NordenBladet — Maahantulo Suomeen EU- ja Schengen-maista sallitaan hyväksytyn covid-19-rokotussarjan saaneille ja alle 6 kuukautta sitten covid-19-taudin sairastaneille. Maahantulo sallitaan myös työnsä takia EU- ja Schengen-maista matkustaville. Muutokset tulevat voimaan 21.6. Valtioneuvosto päätti 17.6. myös, että sisärajavalvontaa ja ulkorajaliikenteen rajoituksia jatketaan 11.7.2021 asti.Rajavartiolaitos tukee terveysviranomaisia rokotuksiin ja työssäkäyntiin liittyvien todistusten tarkastamisessa rajanylityspaikoilla tarpeen mukaan. Järjestelyt vaihtelevat eri rajanylityspaikoilla Tarvittaessa Rajavartiolaitos myös ohjaa matkustajia aluehallintovirastojen määräämiin pakollisiin terveystarkastuksiin.Sisä- ja ulkorajarajoitusten lisäksi jatketaan myös tiettyjen rajanylityspaikkojen aukioloaikojen rajoituksia Lapissa länsirajalla sekä Suomen itärajalla.Sisärajaliikenteen rajoituksia vähennetäänSisärajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja muiden Schengen-alueeseen kuuluvien maiden välistä liikennettä. 3.6. tehtyä päätöstä muutetaan niin, että 21.6. alkaen maahantulo Suomeen työssäkäynnin perusteella on sallittua kaikissa liikennemuodoissa EU- tai Schengen-maista. 
Lisäksi maahantulo Suomeen EU- tai Schengen-maista on sallittua myös silloin, jos henkilöllä on esittää todistus ennen Suomeen saapumista saadusta hyväksyttävästä covid-19-rokotussarjasta tai alle kuusi kuukautta sitten sairastetusta covid-19-taudista.  Tämä tarkoittaa, että näillä edellytyksillä Suomeen voi tulla myös vapaa-ajan matkalle.Tällä tarkoitetaan seuraavia tilanteita: 1) olet saanut täyden rokotussarjan (rokotteesta riippuen yksi tai kaksi annosta) ja viimeisestä rokotuskerrasta on kulunut vähintään kaksi viikkoa, 2) olet sairastanut koronataudin ja saanut vähintään yhden rokoteannoksen ja rokoteannoksesta on kulunut vähintään viikko tai 3) olet sairastanut koronataudin alle 6 kk sitten.Epidemiologiseen arvioon perustuen sisärajavalvonta poistetaan Suomen ja Puolan sekä Suomen ja Unkarin välisestä liikenteestä. Suomi rajoittaa nyt maahantuloa Suomen ja Alankomaiden, Belgian, Espanjan, Italian, Itävallan, Kreikan, Latvian, Liechtensteinin, Liettuan, Luxemburgin, Norjan, Portugalin, Ranskan, Ruotsin, Saksan, Slovakian, Slovenian, Sveitsin, Tanskan, Tšekin ja Viron välisessä liikenteessä huvialusliikennettä lukuun ottamatta.Ulkorajaliikenteen rajoituksiin pieniä muutoksiaUlkorajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien kolmansien maiden välistä liikennettä. Epidemiologiseen arvioon perustuen maahantulon rajoitukset poistetaan Monacosta, Romaniasta ja San Marinosta Suomeen saapuvasta liikenteestä. Maahantulon rajoitukset on jo aiemmin poistettu Vatikaanista Suomeen saapuvassa liikenteessä sekä Suomen ja Australian, Etelä-Korean, Israelin, Singaporen, Ruandan ja Uuden-Seelannin välisessä liikenteessä näiden maiden asukkaiden osalta. Maahantuloa ei rajoiteta maiden matalan koronailmaantuvuuden ja tautiriskin takia.Muiden maiden osalta maahantulon rajoituksia jatketaan 11.7.2021 asti. Henkilöliikenteelle avoinna olevilla rajanylityspaikoilla sallittuja perusteita maahantulolle ovat Suomessa tai muussa EU- tai Schengen-valtiossa asuvien paluu sekä muu välttämätön syy. Muussa EU- tai Schengen-valtiossa asuvilla muilla kuin Suomen kansalaisilla ei kuitenkaan ole lentoliikennettä lukuun ottamatta oikeutta palata Suomen kautta asuinmaahansa, jos kauttakulku liittyy vapaa-ajanmatkustukseen.Risteilyalusten satamassakäynti on sallittua ilman matkustajien maissa käyntiä.Ulkoministeriö suosittelee noudattamaan erityistä varovaisuutta matkustettaessa EU- ja Schengen-alueellePerustuslain mukaan Suomen kansalaisella ja Suomessa asuvalla on aina oikeus palata Suomeen, ja jokaisella on oikeus halutessaan lähteä Suomesta, ellei oikeutta ole lailla rajoitettu. Ulkoministeriö suosittelee kuitenkin noudattamaan erityistä varovaisuutta matkustettaessa EU- ja Schengen alueelle. Ministeriö suosittelee myös edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista EU ja Schengen-alueiden ulkopuolelle, poikkeuksena maat, joiden osalta hallitus on poistanut maahantulon rajoitukset. Lisäksi ulkoministeriö suosittelee edelleen välttämään kaikkea matkustamista Brasiliaan, Etelä-Afrikkaan ja Intiaan. Matkalle lähtijän pitää itse varmistaa kohdemaan senhetkiset maahantulo- ja karanteenimääräykset.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pohjoismaiden ministerineuvoston oikeusministeritapaamisessa keskusteltiin ihmiskaupan torjunnasta ja päätettiin yhteistyön vahvistamisesta. Ministeri Henrikssonin mukaan ihmiskaupan kohdalla on erityisen tärkeä vaihtaa tietoja ilmiöstä ja toimivista ratkaisuista.Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson johti puhetta Pohjoismaiden ministerineuvoston oikeusministeritapaamisessa keskiviikkona. Virtuaaliseen tapaamiseen osallistuivat EU:n sisäasioiden komissaari Ylva Johansson, Ruotsin, Tanskan ja Islannin oikeusministerit, Norjan oikeusministeriön valtiosihteeri sekä Färsaarten ja Grönlannin edustajat.Kokouksen pääaiheena oli ihmiskaupan vastainen työ Pohjoismaissa. Ministerit keskustelivat siitä, miten Pohjoismaat voisivat nykyistä tehokkaammin hyödyntää muiden maiden parhaita käytäntöjä ihmiskaupan torjumiseksi ja uhrien aseman parantamiseksi. Komissaari Ylva Johansson kertoi puheenvuorossaan komission tukevan jäsenmaita EU:n ihmiskaupan vastaisen direktiivin täytäntöönpanossa, ja että direktiiviä myös päivitetään parhaillaan. Johanssonin mukaan ihmiskauppailmiön vakavuus ja laajuus on nyt tiedostettu ja on aika ryhtyä konkreettisiin tekoihin ja muun muassa vahvistaa maiden välistä poliisiyhteistyötä. Johansson painotti myös, että 90 prosenttia ihmiskaupan uhreista on naisia. Oikeusasioiden virkamieskomitealle annettiin tehtäväksi selvittää, millaisia tarpeita yhteistyölle Pohjoismaissa on. Lisäksi sovittiin, että sihteeristö selvittää, miten ministerineuvosto voisi parhaiten tukea ihmiskaupan vastaista työtä. Näiden selvitysten pohjalta päätetään mahdollista toimenpiteistä ensi vuoden oikeusministerikokouksessa.Lue lisää hallituksen ihmiskaupan vastaisesta työstä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi on noussut ensimmäistä kertaa ykkössijalle kestävän kehityksen maavertailussa. Arvostettu YK:n ja Bertelsmann-säätiön toteuttama vertailu tehdään vuosittain, ja Suomi on myös aiemmin ollut kärkikolmikossa yhdessä Tanskan ja Ruotsin kanssa. Vertailussa arvioidaan, miten valtiot edistävät globaalia kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:tä ja siihen kuuluvia kestävän kehityksen tavoitteita.Vertailun mukaan Suomi on saavuttanut tai on lähellä saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet, jotka liittyvät köyhyyden vähentämiseen, terveyteen, koulutukseen, veteen, energiaan, eriarvoisuuden vähentämiseen sekä rauhaan ja oikeusvaltioon. Suomen suurimmat haasteet liittyvät ilmastonmuutoksen torjuntaan, kulutus -ja tuotantotapojen kestävöittämiseen sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen. Pääministeri ja Suomen kestävän kehityksen toimikunnan puheenjohtaja Sanna Marin alleviivaa, että nyt saavutettu ykkössija on pitkäjänteisen työn tulosta ja kaikkien suomalaisen yhteiskunnan toimijoiden ansiota. ”Kunnia tunnustuksesta kuuluu kaikille suomalaisille, jotka sinnikkäästi tekevät töitä kestävän yhteiskunnan eteen. Olemme ylpeitä sijoituksestamme, mutta vielä on paljon tehtävää, jotta saavutamme kaikki kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Ratkaisevaa on se, miten pystymme turvaamaan hyvinvointimme maapallon kantokyvyn rajoissa myös tulevaisuudessa”, sanoo Marin.Koronapandemia on lisännyt eriarvoisuuttaYK:n SDSN-verkosto ja saksalainen Bertelsmann-säätiö julkistivat tulokset maanantaina 14. kesäkuuta. Virtuaalisessa raportin julkistustilaisuudessa maanantai-iltapäivänä Suomea edustaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.Skinnari korostaa pohjoismaisen hyvinvointimallin merkitystä vertailun tuloksiin: Suomen lisäksi vertailun kärkikymmeniköstä löytyvät Ruotsi, Norja ja Tanska.Skinnarin mukaan Suomen ja muiden vauraiden maiden on koronapandemian jälkeisessä maailmassa keskityttävä tukemaan globaalisti heikoimmassa asemassa olevia. Agenda2030:n ydinajatus on, ettei ketään saisi jättää kehityksestä jälkeen.”Pandemia on johtanut globaalisti äärimmäisen köyhyyden ja eriarvoisuuden lisääntymiseen ja heikentänyt sukupuolten välistä tasa-arvoa. Meidän on huolehdittava siitä että, kaikki pysyvät kehityksessä mukana, ja että saamme kurottua kiinni juopaa menestyvien ja heikoimmin pärjäävien maiden välillä.”Suomen osallistava toimintatapa kerää kiitostaSuomi on saanut kansainvälisesti kiitosta koko yhteiskuntaa osallistavasta toimintatavastaan Agenda2030:n toimeenpanossa. Aiemmin keväällä Suomi otti vastaan kansainvälisen kestävän kehityksen Catalyst 2030 -palkinnon, joka suunnattiin kestävän kehityksen toimikunnalle. Toimikuntaan kuuluu laaja joukko toimijoita yhteiskunnan eri osa-alueilta.”Suomessa osallistava toimintatapa on ollut tärkeä osa kestävän kehityksen työtä jo useiden vuosikymmenten ajan. Kestävää yhteiskuntaa rakennetaan yhdessä valtion, kuntien, yritysten ja järjestöjen kanssa. Jokaisen suomalaisen panos on tärkeä.”, Skinnari sanoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuuden päätapahtuma opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla pidettiin alkuviikosta. Jokainen vaikuttaa! -konferenssissa tarkasteltiin kestävää kehitystä koulutuksen, kulttuurin ja nuorten näkökulmasta.Konferenssin aikana kuultiin puheenvuoroja Suomen lisäksi mm. Ruotsista, Tanskasta, Islannista ja Grönlannista. Tapahtumaan osallistui niin nuoria aktivisteja ja asiantuntijoita kuin ministereitä ja korkean tason johtajia. Työpajoissa keskusteltiin yhteisesti mm. teknologian ja taiteen opetuksen merkityksestä kestävässä kehityksessä sekä Pohjoismaiden opettajien yhteistyöstä ja tavoitteesta saada kestävä kehitys osaksi opetusta kaikilla koulutustasoilla.Konferenssissa julkistettiin myös alkusyksystä käynnistyvä Pohjoismainen ilmastonmuutoskilpailu Nord Start. Kilpailun tavoitteena on osallistaa lapsia, nuoria ja aikuisia varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ideoimaan yhdessä konkreettisia keinoja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kilpailu järjestetään yhteistyössä LUMA-keskus Suomen StarT-ohjelman kanssa.Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuuden päätehtävä on edistää pohjoismaiden pääministereiden hyväksymää visiota: Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Toiminnan painopisteet ovat vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola.Konferenssin tallenne sekä muut konferenssiin liittyvät materiaalit löytyvät tapahtumasivun kauttaNord Start kilpailu

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 3.6., että maahantulon rajoituksia jatketaan 27.6.2021 asti. Koronapandemia jatkuu edelleen, eikä riittäviä toimenpiteitä rajoitusten korvaamiseksi ole vielä käytössä. Tämän vuoksi sekä virusmuunnosten leviämisen ehkäisemiseksi sisärajavalvontaa ja ulkorajaliikenteen rajoituksia jatketaan. 20.5. tehtyihin päätöksiin tehdään joitakin muutoksia, jotka tulevat voimaan 7.6.Sisä- ja ulkorajarajoitusten lisäksi jatketaan myös tiettyjen rajanylityspaikkojen aukioloaikojen rajoituksia Lapissa länsirajalla sekä Suomen itärajalla. Henkilöliikenteelle tarkoitetuilla vesiliikenteen ja maarajojen rajanylityspaikoilla sallittuja maahantuloperusteita ovat Suomessa tai muussa EU- tai Schengen-valtiossa asuvien paluu ja muu välttämätön syy. Henkilöliikenteelle tarkoitetuilla lentoliikenteen rajanylityspaikoilla myös työmatka on jatkossa sallittu maahantuloperuste.Schengen-maiden välisessä lentoliikenteessä sallitaan jatkossa myös työhön liittyvä matkustaminenSisärajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja muiden Schengen-alueeseen kuuluvien maiden välistä liikennettä. Suomen ja muiden EU- tai Schengen-maiden välisessä lentoliikenteessä sallitaan jatkossa myös työhön liittyvä matkustaminen. Opiskelijoiden osalta sallitaan myös maahantulo opintoihin liittyviin harjoitteluihin liittyen.Vesiliikenteessä sekä maarajoilla (Suomen ja Norjan rajayhteisöliikennettä lukuun ottamatta) maahantuloa työssäkäynnin perusteella rajoitetaan edelleen vain välttämättömään. Tällä tarkoitetaan yhteiskunnan toimivuuden ja huoltovarmuuden kannalta merkittävää työtä sekä tiettyjä erikseen mainittuja erityisryhmiä. Rajaliikenteen rajoitukset on jo aiemmin poistettu Suomen ja Norjan välisen maarajan rajayhteisöjen asukkailta. Epidemiologiseen arvioon perustuen sisärajavalvonta poistetaan Suomen ja Maltan välisestä liikenteestä. Suomi rajoittaa nyt maahantuloa kaikista Schengen-maista paitsi Islannista ja Maltalta. Schengen-maita ovat EU:n jäsenmaista Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro sekä EU:n ulkopuolisista maista Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi.Rajoitukset eivät koske huvialusliikennettä Schengen-maiden välillä. Ulkorajaliikenteen rajoitukset säilyvät ennallaan Ulkorajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien kolmansien maiden välistä liikennettä. Valtioneuvoston 20.5. tekemää päätöstä täsmennetään niin, että muussa EU- tai Schengen-valtiossa asuvilla muilla kuin Suomen kansalaisilla ei ole lentoliikennettä lukuun ottamatta oikeutta palata Suomen kautta asuinmaahansa, jos kauttakulku liittyy vapaa-ajanmatkustukseen. Epidemiologiseen arvioon perustuen päätökseen ei tehdä muita muutoksia.Maahantulon rajoitukset on jo aiemmin poistettu Vatikaanista Suomeen saapuvassa liikenteessä sekä Suomen ja Australian, Etelä-Korean, Israelin, Singaporen, Ruandan ja Uuden-Seelannin välisessä liikenteessä näiden maiden asukkaiden osalta. Maahantuloa ei rajoiteta maiden matalan koronailmaantuvuuden ja tautiriskin takia.Muiden maiden osalta maahantulon rajoituksia jatketaan 27.6.2021 asti.Risteilyalusten satamassakäynti on sallittua ilman matkustajien maissa käyntiä.Sukulaisuuden määritelmää laajennetaan perheasioiden ja pakottavien perheasioiden osaltaSukulaisuuden määritelmää laajennetaan samassa yhteydessä niin sisä- kuin ulkorajoilla. Jatkossa sisärajoilla sukulaisella tarkoitetaan puolisoa, lapsia, lapsenlapsia, vanhempia, appivanhempia, isovanhempia, sisaruksia, lapsenlapsenlapsia, enoa, setää, tätiä ja serkuksia mukaan lukien edellä mainittujen perheeseen kuuluvat. Ulkorajoilla sukulaisella tarkoitetaan puolisoa, lapsia, vanhempia, appivanhempia ja isovanhempia mukaan lukien edellä mainittujen perheeseen kuuluvat.Hallitus suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista ulkomaillePerustuslain mukaan Suomen kansalaisella ja Suomessa asuvalla on aina oikeus palata Suomeen, ja jokaisella on oikeus halutessaan lähteä Suomesta, ellei oikeutta ole lailla rajoitettu. Hallitus kuitenkin suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista ulkomaille paitsi maihin, joiden osalta on luovuttu maahantulon rajoituksista. Matkalle lähtijän pitää itse varmistaa kohdemaan senhetkiset maahantulo- ja karanteenimääräykset.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt selvityksen, jossa arvioidaan hyötyjä Suomen mahdollisesta osallistumisesta Euroopan avaruusjärjestön (ESA) miehitettyjen avaruuslentojen ja avaruuden tutkimuksen ohjelmaan.Ohjelmaan osallistuminen mahdollistaisi Suomelle pääsyn hankkeisiin, jotka koskevat kansainvälistä avaruusasemaa, kuulentoja ja kuun kiertoradalle suunniteltua avaruusasemaa sekä Mars-lentoja.– Tähän asti Suomi ei ole osallistunut ESAn miehitettyjen avaruuslentojen ja avaruuden tutkimuksen vapaaehtoiseen ohjelmaan, vaan Suomen rahoitusta on suunnattu muihin ohjelmiin kansallisten vahvuuksien ja strategisten painopisteiden mukaisesti. Suomalainen avaruussektori on kuitenkin viime vuosina kehittynyt monipuolisesti. Suomessa on kehitetty useita innovatiivisia tuotteita, sovelluksia ja palveluita, jotka voisivat olla merkityksellisiä myös miehitettyjen avaruuslentojen, robottimissioiden ja muun avaruuden tutkimuksen näkökulmasta, sanoo ESAn neuvoston suomalaisjäsen Maija Lönnqvist.Arvioinnin kohteena ohjelmaan osallistumisesta koituvat hyödytOhjelmaan osallistuminen edellyttää, että ohjelma tarjoaa suomalaisille yrityksille ja tutkimusorganisaatioille sellaisia mahdollisuuksia, joita ei muiden ESAn ohjelmien kautta saavutettaisi.Hankkeella selvitetään seuraavia asioita:Mitä taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä suomalaisille yrityksille, tutkimukselle ja koulutukselle olisi siitä, jos Suomi osallistuisi ESAn miehitettyjen avaruuslentojen ja avaruuden tutkimuksen vapaaehtoiseen ohjelmaan ohjelmakaudella 2023–2025 ja sen jälkeen?Mitä ohjelman kannalta merkityksellistä osaamista, tuotteita ja palveluita suomalaisilla yrityksillä ja tutkimusorganisaatioilla olisi?Mitkä ohjelman tavoitteet, hankkeet ja toimenpiteet olisivat kiinnostavia Suomelle ottaen huomioon Suomen avaruusstrategian tavoitteet ja suomalaisen avaruussektorin kyvykkyydet ja vahvuudet? Mitä uusia tieteellisiä ja tutkimusmahdollisuuksia ohjelma tarjoaisi?Mitä hyötyä vertailumaille (Tanska, Norja, Ruotsi, Itävalta) on ollut ohjelmaan osallistumisesta?Osallistuminen ohjelmaan tarkoittaisi käytännössä ESAn rahoitusosuuden kasvattamista. Tällä hetkellä Suomen kokonaisvuosibudjetti ESAn pakollisiin ja vapaaehtoisiin ohjelmiin on noin 28 miljoonaa euroa vuodessa.Selvityksen tuloksia hyödynnetään, kun Suomi määrittelee vuonna 2022, mihin ESAn seuraavan ohjelmakauden ohjelmiin se osallistuu.  Hanke kilpailutettiin, ja selvityksen toteuttaa KPMG Oy yhteistyössä 4Front Oy:n kanssa. Tällä hetkellä Suomi ja Viro ovat ainoat ESAn jäsenmaat, jotka eivät osallistu miehitettyjen avaruuslentojen ja avaruuden tutkimuksen ohjelmaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eurooppalainen digitaalinen henkilöllisyys ja yhteiseurooppalaiset tunnistamisratkaisut olivat esillä Alankomaiden järjestämässä korkean tason poliittisessa Coalition of the Willing -virtuaalikokouksessa torstaina 27.5.2021. Kuntaministeri Sirpa Paatero puhui kokouksessa rajat ylittävän digitaalisen henkilöllisyyden kehittämisestä ja tähänastisesta eurooppalaisesta valmistelutyöstä.Digitaalisten palvelujen lisääntyessä ja digitalisaation edetessä kaikille elämän osa-alueille tarvitaan Euroopassa yhteinen malli henkilöiden luotettavaan ja turvalliseen tunnistamiseen. Yhteinen tunnistamisratkaisu helpottaisi henkilöiden asiointia digitaalisissa palveluissa ja tukisi palveluiden tarjoajia, jotka voivat varmistua asiakkaiden henkilötietojen aitoudesta. Tunnistamisratkaisuja kehitetään tällä hetkellä useissa eri Euroopan maissa.Ministeri Paatero korosti puheenvuorossaan rajat ylittävän tunnistamisen tarpeen kasvua ja kansalaisten yhdenvertaisia edellytyksiä käyttää digitaalisia palveluja ja tulevaisuuden digitaalisia henkilöllisyystodistuksia. Esille nousi myös huolenaihe siitä, että eurooppalainen digitaalisten tunnistamisratkaisujen kehitys jää ajasta jälkeen, mikäli yhteistä kehitystyötä ei vauhditeta.Jo tehdystä valmistelutyöstä puheenvuorossa esille nousi koalitiomaiden yhteisen työryhmän ehdotus, jossa kannatetaan itsehallittavaan identiteettiin pohjautuvia ratkaisuja, jotka yhdessä henkilötietoja ja muuta varmennettua tietoa välittävien digitaalisten lompakkojen kanssa antaisivat kansalaisille paremmat edellytykset hallinnoida omia henkilötietojaan.”Uskon, että ryhmämme esittämät askelmerkit tukisivat Euroopan digitaalista suvereniteettia ja kansalaistemme arkea alati laajentuvassa digitaalisessa yhteiskunnassa. Oman eurooppalaisen ratkaisun avulla voisimme varmistaa, että identiteettiä koskeva ratkaisutapamme on tarpeeksi turvallinen ja luotettava sekä eurooppalaisia arvoja kunnioittava”, ministeri Paatero sanoi puheessaan.Suomessa digitaalista henkilöllisyyttä kehitetään valtiovarainministeriön johtamassa hankkeessa, jonka tavoitteena on luoda kaikille yhteiskunnan palveluissa asioiville yhdenvertaiset edellytykset ja mahdollisuudet osoittaa viranomaisen vahvistamia tietoja henkilöllisyydestään digitaalisesti. Hankkeessa mahdollistetaan suomalaisille sähköinen tunnistaminen muiden EU-jäsenvaltioiden palveluihin ja huomioidaan parhaillaan käynnissä oleva yhteiseurooppalainen kehitystyö.Digitaalisen henkilöllisyyden lisäksi kokouksessa käsiteltiin muun muassa tekoälyä, ihmiskeskeisiä digitaalisia palveluja sekä tiedon ja datan rajat ylittävää liikkumista. Kokoukseen osallistuivat Alankomaat, Belgia, Portugali, Ranska, Saksa, Suomi, Tanska ja Viro.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 20.5., että maahantulon rajoituksia jatketaan 15.6.2021 asti. Koronapandemia jatkuu edelleen, eikä riittäviä toimenpiteitä rajoitusten korvaamiseksi ole vielä käytössä. Tämän vuoksi sekä virusmuunnosten leviämisen ehkäisemiseksi sisärajavalvontaa ja ulkorajaliikenteen rajoituksia jatketaan. 22.4. tehtyihin päätöksiin tehdään pieniä muutoksia, jotka tulevat voimaan 24.5.Sisä- ja ulkorajarajoitusten lisäksi jatketaan myös tiettyjen rajanylityspaikkojen aukioloaikojen rajoituksia Lapissa länsirajalla sekä Suomen itärajalla. Henkilöliikenteelle avoinna olevilla rajanylityspaikoilla sallittuja maahantuloperusteita ovat Suomessa tai muussa EU- tai Schengen-valtiossa asuvien paluu ja muu välttämätön syy. Jatkossa myös osallistuminen oppilaitoksen pääsykokeeseen, jos osallistuminen edellyttää fyysistä läsnäoloa, katsotaan perustelluksi henkilökohtaiseksi syyksi saapua maahan.Rajoitukset poistetaan Suomen ja Norjan välisen maarajan rajayhteisöjen asukkailtaSisärajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja muiden Schengen-alueeseen kuuluvien maiden välistä liikennettä. 22.4. tehtyä päätöstä muutetaan niin, että rajaliikenteen rajoitukset poistetaan Suomen ja Norjan välisen maarajan rajayhteisöjen asukkailta.Suomi rajoittaa maahantuloa kaikista Schengen-maista paitsi Islannista. Schengen-maita ovat EU:n jäsenmaista Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro sekä EU:n ulkopuolisista maista Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi.Rajoitukset eivät koske huvialusliikennettä Schengen-maiden välillä.Ulkorajaliikenteen rajoituksiin pieniä muutoksiaUlkorajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien kolmansien maiden välistä liikennettä. Epidemiologiseen arvioon perustuen maahantulon rajoitukset poistetaan 24.5. alkaen Israelin asukkailta Israelista Suomeen saapuvassa liikenteessä. Rajoitukset on jo aiemmin poistettu Vatikaanista Suomeen saapuvassa liikenteessä sekä Suomen ja Australian, Etelä-Korean, Singaporen, Ruandan ja Uuden-Seelannin välisessä liikenteessä näiden maiden asukkaiden osalta. Maahantuloa ei rajoiteta maiden matalan koronailmaantuvuuden ja tautiriskin takia.Maahantulon rajoitukset palautetaan 24.5. alkaen Thaimaan asukkaille Thaimaasta Suomeen saapuvassa liikenteessä. Muiden maiden osalta maahantulon rajoituksia jatketaan 15.6.2021 asti. 
Risteilyalusten satamassakäynti on sallittua ilman matkustajien maissa käyntiä.Hallitus suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista ulkomaillePerustuslain mukaan Suomen kansalaisella ja Suomessa asuvalla on aina oikeus palata Suomeen, ja jokaisella on oikeus halutessaan lähteä Suomesta, ellei oikeutta ole lailla rajoitettu. Hallitus kuitenkin suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista ulkomaille paitsi maihin, joiden osalta on luovuttu maahantulon rajoituksista. Matkalle lähtijän pitää itse varmistaa kohdemaan senhetkiset maahantulo- ja karanteenimääräykset.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta täyttää kymmenen vuotta 11.toukokuuta. Euroopan tasa-arvosta vastaavat ministerit sekä heidän lisäkseen moni muu EU-maan ministeri ovat vuosipäivän alla allekirjoittaneet yhteisen julkilausuman, jossa kehotetaan Euroopan valtioita pikaisesti liittymään sopimukseen.Suomesta julkilausuman ovat allekirjoittaneet perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sekä Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist. Mukana julkilausumassa ovat Itävalta, Belgia, Viro, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Norja, Espanja, Kreikka, Kypros ja Ruotsi.Viime aikoina Istanbulin sopimuksen merkitystä on monissa maissa kyseenalaistettu. Näin on tapahtunut huolimatta siitä, että koronaviruspandemia on lisännyt kielteisiä vaikutuksia erityisesti naisiin. Julkilausumalla ministerit haluavat korostaa sopimuksen merkitystä ja kannustavat sopimuksen ulkopuolella vielä olevia EU-maita liittymään sopimukseen sekä konkreettisiin toimiin naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi.Noin joka kolmas nainen on kokenut väkivaltaa täytettyään viisitoista vuottaIstanbulin sopimuksen nimellä tunnetun sopimuksen on ratifioinut tai siihen on liittynyt 33 valtiota. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 2015.Istanbulin sopimuksen tavoitteena on ehkäistä ja poistaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja myös perheväkivaltaa. Tavoite on myös suojella uhreja ja saattaa väkivallan tekijä edesvastuuseen. Istanbulin sopimus on ensimmäinen yleiseurooppalainen juridisesti sitova sopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.Naisiin kohdistuva väkivalta on maailmanlaajuinen ihmisoikeusongelma, jota koronaepidemia on entisestään syventänyt. Euroopan unionin alueella arviolta joka kolmas nainen on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa 15 vuotta täytettyään. Noin 50 naista kuolee EU-maissa joka viikko perheväkivallan uhrina. Naisiin kohdistuvan väkivallan vuosittaisten kustannusten EU:ssa on arvioitu olevan yli 225 miljardia euroa.Suomi on Istanbulin sopimuksen vahva tukija, ja edistää sopimuksen mahdollisimman laajaa hyväksyntää. Suomi kannattaa ja tukee myös EU:n liittymistä Istanbulin sopimukseen. Suomen tavoitteena on, että Euroopan unioni tekee entistä enemmän töistä vähentääkseen kaikkea naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Lisäksi Suomi ajaa sitä, että sopimus toimeenpannaan täysimääräisesti kaikessa EU:n toiminnassa. Suomessa Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelma on laadittu vuosille 2018-2021. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta (NAPE) valmistelee tämän vuoden aikana toimeenpanosuunnitelman vuosille 2022-2025.Valtioneuvosto hyväksyi lisäksi vuonna 2020 naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman vuosille 2020-2023. Naisiin kohdistuva väkivallan ehkäisy ja torjuminen ovat myös yksi Sanna Marinin hallituksen painopistealueista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pohjoismaista hyvinvointimallia haastavat pitkällä aikavälillä globaalit megatrendit kuten digitalisaatio, väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutos. Pohjoismaiden ministerineuvoston ja tutkimuslaitos FAFOn laaja tutkimushanke syventyi työn tulevaisuuteen Pohjoismaissa. Hankkeen loppuraportti julkaistiin 7.5.2021. Pohjoismaiden työministerit käsittelevät sen teemoja epävirallisessa videokokouksessaan 2.6.2021.Tutkijat tarkastelivat Future of Work -hankkeessa työn tulevaisuutta muun muassa digitalisaation, alustatalouden, työolojen ja työlainsäädännön näkökulmasta. He pohtivat, miten pitkän aikavälin megatrendit ja koronaviruskriisi vaikuttavat pohjoismaiseen hyvinvointimalliin ja miten pohjoismaisia käytäntöjä voidaan uudistaa tulevaisuuden työelämään soveltuviksi. Keskeistä on, miten muuttuvilla työmarkkinoilla voidaan ylläpitää pohjoismaista hyvinvointimallia ja korkeaa työllisyyttä, joka toisaalta takaa hyvinvointimallin.Tutkijoiden mukaan pohjoismainen hyvinvointimalli voi siihen kohdistuvista haasteista huolimatta olla ratkaisu nouseviin ongelmiin. Pohjoismaissa hyödynnetään jo nykyisin laajasti digitaalista teknologiaa, eikä digitalisaatio ole johtanut yhteiskunnan tai työmarkkinoiden epätasa-arvoistumiseen. Tutkijat suosittelevat, että Pohjoismaissa panostetaan jatkossakin koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen sekä reiluihin työolosuhteisiin.Loppuvuodesta 2017 käynnistyneen tutkimushankkeen toteutti ryhmä, johon kuului yhteensä yli 30 tutkijaa Tanskasta, Suomesta, Islannista ja Ruotsista.Pohjoismaiden työministerit keskustelevat tulevaisuuden työstäPohjoismaiden työministerit käsittelevät Future of Work -hankkeen havaintoja 2.6.2021 epävirallisessa videokokouksessa. Kokouksen järjestää Suomi, joka on Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtaja vuonna 2021. Kokoukseen kutsutaan ministerien lisäksi työmarkkinaosapuolten edustajat.Työelämään liittyvät kysymykset ovat esillä myös kolmessa konferenssissa, jotka Suomi järjestää syksyllä osana puheenjohtajakauttaan. Niissä käsitellään pohjoismaista palkanmuodostusjärjestelmää, työn tulevaisuutta erityisesti ilmastonmuutoksen näkökulmasta sekä osallistavien työmarkkinoiden edistämistä. Pohjoismaiden työministerien virallinen kokous on tarkoitus pitää marraskuussa 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi