavoitteita ja pitää tärkeinä ehdotuksen kyberturvallisuutta ja tietosuojaa vahvistavia vaikutuksia. Lisäksi valtioneuvosto pitää tärkeänä, että ehdotus säilyttää myös kansallista liikkumavaraa.

Valtioneuvosto antoi eduskunnalle tiedonannon komission ehdotuksesta 11. helmikuuta 2021.Komission ehdotus on osa joulukuussa 2020 annettua EU:n uutta kyberstrategiaa ja sen tavoitteita. Ehdotus on linjassa Suomen omien tietoturvaa ja tietosuojaa koskevien linjausten ja toimenpiteiden kanssa.

Riskienhallintatoimia kyberturvallisuuden varmistamiseksiDigitalisaation myötä myös kyberloukkausten määrä on kasvanut ja ne ovat olleet entistä kehittyneempiä. Kyberturvallisuushäiriöt aiheuttavat taloudellisia menetyksiä ja heikentävät käyttäjien luottamusta palveluihin. Komission ehdotuksen tavoitteena onkin vahvistaa sekä EU:n yhteistä, että jäsenvaltioiden kansallista kyberturvallisuuden tasoa kriittisiksi katsottujen sektoreiden ja toimijoiden osalta.

Komissio ehdottaa muun muassa, että EU:n ja jäsenvaltioiden kansallisia kyberturvallisuusvalmiuksia, varautumista ja riskienhallintaa kehitetään. Lisäksi kyberturvallisuuden valvontaa, raportointia ja tietojenvaihtoa sekä yhteistyötä tulisi lisätä ja yhdenmukaistaa.

Kansallisten kyberturvallisuusstrategioiden tueksi yhteisiä velvoitteita ja toimintatapoja
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että EU:lla on selkeä sääntelykehys kyberturvallisuudelle, sillä useat häiriöt ja niiden vaikutukset voivat olla jäsenvaltioiden rajat ylittäviä. Siksi on luontevaa, että yhteiskunnan keskeisiä ja tärkeitä toimijoita koskevat kyberturvallisuusvaatimukset perustuvat yhteiseen sääntelyyn ja yhteisiin toimintatapoihin.

Valtioneuvosto katsoo, että kyberturvallisuutta koskevan sääntelykehyksen on oltava yhdenmukainen muun relevantin sääntelyn kanssa. Erityisen tärkeää on, että uudet velvoitteet ovat oikeasuhtaisia ja riskiperusteisia direktiivin soveltamisalaan kuuluvien toimijoiden kokoon ja toimintaan nähden.

Valvontaviranomaisille esitettyjä tarkennettuja tehtäviä valtioneuvosto pitää lähtökohtaisesti perusteltuina, mutta niitä tulisi tarkastella rinnakkain myös perustuslain vaatimusten kanssa. On hyvä, ettei direktiiviehdotus vaikuta jäsenvaltioiden yleistä turvallisuutta, puolustusta ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämistä koskevaan toimivaltaan.

Valtioneuvosto tukee raportoinnin tehostamista ja tietojen vaihtoa sekä kannattaa jäsenvaltioiden tiiviistä yhteistyötä. On myös perusteltua, että direktiivissä esitetään lainvalvontaviranomaisille mahdollisuus saada tieto sellaisista kyberturvallisuushäiriöistä, joilla on liityntä rikolliseen toimintaan.