NordenBladet — Vuonna 2020 Helmi-elinympäristöohjelmassa käynnistettiin työt Suomen luonnon tilan parantamiseksi. Ennallistamista ja luonnonhoitoa tehtiin uhanalaisissa elinympäristöissä, joista erityisesti soilla saatiin merkittäviä tuloksia. Soiden vapaaehtoinen suojelu on myös saanut uutta vauhtia Helmi-ohjelmalla. Vuonna 2020 Helmi-ohjelman työt aloitettiin suojelualueilla ja kuntien mailla. Ohjelman toteutuksesta ovat vastanneet ELY-keskukset, Metsähallituksen Luontopalvelut ja kunnat.”Vastuumme on pysäyttää Suomen luonnon köyhtyminen. Siksi korotimme tuntuvasti luonnonsuojelun rahoitusta ja käynnistimme uuden Helmi-elinympäristöohjelman. Sen avulla suojelemme, kunnostamme ja hoidamme uhanalaistunutta luontoa ja heikentyneitä elinympäristöjä. Helmi-ohjelman ensimmäisenä vuonna erityisesti suoluonnon osalta on edistetty hienosti: suojelimme yli 5500 hehtaaria arvosoita ja soiden ennallistaminen ylsi uuteen ennätykseen. Lisäksi teimme kunnostustöitä muun muassa lintuvesillä ja valkoselkätikkametsissä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Soiden ennallistamisen kokonaismäärä suojelualueilla ylsi ennätykseen. Lähes 3 300 hehtaarin kokonaisuudesta Helmi-ohjelman rahoituksella ennallistettiin 1 620 hehtaaria soita. Pinta-alallisesti soita ennallistettiin eniten Pohjanmaa-Kainuun alueella ja Järvi-Suomessa, mutta myös Etelärannikolla onnistuttiin leudosta talvesta huolimatta.Myös soiden vapaaehtoinen suojelu sai vauhtia: luonnonsuojelun lisärahoituksella palkattiin väkeä ELY-keskuksiin ja kohdennettiin maanomistajille maksettavia korvauksia myös soidensuojeluun. Kunnianhimoinen 5000 hehtaarin suojelutavoite Helmi-ohjelman ensimmäiselle vuodelle ylitettiin. Kokonaisuudessaan Helmi-ohjelmalla suojeltiin soita 5 578 hehtaaria vuonna 2020. Eniten soita suojeltiin Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.Ennallistettuja soita ympäri SuomenKalhuaapa Lapin Tervolassa on soidensuojelun täydennysehdotukseen sisältynyt valtion alue, jonka laajuus on 823 hehtaaria. Vuonna 2020 Kalhuaavan soista ennallistettiin 156 hehtaaria täyttämällä koneellisesti suolle 1960-70 –luvuilla kaivetut ojat. Työ jatkuu vielä, kun tehdään käsityönä patoja suon märimmällä osalla sijaitsevalle ojalle, mihin ei pääse koneella. Ennallistamisalue on aapasuota, ja se koostuu sekä letoista että puustoisista rämeistä. Ennallistamisesta hyötyviä lajeja ovat muun muassa uhanalaiset kämmekät, rehevällä suolla viihtyvät lettosammalet ja muut vaateliaat lajit, riekko sekä suon kahlaajalinnut. Kohteen vierestä Metsähallituksen Metsätalous Oy ennallisti yhtä aikaa oman ennallistamiskohteensa.Varsinais-Suomessa hieno esimerkki Helmi-ohjelmalla ennallistetusta suosta on Kurjenrahkan kansallispuiston Vajosuo. Suo on osin ennallistettu Helmi-elinympäristöohjelman rahoilla, osin Hydrologia Lifen rahoilla. Vajosuo on ojitettu 1970-luvulla ja vuonna 2020 suosta ennallistettiin 30,6 hehtaaria, pääosin keidasrämeen ojitettuja laiteita. Ennallistamisesta aiheutuvasta suon vesitalouden ja kasvillisuuden palautumisesta hyötyvät monet uhanalaiset suolinnut ja perhoset.Helmi-ohjelmassa kunnostetaan ja hoidetaan myös perinnebiotooppeja, lintuvesiä, metsäisiä elinympäristöjä sekä pienvesiä ja rantojaOhjelman käynnistämisvuonna aloitettiin työt lisähenkilöstön rekrytoinnilla, luontoinventoinneilla ja toimenpidesuunnittelulla. Lintuvesien kunnostustoimia tehtiin noin 20 kohteella, jonka lisäksi n. 90 kohteella tehtiin linnustoselvityksiä. Metsäisissä elinympäristöissä kunnostettiin muun muassa valkoselkätikkametsiä, lehtoja ja paahderinteitä. Yhteensä toimia tehtiin noin 80 luontokohteella.
Perinnebiotooppien valtakunnallinen inventointi jatkui, ja kunnostustöitä tehtiin Helmi-ohjelmassa noin 420 hehtaarilla.  Pienvesien ja rantojen osalta toiminta kohdentui vielä töiden suunnitteluun ja inventointeihin, mutta puroja kunnostettiin etenkin Kainuussa ja lähteitä Pohjois-Savossa.Vuonna 2020 järjestettiin myös ensimmäinen Kunta-Helmi erityisavustushaku, jonka kautta kuntien luonnon monimuotoisuustöitä on avustettu noin 2,3 miljoonalla eurolla. Hankkeilla kunnostetaan kaikkia Helmi-ohjelmaan kuuluvia elinympäristöjä: soita, lintuvesiä, perinnebiotooppeja, pienvesiä ja rantaluontoa sekä metsiä.   Ensimmäisen hakukierroksen hyvien kokemusten perusteella Kunta-Helmi jatkuu vuonna 2021, jolloin hakuaika on syksyllä yhdessä muiden valtionavustusten aikataulussa. Samalla käynnistetään Järjestö-Helmi, jonka kautta myös järjestöt, yhdistykset ja säätiöt voivat hakea luonnonhoitohankkeisiinsa avustusta.Kevään aikana määritellään vuoteen 2030 ulottuvat tavoitteetKäytännön töiden ohella valmistellaan vuoteen 2030 ulottuvaa ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistä Helmi-elinympäristöohjelmaa. Vuodesta 2021 Helmi-ohjelman toimijajoukko ja toiminta-alueet laajenevat myös suojelualueiden ulkopuolelle. Laajapohjaisen ohjausryhmän ohjauksessa on valmisteltu pitkän aikavälin Helmi-ohjelmaa, jossa asetetaan vuoteen 2030 ulottuvat laadulliset ja määrälliset tavoitteet soille, lintuvesille ja kosteikoille, perinnebiotoopeille, metsille sekä pienvesille ja rantaluonnolle.Vuoden vaihteessa ohjelmaluonnos oli avoimesti kommentoitavana Ota kantaa -palvelussa ja asiantuntijaryhmillä. Tavoitteena on, että ohjelma valmistuu maaliskuussa 2021. Tämän jälkeen ympäristöministeriö valmistelee päätöksen Valtioneuvostoon vietäväksi toukokuussa 2021.  www.ym.fi/helmiKuvakori: esimerkkejä soiden ennallistamiskohteista eri puolella Suomea. Kuvia saa käyttää asiasta uutisoitaessa kuvaajan nimi mainiten.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa muutoksia yhdistyslakiin ja kevyempää sääntelyä löyhemmin järjestäytyneille kansalaisjärjestöille. Tarkoituksena on parantaa yhdistysten ja muiden kansalaistoimijoiden toimintamahdollisuuksia.Työryhmän mietinnössä ehdotetaan muun muassa, että yhdistysten kokouksiin osallistumista etänä helpotetaan ja sallitaan kokouksen järjestäminen kokonaan verkossa. Nyt voimassa olevaa etäosallistumisen sallivan väliaikaisen lain voimassaoloa jatkettaisiin ehdotuksen mukaan kesäkuun 2022 loppuun asti, jolloin pysyvä yhdistyslain muutos voisi tulla voimaan.  Työryhmä ehdottaa myös, että yhdistysten olisi jatkossa mahdollista valita toimitusjohtaja. Tällä pyritään siihen, että yhdistyksillä olisi enemmän mahdollisuuksia valita niille parhaiten soveltuva hallintomalli niin, että toimivalta ja vastuut hallinnossa jakautuvat tarkoituksenmukaisesti. Lisäksi ehdotetaan yhdistysten yhdistämisen helpottamista sekä jäsen- ja liittoäänestyksen sallimista hallituksen valinnassa.Lisäksi työryhmä ehdottaa uuden toimintaryhmälain säätämistä. Tällä lailla perinteistä yhdistystoimintaa kevyemmin järjestäytyneen kansalaistoiminnan tarpeet voitaisiin ottaa paremmin huomioon. Toimintaryhmä voisi järjestää hallintonsa ja päätöksentekonsa tavallista yhdistystä selvästi kevyemmin ja sen perustaminen ja rekisteröinti olisi helpompaa. Toimintaryhmärekisteriä pitäisi Patentti- ja rekisterihallitus. Työryhmä ehdottaa myös, että pienimpien yhdistysten ja toimintaryhmien tilinpito voidaan järjestää kirjanpitolakia kevyemmin.Yhdistyslakia halutaan uudistaa ja tarjota yhteisölliselle kansalaistoiminnalle myös kevyempää muotoa, jotta se vastaisi paremmin yhteiskunnan ja kansalaistoiminnan muutoksiin. Perinteisen yhdistystoiminnan ohella kansalaistoimintaa on yhä enemmän vapaamuotoisemmissa ryhmissä. 
Työryhmän ehdotukseen voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 14.4.2021 saakka. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeriö on nimittänyt Timo Sysiön määräaikaiseksi lehdistövirkamieheksi Suomen Pekingin-suurlähetystöön. Kausi on kolmivuotinen ja alkaa 1.8.2021.Timo Sysiö. Kuva: Kae YanSysiö siirtyy Pekingiin Suomen Ankaran-edustustosta, missä hän työskentelee viestinnästä, maakuvatyöstä ja Team Finland –koordinaatiosta vastaavana virkamiehenä. Sysiöllä on yli kymmenen vuoden opiskelu- ja työkokemus Itä- ja Kaakkois-Aasiasta. Hän on muun muassa toiminut tapahtumakoordinaattorina Singaporessa vuoden 2017 Suomi 100 –hankkeessa sekä maahantulovirkailijana Pekingin-suurlähetystössä. Sysiö on valmistunut filosofian maisteriksi The University of Hong Kong –yliopistosta.”Odotan innolla, että pääsen käyttämään ammatillista osaamistani minulle läheisellä maantieteellisellä alueella. Tavoitteenani on osana Kiinan vahvaa Team Finland –verkostoa lisätä näkyvyyttämme etenkin osa-alueilla, joilla on vaikutusta myös Suomen talouteen ja yhteiskuntaan”, Sysiö sanoo.Lehdistövirkamies vastaa viestinnästä ja maakuvatyöstä suurlähetystössä. Lehdistövirkamies osallistuu Team Finland –verkoston toimintaan ja toimii tiiviissä yhteistyössä myös Suomen Hongkongin ja Shanghain-pääkonsulaattien kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut valtion erityisavustushaun perusopetuksen sitouttavan kouluyhteisötyön pilotointiin vuosille 2021-2023. Hakuaika päättyy 31.3.2021. Avustusta on haettavissa yhteensä 6,8 miljoonaa euroa.Erityisavustus on tarkoitettu valtakunnallisen sitouttavan kouluyhteisötyön mallin kehittämiseksi. Mallin tavoitteena on vähentää ja ennaltaehkäistä poissaoloja perusopetuksessa sekä luoda myönteistä, kouluun kiinnittymistä tukevaa toimintakulttuuria. Valtakunnallinen malli valmistellaan paikallisten pilottihankkeiden ja kehittävän arvioinnin pohjalta.  Opetusneuvos Erja Vitikka, puh. 0295 330058Kehittämispäällikkö Johanna Sergejeff, puh. 0295 330411
 Sitouttava kouluyhteisötyömalliLinkki hakuilmoitukseen

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komissio hakee virkakilpailun avulla maatalouden ja maaseudun kehittämisen asiantuntijoita monenlaisiin tehtäviin komissiossa. Tule kuulolle Suomen Brysselin EU-edustuston ja MMM:n järjestämään infotilaisuuteen 25.2.2021!Komissiossa työuransa aloittavat uudet asiantuntijat pääsevät työskentelemään erilaisissa tehtävissä lainsäädännön laatimisesta ja voimassa olevan lainsäädännön sekä ohjelmien täytäntöönpanosta hallinnointiin. Virkamiehet työskentelevät pääasiassa Euroopan komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastolla Brysselissä. Tehtävän palkkaluokka on AD 6. Työtehtäviin kuuluu myös kauppasopimusten neuvotteleminen ja/tai niiden valvominen, taloudellisten analyysien tekeminen sekä toimintapolitiikkaa koskevien näkemysten esittäminen. Lisäksi moniin tehtäviin kuuluu AGRI-pääosaston vastuulla olevien toimenpiteiden tuloksellisuuden ja niistä saatavan EU:n lisäarvon arviointitoimiin osallistuminen sekä AGRI-pääosaston edustaminen komission työryhmissä, EU:n komiteoissa, EU:n toimielimissä ja kansainvälisissä järjestöissä.Hakijalta odotetaan vähintään kolmivuotista korkeakoulututkintoa maataloustieteen alalta sekä vähintään kolmen vuoden työkokemusta. Tehtäviin voi myös hakea, mikäli hakijalla on vähintään kolmivuotinen korkeakoulututkinto joltain muulta tieteen alalta ja sen jälkeen hankittu vähintään kuuden vuoden työkokemus kyseiseltä alalta.Hakijan on oltava myös EU:n kansalainen, ja hänellä on oltava perusteellinen osaaminen yhdessä EU:n 24 virallisesta kielestä (esimerkiksi suomi tai ruotsi) sekä riittävä englannin tai ranskan kielen taito.Tehtävään haku tapahtuu erillisen virkamieskilpailun kautta. Hakijoiden soveltuvuutta testaava hakuprosessi on monivaiheinen, jossa hakija saa tukea maa- ja metsätalousministeriöstä.– Prosessia ei kannata pelästyä, vaikka se on suomalaisia rekrytointiprosesseja pidempi. Virkakilpailun myötä on mahdollista työllistyä komission asiantuntijatehtäviin, joka tarjoaa kansainvälisen aitiopaikan ja mahdollisuuden vaikuttaa maatalousalan keskeiseen EU-lainsäädäntöön, sanoo MMM:n EU-koordinaation erityisasiantuntija Sanna-Helena Fallenius ja kannustaa suomalaisia asiantuntijoita lähtemään rohkeasti mukaan.Hakuaika:Hakuaika päättyy 9.3.2021.Kiinnostuneiden kannattaa tutustua vaatimuksiin jo mahdollisimman pian. Infotilaisuus komission virkamieskilpailuun (maatalous ja maaseudun kehittäminen, metsät) osallistumisesta25.2.2021 klo 11.00-12.30Avoin tilaisuus, ei ilmoittautumisia. Tilaisuudessa on mahdollisuus esittää kysymyksiä chatin välityksellä. Kysymyksiä voi lähettää myös etukäteen osoitteeseen: [email protected]. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi pyrkii Pohjoismaiden ehdokkaana YK:n ihmisoikeusneuvostoon kaudelle 2022–2024. Suomen kampanjan pääviesti ”A Diverse World, Universal Human Rights” korostaa ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta. Vaali järjestetään lokakuussa 2021 YK:n yleiskokouksessa.Suomi on tehnyt pitkäjänteistä työtä ihmisoikeuksien edistämiseksi vuosikymmenten ajan. Ehdokkuus YK:n ihmisoikeusneuvostoon on jatkumoa Suomen ihmisoikeusperustaiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. Ihmisoikeusneuvostoehdokkuus on kirjattu myös pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan.Suomen kampanjateemoja ovat naisten ja tyttöjen oikeudet, uudet teknologiat ja digitalisaatio, ilmastonmuutos sekä koulutus ihmisoikeutena. Tärkeässä roolissa ovat myös multilateralismin puolustaminen lisääntyviltä heikentämispyrkimyksiltä sekä kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuuksien lisääminen YK-toiminnassa.”Ihmisoikeusneuvoston jäsenenä Suomi haluaa toimia yhteisessä rintamassa ihmisoikeuksia puolustavien maiden kanssa kestävien ratkaisujen löytämiseksi globaaleihin haasteisiin. Ilmastonmuutos ja pandemiat lisäävät entisestään eriarvoisuutta ja maailmanlaajuista keskinäisriippuvuutta. Ihmisoikeuksien puolustamisen merkitys globaalissa mittakaavassa tulee kasvamaan yhä enemmän”, sanoo ulkoministeri Pekka Haavisto.Vuonna 2006 perustettu ihmisoikeusneuvosto on YK:n keskeisin ihmisoikeuksia käsittelevä elin. Neuvostossa on 47 jäsentä, jotka valitaan maaryhmittäin kolmen vuoden kausille. Suomi oli ihmisoikeusneuvoston jäsen vuosina 2006–2007. Tällä hetkellä Suomi on ihmisoikeusneuvostossa tarkkailijana.  Lisätietoa:suurlähettiläs, johtava asiantuntija Paula Parviainen, puh. +358 295 350 425. Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]Kampanjavideo (Youtube)Kampanjan verkkosivut (um.fi, englanniksi)Seuraa Twitterissä #FIforHRC

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriön asettama työryhmä antaa useita suosituksia, miten Rikosseuraamuslaitoksen ja muiden viranomaisten palveluja voidaan sovittaa paremmin yhteen. Vangit ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavat tarvitsevat usein muun muassa mielenterveys- ja päihdepalveluja sekä tukea työllistymiseen ja asumiseen.Laajapohjaisen työryhmän tehtävänä oli selvittää rikosseuraamusasiakkaiden tukemiseen liittyvän yhteistyön ja tiedonvaihdon haasteita, määrittää hyvät toimintamallit, päivittää aiemmat suositukset ja laatia ehdotus suositusten toimeenpanosta rikosten ennaltaehkäisyhankkeen käyttöön.Selvitys liittyy pääministeri Marinin hallitusohjelman tavoitteeseen vähentää kokonais- ja uusintarikollisuutta, vahvistaa vaikuttavaa kuntouttavaa toimintaa sekä lisätä rikosseuraamusviranomaisten ja muiden sektoreiden välistä yhteistyötä.Kuntouttavien palvelujen jatkumo tärkeääTyöryhmä korostaa, että eri viranomaisten välistä yhteistyötä tulee tiivistää rangaistusajan suunnitelmassa, jolla tuetaan rangaistusta suorittavan valmiuksia rikoksettomaan elämään. Yhteiskunnan normaalipalvelut tulee kytkeä tiiviisti suunnitelmaan sekä koota asiakkaan tueksi viranomaisverkosto hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaan.Työryhmä suosittaa muun muassa alueellisten viranomaisyhteistyön koordinaatiorakenteiden luomista ja Rikosseuraamuslaitoksen verkosto- ja sidosryhmätyön kehittämistä. Tärkeää on, että Rikosseuraamuslaitoksen kuntouttavat toiminnot rakentuvat hoitojatkumoiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa. Myös koulutus-, työvoima- ja asumispalvelujen jatkumojen kehittämistä suositellaan. Erityistä huomiota kiinnitetään viranomaisten yhteistyön tiivistämiseen sakkovankien sekä alaikäisten ja ulkomaalaistaustaisten rikosseuraamusasiakkaiden tukemisessa. Kehittämistyössä pitäisi kuulla ja hyödyntää myös kolmatta sektoria ja erityisesti kokemusasiantuntijoita.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeriö avaa kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGO) suunnatun haun. Hakukierros on käynnissä 15.2. – 26.3.2021.Ulkoministeriö tukee kehitysyhteistyövaroin kansainvälisiä kansalaisjärjestöjä. Tuen edellytyksenä on, että järjestöjen toteuttama kehitysyhteistyö edistää Suomen kehityspolitiikan painopisteiden ja YK:n kestävän kehityksen – Agenda 2030 – tavoitteiden saavuttamista sekä ihmisoikeuksien toteutumista. Lisäksi kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tulee huomioida ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen.Ihmisoikeudet ovat tärkeä osa Suomen ulko- ja kehityspolitiikkaa; Suomi on sitoutunut niiden edistämiseen. Kansainvälisille kansalaisjärjestöille suunnattu haku sisältää monia teemoja, joilla edistetään ihmisoikeuksien toteutumista.Haku kohdentuu seuraaviin teemoihin:seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistäminenvero-oikeudenmukaisuuden ja -läpinäkyvyyden edistäminen Saharan eteläpuolisessa Afrikassarankaisemattomuuden torjuminen ihmisoikeusloukkausten osaltaihmisoikeuspuolustajien tukeminentaloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien edistäminenliiketoiminta ja ihmisoikeudetseksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien vahvistaminen Afganistanissa  äitiyskuolleisuuden vähentämiseksiHakukierros on avoinna 15.2.–26.3.2021. Hakemuksen liitteineen tulee olla ulkoministeriössä viimeistään perjantaina 26.3.2021 klo 16.15 Suomen aikaa. Määräajan jälkeen saapuneita hakemuksia ei käsitellä.Hakuilmoitus, hakulomake, haun ehdot ja

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Jätelaissa ja sen nojalla annettavissa asetuksissa säädettäisiin uusista jätteiden kierrätystä ja erilliskeräystä koskevista tavoitteista ja velvoitteista. Arviointineuvoston näkemyksen mukaan esitys on hyvin valmisteltu ja se sisältää perusteellisen kuvauksen asian taustasta, tavoitteista, vaihtoehdoista ja vaikutuksista.Kunnat järjestävät jatkossa suurimmaksi osaksi jätteiden kuljetuksen, jolloin kiinteistöt voivat hyvin rajoitetusti järjestää itse jätekuljetuksia. Arviointineuvoston näkemyksen mukaan jätteiden kuljettamista ja siihen liittyviä vaihtoehtoja on käsitelty huolellisesti monesta näkökulmasta, mutta kokonaisuutena jää silti epäselväksi, ylittävätkö uuden järjestelmän hyödyt sen aiheuttamat kustannukset. Määrällisten laskelmien puute vaikeuttaa asian kokonaisarvioinnin tekemistä.Kunnalle säädettäisiin velvollisuus tehdä markkinakartoitus kuljetuspalvelujen hankintoja suunnitellessaan. Jätteenkuljetusurakat olisi kilpailutettava osiin jaettuina ja tästä voisi poiketa vain hyvin perustellusta syystä. Arviointineuvosto katsoo, että kuntien kilpailutusosaaminen ratkaisee taloudelliset hyödyt kuntalaisille. Kilpailutusten tuloksia on seurattava aktiivisesti.Lainsäädännön arviointineuvosto on arvioinut jätelakia koskeva hallituksen esitysluonnoksen. Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa pääosin säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta täydennetään neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.   

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus näyttää tulevaisuudessa haasteelliselta, ja työvoimapula on jo nykyisellään suuri. Ensiarvoisen tärkeää on parantaa alan vetovoimaa ja työn tekemisen olosuhteita. Yksityisen sektorin rooli työllistäjänä tulee myös tunnistaa paremmin.Tämä selviää sote-alan 15.2.2021 julkistetusta teemaraportista, jossa luodaan katsaus sote-alan työvoimakysymyksiin tarkastelemalla toimintaympäristön ajankohtaisia ja pidemmän aikavälin muutoksia.  – On keskeistä ymmärtää, että ilman riittävää henkilöstöä ei myöskään synny riittävästi laadukkaita sote-palveluja tulevaisuudessa. Pelkästään laskennallisesti työvoiman määrää lisäämällä, organisaatioiden kokoa kasvattamalla tai koulutusmääriä nostamalla tavoitteisiin ei päästä. Ehkä keskeisintä työvoiman saatavuuden parantamisessa on kehittää alan vetovoimaa ja työoloja. Tämä työ pitäisi aloittaa heti, teemaraportin koostanut Terhi Tevameri Varsinais-Suomen TE-toimistosta toteaa.Suuria muutoksia sote-alan työvoiman kysynnässä vuonna 2020Koronapandemia on vaikuttanut monin tavoin sote-palvelualan työvoimaan. Muutokset sote-alan työvoiman kysynnässä ovat olleet vuonna 2020 valtavan nopeita ja merkittäviä. Kun työmäärä on koronan hoidossa ollut suuri, on samanaikaisesti toisaalla, esimerkiksi suun terveydenhuollossa, ollut lomautuksia. Sote-alalla syntynyt kuormitus jatkuu vielä pitkään. Tähän kuormitukseen ja henkilökunnan sekä yrittäjien jaksamiseen tulee kiinnittää huomiota.Digitalisaatio on sote-palveluissa edennyt koronapandemian myötä. Raportin mukaan on tärkeää strategisesti johtaa tulevaa: miten ja millaisia digitaalisia palveluja ja teknologisia innovaatioita on tarkoituksenmukaista käyttää ja millaisia kokemuksia ja haasteita digitalisaatioon on henkilöstön näkökulmasta liittynyt.Huomiota kiinnitettävä alan vetovoimaan työvoiman saatavuuden turvaamiseksiRiippuen käytetystä tilastoluokituksesta ja valinnoista sote-alan työvoiman määrä vaihtelee noin 333 000–422 000 henkilön välillä. Yksityinen sote-palveluala on nykyisin jo merkittävä työllistäjä noin 88 000 työntekijällään.Sote-alan työvoiman sijoittuminen yksityiselle sektorille tulisikin tunnistaa paremmin. Alan työvoiman kohtaannossa on haasteita ja työvoimapulasta kärsitään jo.Toimialapalvelu on työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijatoiminto, joka kokoaa, analysoi ja välittää tietoa yritysten toimintaympäristöstä ja toimialojen kehityksestä. Toimialapalvelun tavoitteena on edistää ja tukee yritysten uusiutumista, arvonlisän kasvua ja kansainvälistymistä. Se tuottaa valituilta toimialoilta ajantasaista, luotettavaa ja merkityksellistä tietoa sekä vastaa valtakunnalliseen ja alueelliseen tietotarpeeseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi