Viro: Etelä-virolaisesta Abja-Paluojan kaupungista tuli vuoden 2021 suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki
NordenBladet – Etelä-Virossa sijaitsevasta Abja-Paluojan pikkukaupungista tuli 13. helmikuuta vuoden 2021 suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki. Tittelin luovutti Abja-Paluojalle Miškanin kylä Baškortostanissa. Suora lähetys avajaistapahtumasta tavoitti 25 miljoonaa suomensukuisiin kansoihin kuuluvaa eri puolilla maailmaa.
Avajaistapahtumassa tervehdyksensä esittävät muun muassa Viron presidentti Kersti Kaljulaid, kulttuuriministeri Anneli Ott, presidentti ja Mulgimaan suojelija Toomas Hendrik Ilves, samoin edellisen kulttuuripääkaupungin Miškanin edustaja. Kulttuuripääkaupunkia symboloiva mytologinen ilmalintu, tsirk, asetettiin juhlallisesti Abja-Paluojan kirjakaupan ikkunaan. Ohjelmaan sisältyi lisäksi sukukansojen musiikkiesityksiä.
”Suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupunkivuoden keskiössä on jälleen kerran kulttuurinen monimuotoisuus. Ohjelmassa korostetaan kulttuuriperintöä ja edistetään suomensukuisten kansojen kulttuurien kehittymistä nykymaailmassa”, sanoi Mulgin kulttuuri-instituutin johtaja ja kulttuuripääkaupunkivuoden vetäjä Ave Grenberg.
”Jos suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupungin symbolilintu puhuisi meille ymmärrettävää kieltä kuten mulgin murretta, sillä olisi paljon kerrottavaa”, totesi kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmapäällikkö Oliver Loode omassa puheenvuorossaan. ”Se on nähnyt sukukansojemme ilot ja surut, onnenhetket ja vaikeudet, se on nähnyt myös kulissien ja julkisivujen takaista elämää.”
Viron presidentti Kersti Kaljulaid toi puheessaan esiin voimakkaan symbolin, joka tosin sijaitsee tuhansien kilometrien päässä Virosta, mutta luotiin Mulgimaalla. Tekstiilitaiteilija Anu Raudin raidallisista Kihnun kansanhameista luoma Emapuu-teos on ollut esillä YK:n päämajassa New Yorkissa jo neljännesvuosisadan ajan muistuttamassa suomalais-ugrilaisista kansoista.
”Viro puolustaa YK:ssa alkuperäiskansojen oikeuksia aina niin paljon kuin se on meille mahdollista”, painotti Kaljulaid.
Kaljulaid sanoi Emapuun muistuttavan siitä, että suomalais-ugrilaisten kansojen yhteistä asiaa ajettaessa tulee jatkuvuutta ajatella useita sukupolvia eteenpäin ja puolustaa äidinkielen ja kirjoitetun sanan tulevaisuutta. Hän huomautti lisäksi, että seuraavaa suomalais-ugrilaista maailmankongressia valmisteltaessa Viron tulisi kiinnittää huomiota myös murteisiinsa.
”Haluaisin kovasti, että meillä olisi työvihkoja ja oppikirjoja kaikilla viron murteilla. Se voisi olla jotain, johon nuoret voisivat tutustua jo koulussa”, sanoi Kaljulaid.
”Olemme kokeneet muiden sortoa vuosisatojen ajan, ja meitä (suomalais-ugrilaisia) yhdistävät geenejä enemmän kielemme, tapamme ja musiikkimme”, totesi Mulgimaan suojelija, entinen Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves.
Ilves lisäsi, että valinta suomalais-ugrilaiseksi kulttuuripääkaupungiksi on paitsi kunnia, myös velvollisuus, joka velvoittaa oman kulttuurin esittelyn ohella tutustumaan sukukansoihin.
”Me tunnemme kulttuurimme ja olemme siitä ylpeitä, olemme ylpeitä siitä, että olemme pysyneet itsenämme vieraan paineen alaisina. Mutta kaikki eivät ole pärjänneet yhtä hyvin kuin me täällä Mulgimaalla, jossa olemme nyt vapaita omassa maassamme kaikista Neuvostoliiton kauhuista huolimatta”, jatkoi Ilves.
Puheensa lopussa presidentti Toomas Hendrik Ilves kannusti tutustumaan muihin heimokansoihin.
”Siten tunnemme olevamme varmempia ja vahvempia. Siten tiedämme, että kielemme ja laulumme säilyvät vielä vuosisatoja”, Ilves sanoi.
Viron kulttuuriministeri Anneli Ott vakuutti, että lähes kymmenen vuotta sitten alkanut kulttuuripääkaupunki-projekti on voimistunut nimenomaan lukuisten vapaaehtoisten innostuneen toiminnan ansiosta.
”Suomalais-ugrilaisten maiden ja kansojen yhteistyön ansiosta kulttuuripääkaupunki-projekti edistää sukukieliä, murteita ja kulttuureja sekä heimokansojen henkistä yhteenkuuluvuutta”, totesi kulttuuriministeri.
Kulttuuripääkaupunkivuoden aikana Virossa järjestetään erilaisia tapahtumia, jotka yhdistävät suomalais-ugrilaisia kansoja ja edistävät perinteiden välittymistä ja perinteen säilyttämistä. Tarkka ja jatkuvasti päivitettävä tapahtumakalenteri löytyy TÄÄLTÄ. Ajan tasalla tapahtumista pysyy myös Facebook-sivuston Finno-Ugric Capital of Culture 2021 kautta.
Suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunkiprojekti on suomalais-ugrilaisten kansojen nuorten liitto (MAFUN) ja alkuperäiskansojen kehittämiskeskuksen vuonna 2013 aloittama yhteishanke. Tähän mennessä kulttuuripääkaupungin arvonimen ovat saaneet Bygy Udmurtiassa (2014), Obinitsa Virossa Setomaalla (2015), Iszkaszentgyörgy ja Vezprém Unkarissa (2016), Vuokkiniemi Karjalan tasavallassa (2017), Šorunža Marin tasavallassa (2019) ja Miškan Bashkortostanissa (2020).
Mulgin kunnassa sijaitseva Abja-Paluoja on ammoinen Mulgimaan pääkaupunki. Mulgimaan muodostaa kolme etelävirolaisesta kuntaa, ja siihen kuuluvat Mulgin lisäksi Tõrvan ja Viljandin kunnat.
Mulgimaan kukoistusaikaa oli 1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku. Mulgimaalaiset talonpojat olivat Virossa ensimmäisiä, jotka alkoivat ostaa kartanonisänniltä maatiloja itselleen. Varallisuuden kasvun perustana pidetään pellavankasvatusta, ja rikastumisesta kertoivat sekä herraskaiset talot että lasten lähettäminen parempiin ja kalliimpiin kouluihin. Vuoden 2012 väestönlaskennan mukaan puhuu mulgin murretta lähes 10000 ihmistä. Sitä käytetään puhekielenä etenkin maaseudulla.
Suomalais-ugrilaisia eli uralilaisia kieliä puhuvia kansoja on maailmassa yli kaksikymmentä, ja kaikkiaan suomen sukukieliä puhuu on lähes 25 miljoonaa ihmistä. Suomalais-ugrilaisia kansoja ovat suomalaisten lisäksi unkarilaiset, hantit, mansit, saamelaiset, karjalaiset, virolaiset (mukaan lukien mulgit ja setot), liiviläiset, inkerikot, vatjalaiset, vepsäläiset, mordvalaiset, marit, udmurtit ja komit.
Suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunkiohjelma 2021 toteutuu EU:n LEADER-hankkeen tuella. Lisäksi mukana ovat Mulgin kunnanhallitus, Mulgin kulttuuri-instituutti ja Mulgimaan kehityskeskus.
Valokuvaaja: Taavi Bergmann
