NordenBladet — Nuorten ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontui eduskunnassa 13. maaliskuuta 2023. Kokouksen teemana oli Suomen ilmastopolitiikka ja ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus. Nuorten ilmasto- ja luontoryhmälle toivottiin vahvaa roolia poliittisen päätöksenteon kirittäjänä.Nuorten ilmastopolitiikan pyöreä pöytä antoi tukensa tänä keväänä perustettavan nuorten ilmasto- ja luontoryhmän toiminnalle. Ryhmältä toivottiin vahvaa roolia ja erityisesti luontokysymysten nostamista vahvemmin poliittiseen keskusteluun. Tilaisuudessa peräänkuulutettiin, että nuorten kuulemista ja osallistamista tulee jatkaa ja vahvistaa.Nuorten pyöreä pöytä keskusteli kokouksessaan myös kasvatuksen ja koulutuksen roolista ilmasto-oikeudenmukaisuuden toteutumisessa sekä kasvispainotteisen ruokavalion merkityksestä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Muita keskustelussa esille nostettuja teemoja olivat muun muassa kohtuukuluttaminen ympäristön rajoissa, ympäristöahdistuksen kanavoiminen toiminnaksi sekä kansainvälisen yhteistyön kohdentaminen haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin.Tilaisuuden puheenjohtajana toimi ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo. Alustuspuheenvuorot pitivät Sara Nyman Allianssista, Saana Ylikruuvi Nuorten Agenda 2030 -ryhmästä ja Essi Rissanen WWF-nuorista.Ministeri Ohisalo kävi läpi omassa puheenvuorossaan tämän hallituskauden tärkeimmät ilmastopäätökset. Tärkeimpänä hän nosti esiin ilmastolain ja siihen kirjatun päätöksen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.”Muutoksen tarve yhteiskunnassamme on valtava, jotta saamme pysäytettyä ilmastokriisin. Samaan aikaan toivoa luo se, kuinka maailma on jo muuttunut. Ilmasto ei ole enää sivulause, vaan politiikan kovaa ydintä. Muutos ei ole tapahtunut ilman tekijöitä. Nuorten ilmastoliikkeellä viime eduskuntavaalien alla oli iso merkitys näiden kysymysten nostamisessa”, puhui Ohisalo.Allianssin Sara Nyman kertoi nuorten ilmasto- ja luontoryhmän järjestäytymisestä, joka on parhaillaan käynnissä. Ryhmään on hakenut lähes 80 nuorta.”Tarkoituksena on koota nuorista mahdollisimman monipuolinen ryhmä tekemään hallituskaudet ylittävää vaikutustyötä. Tavoitteena on saada ryhmästä pysyvä ja oleellinen elin, joka lausuu ilmasto- ja luontopolitiikasta. Suunnitelmissa on myös järjestää säännöllisesti ilmasto- ja luontohuippukokous”, avasi Nyman ryhmän toimintaa.Saana Ylikruuvi Nuorten Agenda 2030 -ryhmästä piti puheenvuoron kasvatuksen ja koulutuksen roolista ilmasto-oikeudenmukaisuuden toteutumisessa. Ylikruuvi korosti, että ilmasto-oikeudenmukaisuutta voidaan edistää tukemalla kasvatuksessa kestävän tulevaisuuden vaatimia tietoja ja taitoja.”Usein meillä on tietoa ja taitoja, mutta meillä puuttuu tahtoa tehdä vaikeita valintoja. Juuri sitä me voimme kasvatuksen ja koulutuksen keinoin edistää.”Essi Rissanen WWF-nuorista puhui puolestaan kasvisruuan merkityksestä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Myös Rissanen pohti sitä, kuinka monille ruokavalion muutos on hankalaa kokemuksen puutteen vuoksi.”Käytännössä kaikki tietävät, että sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus edellyttäisi muutosta monilla elämän alueilla. Kokonaisvaltaisen muutoksen vaatimus on kuitenkin liian vaikea tai työläs kokonaisuus ihmisille erinäisistä syistä. Siksi muutosta pitää pallotella ja löytää kumppaneita, yhteistyöverkostoja ja hyödyntää ajan ilmiöitä”, Rissanen puhui.Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän ja ympäristöministeriön järjestämässä tilaisuudessa oli nuorten edustajia seuraavilta tahoilta: Allianssi, Eurooppanuoret, Viral Vegans ry, Suomen lukiolaisten liitto, WWF-nuoret, Kulosaaren yhteiskoulu, Nuorisoala, Suomen YK-nuoret, Nuorten Agenda 2030 –ryhmä, Suomen Partiolaiset, Plan International, Sakki ry, Luonto-Liitto ry, Osallisuuden aika ry, Lempäälän lukio.
Tilaisuudessa esiteltiin myös nuorten ilmastobarometri 2023 –kansalaiskyselyn tulokset. Tulokset esitteli tutkimusjohtaja Jaakko Hyry Kantar Publicista.

Nuorten ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontui eduskunnassa 13. maaliskuuta 2023. Kokouksen teemana oli Suomen ilmastopolitiikka ja ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus. Nuorten ilmasto- ja luontoryhmälle toivottiin vahvaa roolia poliittisen päätöksenteon kirittäjänä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Osallistujat saavat lyhyin proosatekstein ja runoin kertoa, mitä he ajattelevat arktisen luonnon merkityksestä sekä luontokadosta ja ympäristömuutoksista ja niiden vaikutuksista omaan tulevaisuuteensa. Kilpailuun voivat osallistua napapiirin pohjoispuolella asuvat lapset ja nuoret sekä etelämpänä asuvat lapset ja nuoret, joilla on omakohtaisia kokemuksia ja ajatuksia arktisen alueen luonnosta.Osallistujat voivat kirjoittaa suomeksi, saameksi tai ruotsiksi. Tekstien enimmäispituus on 3000 merkkiä välilyönteineen eli noin yksi sivu. Sarjoja on kolme: Esikoululaiset–2.-luokkalaiset3.–6.-luokkalaiset ja 7.–9.-luokkalaiset    Jokaisessa sarjassa palkitaan yksi runo ja yksi proosateksti luontokirjalla ja 50 euron kirjakauppalahjakortilla. Koko kilpailun voittaja saa 400 euron rahapalkinnon. Palkitut saavat palautetta raadilta. Raatiin kuuluvat tutkija, tietokirjailija, tiedetoimittaja, runoilija Mia Rönkä (suomi), opettaja, kääntäjä, tutkija ja kirjailija Petter Morottaja (inarinsaame), Saamen kielineuvoston puheenjohtaja Tauno Ljetoff (koltansaame), rap-artisti Áilu Valle (pohjoissaame), kulttuuritoimittaja ja sanataidekouluttaja Aleksis Salusjärvi (suomi), lastenkirjailija, sanataidekasvattaja ja koulutaiteilija Veera Vähämaa (suomi), runoilija, aforistikko, nuortenkirjailija ja nuorisotyöntekijä Marko Laihinen (suomi) ja kirjailija Johanna Holmström (ruotsi).Kirjoituskilpailu on auki 13.4.2023 saakka.ym.fi/pohjoinenluontoniLisätietojaLotta Manninen
ympäristöneuvos
p. 0295 250 226
[email protected]

Osallistujat saavat lyhyin proosatekstein ja runoin kertoa, mitä he ajattelevat arktisen luonnon merkityksestä sekä luontokadosta ja ympäristömuutoksista ja niiden vaikutuksista omaan tulevaisuuteensa. Kilpailuun voivat osallistua napapiirin pohjoispuolella asuvat lapset ja nuoret sekä etelämpänä asuvat lapset ja nuoret, joilla on omakohtaisia kokemuksia ja ajatuksia arktisen alueen luonnosta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo on perjantaina 10.3. allekirjoittanut kaksi yhteisymmärryspöytäkirjaa Ukrainan ympäristö- ja luonnonvara- sekä kunta-, alue- ja infrastruktuuriministeriöiden kanssa. Tarkoituksena on auttaa Ukrainaa laajasti ympäristön tilan seurannassa sekä maan jälleenrakennuksessa ja vihreässä siirtymässä. Yhteistyön pyrkimyksenä on tukea Ukrainaa sääntelyn yhdenmukaistamisessa EU:n kanssa ja tukea siten Ukrainan EU-lähentymistä.Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on aiheuttanut valtavan inhimillisen kärsimyksen ja taloudellisen tuhon lisäksi mittavia ympäristötuhoja. Venäjän tekemät iskut muun muassa Ukrainan kemian- ja kaivosteollisuuteen, öljyvarastoihin sekä vesilaitoksiin ovat saastuttaneet maaperää, pinta- ja pohjavesiä sekä ilmaa. Tavallisille asuinalueille tehdyt sotatoimet ovat pilanneet ympäristöä esimerkiksi synnyttämällä massiivisen määrän haitallista jätettä, kuten asbestia. Ukrainan ympäristöministeriön mukaan sota on vahingoittanut 20 prosenttia Ukrainan suojelualueista. Ukraina on pyytänyt Suomelta apua näiden mittavien ympäristötuhojen arviointiin ja dokumentointiin osana Ukrainan rauhansuunnitelman niin sanottua ympäristöturvallisuuspilaria (countering ecocide). Ympäristön tilan seuranta ja arviointi ovat Suomen vahvoja osaamisalueita, ja Suomi on jo kymmenien vuosien ajan tukenut esimerkiksi entisen Neuvostoliiton alueen maita vesien ja ilman laadun seurannan kehittämisessä. Suomessa on myös paljon yrityksiä, joilla on kansainvälisen tason huippuosaamista mittausteknologiassa ja ympäristön tilan seurannassa. ”Suomi tukee ukrainalaisten urheaa puolustustaistelua. Samaan aikaan autamme Ukrainaa myös tulevaisuuden rakentamisessa. Yhteistyö myös tukee Ukrainaa sääntelyn yhdenmukaistamisessa EU:n kanssa ja petaa tietä Ukrainan EU-lähentymiselle”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.Yhteistyön ympäristön tilan seurannassa on määrä käynnistyä jo tänä keväänä. Suomesta ovat mukana ympäristöministeriön lisäksi ainakin Suomen ympäristökeskus ja Ilmatieteen laitos, mutta organisaatioita saattaa tulla mukaan myöhemmin enemmän. Ydinturva-asioissa yhteistyötä johtaa Suomessa STUK eli Säteilyturvakeskus.LisätietojaUkrainassa 10.3.23:Jarno Lappalainen
Erityisavustaja
p. 040 053 6973 
[email protected]Marjukka Porvari
Erityisasiantuntija 
p. 050 470 7712
[email protected]Suomessa 10.3.23:Ismo Tiainen
Ylijohtaja
p. 040 504 7494
[email protected]

Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo on perjantaina 10.3. allekirjoittanut kaksi yhteisymmärryspöytäkirjaa Ukrainan ympäristö- ja luonnonvara- sekä kunta-, alue- ja infrastruktuuriministeriöiden kanssa. Tarkoituksena on auttaa Ukrainaa laajasti ympäristön tilan seurannassa sekä maan jälleenrakennuksessa ja vihreässä siirtymässä. Yhteistyön pyrkimyksenä on tukea Ukrainaa sääntelyn yhdenmukaistamisessa EU:n kanssa ja tukea siten Ukrainan EU-lähentymistä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Nuorten ilmastopolitikan pyöreä pöytä kokoontuu 13. maaliskuuta. Tilaisuuden teemana on Suomen ilmastopolitiikka ja ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus. Tilaisuudessa käydään läpi myös Ilmastobarometri 2023 –kansalaiskyselyn nuorten tulokset.Nuorten pyöreä pöytä kokoontuu eduskunnassa ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtajan ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon johdolla. Kokouksessa pohditaan seuraavan hallituskauden ilmastopolitiikan keskeisimpiä kysymyksiä sekä keskustellaan uuden nuorten ilmasto- ja luontoryhmän toiminnasta. Helmikuussa 2023 asetetulla ilmasto-ja luontoryhmällä vahvistetaan nuorten osallistumismahdollisuuksia ilmastoa ja luontoa koskevien päätösten valmisteluun.Tilaisuudessa käydään läpi myös tuoreen Ilmastobarometri 2023 –kansalaiskyselyn nuorten tuloksia. Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta vaalien alla. Ilmastobarometri toteutetaan neljän vuoden välin ja viimeksi sama tutkimus tehtiin vuonna 2019.Pyöreän pöydän tilaisuutta varten ilmastobarometrista analysoitiin erikseen kansalaiskyselyn nuorten tulokset. Tulosten mukaan nuoret toivovat tehokkaampia ilmastotoimia verrattuna muuhun väestöön. Nuoret näkivät ilmastonmuutoksessa myös enemmän uhkia verrattuna koko väestöön. 80 % nuorista näki, että ilmastonmuutos on yksi suurimmista globaaleista uhista maailmassa ja 76 % oli sitä mieltä, että myös Suomen on varauduttava kiireesti ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. 66 % vastaajien mielestä ilmastonmuutos on uhka Suomen taloudelle.Nuoret toivovat hallitukselta aktiivisempaa ilmastopolitiikkaa verrattuna koko väestöön. 63 % nuorista toivoo, että Suomen hallitus toimii aktiivisemmin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, kun koko väestön osalta luku on 50 %. Nuorille ilmastopolitiikka on myös selkeästi tärkeämpi vaaliteema. Lähes puolet (46 %) nuorista aikoo äänestää eduskuntavaaleissa ehdokasta, joka työskentelee aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, kun koko väestön osalta luku oli 32 %.Yhä useampi nuori toivoo myös, että EU kirittää ilmastotoimiaan. 62 % vastaajista on sitä mieltä, että EU:n tulisi vähentää päästöjään aiottua nopeammin. Koko väestön tuloksissa vastaava luku oli vain 49 %.Nuorten huoli ilmastonmuutoksen maailmanlaajuisista vaikutuksista oli korkeampi verrattuna muuhun väestöön ja yhä useampi nuori toivoo, että Suomi kantaa ilmastonmuutoksesta globaali vastuuta. 66 % nuorista vastaajista oli sitä mieltä, että Suomen tulisi suunnata kehitysyhteistyötä enemmän ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi, mikä on 6 prosenttiyksikkö enemmän kuin vuonna 2019. Vastaavasti koko väestön osalta luku oli tuoreessa kyselytutkimuksessa 60 %.Ilmastobarometrissä selvitettiin myös kansalaisten arjen valintoja. Nuorilla on selkeästi enemmän valmiuksia tehdä ilmastokestäviä valintoja liikkumisessa, asumisessa ja ruokailutottumuksissa verrattuna koko väestöön.Jopa 57 % nuorista oli vähentänyt eläinperäisten tuotteiden osuutta ruokavaliossaan, kun vuonna 2019 vastaava luku oli 50 %. Nuorista suuri osa (76 %) on sitä mieltä, että kasvispainotteisen ravinnon tulisi olla edullisempaa kuin suuripäästöisen. Koko väestön osalta vastaava luku on 58 %.Kyselytutkimus osoitti, että koko väestön osalta energiansäästössä oli otettu isoja harppauksia eteenpäin. Myös nuorista 75 % oli valmis säästämään sähkönkulutuksessa silloin, kun kysyntä on suurinta. Vuonna 2019 vastaava luku oli 60 %. Yhä useampi nuorista (66 %) oli ylipäätään vähentänyt sähkön- ja lämmönkulutusta, kun aiemmassa tutkimuksessa luku oli 59 %.Enemmistö (57 %) nuorista on vähentänyt tavaroiden hankkimista ilmastosyistä. Koko väestön osalta vastaava luku on vain 43 %. Verrattuna vuoden 2019 tutkimukseen yhä useampi nuori (47 %) aikoo välttää lentämistä ilmastosyistä. Koko väestön osalta luku oli 38 %.Tutkimuksen toteutusTutkimukseen osallistui 1043 iältään 15–74-vuotiasta vastaajaa eri puolilta Suomea lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tutkimuksen on tilannut Ilmastoviestinnän ohjausryhmä.Nuorten ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontui edellisen kerran toukokuussa 2022  ja keskusteli nuorten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista sekä keinoista ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Tilaisuuden järjestää Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa.Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä

Nuorten ilmastopolitikan pyöreä pöytä kokoontuu 13. maaliskuuta. Tilaisuuden teemana on Suomen ilmastopolitiikka ja ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus. Tilaisuudessa käydään läpi myös Ilmastobarometri 2023 –kansalaiskyselyn nuorten tulokset.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Uusiutuvan energian tuotannon edistäminen on keskeisessä asemassa vihreässä siirtymässä. Erityisesti suurten aurinkovoimaloiden rakentaminen on voimakkaassa kasvussa. Ympäristöministeriö on koonnut ohjausryhmän, jonka johdolla valmistellaan opasaineisto suurten aurinkovoimaloiden kaavoitukseen ja lupamenettelyyn. Valmisteltavan ohjeistuksen tavoitteena on yhtenäistää suurten aurinkovoimaloiden kaavoitusta ja rakentamista.Kaavoituksella ja rakentamista koskevilla luvilla aurinkovoimaloiden rakentamista sovitetaan muuhun alueidenkäyttöön ja ympäristöön. Sujuvat ja mahdollisimman yhtenäiset käytännöt edistävät aurinkoenergian hyödyntämistä.Juuri nimetty ohjausryhmä pyrkii yhtenäistämään kaavoitusta ja rakentamista ja selvittää aurinkovoimaloiden merkittävimmät ympäristövaikutukset. Lisäksi se antaa näkemyksensä kaavoitus- ja lupamenettelyjen soveltamisesta, kun voimaloita sijoitetaan erilaisiin kohteisiin. Ohjausryhmä toimii avoimesti ja vuorovaikutuksessa keskeisten sidosryhmien kanssa, järjestää tilaisuuksia ja kuulee asiantuntijoita.Ohjausryhmällä on mahdollisuus tehdä ehdotuksia voimaloiden rakentamista koskevan lainsäädännön kehittämiseksi ja esittää näkemyksensä aurinkoenergian edistämiseksi ja jatkovalmistelun pohjaksi. Ohjausryhmän toimikausi on 15.3.2023–15.4.2024.Ohjausryhmän kokoonpano Puheenjohtajana toimii erityisasiantuntija Sanna Andersson ympäristöministeriöstä.Jäsenet ja varajäsenet:ympäristöneuvos Antti Irjala, ympäristöministeriö
ympäristöneuvos Seija Rantakallio, ympäristöministeriö
lainsäädäntöneuvos Sari Rapinoja, ympäristöministeriö
lainsäädäntöneuvos Mirkka Saarela, ympäristöministeriö
erityisasiantuntija Kati Veijonen, työ- ja elinkeinoministeriö
varajäsen erityisasiantuntija Outi Vilen, työ- ja elinkeinoministeriö
johtava asiantuntija Juha-Pekka Vartiainen, ELY-keskus
varajäsen ylitarkastaja Miia Ketonen, ELY-keskus
kehittämispäällikkö Anne Jarva, Suomen Kuntaliitto 
varajäsen erityisasiantuntija Paula Mäenpää, Suomen Kuntaliitto
varajäsen erityisasiantuntija lakimies Minna Mättö, Suomen Kuntaliitto
asiantuntija Marja Rankila, Energiateollisuus 
varajäsen asiantuntija Heidi Lettojärvi, EnergiateollisuusAurinkovoimaloiden kaavoitusta ja lupamenettelyä koskevan oppaan valmistelu HankeikkunassaLisätiedotAntti Irjala
Ympäristöneuvos
Rakennetun ympäristön osasto, alueidenkäyttö
[email protected]
p. 0295250102Sanna Andersson
Erityisasiantuntija
Rakennetun ympäristön osasto, alueidenkäyttö
[email protected]
p. 0295250063

Uusiutuvan energian tuotannon edistäminen on keskeisessä asemassa vihreässä siirtymässä. Erityisesti suurten aurinkovoimaloiden rakentaminen on voimakkaassa kasvussa. Ympäristöministeriö on koonnut ohjausryhmän, jonka johdolla valmistellaan opasaineisto suurten aurinkovoimaloiden kaavoitukseen ja lupamenettelyyn. Valmisteltavan ohjeistuksen tavoitteena on yhtenäistää suurten aurinkovoimaloiden kaavoitusta ja rakentamista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian lausuntoyhteenveto on valmistunut. Strategialla tavoitellaan luontokadon pysäyttämistä ja luonnon monimuotoisuuden kehityksen kääntämistä elpymisuralle vuoteen 2030 mennessä.Strategialuonnos oli lausunnoilla 14.12.2022-27.1.2023. Lausuntoja annettiin yhteensä 158 kappaletta. Valtaosa lausunnonantajista pitää luontokadon pysäyttämistä tärkeänä ja strategiaa tarpeellisena. Lausuntopalautteessa korostuu laajan osallistumisen merkitys strategian toimeenpanossa ja toisaalta koherenssi muun strategisen suunnittelun kanssa. Monet lausujat kiittävät luontokadon juurisyiden kattavaa tunnistusta. Lisäksi useissa lausunnoissa korostetaan kestävyyden kaikkien ulottuvuuksien huomioimista.  Useat lausunnonantajat pitävät strategian valmistelua kiitettävän laaja-alaisena ja sidosryhmiä osallistavana: valmistelu on ollut kattavaa, asiantuntijoita on kuultu ja strategiaa on pyritty uudistamaan tietopohjaisesti. Arvokkaaksi todetaan erityisesti se, että kansalaisia ja nuoria on otettu mukaan valmisteluun.Lausunnonantajat näkevät strategialla olevan sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia laajasti yhteiskunnan eri toimintoihin. Useissa lausunnoissa tuodaan esiin lisätarpeita strategian vaikutusten arviointiin liittyen. Monissa lausunnoissa todetaan, että riittävälle tarkkuustasolle voidaan arvioinnin osalta päästä vasta toimintaohjelman valmistuttua. Useat lausunnonantajat korostavat seurannan merkitystä paitsi strategian vaikutustenarvioinnille myös toimeenpanolle. Useat lausunnonantajat peräänkuuluttavat kattavien, helposti hyödynnettävien mittarien kehittämistä luonnon monimuotoisuudelle, jotta eri sidosryhmät voivat osallistua strategian toteutukseen.  Sidosryhmät mukana jokaisessa strategian vaiheessaKansallista luonnon monimuotoisuusstrategiaa on valmisteltu laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Valmistelu aloitettiin alkuvuodesta 2021 Biodiversiteettiareena 2021 -työpajasarjalla, jonka jälkeen valmistelutyö jatkui vuoden 2021 toimineissa ympäristöministeriön nimittämissä alatyöryhmissä. Tiedeyhteisölle, nuorille, yrityksille ja toimialajärjestöille, saamelaisille sekä kunnille ja alueille järjestettiin omat keskustelutilaisuudet ja keväällä 2022 tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 250 henkilöä. Lisäksi kansalaisista koostuva Luontoraati punnitsi toimia luontokadon pysäyttämiseksi.Strategian valmistelu jatkuuKansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia ohjaa luonnon suojelun, ennallistamisen ja hoidon politiikkaa, vaikuttaa kaikilla sektoreilla luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien paineiden pienentämiseksi sekä edistää luontokadon juurisyihin kohdistuvaa kestävyysmurrosta.  Uutta strategiaa laaditaan, koska edellisen toimikausi päättyi vuoteen 2020. Sekä YK:n luonnon monimuotoisuutta koskeva yleissopimus, jonka osapuoli Suomi on, sekä uudistettu luonnonsuojelulaki edellyttävät, että Suomessa laaditaan kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia ja sitä toteuttavat toimintaohjelma.Strategian käsittely valtioneuvoston sisällä jatkuu ja jatkovalmistelua on ohjannut lausuntopalautteen lisäksi YK:n luonnon monimuotoisuussopimuksen osapuolikokouksessa sovittu uusi kansainvälinen kehys luontokadon pysäyttämiselle. Kehyksessä määritellään muun muassa, että suojelualueiden määrää kasvatetaan maailmanlaajuisesti 30 prosenttiin maa- ja sisävesialueilla sekä merialueilla ja että luonnon tilan parannetaan ja elinympäristöjä ennallistamista lisätään 30 prosenttiin heikentyneistä elinympäristöistä.

Kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian lausuntoyhteenveto on valmistunut. Strategialla tavoitellaan luontokadon pysäyttämistä ja luonnon monimuotoisuuden kehityksen kääntämistä elpymisuralle vuoteen 2030 mennessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Euroopan Unionin tavoitteena on parantaa ilmanlaatua merkittävästi EU:n alueella vuoteen 2030 mennessä. Euroopan komissiossa valmistellaan parhaillaan uutta ilmanlaatudirektiiviä. Valtioneuvosto tukee pääosin ilmanlaadun EU-lainsäädännön uudistamista.Euroopan komissio antoi 26. lokakuuta 2022 ehdotuksen ilmanlaatudirektiivistä. Direktiiviehdotuksella yhdistettäisiin kaksi nykyistä ilmanlaatua koskevaa direktiiviä uudelleenlaadituksi ilmanlaatudirektiiviksi. Direktiiviehdotuksen tavoitteena on parantaa ilmanlaatua merkittävästi EU:n alueella jo vuoteen 2030 mennessä. Valtioneuvosto tukee kannassaan komission keskeistä ehdotusta, jonka mukaan terveyden ja ympäristön suojelemiseksi asetettuja ilmanlaatuvaatimuksia ja -tavoitteita tiukennettaisiin, jotta ne olisivat lähempänä Maailman terveysjärjestö WHO:n vuonna 2021 antamia suosituksia. Erityistä huomiota kiinnitettäisiin terveydelle kaikkein vaarallisimpien pienhiukkaspitoisuuksien vähentämiseen. Eräät ilmanlaatulaatutavoitteet muutettaisiin oikeudellisesti sitoviksi laatuvaatimuksiksi.Valtioneuvosto suhtautuu muihinkin ehdotettuihin lainsäädännön tiukennuksiin pääosin myönteisesti. Valtioneuvosto katsoo kuitenkin, että nykyinen ero oikeudellisesti sitovien ilmanlaatuvaatimusten ja oikeudellisesti sitomattomien ilmanlaatuvaatimusten välillä tulisi säilyttää. Näin ollen ilmanlaatutavoitteisiin ei tulisi liittää yhtä tiukkoja seurantamenetelmiä, kuin ilmanlaadun raja-arvoihin ja muihin ilmanlaatuvaatimuksiin. Ilmanlaatutavoitteiden noudattamiseksi edellytettävien toimien ei myöskään tulisi olla yhtä tiukkoja kuin mitä ilmanlaatuvaatimuksilta edellytetään. Valtioneuvosto pitää lisäksi tärkeänä, että seurantavelvoitteiden tiukennukset olisivat oikeassa suhteessa niistä saatuun hyötyyn.
Valtioneuvosto toimitti tänään 9. maaliskuuta 2023 eduskunnalle U-kirjelmän komission ehdotuksesta.U-kirjelmä laaditaan niistä EU:ssa päätettävistä asioista, jotka sisältönsä puolesta kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan, jos Suomi ei olisi EU:n jäsen. Kirjelmässä esitetään kuvaus EU-ehdotuksen pääasiallisesta sisällöstä sekä valtioneuvoston kanta asiaan. 

Euroopan Unionin tavoitteena on parantaa ilmanlaatua merkittävästi EU:n alueella vuoteen 2030 mennessä. Euroopan komissiossa valmistellaan parhaillaan uutta ilmanlaatudirektiiviä. Valtioneuvosto tukee pääosin ilmanlaadun EU-lainsäädännön uudistamista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Uuden ilmastolain nojalla perustettava saamelainen ilmastoneuvosto aloittaa keväällä toimintansa. Saamelaisen ilmastoneuvoston tarkoituksena on tuoda saamelaisten tietopohja ja näkökulmat osaksi ilmastopolitiikan valmistelua.Valtioneuvosto hyväksyi tänään 9. maaliskuuta asetuksen saamelaisesta ilmastoneuvostosta. Saamelainen ilmastoneuvosto on riippumaton asiantuntijaelin. Sen tarkoituksena on tuoda saamelaisten tietopohja ja näkökulmat osaksi ilmastopolitiikan valmistelua.”Ilmaston kuumeneminen vaikuttaa erityisellä tavalla saamelaiseen kulttuuriin ja perinteisiin elinkeinoihin, jotka perustuvat arktiseen luontoon. Siksi on välttämätöntä, että saamelaisten alkuperäiskansan tietämys voidaan ottaa vahvasti mukaan ilmastopolitiikkaa koskevaan päätöksentekoon. Saamelaisella ilmastoneuvostolla on mahdollisuudet myös toimia kansainvälisenä edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä alkuperäiskansan oikeudet huomioivalle ilmastopolitiikalle”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Ilmastoneuvosto tuottaa tietopohjaa saamelaiskulttuurin
ja saamelaisten oikeuksien näkökulmastaNyt hyväksytyllä asetuksella täsmennetään ilmastolain säännöksiä saamelaisesta ilmastoneuvostosta: Saamelaisessa ilmastoneuvostossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä enintään kymmenen muuta jäsentä. Vähintään puolen jäsenistä on oltava saamelaisen perinteisen tiedon haltijoita. Muut ilmastoneuvoston jäsenet edustavat ympäristötieteitä tai muita keskeisiä tieteenaloja.Ilmastoneuvoston tehtävänä on muun muassa tuottaa tietopohjaa saamelaiskulttuurin ja saamelaisten oikeuksien näkökulmasta kansallisen ilmastopolitiikan vaikutusten arviointia ja seurantaa varten. Saamelaiskulttuuri erityisen haavoittuvainen ilmastonmuutokselleIlmasto lämpenee arktisilla alueilla huomattavasti nopeammin kuin muualla maailmassa. Saamelaiskulttuuri on erityisen haavoittuvainen ilmaston lämpenemiselle, sillä perinteinen saamelaiskulttuuri on kytköksissä arktiseen luontoon.Saamelainen ilmastoneuvosto on maailmanlaajuisesti ainutkertainen kansallinen elin, joka ottaa huomioon alkuperäiskansojen oikeudet.
Ilmastoneuvoston asettamista valmistellaan kevään 2023 aikana.

Uuden ilmastolain nojalla perustettava saamelainen ilmastoneuvosto aloittaa keväällä toimintansa. Saamelaisen ilmastoneuvoston tarkoituksena on tuoda saamelaisten tietopohja ja näkökulmat osaksi ilmastopolitiikan valmistelua.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön uudella säädösvalmisteluhankkeella halutaan parantaa kaivosten koko elinkaaren aikaista ympäristönsuojelun tasoa. Tarkoitus on muun muassa ehkäistä ja vähentää toiminnan pitkäaikaisia ympäristövaikutuksia ja varmistaa, että kaivosten ympäristönsuojelusta huolehditaan kaikissa tilanteissa. Hankkeessa täydennetään niin kaivannaisjätesääntelyä kuin kaivoksilta ympäristönsuojelulain nojalla vaadittavia vakuuksia. Samalla sääntelyä kaivosten ympäristönsuojelua ohjaavista suunnitelmista uudistetaan.Kansallinen kaivannaisjätesääntely ei täysin vastaa EU:n kaivannaisjätedirektiivin vaatimuksia. Puutteita on erityisesti kaivannaistoimintaa koskevissa suunnitelmissa: kaivannaisjätteiden jätehuolto- ja sulkemissuunnitelmissa ja suunnitelmien sisällön säännöllisessä tarkistamisessa. Myös kaivannaisjätteitä koskevia lupahakemuksen sisältövaatimuksia ja lupapäätöksen määräysten sääntelyä on tarpeen täydentää kaivosten ympäristölupaharkkinnan sujuvoittamiseksi. Pitkäaikaisten ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi kaivosten toiminta ja jätehuolto tulee suunnitella sulkeminen huomioiden niin, että jätehuolto- ja sulkemissuunnitelmat laaditaan jo toiminnan suunnitteluvaiheesta alkaen mahdollisimman kattaviksi ja niitä päivitetään säännöllisesti toiminnan edetessä. Koko elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten näkökulmasta keskeisiä ovat myös vesienhallintasuunnitelma ja tarkkailusuunnitelma.Ympäristönsuojelulaki vaatii kaivoksilta jätteenkäsittelyn vakuutta. Jätevakuudella katetaan kaivosten jätehuoltovelvoitteista, kuten rikastushiekka-altaiden ja sivukivialueiden sulkemisesta ja sen jälkeisestä suotovesien käsittelystä ja tarkkailusta sekä jätealueiden vaikutusalueen kunnostamisesta aiheutuvat kustannukset. Vakuus ei kuitenkaan kata kaikkia kaivosten ympäristöturvalliseen sulkemiseen ja jälkihoitoon kuuluvia vesien hallinnan ja käsittelyn toimia, koko kaivostoiminnan vaikutusalueen kunnostamista ja maisemointia sekä seurantaa ja tarkkailua toiminnan päättymisen jälkeen. Lisäksi hankkeessa on tarkoitus selvittää, mikä sääntelyssä mahdollisesti estää tai rajoittaa kaivannaisjätteiden hyödyntämistä ja tuotteistamisesta ja miten sääntelyllä voitaisiin edistää kaivannaisjätteiden ympäristöturvallista kiertotaloutta.Hanke kestää vuoden 2025 kevääseen saakka, jolloin valtioneuvoston on tarkoitus antaa hallituksen esitys eduskunnalle. Valmistelutyö tehdään ympäristöministeriön ilmasto- ja ympäristönsuojeluosastolla virkatyönä, ja sidosryhmiä kuullaan eri tavoin työn edetessä.Valmistelussa hyödynnetään valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan osana syksyllä 2022 julkaistua selvitystä ”Kaivosten jätevakuuden alan laajentamisen ympäristönsuojelullinen vaikuttavuus ja kustannukset” sekä hankkeen aikana tehtäviä vaikutusarvioita. Kaivoksia koskevaa vakuussääntelyä on viime aikoina kehitetty niin juuri muutetussa kaivoslaissa kuin ympäristönsuojelulaissa, kun jätteenkäsittelyn vakuussääntelyä tarkistettiin vuonna 2022.Eduskunta edellytti kaivoslain muutoksen hyväksymisen yhteydessä 20.2.2023 lausumassaan, että työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö yhteistyössä selvittävät, tulevatko kaivannaisjäteasetuksen mukaiseen jätehuoltosuunnitelmaan sisältyvät toimet riittävästi huomioiduksi jätevakuudessa ja miten jätehuoltosuunnitelma voidaan paremmin huomioida kaivoslupaprosessissa. Lisäksi lain muutosta koskevassa talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 41/2022 vp) valiokunta piti tärkeänä, että kaivannaisjätteiden sääntely ja kaivostoimintaa koskevaa vakuusjärjestelmää arvioidaan kattavasti.Kaivoksia koskevaa vakuussääntelyä on viime aikoina kehitetty niin juuri muutetussa kaivoslaissa kuin ympäristönsuojelulaissa, kun jätteenkäsittelyn vakuussääntelyä tarkistettiin vuonna 2022.

Ympäristöministeriön uudella säädösvalmisteluhankkeella halutaan parantaa kaivosten koko elinkaaren aikaista ympäristönsuojelun tasoa. Tarkoitus on muun muassa ehkäistä ja vähentää toiminnan pitkäaikaisia ympäristövaikutuksia ja varmistaa, että kaivosten ympäristönsuojelusta huolehditaan kaikissa tilanteissa. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnoksista, jotka koskevat luonnonsuojelualueiden perustamista Lapin maakuntaan, pääasiassa Länsi-Lapin ja eräille Itä-Lapin alueille.Asetusluonnokset ovat olleet aiemmin lausunnolla vuonna 2019. Lausuntoja pyydetään uudelleen, koska asetukset annetaan uuden 1.6.2023 voimaantulevan luonnonsuojelulain nojalla ja edellisestä lausuntokierroksesta on kulunut huomattavan pitkä aika. Lausuntoja pyydetään 14.4.2023 mennessä.Lapin maakuntaan on tarkoitus perustaa valtioneuvoston asetuksella 75 luonnonsuojelualuetta, joiden yhteispinta-ala on noin 72 000 hehtaaria. Lisäksi ympäristöministeriön asetuksella perustettaisiin 70 luonnonsuojelualuetta, joiden yhteispinta-ala on noin 2 000 hehtaaria.Lapin maakunnan länsiosaan perustettavat luonnonsuojelualueet sijaitsevat Rovaniemen ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pellon, Ranuan, Simon, Tervolan ja Ylitornion kuntien alueella. Neljä aluetta sijaitsee Itä-Lapissa Kemijärven kaupungin, Sallan ja Sodankylän kuntien alueilla, yhden alueen osa on Posion kunnassa ja kahden alueen osia on Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa Iin kunnassa ja Pudasjärven kaupungissa.

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnoksista, jotka koskevat luonnonsuojelualueiden perustamista Lapin maakuntaan, pääasiassa Länsi-Lapin ja eräille Itä-Lapin alueille.

Lähde: ym.fi