NordenBladet — Suomi maksoi viime vuonna EU:lle 781 miljoonaa euroa enemmän kuin sai sieltä tuloja. Nettomaksu nousi toissa vuodesta, jolloin se oli 559 miljoonaa euroa. Asukasta kohden nettomaksu oli 141 euroa vuodessa, ilmenee Euroopan komission tilastoista.Korjattu 10.9. klo 14.40: Kolmanneksi suurin nettosaaja asukasta kohden oli Luxemburg, ei Latvia.Kaikkien jäsenmaiden maksut unionille nousivat selvästi viime vuonna koronapandemian vuoksi.”EU ryhtyi ripeästi koronatoimiin hyödyntämällä EU:n lisätalousarvioita ja ottamalla käyttöön uusia tukivälineitä. Nyt näyttää siltä, että nopeat toimet ovat tepsineet: pahin on toivottavasti takanapäin ja Euroopan talous kasvaa vauhdilla”, sanoo valtiovarainministeri Annika Saarikko.Nettomaksu kuvaa jäsenvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle tilitettyjen maksujen erotusta. Laskelma ei ota huomioon kaikkia EU-jäsenyyden hyötyjä, kuten sisämarkkinoita ja vapaata liikkuvuutta.Suomen nettomaksu EU:lle oli viime vuonna 141 euroa asukasta kohden, kun vastaava summa oli toissa vuonna 101 euroa. Nettomaksu oli 0,33 prosenttia suhteessa Suomen bruttokansantuloon (0,23 prosenttia toissa vuonna).Eri vuosien nettomaksuissa on eroja muun muassa siksi, että luvuissa näkyvät edellisen rahoituskehyskauden ohjelmien päättyminen ja nykykauden ohjelmien käynnistymisen viivästykset. Lisäksi nettomaksujen tasoon vaikuttavat EU:n talousarvion tason muutokset eri vuosien välillä ja EU:n tulot muista rahoituslähteistä kuin kansallisista jäsenmaksuista. Nämä tulot saattavat vaihdella vuosittain huomattavasti.Suomen saamat tulot kasvoivat hiemanSuomen saamat tulot EU:lta kasvoivat kokonaisuudessaan toissa vuodesta 16 miljoonalla eurolla 1 558 miljoonaan euroon. EU-jäsenvaltioihin palautuneesta rahoituksesta Suomi sai 1,06 prosenttia (1,15 prosenttia toissa vuonna).Suomi sai EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta, Horisontti 2020:sta, 29 miljoonaa euroa enemmän kuin toissa vuonna ja Verkkojen Eurooppa -instrumentista 24 miljoonaa enemmän. Rakennepoliittiset tuet pysyivät 203 miljoonassa eurossa.Suomen saamat tulot laskivat erityisesti maatalouden rahoituksessa (maatalouden suorissa tuissa ja maatalouden kehittämisessä). Tulot supistuivat yhteensä 57 miljoonalla eurolla, ja kokonaissumma jäi 823 miljoonaan euroon.Noin 53 prosenttia Suomen saamista tuloista muodostui kuitenkin maatalouden rahoituksesta. Rakennepoliittiset tuet ja Horisontti 2020 -ohjelma muodostivat kumpikin noin 13–15 prosenttia Suomen saannosta. Suomi sai 2,2 prosenttia Horisontti 2020 -ohjelmasta EU-maille jaetusta rahoituksesta. Osuus on selvästi suurempi kuin Suomen suhteellinen maksuosuus EU-budjettiin (1,65 prosenttia), mikä kertoo siitä, että Suomi on onnistunut saamaan hyvin rahoitusta tästä ohjelmasta.Suomen maksut unionille kasvoivat selvästiViime vuonna Suomen suhteellinen maksuosuus EU-budjettiin oli 1,65 prosenttia (1,63 prosenttia toissa vuonna). Suomi maksoi viime vuonna EU:lle yhteensä 2 318 miljoonaa euroa. Tähän niin sanottuun kansalliseen eli valtion talousarviosta tilitettävään osuuteen liittyvät maksut kasvoivat 302 miljoonalla eurolla (15 prosentilla) toissa vuodesta. Tästä arvonlisäperusteisen jäsenmaksun osuus oli 309 miljoonaa euroa ja bruttokansantuloon perustuvan maksun osuus 1 881 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomen osuus Britannian maksuhelpotuksen rahoituksesta oli viime vuonna 155 miljoonaa euroa.Viime vuonna Suomi keräsi 174 miljoonaa euroa tulleja ja sokerimaksuja, joista 139 miljoonaa euroa tilitettiin suoraan unionille ja 35 miljoonaa euroa jäi valtion talousarvioon kantopalkkiotuloina.Tanska suurin nettomaksaja, Unkari nettosaajaJäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat jäsenvaltioiden varallisuuseroja. Suomi on kuulunut keskimääräistä vauraampana EU-maana unionin budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001.Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon (kuvio 1) olivat viime vuonna Saksa (0,45 prosenttia), Britannia (0,44 prosenttia) ja Tanska (0,41 prosenttia). Asukasmäärään suhteutettuna järjestys hieman muuttuu: Tanska oli suurin nettomaksaja (228 euroa asukasta kohden). Seuraavina tulivat Saksa (186 euroa) ja Ruotsi (184 euroa). Maksualennuksia saavat jäsenvaltiot (Saksa, Tanska, Hollanti, Ruotsi, Itävalta ja Britannia) olivat kaikki alennuksistaan huolimatta suurimpia nettomaksajia sekä bruttokansantuloon että asukasmäärään suhteutettuna.Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Liettua (4,53 prosenttia), Kroatia (4,41 prosenttia) ja Unkari (3,62 prosenttia). Asukasta kohden laskettuna järjestys oli: Liettua (766 euroa asukasta kohden), Viro (600 euroa) ja Luxemburg (579 euroa).Suomi oli edelleen pieni nettomaksajaSuomen nettomaksuasema kasvoi viime vuonna, koska Suomen EU-maksut kasvoivat enemmän kuin saanto. Suomea pienempiä nettomaksajia bruttokansantuloon suhteutettuna olivat Italia, Belgia ja Irlanti.”Kaikilla jäsenvaltioilla EU-maksut nousivat, kun EU-budjetin kokonaismenoja jouduttiin kasvattamaan etenkin koronapandemian takia. EU antoi poikkeuksellisena vuotena lukuisia lisätalousarvioita, jotka kasvattivat Suomen maksuja noin 220 miljoonalla eurolla sovitusta varsinaisesta talousarviosta”, sanoo budjettineuvos Panu Kukkonen.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kriisi Afganistanissa on nostanut keskusteluun myös Suomen pakolaiskiintiön. Kiintiöpakolaisten vastaanotto on yksi tärkeistä painopisteistä Suomen maahanmuuttopolitiikassa. Se on tehokas ja vaikuttava tapa auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia, sillä tulijoiden suojelun tarve ja muut oleskelun edellytykset selvitetään jo ennen heidän tuloaan Suomeen.On odotettavissa, että Afganistanin tilanne lisää maasta pakenevien määrää. EU linjasi elokuun lopussa, että se haluaa tukea Afganistanin lähialueiden maita, jotka vastaanottavat suojelun tarpeessa olevia. Se tapahtuu myös tarjoamalla laillisia väyliä Eurooppaan. Pakolaisten uudelleensijoittaminen eli kiintiöpakolaisten vastaanottaminen on konkreettinen tapa osoittaa solidaarisuutta niitä maita kohtaan, jotka isännöivät suuria pakolaisyhteisöjä.YK:n pakolaisjärjestö UNHCR arvioi, että vuonna 2022 kaikkiaan 1,47 miljoonaa pakolaista on uudelleensijoittamisen tarpeessa. Euroopan komission tavoitteena on, että EU-maat pystyisivät ensi vuonna vastaanottamaan yhteensä ainakin 30 000 kiintiöpakolaista. Yhdessä komission kanssa myös Suomi pyrkii siihen, että kiintiöpakolaisten vastaanottaminen saataisiin vakiinnutettua mahdollisimman moneen jäsenvaltioon. Komissio tukee jäsenvaltioita turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) kautta maksamalla uudelleensijoittamisen määrärahaa 10 000 euroa jokaisesta vastaanotetusta kiintiöpakolaisesta. Suomessa varoja käytetään uudelleensijoittamismenettelyn sujuvoittamiseen ja kuntien tukemiseen kuntapaikkatilanteen varmistamiseksi.Näin kiintiöpäätös vuodelle 2022 eteneeAfganistanin tilanteen vuoksi sisäministeriö on esittänyt, että ensi vuodelle pakolaiskiintiötä nostettaisiin nykyisestä 1 050:stä 2 000 kiintiöpakolaiseen. Hallitus neuvottelee pakolaiskiintiöstä tällä viikolla 7.–8.9. budjettiriihen yhteydessä. Oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmä linjaa myöhemmin tänä syksynä, mistä eri pakolaisryhmistä vuoden 2022 kiintiö koostuu. Sisäministeriö valmistelee ministerityöryhmälle esityksen yhteistyössä ulkoministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Esityksen pohjana ovat UNHCR:n vuosittainen arvio pakolaisten uudelleensijoittamistarpeista maailmassa ja UNHCR:n esitys Suomelle vuoden 2022 pakolaiskiintiöksi. UNHCR on pyytänyt Suomea sisällyttämään vuoden 2022 pakolaiskiintiöön muun muassa Afganistanin kansalaisia Iranista, erityisesti naisia ja tyttöjä. Lopullisesti pakolaiskiintiöstä päättää eduskunta, joka joulukuussa vahvistaa valtion ensi vuoden talousarvion.Suomi valitsee kiintiöpakolaiset itseKansainvälisen suojelun tarpeessa oleva voi saada suojelua Suomesta saapumalla Suomeen turvapaikanhakijana tai uudelleensijoittamisohjelman kautta kiintiöpakolaisena. Turvapaikanhakijat saapuvat Suomeen omin neuvoin, ja heidän tarpeensa kansainväliselle suojelulle arvioidaan Maahanmuuttoviraston toimesta vasta Suomessa. Turvapaikkahakemuksen voi jättää vain Suomen rajojen sisäpuolella. Turvapaikanhakijat saavat pakolaisaseman Suomessa, jos heille myönnetään turvapaikka. Kiintiöpakolaiset valitaan pakolaisleireiltä UNHCR:n esityksestä. Kiintiöpakolaisilla on jo Suomeen tullessaan Suomen myöntämä oleskelulupa neljäksi vuodeksi ja pakolaisasema Suomessa. Kiintiössä valitut pakolaiset eivät asu vastaanottokeskuksissa, vaan he muuttavat suoraan kuntiin asumaan. Kuntiin ohjaamisesta vastaavat ELY-keskukset.Kiintiöpakolaisia on otettu Suomeen yli 50 vuoden ajanSuomi on vastaanottanut kiintiöpakolaisia jo vuodesta 1979 alkaen. Tuolloin Suomi otti vastaan 100 pakolaista Vietnamista.Vuodesta 2001 alkaen Suomen vuosittainen pakolaiskiintiö on kattanut vähintään 750 paikkaa. Vuosina 2014 ja 2015 Suomi korotti pakolaiskiintiötään syyrialaispakolaisten vastaanottamiseksi. Nykyisessä hallitusohjelmassa on linjattu, että kiintiöpakolaisia otetaan Suomeen vuosittain vähintään 850.Korona on lisännyt pakolaisten ahdinkoa ja hidastanut uudelleensijoittamistaKoronatilanteesta huolimatta Suomen pakolaiskiintiötä on pystytty nostamaan hallitusohjelman mukaisesti. Suomi on saanut tästä kiitosta, sillä esimerkiksi muuttoliikkeeseen vaikuttavat konfliktit eivät ole koronan myötä kadonneet. Käytännössä yhä suurempi osa maailman pakolaisista on nyt entistä haavoittuvammassa asemassa, koska moni on menettänyt elinkeinonsa ja toimeentulonsa.Tavallisesti Suomeen otettavat kiintiöpakolaiset valitaan matkoilla, joille osallistuu Maahanmuuttoviraston asiantuntijoiden lisäksi myös Suojelupoliisin ja ELY-keskuksen tai kunnan työntekijöitä. Pandemian aikana kiintiöpakolaisia on valittu etäyhteyksin toteutettavien videohaastattelujen perusteella. Valintoja on voitu tehdä myös UNHCR:n asiakirjojen pohjalta.Monissa muissa maissa pandemia on kuitenkin hidastanut kiintiöpakolaisten uudelleensijoittamista. Viime vuonna EU-mailla oli yhteensä noin 30 000 kiintiöpakolaispaikkaa, joista vain reilut 9 000 kyettiin täyttämään.Keitä Suomeen tuli vuonna 2020?Suomi painottaa kiintiöpakolaispolitiikassaan erityisesti haavoittuvimpien ryhmien uudelleensijoittamista. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi lapsiperheet ja yksinäiset naiset.Vuosittain kiintiöstä on varattu noin 10 % hätätapauksille eli sellaisille pakolaisille, joiden UNHCR on arvioinut olevan kiireellisen uudelleensijoittamisen tarpeessa. Syynä voi olla esimerkiksi sairaus, joka edellyttää välitöntä hoitoa. Hätätapaukset Suomi valitsee UNHCR:n asiakirjojen perusteella ilman kansalaisuus- tai aluerajauksia.Vuonna 2020 Suomeen saapui 661 kiintiöpakolaista. Heistä 510 kuului vuoden 2020 kiintiöön ja 151 vielä vuoden 2019 kiintiöön. Vastaavasti osa vuoden 2020 kiintiössä valituista on tullut Suomeen vasta tämän vuoden puolella.Valinnoissa painottuivat Suomen linjausten mukaisesti esimerkiksi vaikeassa asemassa olevat naiset, kuten lesket ja yksinhuoltajat. Viime vuonna kiintiöpakolaisten sukupuolijakaumaa kuitenkin tasapainottivat hätätapaukset sekä Libyasta evakuoidut, erityisen haavoittuvassa asemassa olleet pakolaiset, joista suurin osa oli perinteisistä pakolaiskiintiössä saapuvista ryhmistä poiketen miehiä.Tietoa maahanmuuton tilannekatsauksestaMaahanmuuton tilannekatsaus selventää maahanmuuttoa koskevia ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä. Tilannekatsaus ilmestyi aiemmin laajana julkaisuna 1–2 kertaa vuodessa. Nykyään katsaukset ovat teemakohtaisia, ja niitä julkaistaan muutaman kerran vuodessa verkkouutisina. Aineisto kootaan sisäministeriön maahanmuutto-osastolla. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lainsäädännöllä ja kansallisella ohjauksella on merkittävä rooli edistettäessä sukupuolten tasa-arvoa varhaiskasvatuksessa. Tiedot käyvät ilmi Pohjoismaiden ministerineuvoston tilaamasta raportista.Sukupuolten tasa-arvon edistäminen varhaiskasvatuksessa puhuttaa myös Pohjoismaiden tasa-arvo- ja HLBTI-asioista vastaavia ministereitä. Ministerit kokoontuvat virtuaalikokoukseen 6. syyskuuta. Kokouksen puheenjohtajana toimii pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist.Tasa-arvon edistäminen varhaiskasvatuksessa on tasa-arvo- ja HLBTI-asiain ministerineuvoston pääteemoja Suomen puheenjohtajuuskaudella Pohjoismaiden ministerineuvostossa. Perjantaina 3. syyskuuta julkaistussa selvityksessä on kartoitettu varhaiskasvatukseen liittyvää lainsäädäntöä, tutkimusta ja hyviä käytäntöjä Pohjoismaissa, Ahvenanmaalla, Färsaarilla ja Grönlannissa. Selvityksen ovat tehneet tutkijat Nea Alasaari ja Sara Sundell. Tämänpäiväisessä kokouksessaan ministerit keskustelevat keinoista edistää sukupuolten tasa-arvoa varhaiskasvatuksessa selvityksen pohjalta. – Sukupuolinormit, -roolit ja -stereotypiat omaksutaan jo lapsuudessa. Opimme, mitä odotuksia meihin sukupuolemme perusteella kohdistuu, mikä on hyväksyttävää ja mitä mahdollisuuksia meillä on. Nämä käsitykset vaikuttavat hyvinvointiimme ja voivat rajoittaa esimerkiksi koulutus- ja ammatinvalintojamme. Tasa-arvoista yhteiskuntaa rakennettaessa on välttämätöntä kiinnittää huomiota varhaiskasvatuksen tasa-arvotyön kehittämiseen, toteaa ministeri Blomqvist. Ministerit päättävät HLBTI-yhteistyön jatkostaSukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaisten oikeuksien, kohtelun ja mahdollisuuksien edistäminen on osa pohjoismaista tasa-arvoyhteistyötä vuodesta 2020 alkaen. Tanskan ja Suomen puheenjohtajuuskausien (2020 – 2021) aikana on keskitytty erityisesti nuorten HLBTI-ihmisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Elokuussa 2021 julkaistiin nuorten HLBTI-ihmisten hyvinvointia käsittelevä pohjoismainen raportti. Suomen johdolla valmistellaan selvitystä HLBTI-ihmisten kokemien viharikosten ja häirinnän ehkäisemiseksi. Selvitys julkaistaan syksyn 2021 aikana. Ministerikokouksessa on tarkoitus päättää HLBTI-yhteistyön jatkamisesta erityisesti ikääntyneiden HLBTI-ihmisten elämänlaadun parantamiseksi. – HLBTI-ihmisten oikeudet ovat uhattuina eri puolilla maailmaa. Tutkimusten mukaan suuri osa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista on myös Pohjoismaissa kokenut väkivaltaa, vihaa tai häirintää, ja pandemia on huonontanut tilannetta entisestään. Pohjoismainen yhteistyö HLBTI-ihmisten oikeuksien edistämiseksi on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Tähänastiset HLBTI-hankkeemme ovat keskittyneet erityisesti nuoriin, ja panostukset ikääntyneiden HLBTI-ihmisten hyvinvointiin ovat luonteva seuraava askel, sanoo Blomqvist.Suomi toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana vuoden 2021. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu EU:n ulkoasiainneuvoston kokoukseen maanantaina 12.7. Brysselissä. Kokouksen pääaiheita ovat Etiopia, strateginen kompassi ja uusien digitaaliteknologioiden geopoliittiset näkökohdat. Kokouksessa hyväksytään lisäksi päätelmät EU:n yhteyspolitiikasta. Ulkoasiainneuvoston yhteydessä järjestetään lounastapaaminen Israelin ulkoministerin kanssa sekä epävirallinen työaamiainen Egyptin ulkoministerin kanssa. Brysselissä Haavisto osallistuu myös 11.7. pidettävään Pohjoismaiden ja Baltian maiden NB6 -tapaamiseen sekä 12.7. pidettävään Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan N3+1 -kokoukseen.Ulkoasiainneuvostossa keskustellaan Etiopian ajankohtaisesta tilanteesta ja EU:n toimintavaihtoehdoista, jotka jakautuvat kolmeen pilariin: humanitaarinen tilanne, ihmisoikeusloukkaukset ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkaukset sekä poliittinen raide. Ulkoministeri Pekka Haavisto on toiminut EU:n ulkosuhteiden korkean edustajan Josep Borrellin edustajana alueella ja raportoinut kahdesta aiemmasta matkastaan Etiopiaan ja alueelle ulkoasiainneuvostolle 22.2.2021 ja 19.4.2021. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on päättänyt jatkaa sisärajavalvontaa 25.7. asti rajojen terveysturvallisuustoimien käyttöönoton varmistamiseksi. Tämän lyhyen siirtymäajan jälkeen sisärajavalvonta ja sisärajojen maahantulorajoitukset päättyvät. Sisärajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja muiden Schengen-alueeseen kuuluvien maiden välistä liikennettä. Myös ulkorajavalvontaan tulee muutoksia.Sisärajavalvonta on palautettu 12.7.-25.7. väliseksi ajaksi covid-19-virusmuunnosten leviämisen ehkäisemiseksi Suomen ja Alankomaiden, Belgian, Espanjan, Kreikan, Latvian, Liechtensteinin, Luxemburgin, Norjan, Portugalin, Ranskan, Ruotsin, Tanskan ja Viron välisessä liikenteessä. Huvialusliikenne on kuitenkin sallittu edellä mainittujen maiden osalta. Todistus koronaviruksen negatiivisesta testituloksesta tai ensimmäisestä rokotteesta ei riitä rajalla maahantulon perusteeksiKuten sosiaali- ja terveysministeriö (STM) kertoi julkisuuteen tiistaina 6.7., terveysturvallisuutta koskevien toimenpiteiden osalta maahantulon perusteeksi käy myös todistus ennen maahan saapumista tehdystä negatiivisesta koronavirustestistä tai todistus vähintään 14 vuorokautta ennen maahan saapumista saadusta ensimmäisestä rokoteannoksesta. Suomeen matkustavien kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että niistä maista, joiden osalta sisärajavalvontaa jatketaan tai joiden osalta on voimassa maahantulon rajoituksia, tällainen todistus ei yksinomaan riitä maahantulon perusteeksi siirtymäkauden 12.-25.7. aikana.Ulkorajaliikennettä koskevan päätöksen voimassaoloa jatketaanUlkorajaliikennettä koskevan päätöksen voimassaoloa jatketaan 22.8.2021 asti virusmuunnosten leviämisen ehkäisemiseksi.  Ulkorajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien kolmansien maiden välistä liikennettä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen historian ensimmäinen arvokisapaikka sai monen suomalaisen hankkimaan lipun Venäjällä ja Tanskassa pelattuihin Suomen otteluihin. Peleihin paikan päälle pääsemistä odotettiin ymmärrettävistä syistä innokkaasti.Ennen pelimatkojen realisoitumista viranomaistahot viestittivät selkeästi, että koronatilanteen takia ulkomaille matkustamista on edelleen vältettävä. EM-kisoja olisi syytä katsoa kotona. Monet kannattajat kuuntelivat viranomaisten varoituksia ja päättivät terveysturvallisuuden takia jättää matkustamatta, pelimatkan peruuntumisesta aiheutuneesta pettymyksestä huolimatta.Samalla useille tuhansille Huuhkajien faneille maajoukkueen kannustaminen paikan päällä oli historiallisessa tilanteessa niin tärkeää, että pelimatkalle lähdettiin terveysriskit tiedostaen. Kisojen järjestäjätaho UEFA ja isäntämaat olivat kertoneet, että terveyden suojaamiseen ja koronatartuntojen välttämiseen suhtaudutaan vakavasti: edellytyksenä ottelutapahtumaan osallistumiselle oli mm. esitettävä tuore negatiivinen koronatestitulos. Valitettavasti ottelutapahtuminen terveysturvallisuudessa ilmeni puutteita etenkin Venäjällä, vaikka niiden toteutumiseen luottivat niin jalkapallofanit kuin eri maiden – myös Suomen – viranomaiset.Ne, jotka lähtivät kisoihin, saivat selkeät ohjeet terveysturvallisesta matkustamisesta. Pääsääntöisesti viranomaisten viesti terveysturvallisesta matkustamisesta meni hyvin perille: yli yhdeksän kymmenestä myös Venäjälle matkanneesta jalkapallofanista noudatti ohjeistuksia säntillisesti ja välttyi tartunnalta. Rajan yli tuli kuitenkin useita satoja tartuntoja. Matkustajien huolellinen ohjeistus ja rajalla tapahtuvan testaamisen tarkka suunnittelu eivät riittäneet. Liikenteen ajoituksen koordinoiminen liikennöitsijöiden kanssa ei useista viranomaisten yrityksistä huolimatta toiminut. Arvioidusta 4 500 paluumatkustajasta yli 3 000 saapui 22.6. muutamien tuntien sisällä samalle rajanylityspaikalle Vaalimaalle, vaikka useilla muillakin rajanylityspaikoilla oli varauduttu paluumatkustajiin. Vaalimaalle syntyneen ruuhkan seurauksena lähes 800 kisamatkaajaa päätyi jatkamaan rajalta matkaansa kohti kotikuntaansa ilman testausmahdollisuutta. Maahan saapuneita oli ohjeistettu käymään testissä kolmen vuorokauden kuluttua. Heille oli myös teroitettu, että negatiivisen testituloksen saamiseen saakka on vältettävä kaikkia sosiaalisia kontakteja. Tämä ohjeistus jäi liian monelta saapujalta noudattamatta. Pahimmissa tapauksissa vähättelevä suhtautuminen omaehtoiseen karanteeniin ja sen jälkeiseen testaukseen on johtanut jatkotartuntoihin saapujien lähipiirissä sekä muissa sosiaalisissa kontakteissa. Tällaiseen välinpitämättömyyteen ei yksinkertaisesti yhteiskunnalla ole varaa. Itärajantakaiselta kisamatkalta tulleet tartunnat ovat nyt tiedossa. Tarvittavat henkilöt on asetettu karanteeniin. Karanteenin rikkomisesta seuraa sakko- tai jopa vankeusrangaistus. Jokainen alkanut tartuntaketju pitää katkaista heti. Jokaisella ihmisellä on velvollisuus pitää huolta niin omasta kuin lähimmäistensä terveydestä.Lisätietoaerityisavustaja Matti Hirvola, [email protected] 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi, Belgia, Tanska, Viro, Ranska, Saksa, Kreikka, Latvia ja Espanja ovat marraskuussa 2020 allekirjoittaneet aiesopimuksen yhteisestä panssaroitujen ajoneuvojen kehittämishankkeesta. Hanke tukee eurooppalaisen teollisuuskonsortion projektia nimeltä FAMOUS (European Future Highly Mobile Augmented Armoured Systems), jossa kehitetään innovatiivisia tulevaisuuden ajoneuvoratkaisuja. Eurooppalaista teollisuuskonsortiota johtaa Patria, ja mukana on kaikkiaan 19 yritystä edellä mainituista maista.Teollisuuskonsortio on osallistunut Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman kilpailulliseen hakuun (European Defence Industrial Development Programme, EDIDP). EDIDP on Euroopan komission kaksivuotinen ohjelma, jonka tarkoituksena on parantaa EU:n puolustusteollisuuden kilpailukykyä. Ohjelma tukee EU:n budjettivaroin puolustusmateriaalin ja -teknologioiden kehittämistä. Kehittämisohjelman budjetti vuosille 2019-2020 on 500 miljoonaa euroa.Euroopan komissio on myöntänyt edellä mainitusta ohjelmasta konsortiolle 9 miljoonan euron EU-rahoituksen. Lisäksi hankkeeseen osallistuvat yhdeksän maata rahoittavat projektia noin yhdellä miljoonalla eurolla. Projektin tavoitteena on kehittää uusia tulevaisuuden teknologisia ratkaisuja, jotka parantavat uusien ja olemassa olevien panssaroitujen ajoneuvojen suorituskykyä. Kehitettävät teknologia-alueet liittyvät muun muassa liikkuvuuteen, energiatuotantoon, suojaukseen, tilannetietoisuuden kehittämiseen, autonomisuuteen, asejärjestelmän kehittämiseen sekä ylläpidettävyyden parantamiseen.Projekti liittyy Suomessa kiinteästi Maavoimien arktisen liikkuvuuden kehittämishankkeeseen, jossa etsitään korvaava ajoneuvoratkaisu vanhenevalle ja käytöstä poistuvalle nykyiselle telakuorma-autokalustolle.– Arktisten alueiden turvallisuusmerkitys on korostunut viimeisten vuosien aikana. Tämän vuoksi onkin entistä tärkeämpää varmistaa, että Maavoimilla on nyt ja tulevaisuudessa kyky ennaltaehkäistä, turvata ja tarvittaessa puolustaa pohjoisia alueita, puolustusministeri Antti Kaikkonen taustoittaa.– Nyt käynnistyvässä hankkeen ensimmäisessä vaiheessa teollisuuskonsortio tuottaa Maavoimien suorituskykyvaatimukset täyttävän, uuden innovatiivisen ajoneuvoratkaisun kustannustehokkaan toteutuskonseptin. On hienoa, että Euroopan komissio on myöntänyt rahoitusta EU-budjetista tälle tärkeälle yhteishankkeelle, ministeri Kaikkonen korostaa.Suomen puolustushallinto on mukana myös kuudessa muussa projektissa, joille komissio on myöntänyt rahoitusta. Projekteihin lukeutuvat muun muassa avaruustilannekuvan kehittämiseen liittyvät projektit SAURON sekä Odin’s Eye. Rahoitusta saa myös ESSOR ohjelmistoradioprojekti. Lisäksi suomalaisia yrityksiä on mukana viidessä muussa projektissa. Yhteensä rahoitettavissa projekteissa on mukana siis 12 eri suomalaista toimijaa 12 teollisuuskonsortiossa.– Hienoa, että kotimaiset toimijat ovat olleet näin aktiivisia vuoden 2020 EDIDP-haussa. Suomalaiselle osaamiselle on kysyntää Euroopassa ja toivottavasti yritykset hakeutuvat yhtä aktiivisesti myös tämän vuoden aikana Euroopan puolustusrahastosta rahoitettaviin projekteihin, ministeri Kaikkonen kannustaa.Lisätietoa FAMOUS-projektista sekä Suomen osallistumisesta muihin EDIDP-projekteihin antaa puolustusministeriössä erityisasiantuntija Anna Oksanen puh. 029 514 0060. FAMOUS-projektista lisätietoa antaa Maavoimien esikunnasta jalkaväen tarkastaja eversti Rainer Peltoniemi puh. 0299 800 (vaihde).

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen isännöi pohjoismaisen puolustusyhteistyön (Nordefco) ministerikokouksen Tuusulassa 29.-30.6.2021. Kokoukseen osallistuvat Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan puolustusministerit sekä Islannin ulkoministeri.
Ministereiden on määrä keskustella Suomen puheenjohtajuuskauden työn etenemisestä, koronakriisin vaikutuksista sotilaalliseen huoltovarmuuteen sekä arktisesta turvallisuustilanteesta.
Lisäksi puolustusministeri Kaikkosella on kahdenvälisiä kokouksia ministerikollegoidensa kanssa.
Lisätietoa kokouksesta antaa puolustusministeriössä erityisasiantuntija Johanna Hämäläinen, puh. 0295 140 086, ja kokouksen viestintään liittyen viestintäpäällikkö Kristian Vakkuri, puh. 0295 140 123.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen ja Vietnamin välisen yhteistyön siirtymää arvioinut evaluointi toteaa, että siirtymävaihe johti kehitysyhteistyön vähenemiseen ja muunlaisen yhteistyön kasvuun. Kaupasta ja investoinneista on tullut tärkeitä keinoja kehitystavoitteiden saavuttamiseksi ja molempia osapuolia hyödyttävän kumppanuuden luomiseksi. Vientam on talouden ja kaupan näkökulmasta mielenkiintoinen maa. ”Suomalaisilla on oppimista vietnamilaisten yritteliäästä ajattelutavasta. Kaiken ei aina tarvitse olla täydellistä, mutta eteenpäin pääsee, kun on intohimoa ja yrittää”, sanoi Vietnamissa kaupallisena neuvoksena työskennellyt Eija Tynkkynen webinaaripuheenvuorossaan. Nykyisin Tynkkynen toimii Business Finlandin Kiinan-maajohtajana. Kuva: Florian WehdeUlkoministeriön teettämässä, juuri julkaistussa ulkoisessa evaluoinnissa tarkasteltiin siirtymävaiheen onnistumisia ja heikkouksia sekä miten kehitysyhteistyö on edesauttanut siirtymää kohti monipuolista yhteistyötä.Evaluoinnin tulokset esiteltiin webinaarissa 16.6.2021. Avauspuheenvuorossaan alivaltiosihteeri Elina Kalkku nosti esille, että Vietnam on ollut yksi Suomen tärkeimmistä kehitysyhteistyön kumppanimaista lähes neljän vuosikymmenen ajan. Vietnamin huikean taloudellisen kehityksen myötä vuonna 2008 aloitettiin muutosprosessi kehitysyhteistyössä.”Siirtymäprosessi kesti lopulta 12 vuotta, ja sillä on tavoiteltu molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä sekä yksityisen sektorin kytkemistä mukaan”, Kalkku jatkoi.”Vuosikymmenen siirtymän jälkeen maiden väliset suhteet ovat edelleen elinvoimaiset””Siirtymäprosessin määritelmästä ei aina ole ollut yhteneväistä ymmärrystä”, huomautti evaluoinnin tiiminvetäjä Frans van Gerwen. Lisäksi hän nosti esille, että ei ollut myöskään selkeää määritelmää sille, millaista Suomen ja Vietnamin välinen yhteistyö on siirtymäprosessin jälkeen ja mitä tavoitellaan.”Vuosikymmenen siirtymäprosessin jälkeen maiden väliset suhteet ovat edelleen elinvoimaiset, erityisesti kaupan, koulutuksen, diasporan ja turismin alueilla,” Gerwen sanoi.Evaluoinnin mukaan siirtymäprosessi onnistui tavoitteessaan vähentää kahdenvälistä, lahjamuotoista yhteistyötä ja vahvistaa kaupallisia ja molempia osapuolia hyödyttäviä suhteita. Suomen Vietnamin-suurlähettiläs Kari Kahiluoto nosti puheenvuorossaan esille, mitä tämä on tarkoittanut käytännössä:”Toimikauteni aikana yksi oleellinen tehtävä on ollut muuttaa edustusto kehitysyhteistyöpainotteisesta kaupallisia suhteita edistäväksi, ja se onkin tehty.”Amerikan ja Aasian osaston apulaisosastopäällikkö Pekka Kaihilahti vahvisti Vietnamin olevan edelleen tärkeä maa Suomelle. Vietnamilainen yhteiskunta ja talous ovat niin elinvoimaisia, että yhteistyö on ollut helppoa ja tuottanut monia hyviä tuloksia useilla sektoreilla.”Ihmisoikeuksien osalta yhteistyö ei ole ollut niin menestyksekästä, mikä on suuri huolenaihe meille, sillä ihmisoikeudet ovat keskeisiä Suomelle”, Kaihilahti kuitenkin jatkoi. Myös alivaltiosihteeri Kalkku, suurlähettiläs Kahiluoto ja Tanskan ulkoministeriön evaluoinnin asiantuntija Mike Speirs nostivat ihmisoikeuksien tärkeyden ja toisaalta haastavuuden esille puheenvuoroissaan.Ilmastonmuutos lupaava yhteistyösektori Kuvateksti: Kumppanuuksien lisäksi innovaatiokumppanuusohjelmassa rakennettiin menestyksellä Vietnamin innovaatiojärjestelmää. Kuva: Marja-Leena KultanenEvaluoinnin mukaan ympäristö- ja ilmastonmuutos läpileikkaavana tavoitteena on otettu hyvin huomioon yhteistyössä. ”Tämä tarjoaa myös yhden lupaavimmista sektoreista, joilla Suomi-Vietnam yhteistyö voisi kehittyä”, Gerwen arvioi.Evaluoinnissa kiitosta saavat kehitysyhteistyöhankkeet, joissa kumppanuuksien rakentaminen suunniteltiin hankkeiden sisälle. Tällaisia olivat esimerkiksi innovaatiokumppanuusohjelma sekä energia- ja ympäristökumppanuus. Sen sijaan julkisten, yksityisten, kansalaisyhteiskunnan ja tiedemaailman toimijoiden laajempiin, yhteisiin kumppanuuksiin on kiinnitetty kokonaisuudessaan vähemmän huomiota.Samoin puutteita oli eri yhteistyömuotojen koordinoinnissa ja johdonmukaisuudessa, sillä tukimuotoja oli useita ja niitä toteutettiin useiden instituutioiden kautta.Evaluointi hyödyttää tulevien siirtymien suunnitteluaEvaluoinnissa haettiin oppeja hyvistä käytännöistä siirtymäprosesseista vertaismailta Hollannilta ja Tanskalta sekä toisaalta tuotiin esille oppeja Vietnamin siirtymästä muille Suomen kumppanimaille, joissa on edessä samanlainen yhteistyön painopisteen muutos. Evaluointi painotti, että on erityisen tärkeää määritellä visio ja tavoitteet kumppanuuden tilasta siirtymän jälkeen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Onnistuneen kotoutumisen merkitys kasvaa koko ajan, kun Suomen työikäinen väestö ikääntyy ja maahanmuuttajataustaisen väestön määrä lisääntyy. Valtioneuvoston selonteko kotoutumisesta esittää laajan ohjelman, jolla kotoutumista voidaan tukea entistä vaikuttavammin. Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista liittyy eduskunnan tarkastusvaliokunnan viime hallituskaudella laatimaan mietintöön, jonka mukaan kotoutumisen edistämistä tulee uudistaa. Selonteko esittää laajan kirjon uudistustoimia, joiden keskeinen tavoite on:  •    Nopeuttaa maahanmuuttajien polkua työhön ja koulutukseen.
•    Edistää maahanmuuttajien osallisuutta työelämässä ja laajemmin yhteiskunnassa. 
•    Tukea erityisesti maahanmuuttajanaisten, ja siten koko perheen, juurtumista Suomeen. 
•    Lisätä työelämän vastaanottavuutta ja ehkäistä yhteiskunnallista polarisaatiota. – Nykymuodossaan kotoutumisen toimenpiteet eivät riittävän hyvin tavoita kaikkia maahanmuuttajia. Panostuksia ja muutoksia tarvitaan laajasti työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseen. Maahanmuuttajien työllisyysaste kasvaa kyllä maassa asumisen myötä, mutta liian hitaasti, työministeri Tuula Haatainen muistuttaa.  Vuonna 2020 julkistetussa kansainvälisessä kotouttamistoimien vertailussa Suomi pärjäsi hyvin sijoittuen toiseksi. Suomi on menestynyt erityisesti työmarkkina-, koulutus-, poliittisen osallistumisen, pysyvien oleskelulupien ja kansalaistamisen vertailuissa. Muihin Pohjoismaihin verratessa maahanmuuttajien työllisyysaste on Suomessa heikompi, mutta ero maassa syntyneiden työllisyysasteeseen on Suomessa kuitenkin hieman pienempi kuin Ruotsissa ja Tanskassa.Naisten osallisuuden vahvistaminen on avain muutokseenKeskeisimmät haasteet kotoutumisessa näkyvät maahanmuuttajien valtaväestöä heikompana työllisyysasteena sekä naisten osallisuutena. Yksi keskeinen keino vastata näihin haasteisiin on selonteon esittämä kotoutumisohjelma, joka tehostaa kotoutumisen alkuvaihetta ja vahvistaa ohjausta työelämään tai jatkokoulutukseen. Ohjelma luo rakenteen myös työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiselle. Tämä parantaa erityisesti kotona lapsia hoitavien maahanmuuttajanaisten mahdollisuuksia kotoutua. – Maahanmuuttajataustaiset naiset ovat voimavara, joka on saatava entistä paremmin yhteiskunnan käyttöön. Monella heistä on laajaa osaamista ja koulutuspohjaa, joka uhkaa mennä hukkaan työelämän ulkopuolella. Naisten osallisuus on tie pysyvään, ylisukupolviseen muutokseen. Jos onnistumme naisten osallisuuden vahvistamisessa, moni muukin asia ratkeaa sen myötä, ministeri Haatainen painottaa.Palvelujärjestelmän pitää huomioida paremmin maahanmuuttajien tarpeetTärkeää on myös palvelu- ja koulutusjärjestelmän kehittäminen yleisesti niin, että se ottaa entistä paremmin huomioon maahanmuuttajien tarpeet. Näin tuetaan samalla myös perheiden ja lasten kotoutumista.– Tulo- ja koulutustaso periytyvät myös maahanmuuttajataustaisissa perheissä liian usein vanhemmilta lapsille. Kotoutumisen pitkä kehä eli juurtuminen uuteen kotimaahan edellyttää vähä-osaisissa perheissä tämän kierteen katkaisemista, Haatainen sanoo. Monet hallituksen käynnistämät työllisyysuudistukset kohentavat maahanmuuttajienkin työllisyyttä. Näiden uudistusten lisäksi selonteko esittää paljon toimia, joilla maahanmuuttajien työllistymistä voidaan nopeuttaa ja työelämän vastaanottavuutta parantaa. – Meidän on parannettava maahanmuuttajien mahdollisuuksia opiskella kieltä ja kehitettävä maahanmuuttajien työssä oppimista, ammatillista koulutusta ja pätevöitymiskoulutusta entistä enemmän työllistymistä tukeviksi, jotta mahdollisimman moni pääsee nykyistä nopeammin työnsyrjään kiinni, ministeri Haatainen sanoo. Yhteiskunnan asenteet vaikeuttavat maahanmuuttajien työllistymistä Maahanmuuttajan oma aktiivisuus on kotoutumisessa tärkeää, mutta iso merkitys on myös yhteiskunnan asenneilmapiirillä, joka voi helpottaa tai heikentää kotoutumista. Julkisen vallan ja yritysten ja organisaatioiden yhteistyötä tarvitaan, jotta rekrytointisyrjintää ja muita kielteisiä asenteita pystytään kitkemään työmarkkinoilta. 
 
– Tutkimukset osoittavat, että jos ihmisen nimi tai äidinkieli viittaa taustaan Suomen ulkopuolella, hänen on huomattavasti vaikeampi saada kutsu työhaastatteluun. Näin on, vaikka hänen koulutuksensa, työkokemuksensa ja jopa kielitaitonsa olisi täysin sama kuin muilla hakijoilla, ministeri Haatainen muistuttaa. Järjestöjen roolia kotoutumisessa vahvistetaan entisestäänAivan keskeisessä roolissa kotoutumisessa on jo nyt erilaisten järjestöjen ja seurojen työ. Tulevaisuudessa tätä roolia on syytä vahvistaa entisestään, esittää selonteko. – Vahvistamme selonteossa järjestöjen roolia virallisen kotoutumistyön tukena. Aito kotoutuminen tapahtuu nimittäin usein pelikentillä, yhdistyksissä ja seurakunnissa – kaikkialla siellä, missä suomalaisetkin viettävät aikaansa, työministeri Tuula Haatainen korostaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi