NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 7. tammikuuta, että maahantulon rajoituksia jatketaan 9.2.2021 asti. Koronaepidemia on maailmanlaajuisesti yhä selvässä kasvussa ja tartuntojen määrä kasvaa useimmissa maissa jyrkemmin kuin Suomessa. Näin ollen rajoitusten höllentäminen ei ole perusteltua ennen kuin valmisteilla olevat korvaavat toimenpiteet ovat riittävällä tavalla käytettävissä.

Päätöksessä sovelletaan koronailmaantuvuuden raja-arvoa 25 uutta tautitapausta 100 000:ta henkilöä kohden edellisen 14 päivän aikana. Tämä koskee Schengen-alueen maita, Schengen-alueeseen kuulumattomia EU-maita ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa.Sisärajavalvonnan rajoitukset säilyvät ennallaanSisärajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja muiden Schengen-alueeseen kuuluvien maiden välistä liikennettä. Maahantulon rajoitukset ovat sisärajaliikenteessä voimassa Suomen ja Alankomaiden, Belgian, Espanjan, Islannin, Italian, Itävallan, Kreikan, Latvian, Liechtensteinin, Liettuan, Luxemburgin, Maltan, Norjan, Portugalin, Puolan, Ranskan, Ruotsin, Saksan, Slovakian, Slovenian, Sveitsin, Tanskan, Tšekin, Unkarin ja Viron välisessä liikenteessä huvialusliikennettä lukuun ottamatta.

Päivittäinen liikenne Suomen ja Ruotsin välisellä maarajalla rajayhteisöjen välillä on kuitenkin mahdollista.  Samoin on mahdollista työmatkaliikenne tai muu välttämätön syy Suomen ja Norjan maarajalla rajayhteisöjen välillä. Lisäksi Suomessa voi käydä työssä Ruotsista ja Virosta ilman omaehtoista 10 vuorokauden karanteenia.Sisärajan ylittäminen Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan välisillä rajajoilla on sallittua myös jäätä pitkin ilman rantautumista toisen valtion alueelle. Lisäksi rajayhteisöjen asukkaat ja saamelaiset voivat ylittää Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan välisen maarajan (järvet mukaan lukien) ja rajajoet myös muualta kuin rajanylityspaikkojen kautta. Edellä mainittu oikeus ei kuitenkaan oikeuta ylittämään rajaa moottorikäyttöisellä ajoneuvolla, lukuun ottamatta maastoajoneuvoja.

Edellä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta sisärajoilla maahantulon rajoitukset mahdollistavat vain paluuliikenteen Suomeen, kauttakulkuliikenteen, työmatkan ja muun välttämättömän syyn. Maahantulijoille suositellaan 10 vuorokauden omaehtoista karanteenia, jota voi halutessaan lyhentää kahdella vapaaehtoisella koronatestillä.

Ulkorajaliikenteen rajoituksiin pieniä muutoksia
Ulkorajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien maiden välistä liikennettä. Maahantulon rajoitukset palautetaan Japanin ja Etelä-Korean asukkaille näistä maista Suomeen saapuvassa liikenteessä. Muutos tulee voimaan 11.1.2021. Muuten ulkorajaliikenteen rajoitukset säilyvät ennallaan ja jatkuvat 9.2.2021 asti. Maahantulon rajoitukset on jo aiemmin poistettu Vatikaanista Suomeen saapuvassa liikenteessä sekä Suomen ja Australian, Ruandan, Singaporen, Thaimaan ja Uuden-Seelannin välisessä liikenteessä näiden maiden asukkaiden osalta.

Ennallaan säilyy myös se, että rajoitukset poistuvat Kiinan sekä Hongkongin ja Macaon erityishallintoalueiden asukkailta, jotka matkustavat näiltä alueilta Suomeen, vasta silloin jos EU:n neuvosto toteaa vastavuoroisuuden riittävän toteutumisen.Seuraavista Euroopan maista voi edelleen tulla Suomeen työmatkalle tai muusta välttämättömästä syystä: Andorra, Bulgaria, Irlanti, Kroatia, Kypros, Monaco, Romania, San Marino ja Yhdistynyt kuningaskunta. Näiden maiden maahantulon rajoitukset ovat sisärajavalvonnan rajoituksia vastaavat. Maahantulijoille suositellaan 10 vuorokauden omaehtoista karanteenia.

Muiden Schengen-alueeseen kuulumattomien maiden osalta maahantulon rajoitukset mahdollistavat vain paluuliikenteen Suomeen ja muihin EU- ja Schengen valtioihin, kauttakulkuliikenteen Helsinki-Vantaan lentokentällä sekä muun välttämättömän liikenteen. Lisäksi maahantulijoille suositellaan 10 vuorokauden omaehtoista karanteenia, jota voi halutessaan lyhentää kahdella vapaaehtoisella koronatestillä.

Yhdistynyt kuningaskunta erosi EU:sta 1.2.2020. Siirtymäkausi päättyi 31.12.2020. Siirtymäkauden jälkeen eli 1.1.2021 lukien Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisiin sovelletaan EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia koskevia säännöksiä rajatarkastuksissa.

Hallitus suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista riskimaihinPerustuslain mukaan Suomen kansalaisella ja Suomessa asuvalla on aina oikeus palata Suomeen, ja jokaisella on oikeus halutessaan lähteä Suomesta, ellei oikeutta ole lailla rajoitettu. Hallitus kuitenkin suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista ulkomaille paitsi maihin, joiden osalta on luovuttu maahantulon rajoituksista.

Matkalle lähtijän pitää itse varmistaa kohdemaan senhetkiset maahantulo- ja karanteenimääräykset ja ottaa huomioon Suomeen palaajan karanteeni- ja testaussuositukset.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi osallistuu vetytalouden EU-hankkeeseen. Tavoitteena on vauhdittaa teollisuuden siirtymää puhtaan vedyn tuotantoon ja käyttöön sekä vedyn uusien käyttökohteiden kehittämistä. Tämä auttaa osaltaan saavuttamaan Suomen tavoitteen hiilineutraalista yhteiskunnasta vuoteen 2035 mennessä.Suomi allekirjoitti aiheesta julistuksen yhdessä 21 muun EU-valtion ja Norjan kanssa 17.12.2020. Käytännössä hanke tarkoittaa, että suomalaisilla yrityksillä on entistä suuremmat mahdollisuudet osallistua vetytalouden luomiseen Euroopassa.EU rakentaa vedyn roolia teollisessa murroksessaHanke perustuu Euroopan komission vetytalouden IPCEI-tiedonantoon. IPCEI on lyhenne sanoista Important Project of Common European interest (Euroopan yhteistä etua koskeva tärkeä hanke). IPCEI-hankkeita koskee erillinen, kevyempi valtiontukisäännöstö, jonka mukaan valtio voi tukea yrityksiä normaalia joustavammin. Suomi tekee myöhemmin Euroopan komissiolle valtiontuki-ilmoituksen rahoitusehdoista.EU:n vetyjulistukseen osallistuvat maat sitoutuvat vetytalouden luomiseen Euroopassa. Julkistuksen on allekirjoittanut 23 maata, jotka ovat Suomen lisäksi Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Luxemburg, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro.– Tulemme olemaan Euroopan eturintamassa uudistamassa teollisuuttamme. Valinnoissa onnistuminen edellyttää myös mittavia panostuksia tutkimukseen ja kehittämiseen. Hankkeilla lisätään työllisyyttä ja kilpailukykyä ja ennen kaikkea uudistetaan teollisuutta ja liikennettä vähäpäästöiseksi, sanoo EU-maiden vetyjulistuksen Suomen puolesta allekirjoittanut elinkeinoministerin valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen.Vety tukee hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymistäPyrkimys hiilineutraalisuuteen mullistaa tulevaisuudessa energiantuotannon, teolliset prosessit, asumisen ja liikenteen. Sähkön käyttö moninkertaistuu ja sähköä tuotetaan suuria määriä alueilla, joissa on luontaiset edellytykset mittavalle uusiutuvan energian tuotannolle.Sähköä voidaan konvertoida vedyksi niin sanotuilla elektrolyysereillä. Vedyn käytöllä voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä energiateollisuudessa, metalliteollisuudessa, kemianteollisuudessa, metsäteollisuudessa sekä liikenteessä. Vety tullaan tuottamaan päästöttömästi ja vetyä voidaan käyttää isojen energiamäärien siirrossa ja varastoinnissa. Vety on myös raaka-aine. Vedyn avulla voidaan valmistaa päästöneutraaleja liikennepolttoaineita vaikkapa lentoliikenteen tarpeisiin.Suomi tarvitsee tulevaisuudessa vetyosaamista oman teollisuuden hiilidioksidipäästöjen hallintaan. Teollisuudenaloista erityisesti kemianteollisuus ja sementtiteollisuus tarvitsevat vetyä prosessien päästöjen vähentämisessä. Vetyä tarvitaan sekä fossiilisten että biopolttoaineiden tekemiseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — OECD:n Talent Attractiveness -indeksin perusteella Suomi on kiinnostava kohdemaa kansainvälisille opiskelijoille ja yrittäjille. Osaavien työntekijöiden houkuttelussa Suomi jää kuitenkin kauas mm. muiden Pohjoismaiden ja Alankomaiden taakse. Niinpä näiden ja muiden osaajien houkuttelussa onnistuneiden vertailumaiden kokemuksista voidaan hakea oppia, kun Suomi kehittää kansainvälisten osaajien houkutteluun liittyviä toimenpiteitä ja pyrkii nopeuttamaan työperusteisten oleskelulupien käsittelyä.Tarkasti rajatuilla kohderyhmillä ja toimilla Suomelle näkyvyyttäPula osaavasta työvoimasta ja kansainvälistymisen vaikeudet muodostavat merkittävän esteen suomalaisten yritysten kasvulle. Kansainvälisten osaajien houkuttelu onkin menestyvän talouden kannalta keskeistä. Koronakriisin keskelläkin on syytä miettiä keinoja, joilla Suomen näkyvyyttä ja houkuttelevuutta voidaan parantaa.Talent Attraction and Work-related Residence Permit Process Models in Comparison Countries -raportti hakee oppia ulkomailta yhteensä 13 tapaustutkimuksen kautta. Vertailumaiden kokemusten perusteella Suomen näkyvyyttä kansainvälisten osaajien keskuudessa voitaisiin parantaa mm. kohderyhmän rajaamisella sekä heille tarkasti suunnatuilla toimilla. Myös Suomen kilpailuetuihin keskittyminen, osaajakeskuksiin panostaminen ja digitaalisten kanavien monipuolinen hyödyntäminen ovat keskeisiä toimia oikean kohderyhmän tavoittamisessa.”Pienille maille erottautuminen kilpailussa on vaikeaa. Suomella on kuitenkin paljon tarjottavaa kansainvälisille osaajille ja kohdennetuilla toimilla voidaan luoda Suomelle näkyvyyttä tärkeimpien osaajaryhmien keskuudessa”, Juho-Matti Paavola hankkeen toteuttaneesta konsulttiyhtiö Oxford Researchista toteaa.Tehokkaammasta työperusteisen oleskeluluvan käsittelystä vauhtia osaajien houkutteluunVaikka Suomen erityisasiantuntijoille tarkoitettu oleskelulupaprosessi onkin jo nyt kansainvälisesti verrattuna varsin nopea, työperusteisen oleskelulupaprosessin kehittäminen laajemminkin voisi edistää osaajien houkuttelua Suomeen. Prosessin kehittämistä varten Suomi voi hakea oppia Ruotsilta, Norjalta, Tanskalta ja Alankomailta. Suomessa voitaisiin mm. harkita mallia, joka mahdollistaa viisumin saamisen heti kun päätös työperäisestä oleskeluluvasta on tehty. Myös työnantajien roolin kasvattaminen, prosessin keskittäminen sekä käytäntöjen yhtenäistäminen ovat toimia, joilla tehokkuutta on vertailumaissa saatu nostettua.”Vertailumaista saadut kokemukset ovat hyödyllisiä, kun kehitämme osaajien houkuttelua ja työperusteisten oleskelulupaprosessien tehokkuutta myös Suomessa. Näitä tuloksia tullaan hyödyntämään Talent Boost -ohjelmassa”, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Edustuston päällikön sivuakkreditointiKalle Kankaanpää, lähetystöneuvos p. 0295 351 816
– Eduskunnan kirjelmä Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomuksesta 2019 EK 46/2020 vp – K 3/2020 vpOikeusministeriöSami Kiriakos, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 054
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle rikoslain 1 luvun 11 §:n ja 32 luvun 11 §:n muuttamisesta (HE 183/2020 vp; EV 169/2020 vp)Piritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi oikeushallinnon valtakunnallisesta tietovarannosta, viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta ja Oikeusrekisterikeskuksesta annetun lain muuttamisesta (HE 110/2020 vp; EV 137/2020 vp)PuolustusministeriöPetri Laurila, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 140 437
– Puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin viran täyttäminen
– Puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin viran täyttäminenValtiovarainministeriöJukka Vanhanen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 530 239
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi arpajaisverolain 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 170/2020 vp; EV 156/2020 vp)Jarmo Huotari, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 418
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi valtion virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisesta annetun lain muuttamisesta sekä ulkomaanedustuksen korvauksista annetun lain 9 b §:n ja 10 §:n 4 momentin kumoamisesta (HE 147/2020 vp; EV 139/2020 vp)Marja Niiranen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 238
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi arvonlisäverolain 3 ja 149 a §:n muuttamisesta (HE 143/2020 vp; EV 155/2020 vp)Upi Talsi, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 868
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi tullilain muuttamisesta (HE 172/2020 vp; EV 166/2020 vp)Opetus- ja kulttuuriministeriöSini Keinonen, kulttuuriasiainneuvos p. 0295 330 145
– Suomen ja Tanskan välillä Suomalais-tanskalaisesta kulttuurirahastosta tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminen Edellä mainitun sopimuksen hyväksyminenMaa- ja metsätalousministeriöMarja Kokkonen, metsäneuvos p. 0295 162 444
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain 7 ja 48 §:n muuttamisesta (HE 151/2020 vp; EV 149/2020 vp)Liikenne- ja viestintäministeriöNiko-Matti Ronikonmäki, johtava asiantuntija, esittelijä p. 0295 342 129
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi väylämaksulain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (HE 153/2020 vp; EV 142/2020 vp)Työ- ja elinkeinoministeriöPauliina Kanerva, hallitusneuvos p. 0295 060 160
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain muuttamisesta (HE 154/2020 vp; EV 138/2020 vp)Kirsi Hyttinen, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 048 263
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 12 luvun muuttamisesta (HE 155/2020 vp; EV 140/2020 vp)Jenni Tapio, johtava asiantuntija p. 0295 047 089
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta (HE 205/2020 vp; EV 159/2020 vp)Iida Huhtanen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 346
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ydinenergialain, turvallisuusselvityslain 21 §:n ja kaivoslain muuttamisesta (HE 8/2020 vp; EV 132/2020 vp)Inkeri Lilleberg, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 092
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain muuttamisesta (HE 70/2020 vp; EV 146/2020 vp)Sosiaali- ja terveysministeriöHanna Tossavainen, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 005
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkerahastosta maksettavien etuuksien valtion osuuden maksamista koskevien säännösten muuttamisesta (HE 108/2020 vp; EV 148/2020 vp)Liisa Holopainen, hallitussihteeri p. 0295 163 593
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi kansanterveyslain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (HE 179/2020 vp; EV 157/2020 vp)Pekka Paaermaa, hallitussihteeri p. 0295 163 180
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain sekä koulutuskorvauksesta annetun lain 8 ja 9 §:n muuttamisesta (HE 140/2020 vp; EV150/2020 vp)
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 10. joulukuuta, että maahantulon rajoituksia jatketaan 12.1.2021 asti. Koronaepidemia on maailmanlaajuisesti yhä selvässä kasvussa ja tartuntojen määrä kasvaa useimmissa maissa. Vaikka uusien tapausten määrä Suomessa lähti syksyllä kasvuun kesän rauhallisen tilanteen jälkeen, ero Suomen ja monen muun maan epidemiatilanteen välillä on kasvanut viime aikoina jyrkästi. Näin ollen rajoitusten höllentäminen ei ole perusteltua ennen kuin valmisteilla olevat korvaavat toimenpiteet ovat riittävällä tavalla käytettävissä.Päätöksessä sovelletaan koronailmaantuvuuden raja-arvoa 25 uutta tautitapausta 100 000:ta henkilöä kohden edellisen 14 päivän aikana. Tämä koskee Schengen-alueen maita, Schengen-alueeseen kuulumattomia EU-maita ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa.Sisärajavalvontaan pieniä muutoksiaSisärajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja muiden Schengen-alueeseen kuuluvien maiden välistä liikennettä. Maahantulon rajoitukset ovat sisärajaliikenteessä voimassa Suomen ja Alankomaiden, Belgian, Espanjan, Islannin, Italian, Itävallan, Kreikan, Latvian, Liechtensteinin, Liettuan, Luxemburgin, Maltan, Norjan, Portugalin, Puolan, Ranskan, Ruotsin, Saksan, Slovakian, Slovenian, Sveitsin, Tanskan, Tšekin, Unkarin ja Viron välisessä liikenteessä huvialusliikennettä lukuun ottamatta.Päivittäinen liikenne Suomen ja Ruotsin välisellä maarajalla rajayhteisöjen välillä on kuitenkin mahdollista.  Samoin on mahdollista työmatkaliikenne tai muu välttämätön syy Suomen ja Norjan maarajalla rajayhteisöjen välillä. Lisäksi Suomessa voi käydä työssä Ruotsista ja Virosta ilman omaehtoista 10 vuorokauden karanteenia.Sisärajaliikenteen osalta 19.11.2020 tehtyä päätöstä muutetaan niin, että sisärajan ylittäminen Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan välisillä rajajoilla on sallittua myös jäätä pitkin ilman rantautumista toisen valtion alueelle. Lisäksi rajayhteisöjen asukkaat ja saamelaiset voivat ylittää Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan välisen maarajan (järvet mukaan lukien) ja rajajoet myös muualta kuin rajanylityspaikkojen kautta. Edellä mainittu oikeus ei kuitenkaan oikeuta ylittämään rajaa moottorikäyttöisellä ajoneuvolla, lukuun ottamatta maastoajoneuvoja. Muutokset tulevat voimaan 14.12.2020.Edellä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta sisärajoilla maahantulon rajoitukset mahdollistavat vain paluuliikenteen Suomeen, kauttakulkuliikenteen, työmatkan ja muun välttämättömän syyn. Maahantulijoille suositellaan 10 vuorokauden omaehtoista karanteenia, jota voi halutessaan lyhentää kahdella vapaaehtoisella koronatestillä.Ulkorajaliikenteen rajoitukset säilyvät ennallaanUlkorajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien maiden välistä liikennettä. 19.11.2020 tehty päätös säilyy ennallaan ja ulkorajaliikenteen rajoitukset jatkuvat 12.1.2020 asti. Maahantulon rajoitukset on jo aiemmin poistettu Vatikaanista Suomeen saapuvassa liikenteessä sekä Suomen ja Australian, Japanin, Ruandan, Etelä-Korean, Singaporen, Thaimaan ja Uuden-Seelannin välisessä liikenteessä näiden maiden asukkaiden osalta.Ennallaan säilyy myös se, että rajoitukset poistuvat Kiinan sekä Hongkongin ja Macaon erityishallintoalueiden asukkailta, jotka matkustavat näiltä alueilta Suomeen, vasta silloin jos EU:n neuvosto toteaa vastavuoroisuuden riittävän toteutumisen.Seuraavista Euroopan maista voi edelleen tulla Suomeen työmatkalle tai muusta välttämättömästä syystä: Andorra, Bulgaria, Irlanti, Kroatia, Kypros, Monaco, Romania, San Marino ja Yhdistynyt kuningaskunta. Näiden maiden maahantulon rajoitukset ovat sisärajavalvonnan rajoituksia vastaavat. Maahantulijoille suositellaan 10 vuorokauden omaehtoista karanteenia.Muiden Schengen-alueeseen kuulumattomien maiden osalta maahantulon rajoitukset mahdollistavat vain paluuliikenteen Suomeen ja muihin EU- ja Schengen valtioihin, kauttakulkuliikenteen Helsinki-Vantaan lentokentällä sekä muun välttämättömän liikenteen. Lisäksi maahantulijoille suositellaan 10 vuorokauden omaehtoista karanteenia, jota voi halutessaan lyhentää kahdella vapaaehtoisella koronatestillä.Yhdistynyt kuningaskunta erosi EU:sta 1.2.2020. Siirtymäkausi päättyy 31.12.2020. Siirtymäkauden jälkeen eli 1.1.2021 lukien Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisiin sovelletaan EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia koskevia säännöksiä rajatarkastuksissa.Hallitus suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista riskimaihinPerustuslain mukaan Suomen kansalaisella ja Suomessa asuvalla on aina oikeus palata Suomeen, ja jokaisella on oikeus halutessaan lähteä Suomesta, ellei oikeutta ole lailla rajoitettu. Hallitus kuitenkin suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista ulkomaille paitsi maihin, joiden osalta on luovuttu maahantulon rajoituksista.Matkalle lähtijän pitää itse varmistaa kohdemaan senhetkiset maahantulo- ja karanteenimääräykset ja ottaa huomioon Suomeen palaajan karanteeni- ja testaussuositukset. Jos ulkosuomalaisia saapuu joululomalle Suomeen, heillekin suositellaan 10 vuorokauden omaehtoista karanteenia, jota voi halutessaan lyhentää kahdella vapaaehtoisella koronatestillä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaTimo Lankinen, alivaltiosihteeri p. 0295 160 300
– Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen COVID-19 -rokotestrategiastaArno Liukko, hallitusneuvos p. 0295 160 175
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (ministeri Ohisalo).Petri Vihervuori, finanssineuvos p. 0295 160 161
– Altia Oyj:n, Nordic Morning Group Oyj:n, Posti Group Oyj:n ja Vapo Oy:n osakkeiden hankkiminenMerja Saaritsa-Lantta, hallinnollinen notaari p. 0295 160 270
– Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatUlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Edustuston päällikön sivuakkreditointiKalle Kankaanpää, lähetystöneuvos p. 0295 351 816
– Eduskunnan kirjelmä Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomuksesta 2019 EK 46/2020 vp – K 3/2020 vpOikeusministeriöSami Kiriakos, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 054
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle rikoslain 1 luvun 11 §:n ja 32 luvun 11 §:n muuttamisesta (HE 183/2020 vp; EV 169/2020 vp)Piritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi oikeushallinnon valtakunnallisesta tietovarannosta, viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta ja Oikeusrekisterikeskuksesta annetun lain muuttamisesta (HE 110/2020 vp; EV 137/2020 vp)PuolustusministeriöPerttu Wasenius, hallitussihteeri p. 0295 140 603
– Kutsunta-asiain keskuslautakunnan kokoonpanon muuttaminenPetri Laurila, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 140 437
– Puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin viran täyttäminen
– Puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin viran täyttäminenValtiovarainministeriöIrja Peltonen, hallinto –ja kehitysjohtaja p. 0295 530 138
– Valtiovarainministeriön neuvottelevan virkamiehen irtisanominenSami Yläoutinen, osastopäällikkö, budjettipäällikkö p. 0295 530 320
– Eduskunnan kirjelmä hallituksen esityksestä vuoden 2020 seitsemänneksi lisätalousarvioksi sekä esityksestä vuoden 2020 seitsemännen lisätalousarvioesityksen (HE 192/2020 vp) täydentämisestä (HE 216/2020 vp; EK 45/2020 vp)Mervi Kuittinen, hallitusneuvos p. 0295 530 445
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntalain ja varainsiirtoverolain 4 §:n muuttamisestaArto Eno, finanssineuvos p. 0295 530 072
– Kansainvälisen rahoitusyhtiön pääoman korottaminen ja osakkeiden merkintä
– Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korottaminen ja osakkeiden merkintäSakari Lehtiö, finanssineuvos p. 0295 530 439
– Valtiontakuun myöntäminen Suomen PankillePetri Syrjänen, budjettineuvos p. 0295 530 065
– Hakemukset ja ilmoitukset Pentti Kustaa Moision jäämistöstä
– Hakemus Voitto Kalervo Lehmuksen jäämistöstäJukka Vanhanen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 530 239
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi arpajaisverolain 4 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 170/2020 vp; EV 156/2020 vp)Jarmo Huotari, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 418
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi valtion virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisesta annetun lain muuttamisesta sekä ulkomaanedustuksen korvauksista annetun lain 9 b §:n ja 10 §:n 4 momentin kumoamisesta (HE 147/2020 vp; EV 139/2020 vp)Marja Niiranen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 238
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi arvonlisäverolain 3 ja 149 a §:n muuttamisesta (HE 143/2020 vp; EV 155/2020 vp)Upi Talsi, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 868
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi tullilain muuttamisesta (HE 172/2020 vp; EV 166/2020 vp)Opetus- ja kulttuuriministeriöSini Keinonen, kulttuuriasiainneuvos p. 0295 330 145
– Suomen ja Tanskan välillä Suomalais-tanskalaisesta kulttuurirahastosta tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminen Edellä mainitun sopimuksen hyväksyminenSami Aalto, hallitusneuvos p. 0295 330 082
– Opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan nimittäminen toimikaudeksi 1.1.2021–31.12.2023Hanna Kiiskinen, hallitusneuvos p. 0295 330 086
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisestaMaa- ja metsätalousministeriöMarja Kokkonen, metsäneuvos p. 0295 162 444
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain 7 ja 48 §:n muuttamisesta (HE 151/2020 vp; EV 149/2020 vp)Jukka Mirvo, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 162 468
– Valtioneuvoston asetus tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisestaTiina Pullola, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 162 108
– Valtioneuvoston asetus tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaLiikenne- ja viestintäministeriöRita Linna, hallitusneuvos p. 0295 342 559
– Väyläviraston irtaimen omaisuuden myyntiNiko-Matti Ronikonmäki, johtava asiantuntija, esittelijä p. 0295 342 129
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi väylämaksulain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (HE 153/2020 vp; EV 142/2020 vp)Päivi-Maria Virta, johtava asiantuntija, esittelijä p. 0295 342 185
– Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoiminnasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaTyö- ja elinkeinoministeriöLiisa Heinonen, hallitusneuvos p. 0295 064 131
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi riittävistä vähimmäispalkoista Euroopan unionissa (vähimmäispalkkadirektiivi)Pauliina Kanerva, hallitusneuvos p. 0295 060 160
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain muuttamisesta (HE 154/2020 vp; EV 138/2020 vp)Kirsi Hyttinen, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 048 263
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 12 luvun muuttamisesta (HE 155/2020 vp; EV 140/2020 vp)Riikka Hietanen, johtava asiantuntija p. 0295 047 078
– Hallituksen esitys eduskunnalle julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain, vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain, julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain 47 §:n sekä rikosrekisterilain 6 b §:n muuttamisestaJenni Tapio, johtava asiantuntija p. 0295 047 089
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta (HE 205/2020 vp; EV 159/2020 vp)Iida Huhtanen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 346
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ydinenergialain, turvallisuusselvityslain 21 §:n ja kaivoslain muuttamisesta (HE 8/2020 vp; EV 132/2020 vp)Inkeri Lilleberg, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 092
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain muuttamisesta (HE 70/2020 vp; EV 146/2020 vp)Elli Nieminen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 048 247
– Valtioneuvoston asetus työehtosopimuslaissa tarkoitettujen hyvityssakkojen enimmäismäärien tarkistamisestaSosiaali- ja terveysministeriöIsmo Tuominen, hallitusneuvos p. 0295 163 341
– Valtioneuvoston asetus ravitsemisliikkeiden toiminnan väliaikaisesta rajoittamisesta tartuntataudin leviämisen estämiseksiKirsi Ruuhonen, hallitusneuvos p. 0295 163 239
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisestaHannu Stålhammar, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 469
– Työterveyslaitoksen johtokunnan asettaminen toimikaudeksi 1.1.2021–31.12.2023Hanna Tossavainen, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 005
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkerahastosta maksettavien etuuksien valtion osuuden maksamista koskevien säännösten muuttamisesta (HE 108/2020 vp; EV 148/2020 vp)Liisa Holopainen, hallitussihteeri p. 0295 163 593
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi kansanterveyslain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (HE 179/2020 vp; EV 157/2020 vp)Milla Mustamäki, hallitussihteeri p. 0295 163 261
– Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan kokoonpanon muuttaminen 31.12.2021 päättyväksi toimikaudeksiPekka Paaermaa, hallitussihteeri p. 0295 163 180
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain sekä koulutuskorvauksesta annetun lain 8 ja 9 §:n muuttamisesta (HE 140/2020 vp; EV150/2020 vp)Emmi Äärynen, hallitussihteeri p. 0295 163 517
– Valtioneuvoston asetus sotainvalidien puolisoiden ja leskien sekä sotaleskien kuntoutuksesta vuonna 2021– altioneuvoston asetus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille vuonna 2021 maksettavasta rintama-avustuksestaYmpäristöministeriöTia Laine-Ylijoki-Laakso, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 150
– Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaCharlotta von Troil, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 364
– Suomalais-norjalaisen rajavesistökomission Suomen valtion edustajien määrääminen 1.1.2021 lukien 31.12.2021 päättyväksi kaudeksi
– Valtioneuvoston asetus ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan muutoksistaJohanna Korpi, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 278
– Valtioneuvoston asetus perinnebiotooppien kunnostukseen ja hoitoon vuosina 2020-2025 myönnettävästä tuesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Fortum toimitti 13.8.2020 työ- ja elinkeinoministeriöön YVA-ohjelman, joka käynnisti arvioinnin Loviisan voimalaitoksen mahdollisen käytön jatkamisen ja vaihtoehtoisesti käytöstä poiston sekä matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoituslaitoksen jatkovaihtoehtojen ympäristövaikutuksista. TEM antoi ohjelmasta yhteysviranomaisen lausunnon 26.11.2020.Fortumin YVA-ohjelmassa tarkasteltavat päävaihtoehdot ovat molempien laitosyksiköiden käytön jatkaminen noin vuoteen 2050 saakka tai ydinvoimalaitoksen käytöstä poisto nykyisten lupajaksojen (2027 ja 2030) päättymisen jälkeen.TEM toteaa lausunnossaan, että Fortumin laatima YVA-ohjelma kattaa YVA-asetuksen 3 §:n mukaiset sisältövaatimukset, ja on laajuudeltaan ja tarkkuudeltaan riittävä suunnitelma hankkeen ympäristövaikutusten arvioimiseksi edellyttäen, että ministeriön antamassa lausunnossa esitetyt asiat otetaan huomioon hankkeen edetessä ja YVA-menettelyn myöhemmissä vaiheissa.Lausunnossaan TEM pyytää tarkennuksia mm. laitoksen ikääntymisen hallinnasta, ilmastonmuutoksen ja, jäähdytysvesien huomioon ottamisesta arvioinnissa, onnettomuuksien seurauksien ja niiden ehkäisemisen kuvaamisesta sekä ydinjätehuoltoon liittyvistä arvioinnista.Fortumin YVA-ohjelmasta järjestettiin lausuntokierros 26.8-26.10.2020. YVA-lain mukainen yleisötilaisuus järjestettiin Loviisassa 3.9.2020. Ministeriöön toimitettiin yhteensä 39 kansallisen kuulemisen lausuntoa ja mielipidettä.Lausunnoissa arviointiohjelmaa pidetään pääosin kattavana. Lausunnonantajat esittävät kuitenkin joitakin yksittäisiä kommentteja, jotka tulisi huomioida ja arvioida YVA-menettelyssä. Kommentteja tuli erityisesti ydinvoimalaitoksen vesistövaikutuksiin sekä onnettomuusmallinnukseen liittyen. Lisäksi lausunnoissa ja mielipiteissä esitetään muitakin kysymyksiä, huomautuksia ja näkökohtia, joihin hankkeesta vastaavan on syytä kiinnittää huomiota.Koska ydinvoimalaonnettomuustilanteessa on mahdollisuus valtion rajat ylittäviin vaikutuksiin, ohjelmasta järjestettiin myös kansainvälinen kuuleminen Espoon sopimuksen mukaisesti. Kansainvälisen kuulemisen yhteysviranomaisena toimi ympäristöministeriö.Espoon sopimuksen mukaisessa kuulemisessa Ruotsi, Viro, Venäjä, Norja, Tanska, Liettua, Saksa ja Itävalta ilmoittivat osallistuvansa hankkeen YVA-menettelyyn. EU-kansalaisten ja -järjestöjen lausuntoja vastaanotettiin yhteensä 20 kappaletta. Kansainvälisessä kuulemisessa korostui vakavan ydinonnettomuuden riskit ja sen seuraukset.Lausunnot ja mielipiteet ovat saatavilla työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla.YVA-prosessi jatkuu ympäristövaikutusten arvioinnilla sekä niistä laadittavalla YVA-selostuksella. Alustavan arvion mukaan Fortum toimittaisi selostuksen ministeriöön syksyllä 2021. Arviointiselostus olisi silloin nähtävillä syys- ja lokakuussa. Yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä annettaisiin tällöin joulukuussa 2021. Sen jälkeen YVA-selostus liitettäisiin laitoksen jatkoa koskevaan käyttö- tai käytöstäpoiston lupahakemukseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Miten digitalisaatio saadaan parhaiten palvelemaan ilmastonmuutoksen vastaista työtä? Mitä pitäisi tehdä ICT-alan omien päästöjen vähentämiseksi? ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa valmistelevan työryhmän loppuraportti julkaistaan 30.11.2020.Tieto- ja viestintäteknologian avulla voidaan saavuttaa merkittäviä ympäristöhyötyjä, kun korvataan tuotteita palveluilla ja liikkumista etäyhteyksillä. Toisaalta viestintäverkot, datakeskukset ja älylaitteet kuluttavat sähköä ja materiaaleja.Liikenne- ja viestintäministeriö järjestää maanantaina 30. marraskuuta klo 9.30 webinaarin, jossa julkaistaan työryhmän suositukset ICT-alan ilmastovaikutusten hallitsemiseksi ja myönteisten vaikutusten edistämiseksi. Kyseessä on kansainvälisesti uraauurtava työ, ja raportissa esitetään visio Suomesta kestävien ICT-ratkaisujen käytön ja kehittämisen edelläkävijänä.Luvassa on myös liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan puhe. Googlen Euroopan energiamarkkinoiden johtaja Brian Denvir ja Nokian ympäristöjohtaja Pia Tanskanen esittelevät, miten yritykset ovat parantaneet energiatehokkuutta ja lisänneet hiilettömien sähkönlähteiden käyttöä. Helsingin yliopiston professori Petri Myllymäki puolestaan kertoo koneoppimisen energiatehokkuutta koskevasta tutkimuksesta.ICT-alan kasvihuonekaasupäästöt syntyvät erityisesti sähkönkulutuksesta. Ala kuluttaa eri arvioiden mukaan 4-10 prosenttia maailman sähköenergiasta ja tuottaa 1,5-5 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Toisaalta ICT-alalla on suuri potentiaali pienentää muiden sektorien hiilijalanjälkeä, mistä yksi esimerkki on teollisuuden prosessien optimointi.Mitä seuraavaksi?Loppuraportti lähtee 30.11.2020 lausuntokierrokselle, minkä jälkeen Suomen ensimmäinen ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategia viimeistellään liikenne- ja viestintäministeriössä.Webinaaria voi seurata maanantaina 30.11.2020 klo 9.30-11.30 osoitteessa:https://lvm.videosync.fi/ict-alan-ilmasto-ymparistostrategia

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pohjoismaisen yhteistyön ministeri Thomas Blomqvist osallistuu Pohjoismaiden yhteistyöministerien ylimääräiseen videokokoukseen 23.11.2020.Kokouksessa hyväksytään ensi vuoden budjetti Pohjoismaiden ministerineuvostolle sekä neuvoston toimintasuunnitelma vuosille 2021-24. Toimintasuunnitelma viitoittaa pääministereiden viime vuoden kesänä vahvistaman vision toimeenpanoa. Uuden vision mukaan Pohjolan tulee olla maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Toimintasuunnitelman luonnos on julkistettu sihteeristön verkkosivuilla. Hyväksytty suunnitelma käännetään kokouksen jälkeen suomen kielelle. Kokouksessa keskustellaan pandemian vaikutuksista pohjoismaiseen yhteistyöhön. Lisäksi agendalla on kansalaisyhteiskunnan osallistamisen vahvistaminen pohjoismaisessa yhteistyössä ja ministerineuvoston toiminnan vahvistaminen Valko-Venäjällä maan demokratiakehityksen tukemiseksi.Kokous on viimeinen Tanskan puheenjohtajuuskaudella. Suomen puheenjohtajuuskausi Pohjoismaiden ministerineuvostossa alkaa tammikuussa 2021. Puheenjohtajuusohjelma löytyy digitaalisena julkaisuna.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 19. marraskuuta, että maahantulon rajoituksia jatketaan 13.12.2020 asti. Epidemian kiihtymisvaihe jatkuu edelleen ja erot Suomen ja muun Euroopan välisessä epidemiatilanteessa ovat suuria. Näin ollen rajoitusten höllentäminen ei ole perusteltua ennen kuin valmisteilla olevat korvaavat toimenpiteet ovat riittävällä tavalla käytettävissä.Päätöksessä sovelletaan koronailmaantuvuuden raja-arvoa 25 uutta tautitapausta 100 000:ta henkilöä kohden edellisen 14 päivän aikana. Tämä koskee Schengen-alueen maita, Schengen-alueeseen kuulumattomia EU-maita ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa.Sisärajaliikenteen rajoituksiin ei muutoksiaSisärajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja muiden Schengen-alueeseen kuuluvien maiden välistä liikennettä. Maahantulon rajoitukset ovat sisärajaliikenteessä voimassa Suomen ja Alankomaiden, Belgian, Espanjan, Islannin, Italian, Itävallan, Kreikan, Latvian, Liechtensteinin, Liettuan, Luxemburgin, Maltan, Norjan, Portugalin, Puolan, Ranskan, Ruotsin, Saksan, Slovakian, Slovenian, Sveitsin, Tanskan, Tšekin, Unkarin ja Viron välisessä liikenteessä tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta.Päivittäinen liikenne Suomen ja Ruotsin välisellä maarajalla rajayhteisöjen välillä on kuitenkin mahdollista.  Samoin on mahdollista työmatkaliikenne tai muu välttämätön syy Suomen ja Norjan maarajalla rajayhteisöjen välillä. Lisäksi Suomessa voi käydä työssä Ruotsista ja Virosta ilman omaehtoista 10 vuorokauden karanteenia. Myöskään huvialusliikennettä EU- ja Schengen-maista Suomeen ei rajoiteta.Edellä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta sisärajoilla maahantulon rajoitukset mahdollistavat vain paluuliikenteen Suomeen, kauttakulkuliikenteen, työmatkan ja muun välttämättömän syyn. Maahantulijoille suositellaan 10 vuorokauden omaehtoista karanteenia, jota voi halutessaan lyhentää kahdella vapaaehtoisella koronatestillä.Ulkorajaliikenteen rajoituksiin pieniä muutoksiaUlkorajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien maiden välistä liikennettä. 23.11. alkaen ulkorajaliikenteessä maahantulon rajoitukset palautetaan Uruguayn asukkaille Uruguaysta Suomeen saapuvassa liikenteessä. 5.11. tehtyyn päätökseen ei tehdä muita muutoksia.Maahantulon rajoitukset on jo aiemmin poistettu Vatikaanista Suomeen saapuvassa liikenteessä sekä Suomen ja Australian, Japanin, Ruandan, Etelä-Korean, Singaporen, Thaimaan ja Uuden-Seelannin välisessä liikenteessä näiden maiden asukkaiden osalta.Rajoitukset poistuvat myös Kiinan sekä Hongkongin ja Macaon erityishallintoalueiden asukkailta, jotka matkustavat näiltä alueilta Suomeen, mikäli EU:n neuvosto toteaa vastavuoroisuuden riittävän toteutumisen.Seuraavista Euroopan maista voi edelleen tulla Suomeen työmatkalle tai muusta välttämättömästä syystä: Andorra, Bulgaria, Irlanti, Kroatia, Kypros, Monaco, Romania, San Marino ja Yhdistynyt kuningaskunta. Näiden maiden maahantulon rajoitukset ovat sisärajavalvonnan rajoituksia vastaavat. Maahantulijoille suositellaan 10 vuorokauden omaehtoista karanteenia.Muiden Schengen-alueeseen kuulumattomien maiden osalta maahantulon rajoitukset mahdollistavat vain paluuliikenteen Suomeen ja muihin EU- ja Schengen valtioihin, kauttakulkuliikenteen Helsinki-Vantaan lentokentällä sekä muun välttämättömän liikenteen. Lisäksi maahantulijoille suositellaan 10 vuorokauden omaehtoista karanteenia, jota voi halutessaan lyhentää kahdella vapaaehtoisella koronatestillä. Hallitus suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista riskimaihinPerustuslain mukaan Suomen kansalaisella ja Suomessa asuvalla on aina oikeus palata Suomeen, ja jokaisella on oikeus halutessaan lähteä Suomesta, ellei oikeutta ole lailla rajoitettu. Hallitus kuitenkin suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista paitsi maihin, joiden osalta on luovuttu maahantulon rajoituksista.Matkalle lähtijän pitää itse varmistaa kohdemaan senhetkiset maahantulo- ja karanteenimääräykset ja ottaa huomioon Suomeen palaajan karanteeni- ja testaussuositukset. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi