NordenBladet — Suomi on julkaissut Elements of AI -verkkokurssin 21 EU-maassa näiden omilla kielillä. Lanseeraukset käynnistyivät toukokuussa 2020 Latviasta, ja viimeisenä kurssi julkaistiin huhtikuun 2021 lopussa Espanjassa ja Sloveniassa.

Suomi päätti EU-puheenjohtajakaudellaan joulukuussa 2019 investoida eurooppalaisten tulevaisuustaitoihin ja tarjota maksuttoman Elements of AI -verkkokurssin kaikille jäsenmaille.  Tavoitteena on kouluttaa yksi prosentti EU-kansalaisista tekoälyn perusteisiin ja näin vahvistaa Euroopan digitaalista johtajuutta. Kurssin ovat toteuttaneet Helsingin yliopisto ja teknologiayritys Reaktor.

– Digitalisaatio vauhdittaa työn murrosta ja asettaa uusia vaatimuksia työntekijöiden osaamiselle, mutta tarjoaa samalla ratkaisuja uuden oppimiseen. Verkkokurssi tekoälyn perusteista on erinomainen esimerkki tavasta, jolla voimme tukea eurooppalaisten elinikäistä oppimista. Tälle kurssille on tarvetta myös tulevaisuudessa, työministeri Tuula Haatainen sanoo.

– Suomelle on tärkeää lisätä Euroopan digitaalista johtajuutta. Koemme, että tekoäly ja muut uudet teknologiat lisäävät EU:n talouskasvua ja kilpailukykyä. Elements of AI -kurssi on tarpeellinen aloite, ja lanseeraukset ovat hyvä alku pitkään jatkuvalle työlle, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Yli 240 000 ihmistä on kirjautunut Elements of AI -kurssille EU-alueellaEU-laajuisesti kurssille on kirjautunut 244 902 henkeä, mikä on 0,055 prosenttia väestöstä. Kurssin suoritusprosentti on 15,87. Osallistujista on miehiä 54,9 prosenttia ja naisia 45,1 prosenttia.

– Suomalaisista noin 2 prosenttia on suorittanut kurssin, ja kannustan kaikkia eurooppalaisia tutustumaan siihen. Yliopistomme keskeinen ajatus on, että tiede ja oppiminen kuuluvat kaikille. Tämä kurssi on yksi tapa panostaa kansalaisten osaamiseen, edistää jatkuvaa oppimista ja vastata yhteiskunnan tiedon tarpeisiin, toteaa Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom.

Uusista maista kurssille kirjautuneita suhteessa väkilukuun on eniten Kroatiassa, yli 21 000 eli noin 0,5 prosenttia väestöstä, ja Latviassa, noin 7 200 eli noin 0,4 prosenttia väestöstä. Kurssin suorittaneita suhteessa sille rekisteröityneihin on puolestaan eniten Luxembourgissa, Hollannissa ja Italiassa, noin 15–19 prosenttia. Kärkisijaa tilastoissa pitävät Ruotsi ja Viro, joissa kurssi on ollut saatavilla jo ennen Suomen aloitetta. Maailmanlaajuisesti kurssikävijöitä on yli 660 000.

– Tekoäly ei ole robottivallankumous vaan arkipäiväinen asia, jota ei tarvitse mystifioida. Kurssi tarjoaa eräänlaisen ”tiederokotuksen” tekoälyyn liittyvää hypetystä ja harhaanjohtavia klikkiotsikoita vastaan. Tavoitteena on saada kansalaiset mukaan miettimään uusia tekoälysovelluksia, jotta tekoälyä voidaan kehittää vastaamaan ihmisten todellisiin tarpeisiin, sanoo kurssin vastuuopettaja, professori Teemu Roos Helsingin yliopistosta.

Paikalliset kumppanit vievät kurssia eteenpäin EU-maissaJokaisessa EU-maassa on paikallinen yliopistokumppani sekä muita kumppaneita, jotka tekevät kurssia tunnetuksi lanseerausten jälkeenkin. Työssä ovat mukana myös Suomen EU-edustustot.

– Suomalaisen teknologiaosaamisen vieminen Eurooppaan on yksi keskeisistä tavoitteistamme, ja koulutus on tärkeä osa sitä. Elements of AI on onnistunut tavoittamaan ihmisiä laajasti eri ikäryhmistä, sukupuolesta ja koulutustaustasta riippumatta. Toivomme kurssin rohkaisevan ihmisiä verkko-opiskelemaan myös muita uusia teknologioita, sanoo Managing Director Ville Valtonen Reaktor Educationista.

– Hanke vahvistaa Suomen mainetta koulutuksen ja digitalisaation kärkimaana. Elements of AI:n avulla haluamme huolehtia paitsi omasta myös muiden EU-kansalaisten osaamistasosta. Tarjoamme koulutusta ja osaamista myös muiden käyttöön. Hankkeella on maakuvallisestikin suuri arvo, ulkoministeriön maakuvayksikön päällikkö Laura Kamras kertoo.

Kurssi on nyt julkaistu Alankomaissa, Belgiassa, Bulgariassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Itävallassa, Kreikassa, Kroatiassa, Latviassa, Liettuassa, Luxembourgissa, Maltalla, Puolassa, Portugalissa, Ranskassa, Romaniassa, Slovakiassa, Sloveniassa, Tanskassa ja Tšekissä. Virossa, Ruotsissa ja Saksassa kurssi oli jo saatavilla ennen Suomen EU-puheenjohtajakauden aloitetta. Kurssin käännökset eri kielille on tehnyt Euroopan komissio.

NordenBladet — Pitkittyneen kehysriihen vuoksi ministeri Skinnarin vierailu Kööpenhaminaan muutetaan virtuaaliseksi ja ohjelmaan suunnitellut tapaamiset toteutetaan etäyhteyksien avulla.”Vierailun luonteen muuttuminen on erittäin harmillista. On kuitenkin hienoa, että osa suunnitellusta ohjelmasta saadaan toteutettua etätapaamisina. Yhteistyön tiivistäminen on tärkeää sekä Suomelle että Tanskalle”, sanoo Ville Skinnari.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari vierailee Kööpenhaminassa 26.-27.4. Vierailulla on tarkoitus edistää kahdenvälistä kaupallistaloudellista yhteistyötä ja käydä keskusteluja myös ajankohtaisista kauppapoliittisista aiheista. Vierailuun osallistuu virtuaalisesti tuulivoimasektoriin keskittyvä yritysvaltuuskunta.Ministeri Skinnarin Kööpenhaminan vierailun tarkoituksena on edistää Suomen ja Tanskan välistä yhteistyötä erityisesti vihreässä siirtymässä. Koronan jälkeinen eurooppalainen elvytys tarjoaa molempien maiden yrityksille runsaasti kasvu- ja yhteistyömahdollisuuksia sekä erinomaiset puitteet suuntautua kansainvälisille markkinoille yhdessä. Vierailuohjelmaan sisältyvät myös keskustelut muun muassa ajankohtaisista kauppapoliittisista kysymyksistä. Ministerin vierailulle Tanskaan osallistuu tuulivoimasektoriin keskittyvä Team Finland -yritysvaltuuskunta, jossa on mukana 29 yritystä. Tanskan tavoitteena on olla maailman ensimmäinen tuulivoimapuistoista energiasaariin siirtyvä maa. Tanskaan rakennetaan vuoteen 2030 mennessä kaksi energiasaarta, joiden tarkoituksena on sähkön tuottamisen lisäksi mahdollistaa energian varastoiminen ja muuntaminen vedyksi, jota voidaan jatkojalostaa polttoaineiksi. Tanskan energiasaari- ja tuulivoimahankkeet tarjoavat mittavia mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Ministerivierailun ja virtuaalisen vienninedistämismatkan tarkoituksena on edistää kumppanuuksia tanskalaistoimijoiden kanssa myös globaaleille markkinoille.’’Tanskaa ja Suomea yhdistävät kunnianhimoiset ilmasto-ja energiatavoitteet, joiden osalta mailla on paljon yhteistyöpotentiaalia. Vähähiilisten ratkaisujen maailmanlaajuinen kysyntä kasvaa. Suomalaisilla ja tanskalaisilla yrityksillä on tarjota kestäviä ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja niin eurooppalaisille kuin maailmanlaajuisille markkinoille’’, Skinnari sanoo. Ministeri Skinnari tapaa vierailullaan Tanskan ulkoministeri Jeppe Kofodin sekä ilmasto-, energia- ja huoltovarmuusministeri Dan Jørgensenin. Ohjelmassa on myös tapaamisia Tanskan elinkeinoelämän ja tanskalaisyritysten johdon kanssa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 22.4., että maahantulon rajoituksia jatketaan 25.5.2021 asti. Koronapandemia jatkuu edelleen, eikä riittäviä toimenpiteitä rajoitusten korvaamiseksi ole vielä käytössä. Tämän vuoksi sekä virusmuunnosten leviämisen ehkäisemiseksi sisärajavalvontaa ja ulkorajaliikenteen rajoituksia jatketaan. 31.3. tehtyihin päätöksiin ei tehdä sisällöllisiä muutoksia. Muutokset tulevat voimaan 26.4.Sisä- ja ulkorajarajoitusten lisäksi jatketaan myös tiettyjen rajanylityspaikkojen aukioloaikojen rajoituksia Lapissa länsirajalla sekä Suomen itärajalla. Henkilöliikenteelle avoinna olevilla rajanylityspaikoilla sallittuja maahantuloperusteita ovat Suomessa tai muussa EU- tai Schengen-valtiossa asuvien paluu ja muu välttämätön syy.Suomenlahden merivartiosto jatkaa Suomeen pyrkivien matkustajien neuvomista Tallinnan satamassa. Vartioston rajavartiomiehet ovat nykyisen toimintamallin mukaisesti opastaneet matkustajia maahantulon edellytyksistä jo syyskuusta 2020 alkaen. Tavoitteena on rajatarkastusten sujuvoittaminen Helsingin päässä ja, että matkustajia ei jouduttaisi käännyttämään Suomen rajalla. Esimerkiksi loma tai muu kuin huoltovarmuuden tai yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömäksi katsottu työ ei oikeuta maahantuloon, vaikka matkustajalta löytyisi negatiivinen koronatestitodistus.Suomi rajoittaa maahantuloa kaikista muista Schengen-maista paitsi IslannistaSisärajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja muiden Schengen-alueeseen kuuluvien maiden välistä liikennettä. Suomi jatkaa maahantulon rajoittamista kaikista muista Schengen-maista paitsi Islannista. Schengen-maita ovat EU:n jäsenmaista Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro sekä EU:n ulkopuolisista maista Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi.Ulkorajaliikenteen rajoitukset jatkuvat ennallaanUlkorajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien kolmansien maiden välistä liikennettä. Maahantulon rajoitukset on jo aiemmin poistettu Vatikaanista Suomeen saapuvassa liikenteessä sekä Suomen ja Australian, Etelä-Korean, Singaporen, Ruandan, Thaimaan ja Uuden-Seelannin välisessä liikenteessä näiden maiden asukkaiden osalta. Maahantuloa ei rajoiteta maiden matalan koronailmaantuvuuden ja tautiriskin takia.Muiden maiden osalta maahantulon rajoituksia jatketaan 25.5.2021 asti.Risteilyalusten satamassakäynti on sallittua ilman matkustajien maissakäyntiä.Hallitus suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista ulkomaillePerustuslain mukaan Suomen kansalaisella ja Suomessa asuvalla on aina oikeus palata Suomeen, ja jokaisella on oikeus halutessaan lähteä Suomesta, ellei oikeutta ole lailla rajoitettu. Hallitus kuitenkin suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista ulkomaille paitsi maihin, joiden osalta on luovuttu maahantulon rajoituksista. Matkalle lähtijän pitää itse varmistaa kohdemaan senhetkiset maahantulo- ja karanteenimääräykset.Katso tarkemmat sisä- ja ulkorajaliikenteen rajoitukset sisäministeriön 22.1., 11.2., 18.2., 11.3. ja 31.3. julkaistuista tiedotteista sekä Rajavartiolaitoksen verkkosivuilta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Miten Yhdysvallat voi siirtyä fossiilittomaan liikenteeseen? Mitä USA voi oppia Pohjoismaiden ilmastoratkaisuista ja missä voitaisiin tehdä enemmän yhteistyötä? Näitä kysymyksiä käsitellään USA:n ja Pohjoismaiden ilmastowebinaarissa 15. huhtikuuta 2021. Tilaisuudessa puhuu liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Liikenne on suurin kasvihuonekaasupäästöjen lähde Yhdysvalloissa. Presidentti Joe Biden julkisti maaliskuussa laajan infrastruktuuriesityksen (Build Back Better). Esitetyt investoinnit muun muassa sähköajoneuvoihin ja latausinfrastruktuuriin voisivat luoda työpaikkoja ja vähentää ilmansaasteita. Lisäksi ne nopeuttaisivat siirtymistä kohti ilmastoneutraliteettia.Webinaarissa keskustellaan siitä, mitä USA voisi oppia Pohjoismaiden kestävän liikkumisen ratkaisuista. Esillä ovat niin valtioiden keinot kuin yritysten toimet fossiilittoman liikenteen vauhdittamiseksi. Tilaisuuden järjestävät Maailman luonnonvarainstituutti (World Resources Institute, WRI) sekä Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin suurlähetystöt Washingtonissa. Tilaisuus on osa USA:n ilmastoviikon ohjelmaa.The Race to a Fossil Fuel-Free Transportation Sector -webinaarissa 15.4. klo 17.30-18.30 (Suomen aika) puhuvat muun muassa USA:n varaliikenneministeri Polly Trottenberg, Norjan pääministeri Erna Solberg, Islannin ympäristö- ja luonnonvaraministeri Guðmundur Ingi Guðbrandsson, pääjohtaja Martin Lundstedt (Volvo), toimitusjohtaja Bo Cerup-Simonsen (Mærsk-McKinney Møller Center for Zero Carbon Shipping) ja vanhempi varapääjohtaja Everett Eissenstat (General Motors). Webinaari on kaikille avoin.Suomella on puhtaita teknologioita koskeva kumppanuus Michiganin osavaltion kanssa. Yhteistyötä tehdään muun muassa älyliikenneratkaisujen sekä akkuteknologian kehittämisessä.Suomen tavoitteena on puolittaa kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä ja pudottaa päästöt nollaan vuoteen 2045 mennessä. Suomessa on valmisteltu fossiilittoman liikenteen tiekarttaa ja hallitus päättää keinoista liikenteen päästöjen vähentämiseksi keväällä 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaMerja Saaritsa-Lantta, hallinnollinen notaari p. 0295 160 270
– Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatUlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Suomen edustajan valtuutus Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöön Wienissä
– Edustuston päällikön tehtävään määrääminen
– Edustuston päällikön sivuakkreditointiPekka Hirvonen, lähetystöneuvos p. 0295 351 407
– Suomen varaedustaja Pohjoismaiden kehitysrahaston (NDF) johtokunnassaOikeusministeriöArto Jääskeläinen, vaalijohtaja p. 0295 150 128
– Valtioneuvoston asetus ennakkoäänestyspaikoista ulkomailla ja Ahvenanmaan maakunnassa vuoden 2021 kuntavaaleissa annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n ja liitteen muuttamisestaJanne Kanerva, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 176
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen terrorismin rahoittamista koskevien säännösten muuttamiseksi (HE 135/2020 vp; EV 19/2021 vp)Mirja Salonen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 019
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimista rangaistusten täytäntöönpanossa ja tutkintavankeuden toimeenpanossa covid-19-epidemian johdostaAnne Kohvakka, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 183
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen vankeusaikaisen rikollisuuden estämisen ja laitosturvallisuuden ylläpitämisen tehostamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 6/2020 vp; EV 18/2021 vp)Piritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026
– Helsingin hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen viran (T 14) täyttäminenSisäministeriöJouko Huhtamäki, neuvotteleva virkamies p. 0295 488 556
– Hallituksen esitys eduskunnalle turvallisuutta, turvatoimia ja palveluja koskevasta yhdennetystä lähestymistavasta jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi kokoontumislain muuttamisestaPuolustusministeriöAnna Gau, hallitussihteeri p. 0295 140 085
– Kutsunta-asiain keskuslautakunnan kokoonpanon muuttaminen määräajaksiAntti Korkala, neuvotteleva virkamies p. 0295 140 435
– Kenraalin virkaan nimittäminen ja tehtävään määrääminen PuolustusvoimissaSami Roikonen, osastoesiupseeri p. 0295 140 442
– Apulaissotilasedustajien vaihdoksiaValtiovarainministeriöJonna Kuparinen, hallitussihteeri p. 0295 530 182
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi arvopaperimarkkinalain 7 luvun 5 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 24/2021 vp; EV 25/2021 vp)Opetus- ja kulttuuriministeriöAnita Lehikoinen, kansliapäällikkö p. 0295 330 182
– Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selontekoSatu Paasilehto, hallitusneuvos p. 0295 330 240
– Valtioneuvoston asetus Suomalais-tanskalaisesta kulttuurirahastosta tehdyn sopimuksen muuttamisesta Tanskan kanssa tehdystä sopimuksestaMaa- ja metsätalousministeriöHannu Miettinen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 478
– a) Eduskunnan vastaus Hallituksen esitykseen elintarvikelaiksi ja laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta (HE 3/2021 vp; EV 24/2021 vp) b) eduskunnan vastaukseen sisältyvät lausumatLiikenne- ja viestintäministeriöHanna Laurila, hallitusneuvos p. 0295 342 025
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi liikenteen palveluista annetun lain, tieliikennelain 155 ja 171 §:n sekä ajoneuvolain muuttamisesta (HE 176/2020 vp, EV 34/2021 vp)Kaisa Laitinen, viestintäneuvos p. 0295 342 608
– Valtioneuvoston asetus radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaKatariina Vuorela, neuvotteleva virkamies p. 0295 342 029
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi verkkovierailusta yleisissä matkaviestinverkoissa unionin alueellaLaura Sarlin, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 342 063
– Hallituksen esitys eduskunnalle merenkulun ympäristönsuojelulain ja eräiden muiden lakien muuttamisestaEero Salojärvi, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 123
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 3 ja 351 §:n ja tietoyhteiskuntakaaren muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisestaTyö- ja elinkeinoministeriöLiisa Huhtala, hallitusneuvos p. 0295 047 062
– Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston asetuksesta ravitsemisliikkeiden aukiolon väliaikaisesta rajoittamisesta tartuntataudin leviämisen estämiseksi (EK 10/2021 vp – M 3/2021 vp)Olli Sorainen, hallitusneuvos p. 0295 048 022
– a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annetun lain muuttamisesta (HE 252/2020 vp; EV 29/2021 vp) b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvä lausumaKrista Turunen, hallitussihteeri p. 0295 047 178
– Virkavapauden myöntäminen työ- ja elinkeinoministeriön hallitussihteerilleEmmi Äijälä, hallitussihteeri p. 0295 047 216
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021-2028Minna Laherto, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 029
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta sekä alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta ja niihin liittyviksi laeiksiInkeri Lilleberg, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 092
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksiSosiaali- ja terveysministeriöKirsi Varhila, kansliapäällikkö p. 0295 163 338
– Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikön määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminenMerituuli Mähkä, hallitusneuvos p. 0295 163 575
– Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston asetuksesta kunnan oikeudesta olla väliaikaisesti noudattamatta terveydenhuollon kiireettömän hoidon määräaikoja (EK 12/2021 vp – M 4/2021 vp)Kirsi Törmäkangas, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 353
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi geenitekniikkalain muuttamisestaLiisa Holopainen, hallitussihteeri p. 0295 163 593
– Valtioneuvoston asetus korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon neuvottelukunnastaYmpäristöministeriöTaina Nikula, neuvotteleva virkamies p. 0295 250 202
– Valtioneuvoston periaatepäätös kiertotalouden strategisesta ohjelmastaJorma Pietiläinen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 250 228
– Valtioneuvoston asetus oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun asetuksen 1 a §:n muuttamisestaPiia Kähkölä, hallitussihteeri p. 0295 250 254
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain sekä siihen liittyvien lakien muuttamisestaAnna Leppäkoski, neuvotteleva virkamies p. 0295 250 206
– Ympäristöministeriön ympäristöneuvoksen virkaan nimittäminen 1.5.2021 lukien

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Millaista on hyvä, kestävä asuminen tulevaisuuden Euroopassa? Mitä oppeja voimme ammentaa legendaarisesta Bauhaus-muotoilukoulusta nykyhaasteiden ratkaisemiseksi? Mitä tuotavaa Pohjoismailla on yhteiseen pöytään? Miten saamme kaikki mukaan?Muun muassa näihin kysymyksiin etsivät vastauksia yli 800 innokasta osallistujaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista 24.3. järjestetyssä Uuden eurooppalaisen Bauhausin suunnittelutilaisuudessa. Euroopan komissio suunnittelee käynnistävänsä Bauhausin viiden eri hankekokonaisuuden kautta vielä kuluvan vuoden aikana.Tilaisuuden työpajoissa koottiin pohjoismaisia ideoita uuden eurooppalaisen Bauhausin kehittämiseen. Työpajoissa käsiteltiin ilmastonmuutosta, kiertotaloutta, digitaalisuutta, ekosysteemipalveluja, luonnon monimuotoisuutta, lapsia ja nuoria, oppimista sekä tasa-arvoa ja hyvinvointia. Näistä teemoista käydyn keskustelun ja työskentelyn tulokset koostetaan Euroopan komissiolle myöhemmin tänä keväänä lähetettävään raporttiin. Näin pyritään varmistamaan, että pohjoismaiset ideat ja näkökulmat ovat mukana viiden eri Bauhaus-hankkeen teemoissa.Tallenne tilaisuuden alku- ja loppupuheenvuoroista sekä työpajojen tuloskoonnit ovat avoimesti saatavilla tapahtuman verkkosivuilla.”Tapahtuma herätti suuren kiinnostuksen Suomessa ja pohjoismaissa. Jatkamme tästä kohti tarkemmin rajattuja työpajoja. Tavoitteena on, että tämä työ konkretisoituisi Bauhaus-hankkeisiin myös”, kertoo ympäristöministeriön erityisasiantuntija Matti Kuittinen.Yhteispohjoismainen suunnittelu ja kehittäminen jatkuvat, sillä luvassa on useita jatkotapahtumia eri tahojen järjestäminä. Ensimmäinen jatkotilaisuus järjestetään 28.4., ja sen aiheena on kestävän kehityksen mukainen estetiikka rakennetussa ympäristössä. Tiedot muista tulevista Bauhaus-tilaisuuksista lisätään verkkosivuille.”Haluamme kannustaa taide- ja kulttuurialan toimijoita rohkeasti osallistumaan ja tuomaan esiin näkemyksensä siitä, millainen on hyvä elinympäristö tulevaisuudessa”, sanoo kulttuuriasiainneuvos Petra Havu opetus- ja kulttuuriministeriöstä.Seuraa ja osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa tunnisteella #NewEuropeanBauhausEnsimmäisen pohjoismaisen suunnittelutilaisuuden järjestivät ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, pohjoismainen ministerineuvosto, ArchInfo sekä norjalaiset ja islantilaiset muotoilujärjestöt.Mikä on Uusi eurooppalainen Bauhaus?Uusi eurooppalainen Bauhaus on Euroopan komission aloite, joka edistää rakennetun ympäristön kestävää kehitystä, osallisuutta ja kauneutta.Tavoitteena on löytää parempia elämisen ja asumisen tapoja yhdessä suunnitellen ja kehittäen – sekä valjastaa tieteen ja teknologian ohella luovuus, kulttuuri ja muotoilu ratkomaan aikamme suuria haasteita kuten ilmastonmuutosta.Aloitteen sisältö ja käytännön muoto rakentuvat eurooppalaisten ideoiden, esimerkkien ja toiveiden perusteella. Suunnittelupöydän ääreen ovat tervetulleita aivan kaikki, esimerkiksi arkkitehdit, muotoilijat, taiteilijat, tutkijat, yritykset, järjestöt, opiskelijat, lapset ja nuoret.
Uusi eurooppalainen Bauhaus toteuttaa Euroopan vihreän kehityksen (European Green Deal) ohjelmaa.Bauhausilla viitataan legendaariseen, 1920-luvulla Saksassa perustettuun arkkitehtuuri- ja muotoilukouluun, joka vaikutti keskeisesti modernin arkkitehtuurin ja muotoilun syntyyn.Nordicbauhaus.eu: Tilaisuuden tallenne, työpajojen tulokset ja

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 31. maaliskuuta, että maahantulon rajoituksia jatketaan 30.4.2021 saakka. Koronapandemia jatkuu edelleen, eikä riittäviä toimenpiteitä rajoitusten korvaamiseksi ole vielä käytössä. Tämän vuoksi sekä virusmuunnosten leviämisen ehkäisemiseksi sisärajavalvontaa ja ulkorajaliikenteen rajoituksia jatketaan. 11.3. tehtyihin päätöksiin ei tehdä sisällöllisiä muutoksia. Muutokset tulevat voimaan 1.4.Sisä- ja ulkorajarajoitusten lisäksi jatketaan myös tiettyjen rajanylityspaikkojen aukioloaikojen rajoituksia Lapissa länsirajalla sekä Suomen itärajalla. Henkilöliikenteelle avoinna olevilla rajanylityspaikoilla sallittuja maahantuloperusteita ovat Suomessa tai muussa EU- tai Schengen-valtiossa asuvien paluu ja muu välttämätön syy.Suomi jatkaa myös naapuriavun antamista Virolle. Suomenlahden merivartiosto on nykyisen toimintamallin mukaisesti informoinut matkustajia Tallinnan satamassa maahantulon edellytyksistä syyskuusta 2020 alkaen. Tavoitteena on, että matkustajia ei jouduttaisi käännyttämään Suomen rajalla. Esimerkiksi loma tai muu kuin huoltovarmuuden tai yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömäksi katsottu työ ei oikeuta maahantuloon, vaikka matkustajalta löytyisi negatiivinen koronatestitodistus.Suomi rajoittaa maahantuloa kaikista muista Schengen-maista paitsi IslannistaSisärajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja muiden Schengen-alueeseen kuuluvien maiden välistä liikennettä. Suomi jatkaa maahantulon rajoittamista kaikista muista Schengen-maista paitsi Islannista. Schengen-maita ovat EU:n jäsenmaista Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro sekä EU:n ulkopuolisista maista Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi.Ulkorajaliikenteen rajoitukset jatkuvat ennallaanUlkorajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien kolmansien maiden välistä liikennettä. Maahantulon rajoitukset on jo aiemmin poistettu Vatikaanista Suomeen saapuvassa liikenteessä sekä Suomen ja Australian, Etelä-Korean, Singaporen, Ruandan, Thaimaan ja Uuden-Seelannin välisessä liikenteessä näiden maiden asukkaiden osalta. Maahantuloa ei rajoiteta maiden matalan koronailmaantuvuuden ja tautiriskin takia.Muiden maiden osalta maahantulon rajoituksia jatketaan 30.4.2021 asti.Risteilyalusten satamassakäynti on sallittua ilman matkustajien maissakäyntiä.Hallitus suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista ulkomaillePerustuslain mukaan Suomen kansalaisella ja Suomessa asuvalla on aina oikeus palata Suomeen, ja jokaisella on oikeus halutessaan lähteä Suomesta, ellei oikeutta ole lailla rajoitettu. Hallitus kuitenkin suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista ulkomaille paitsi maihin, joiden osalta on luovuttu maahantulon rajoituksista. Matkalle lähtijän pitää itse varmistaa kohdemaan senhetkiset maahantulo- ja karanteenimääräykset.Katso tarkemmat sisä- ja ulkorajaliikenteen rajoitukset sisäministeriön 11.3., 22.1., 11.2. ja 18.2. julkaistuista tiedotteista sekä Rajavartiolaitoksen verkkosivuilta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Islannin, Ahvenanmaan ja Grönlannin sosiaali- ja terveysasioista vastaavat ministerit kerääntyvät virtuaalisesti yhteen jokavuotiseen kokoukseen 25.3. Suomea edustavat kokouksessa sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. Pohjoismaiden sosiaali- ja terveysministerit keskustelevat kokouksessa koronapandemiasta ja sen jälkeisestä jälleenrakennuksesta, hyvinvointitalouden edistämisestä sekä terveydenhuollon digitalisaatiosta.Hyvinvointitalous nostaa ihmisen keskiöönMinisterikokouksessa pureudutaan hyvinvointitalouteen, joka on yksi sosiaali- ja terveyssektorin teemoista Suomen puheenjohtajavuonna 2021 Pohjoismaiden ministerineuvostossa. Se oli myös Suomen sosiaali- ja terveyssektorin pääteema EU-puheenjohtajakaudella 2019. Hyvinvointitalouden perusajatuksena on, että talouspolitiikassa ihmisten hyvinvointi nostetaan keskiöön. Tasapaino kestävän talouden ja hyvinvoinnin välillä on olennaista sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen varmistamiseksi. ”Haluamme luoda laajemman ymmärryksen siitä, että panostukset kansalaisten hyvinvointiin nähdään kestävää talouskasvua tukevana tekijänä. Kestävällä kasvulla voidaan vastavuoroisesti vahvistaa ihmisten ja ympäristön hyvinvointia”, ministeri Pekonen sanoo.Ministerit vaihtavat tietoa sosiaali- ja terveyssektorin hyvinvointitaloudellisista ratkaisuista ja keskustelevat siitä, miten hyvinvointitalousajattelua voisi hyödyntää koronaepidemian jälkeisessä jälleenrakennuksessa. Koronakriisi on tuonut esiin yhteiskunnan eriarvoisuutta ja rakenteellisia ongelmia. Näitä olisi tärkeä analysoida, jotta epidemian opeista voidaan saada tietopohjaa yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon vahvistamiseen ja kestävän kehityksen tueksi. Hyvinvointitalous on hyvä työkalu pohjoismaisen arvopohjan mukaiselle koronan jälkeisen ajan rakentamiselle.Tulevaisuuden tavoitteena on viedä hyvinvointitalousajattelua eteenpäin Pohjoismaissa. Ministerikokouksen myötä on tarkoitus ryhtyä selvittämään sitä, miten hyvinvointitaloudellista pohjoismaista yhteistyötä voisi vahvistaa. Tulevaisuuden hyvinvointia uhkaaviin kriiseihin varaudutaan pohjoismaisella yhteistyölläToisena keskustelun aiheena on koronapandemia. Pohjoismaiden ministerit vaihtavat näkemyksiä ja oppeja koronaepidemian hoidosta, keinoista pyrkiä minimoimaan rajoitustoimien haittoja ja tulevaisuuden terveyskriiseihin varautumisesta. Pohjoismaisen varautumis- ja lääkeyhteistyön tiivistäminen auttaisi Pohjoismaita vastaamaan tulevaisuuden hyvinvointia uhkaaviin kriiseihin entistä paremmin. ”Koronan aikana olemme jakaneet muun muassa tietoa potilasmääristä, epidemiologisesta tilanteesta ja ennusteesta, sekä lääkkeiden ja muiden terveydenhuollon tarvikkeiden varastotilanteesta. Tulevaisuutta varten on toimintaamme arvioitava: muutettava sitä, mikä ei toimi ja säilytettävä ne osat, jotka toimivat hyvin”, ministeri Kiuru sanoo. Terveydenhuollon ja hyvinvointipalveluiden digitaaliset ratkaisut keskustelussaKokouksen jälkeen seuraa vielä ministerikeskustelu terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen digitaalisista ratkaisuista osana Ruotsin Hoitoa ja hoivaa etänä -puheenjohtajuushankkeen päätöskonferenssia. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Suomen tänä vuonna käynnistyneen ”Maailman sujuvinta maiden välistä arkea ja liikkuvuutta digitalisaation avulla” –hankkeen kanssa, jossa sujuvoitetaan liikkumista rajojen yli edistämällä viranomaisten välistä tiedon vaihtoa Pohjolassa ja Baltiassa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 11. maaliskuuta, että maahantulon rajoituksia jatketaan 17.4.2021 saakka. Koronapandemia jatkuu edelleen, eikä riittäviä toimenpiteitä rajoitusten korvaamiseksi ole vielä käytettävissä. Tämän vuoksi sekä virusmuunnosten leviämisen ehkäisemiseksi sisärajavalvontaa ja ulkorajaliikenteen rajoituksia jatketaan. 18.2. tehtyihin päätöksiin tehdään vain pieniä muutoksia. Muutokset tulevat voimaan 19.3.2021.Suomi jatkaa myös naapuriavun antamista Virolle. Suomenlahden merivartiosto on nykyisen toimintamallin mukaisesti informoinut matkustajia Tallinnan satamassa maahantulon edellytyksistä syyskuusta 2020 alkaen. Tavoitteena on, että matkustajia ei jouduttaisi käännyttämään Suomen rajalla. Esimerkiksi loma tai muu kuin huoltovarmuuden tai yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömäksi katsottu työ ei oikeuta maahantuloon, vaikka matkustajalta löytyisi negatiivinen koronatestitodistus.Suomi rajoittaa maahantuloa kaikista muista Schengen-maista paitsi IslannistaSisärajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja muiden Schengen-alueeseen kuuluvien maiden välistä liikennettä. Suomi jatkaa maahantulon rajoittamista kaikista muista Schengen-maista paitsi Islannista. Schengen-maita ovat EU:n jäsenmaista Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro sekä EU:n ulkopuolisista maista Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi.Ulkorajaliikenteen rajoituksiin pieniä muutoksiaUlkorajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien kolmansien maiden välistä liikennettä. Maahantulon rajoitukset on jo aiemmin poistettu Vatikaanista Suomeen saapuvassa liikenteessä sekä Suomen ja Australian, Etelä-Korean, Singaporen, Thaimaan ja Uuden-Seelannin välisessä liikenteessä näiden maiden asukkaiden osalta. Nyt rajoitukset poistetaan myös Ruandan asukkailta Ruandasta Suomeen saapuvassa liikenteessä.Rajanylityspaikkojen aukioloja rajoitetaanLapissa länsirajalla sekä Suomen itärajalla rajoitetaan tiettyjen rajanylityspaikkojen aukioloaikoja. Muutoksilla rajanylitysliikenne pyritään keskittämään pääsääntöisesti päiväaikaan ja iltaan. Näin turvataan terveysviranomaisten resurssien riittävyys rajalla. Tavoitteena on, että kaikki rajanylittäjät saadaan ohjattua koronatestiin, jos heillä ei ole esittää riittävän tuoretta negatiivista koronatestitulosta tai todistusta sairastetusta ja parantuneesta koronataudista. Aukioloaikojen rajoitukset eivät koske tavaraliikennettä eivätkä sellaista välttämätöntä henkilöliikennettä, jolla on perusteltu tarve rajan ylittämiseen aukioloaikojen ulkopuolella.Muutoksena 18.2.2021 tehtyyn päätökseen myös Ylitornion sekä Vartiuksen rajanylityspaikkojen aukioloja rajoitetaan terveysturvallisuuden varmistamiseksi.Hallitus suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista ulkomaillePerustuslain mukaan Suomen kansalaisella ja Suomessa asuvalla on aina oikeus palata Suomeen, ja jokaisella on oikeus halutessaan lähteä Suomesta, ellei oikeutta ole lailla rajoitettu. Hallitus kuitenkin suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista ulkomaille paitsi maihin, joiden osalta on luovuttu maahantulon rajoituksista. Matkalle lähtijän pitää itse varmistaa kohdemaan senhetkiset maahantulo- ja karanteenimääräykset.Katso tarkemmat sisä- ja ulkorajaliikenteen rajoitukset sisäministeriön 22.1., 11.2. ja 18.2. julkaistuista tiedotteista sekä Rajavartiolaitoksen verkkosivuilta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi