NordenBladet — Ympäristöministeriö on vahvistanut Varsinais-Suomen ja Uudenmaan ELY-keskusten tekemät rakennussuojelupäätökset. Turun yliopistonmäen neljä puutaloa ja funkisasuintalo sekä Helsingin Kasarmikadun ja Rikhardinkadun kulmassa sijaitsevat kaksi rakennusta suojellaan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla.Yliopistonmäen puutalot ovat osa Turun tuomiokirkon pienimittakaavaisena säilynyttä kaupunkiympäristöä. Rakennukset ovat ulkoasultaan hyvin säilyneet, ja sisätiloissa on tallella kiinteää sisustusta kuten uuneja ja väliovia. Rakennuksilla on valtakunnallista merkitystä osana Yliopistonmäen historiallisesti kerrostunutta ympäristöä. Ne ovat myös merkittävä osa Koskenniemen aukiota reunustavia puutalokortteleita ja Turun keskustan harventunutta puurakennuskantaa. Aiemmin rakennukset olivat yliopiston käytössä. Tällä hetkellä rakennuksia ollaan palauttamassa asuinkäyttöön.Funkistalo on arkkitehti Veikko Kyanderin vuonna 1932 suunnittelema asuinrakennus kone- ja korjauspaja R. Onnin omistajalle. Rakennus on Suomessa ainutlaatuinen keskustan tiiviiseen kaupunkirakenteeseen sovitettu funktionalistista tyyliä edustava asuintalo. Rakennus on ulkoasultaan säilynyt hyvin. 1970-luvun korjaus- ja muutostöissä sen sisätilat ovat sen sijaan muuttuneet suurelta osin. Alkuperäisistä huoneista on jäljellä entinen olohuone, sen yläpuolella oleva kattopaviljonki sekä sisäporraskäynti.Sampi-korttelin rakennuksista vuonna 1891 valmistunut Rikhardinkatu 2 edustaa aikaa, jolloin Helsingin kivikeskusta alkoi rakentua korkeammaksi ja tiiviimmäksi. Kasarmikatu 42:ssa on puolestaan aikansa merkittävimpiin arkkitehteihin kuuluneen J.S. Sirénin suunnittelema rakennus, joka edustaa toimisto- ja liiketalosuunnittelua uudistanutta 1930-luvun arkkitehtuuria. Molempien rakennusten katujulkisivut ovat hyvin säilyneet. Rakennuksissa on eri vaiheissa tehty useita korjaus- ja muutostöitä, joista osa on ollut palauttavia. Molemmissa rakennuksissa keskeinen on rakennuksen läpi kulkeva tilasarja, jonka muodostavat pääsisäänkäynti ja -porras. Lisäksi rakennuksissa on säilynyt muun muassa alkuperäisiä pintamateriaaleja, ovia, kasettikattoja, hissejä ja kaakeliuuneja.Turun yliopistonmäen puutaloja koskeva ELY-keskuksen päätös on tehty 27.2.2020, dnro VARELY/5990/2022.Yliopistonmäellä sijaitsevaa funkistaloa koskeva ELY-keskuksen päätös on tehty 6.9.2019, dnro VARELY/3874/2014.Sampi-korttelin rakennuksia koskeva ELY-keskuksen päätös on tehty 19.12.2019, UUDELY/13067/2016.LisätietojaSatu Eronen asiantuntija 0295 250 180 [email protected]
Ympäristöministeriö on vahvistanut Varsinais-Suomen ja Uudenmaan ELY-keskusten tekemät rakennussuojelupäätökset. Turun yliopistonmäen neljä puutaloa ja funkisasuintalo sekä Helsingin Kasarmikadun ja Rikhardinkadun kulmassa sijaitsevat kaksi rakennusta suojellaan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla.
NordenBladet — OmaRakennus havainnollistaa, mitä tietoa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään on tulossa. Sen tarkoituksena on koota erilaisia rakennusta, kiinteistöä ja sen ympäristöä kuvaavia tietoja nähtäville. Palvelun demo-versio on käytettävissä ja sen avulla voi pohtia, miten hyödyntää tulevaa rakennetun ympäristön tietojärjestelmää ja yhteentoimivia tietomalleja.”Demo havainnollistaa, miten eri lähteistä tulevat tiedot voidaan koota yhteen ja mitä tietoa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään on luvassa. OmaRakennuksen toivotaan auttavan niitä, jotka kehittävät erilaisia palveluja ja jatkosovelluksia rakennetun ympäristön tiedoista. Ajatuksena on näyttää, mitä eri olemassa olevat ja tulevat kansalliset tietovarannot käytännössä pitävät sisällään sekä herättää katsojassa ideoita siitä, minkälaisia mahdollisuuksia ne voisivat tarjota. Demo palvelee erityisesti niitä, jotka eivät tavallisesti lue tietomallikaavioita”, ympäristöministeriön Ryhti-hankkeen erityisasiantuntija Tuija Pakkanen sanoo.OmaRakennus-demon eräänlaisena teknisenä esikuvana on AuroraAI-hankkeessa rakennettu OmaElämä-demoportaali, jossa kehitetään tapoja vähentää omaisen kuolemaan liittyvää byrokratiaa.”OmaElämä-demossa ideana on, että jokaisella kansalaisella olisi elämässään oma sovellus, joka koostuisi kokoelmasta erilaisia ohjelmointirajapintoja. Niistä voisi katsoa omistuksensa, sukulaissuhteensa, perukirjansa, verotuksensa, tulonsa ja työhistoriansa. OmaRakennuksessa on meillä ollut vastaava idea, mutta keskiössä on henkilöiden sijaan rakennukset ja alueidenkäyttö. Niihin liittyviä tietoja tuodaan näkymään eri viranomaislähteistä”, Pakkanen selventää.”Kaikki Oma-demot soveltavat Digi- ja väestötietoviraston yhteentoimivuusalustaa, ja rajapinnat muodostetaan hyödyntäen sinne laadittuja tietomalleja. Demosta löytyy listattuna myös ohjelmointirajapintoja tietolähteisiin, esimerkiksi rakennus- ja huoneistorekisteriin, verohallinnon rakennustietoihin ja kiinteistöjärjestelmiin”, Pakkanen kertoo.Demon aineistot ovat esimerkkejä, eivät aitoa materiaalia. Rakennusaineisto on tuotettu demotestausta ja kehittämistä varten. Demossa näkyvät Espoon ja Valkeakosken tietomallimuotoiset kaava-aineistot ovat myös testiaineistoa, jotka tosin pohjautuvat oikeaan, voimassa olevaan kaavaan. Kaavan testiaineiston on tuottanut Gispo Oy.OmaRakennuksen toiminnallisuudet ovat toistaiseksi rajatut, ja demoa kehitetään edelleen. Tarkoituksena on, että demo valmistuisi tammikuussa 2023, ja sieltä olisi nähtävillä rakennetun ympäristön tietojärjestelmän tietosisällöt.Ketterää kokeilua ja toimintatapojen kehittämistäOhjelmistokehityksessä puhutaan hiekkalaatikoista. Ne ovat todellisista järjestelmistä eristettyjä testiympäristöjä, jossa ohjelmistoja voi testailla ketterästi.”Muutama vuosi sitten Verohallinnossa havaittiin, että viranomaisten on hankala soveltaa asiakkaita auttavia, uusiin teknologioihin perustuvia tuoreita ideoita. Kynnys luoda uusia toimintatapoja uusilla ohjelmistoilla oli korkea. Kun halutaan tehdä yhteistyötä relevantteja palveluita tarjoavien sidosryhmien kanssa, tarvitaan kuitenkin kokeilemista matalalla kynnyksellä. Siispä avasimme pilvialustaan tilin, joka on neutraali ja avoin kaikille viranomaisille”, Mikael af Hällström sanoo. Hän toimii Verohallinnossa MiniSuomi-innovaatioekosysteemin vetäjänä.”OmaRakennus on hyvä esimerkki ketterästä kokeilemisesta. Ympäristöministeriö lähestyi idealla, jossa rakennus- ja kaavatietojen tuomista ja yhdistämistä eri lähteistä voisi testata ja esitellä. Tämä on hyvin kustannustehokas tapa toimia”, af Hällström kertoo.”Kokeilujen tarkoituksena on haastaa olemassa olevaa lainsäädäntöä. Hiekkalaatikon avulla voidaan esitellä uusia toimintatapoja ja todistaa niiden toimivuutta, mikäli lainsäädäntöä muutettaisiin. MiniSuomi antaa siis mahdollisuuden näyttää konkreettisesti, mikä olisi mahdollista toteuttaa teknisesti”, af Hällström sanoo.Ryhti-muutostuki käyttää demoa kuntatapaamisissaDigiFinland Oy:n kunnille suunnattu Ryhti-muutostuki on jo käyttänyt OmaRakennus-demoa eri tilaisuuksissaan.”Demon avulla olemme näyttäneet kuntien asiantuntijoille, miten rakennetun ympäristön tietojärjestelmään liittyvä asiat voidaan toteuttaa, kun se aikanaan otetaan käyttöön – mitä se tulee pitämään sisällään ja miltä lopputulos voisi näyttää”, DigiFinlandin asiantuntija Konsta Kuorikoski kertoo.”OmaRakennus tuo hyviä esimerkkejä siitä, miten tiedot kytkeytyvät toisiinsa. Se osoittaa myös hyötyjä, joita tietojärjestelmä tuo vaikkapa kaavoitukseen. Demon avulla saamme myös kerättyä arvokasta palautetta ja näkökulmia asiantuntijoilta tulevan tietojärjestelmän kehityskohteista. Näin voimme tunnistaa mahdolliset epävarmuudet sekä kysymykset ja löytää niihin vastauksia”, Kuorikoski jatkaa.”Vaikka demo on vielä kehitysvaiheessa, olemme voineet osoittaa kunnille esimerkkien myötä, miksi alueidenkäytön ja rakentamisen tiedot halutaan tietojärjestelmään tietomallimuodossa – muun muassa miten rakennustunnuksella saadaan haettua rakennukseen liittyvät tiedot eri järjestelmistä samaan näkymään”, Kuorikoski toteaa.OmaRakennus-testiprojekti alkoi vuonna 2021 ympäristöministeriön Ryhti-hankkeen vetämä. Sen tuloksena on loppukesästä syntynyt ensimmäinen demoversio. Demon toteuttajana toimii Verohallinto. OmaRakennus on osa kansallisen tekoälyohjelman AuroraAI:n verkostoa ja yksi MiniSuomi-innovaatioekosysteemin kokeiluista.OmaRakennus-demoYhteentoimivuusalusta Dvv.fiDigiFinlandin Ryhti-muutostuki kunnilleLisätiedotTuija Pakkanen erityisasiantuntija p. +358 295 250 155 [email protected]
OmaRakennus havainnollistaa, mitä tietoa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään on tulossa. Sen tarkoituksena on koota erilaisia rakennusta, kiinteistöä ja sen ympäristöä kuvaavia tietoja nähtäville. Palvelun demo-versio on käytettävissä ja sen avulla voi pohtia, miten hyödyntää tulevaa rakennetun ympäristön tietojärjestelmää ja yhteentoimivia tietomalleja.
NordenBladet — Valtioneuvosto antoi tänään hallituksen esityksen laiksi Pohjois-Savon ja Kainuun maakunnissa sijaitsevan Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta. Kansallispuistoa laajennettaisiin noin 2441 hehtaarin verran valtion mailla. Tiilikkajärven kansallispuisto on nykyisellään 3450 hehtaarin laajuinen.”Tiilikkajärven kansallispuiston laajennuksessa saamme jopa 1300 hehtaaria lisää suojelun piiriin. Alueeseen kuuluu muun muassa vanhaa luonnontilaista metsää ja arvokkaita soita. Kansallispuistoverkostolla on suuri merkitys luontokadon torjunnassa, ja Tiilikkajärven laajentaminen on siihen tärkeä lisä,” ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.Laajennus edistäisi myös virkistyskäytöllisen yhteyden vahvistamista nykyisen Tiilikkajärven kansallispuiston, Pumpulikirkon metsien sekä Nuorisokeskus Metsäkartanon välille. Laajennusalueet sijaitsevat Tiilikan, Löytynsuon-Maamonsuon ja Pumpulikirkon Natura 2000 -alueilla sekä Ylä-Keyritty -järven pohjoispuolella.Kansallispuistoon liitettäisiin edustavia suoalueita sekä luonnontilaista, vanhaa kuusivaltaista metsää Pumpulikirkon alueelta. Myös geologisesti merkittävä Pumpulikirkon hiidenkirnu sisältyisi laajennusalueeseen.Tiilikkajärven kansallispuiston laajentaminen toisi suojelun piiriin myös noin 1300 hehtaaria metsätalousmaata Pumpulikirkon ja Ylä-Keyritty -järven alueelta. Alueella harjoitetaan jatkuvan kasvatuksen tutkimustoimintaa. Laajennuksen myötä metsätalouskäyttö ja tutkimustoiminta päättyisi kansallispuistoon liitettävän alan osalta. Kansallispuistossa hirven ajo olisi sallittua.Toisessa vaiheessa kansallispuistoon liitettäisiin maahankinnoin noin 1330 hehtaarin laajuinen Löytynsuon alue. Tornator Oyj:n omistuksessa olevat maat hankittaisiin valtiolle arviolta loppuvuonna 2022 ja liitettäisiin myös osaksi kansallispuistoa. Neuvotteluita maahankinnoista on yhtiön kanssa käyty syksyn aikana. Kansallispuisto voidaan perustaa vain valtion maille.Pohjois-Savon liitto ja Rautavaaran kunta tekivät ympäristöministeriölle aloitteen Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta syksyllä 2020. Kansallispuiston laajennusrajaus on esityksessä säilytetty pääosin Rautavaaran kunnan rajausesityksen mukaisena. Lakiesitys oli lausuntokierroksella syyskuussa 2022. Lausunnoissa pidettiin kansallispuiston laajentamista pääosin myönteisenä ja palautetta esitettiin erityisesti laajennusalueen rajausta, metsästystä, moottorikelkkareitistöä ja kansallispuiston palveluvarustusta koskien. Tavoitteena on, että laki kansallispuiston laajentamisesta tulisi voimaan 1.6.2023.
Valtioneuvosto antoi tänään hallituksen esityksen laiksi Pohjois-Savon ja Kainuun maakunnissa sijaitsevan Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta. Kansallispuistoa laajennettaisiin noin 2441 hehtaarin verran valtion mailla. Tiilikkajärven kansallispuisto on nykyisellään 3450 hehtaarin laajuinen.
NordenBladet — Euroopan korkean tason poliittiset päättäjät kokoontuvat 24. marraskuuta Suomen luontokeskus Haltiaan, Espooseen keskustelemaan siitä, millaisia ratkaisuja metsät tarjoavat hyvien elinympäristöjen tavoittelussa. Pääministeri Sanna Marinin vieraiksi Into the Woods -tapahtumaan saapuvat Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, ympäristöasioista vastaava komissaari Virginijus Sinkevičius, Viron pääministeri Kaja Kallas ja Ruotsin varapääministeri Ebba Busch.Suomalaisministereistä tapahtumaan osallistuvat myös ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo ja maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen. Päättäjien ohella koolla on tutkijoita sekä arkkitehtuurin ja rakentamisen asiantuntijoita.Into the Woods koostuu avauskeskustelusta ja kolmesta sen jälkeen pidettävästä rinnakkaisesta paneelikeskustelusta. Paneelikeskustelujen teemat ovat “Future of forests”, “Building a carbon neutral Europe with wood” ja “Architecture inspired by nature”. Loppukeskustelussa eri sidosryhmät esittävät näkemyksiään. Tapahtuman ohjelmaan voi tutustua sen omalla sivustolla, jossa kaikkia keskusteluja voi seurata suorina lähetyksinä. Pääministeri Marinin, komission puheenjohtaja von der Leyenin, pääministeri Kallaksen ja varapääministeri Buschin tiedotustilaisuus lähetetään suorana samalla sivustolla. Tapahtuman kieli on englanti.Into the Woods -tapahtuma on osa Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitetta, jonka tavoitteena on edistää rakennetun ympäristön kestävää kehitystä, osallisuutta ja kauneutta. Bauhausilla viitataan 1920-luvulla Saksassa perustettuun arkkitehtuuri- ja muotoilukouluun. Pohjoismaiden oma Nordic Bauhaus-ohjelma on hyväksytty yhdeksi komission viidestä Bauhaus-ohjelmasta. Pohjoismaiden Bauhaus keskittyy rakennetun ympäristön ilmastovaikutuksiin ja kiertotalouteen.Into the Woods –tapahtuman järjestävät yhdessä Suomen kanssa Euroopan komissio, Ruotsi ja Viro.Lisätiedot: EU-asioiden osaston osastopäällikkö Jari Luoto p. 050 468 5949, pääministerin erityisavustaja (EU-asiat) Saara Pokki p. 050 478 6363, rakennusneuvos Matti Kuittinen, p. 0295 250 268, ympäristöministeriö, EU-asioiden viestintäasiantuntija Rami Kurth, p. 050 465 7963, valtioneuvoston kanslia
Euroopan korkean tason poliittiset päättäjät kokoontuvat 24. marraskuuta Suomen luontokeskus Haltiaan, Espooseen keskustelemaan siitä, millaisia ratkaisuja metsät tarjoavat hyvien elinympäristöjen tavoittelussa. Pääministeri Sanna Marinin vieraiksi Into the Woods -tapahtumaan saapuvat Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, ympäristöasioista vastaava komissaari Virginijus Sinkevičius, Viron pääministeri Kaja Kallas ja Ruotsin varapääministeri Ebba Busch.
NordenBladet — Ympäristöministeriö valmistelee väliaikaista muutosta arava-asetukseen. Valtion asuntorahastosta myönnettyjen vuokra- ja asumisoikeustalojen aravalainojen vuosimaksuja ei tarkistettaisi vuonna 2023, ja vuosimaksut pysyisivät siten vuoden 2022 tasolla. Muutoksella halutaan helpottaa asumisen poikkeuksellista kustannuspainetta.Aravalainojen vuosimaksujen seuraavat tarkistukset perustuvat vuoden 2022 heinäkuun kuluttajahintaindeksin muutokseen. Kuluttajahintaindeksin muutos oli 7,8 prosenttia, mikä tarkoittaisi huomattavasti aiempaa korkeampia tarkistuksia. Samaan aikaan helmikuussa 2022 alkaneista Venäjän sotatoimista Ukrainassa johtuvat energian saatavuusongelmat ja kiihtynyt inflaatio nostavat kiinteistönhoitokustannuksia ja asukkaiden elinkustannuksia.”Aravalainoilla on tärkeä rooli kohtuuhintaisessa asumisessa. Nyt kun elinkustannukset nousevat ja myös asumiseen kohdistuu kasvavia paineita, haluamme jättää tekemättä aravalainojen vuosimaksujen indeksitarkastuksen. Näin apu menee kirjaimellisesti oikeaan osoitteeseen”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo korostaa.Kyse olisi kertaluonteisesta toimenpiteestä poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa kiinteistön hoitoon ja tätä kautta asumiskuluihin kohdistuu monilta osin kustannuspaineita. Toimenpide toteutettaisiin väliaikaisena muutoksena arava-asetuksen 35. pykälään.Valtion asuntorahastosta on aravalain nojalla myönnetty lainoja vuosina 1994−2007. Lainapääoma on tällä hetkellä noin 2,4 miljardia euroa, ja lainansaajia on yhteensä 680. Lainoista noin kolme neljäsosaa kohdistuu vuokrataloihin ja yksi neljäsosa asumisoikeustaloihin. Vuokra-aravalainan ja asumisoikeustalon aravalainan saajat ovat kuntia ja muita julkisyhteisöjä sekä yleishyödyllisiä yhteisöjä tai niiden omistuksessa olevia tytäryhtiöitä.Lainakannasta pääosa on vuosimaksulainoja. Vuosimaksulainan takaisinmaksu tapahtuu koron ja lyhennyksen sisältävinä vuosimaksuina kaksi kertaa vuodessa. Valtiokonttori tarkistaa vuosimaksut aina maaliskuun alussa. Aravalain mukaan lainan korko, lyhennys tai vuosimaksu eivät saa johtaa asukkaiden kannalta kohtuuttomiin asumiskustannuksiin.Lausuttavana oleva arava-asetuksen väliaikainen muutos tulisi voimaan 1.3.2023 ja olisi voimassa 29.4.2024 saakka.Esitys arava-asetuksen muuttamisesta Lausuntopalvelussa 9.12. astiLisätiedotMatleena Haapala lainsäädäntöneuvos 0295 250 332 [email protected]
Ympäristöministeriö valmistelee väliaikaista muutosta arava-asetukseen. Valtion asuntorahastosta myönnettyjen vuokra- ja asumisoikeustalojen aravalainojen vuosimaksuja ei tarkistettaisi vuonna 2023, ja vuosimaksut pysyisivät siten vuoden 2022 tasolla. Muutoksella halutaan helpottaa asumisen poikkeuksellista kustannuspainetta.
NordenBladet — Valtioneuvosto antoi tänään hallituksen esityksen eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamisesta. Rauhoitussäännökset päivitettäisiin vastaamaan uudistettavana olevan luonnonsuojelulain säännöksiä. Esityksessä muutettaisiin yhteensä 21 lakia. Lait koskevat ennen vuotta 1996 perustettua 28 kansallispuistoa, kaikkia Suomen 19 luonnonpuistoa sekä 12 muuta luonnonsuojelualuetta.”Vankka lakipohja on tärkeää, jotta luontomme monimuotoisuus saadaan turvattua. Nyt yhtenäistämme vanhojen suojelualueiden lakeja tälle vuosikymmenelle,” ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.
Valtioneuvosto antoi tänään hallituksen esityksen eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamisesta. Rauhoitussäännökset päivitettäisiin vastaamaan uudistettavana olevan luonnonsuojelulain säännöksiä. Esityksessä muutettaisiin yhteensä 21 lakia. Lait koskevat ennen vuotta 1996 perustettua 28 kansallispuistoa, kaikkia Suomen 19 luonnonpuistoa sekä 12 muuta luonnonsuojelualuetta.
NordenBladet — Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) avulla valtioneuvosto linjaa alueidenkäyttöä siten, että sinä huomioidaan koko yhteiskunnan kannalta merkittävät valtakunnalliset tarpeet. Toimintaympäristön muuttuessa myös tarpeet alueidenkäytön ohjaamiselle muuttuvat. Alueidenkäyttötavoitteita tarkasteleva selvitys kartoitti nykyisten tavoitteiden toimivuutta, ja miten niitä jatkossa on kehitettävä.Itä-Suomen yliopiston laatiman selvityksen mukaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteitta tarvitaan tulevaisuudessa erityisesti ilmastonmuutokseen hillintään ja siihen sopeutumiseen sekä torjumaan luontokatoa. Muita tärkeäksi koettuja valtakunnallisia intressejä ovat muun muassa maanpuolustuksen tarpeet ja huoltovarmuus. Myös liikenneverkon, energiahuollon ja aluerakenteen kysymyksissä nähtiin tarpeita valtakunnalliselle yhteensovittamiselle.Tavoitteiden ajantasaisuutta tulisi seurata nykyistä systemaattisemmin. Vaikka alueidenkäyttö on pitkäjänteistä, toimintaympäristö muuttuu nopeammin. Tämän vuoksi on kyettävä seuraamaan ja arvioimaan eri hallinnonalojen alueidenkäyttöön kohdistuvia intressejä ja reagoimaan nopeammin ja ennakoivammin. Seurannan yhteistyötä on kehitettävä eri ministeriöiden ja muiden sidosryhmien kesken.Selvityksessä kiinnitetään kriittistä huomiota vaikuttavuuteen. Sen mukaan tavoitteita tulisi jatkossa konkretisoida ja priorisoida keskenään, jotta tulkintaerimielisyydet vähenisivät ja vaikuttavuus kasvaisi.Itä-Suomen yliopiston selvitys perustuu sidosryhmäkyselyyn, työpajoihin sekä asiantuntija-analyysiin. Sidosryhmille suunnatun kyselyn mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet nähdään tarpeellisena ja pääosin toimivana osana alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Eniten ne ovat vaikuttaneet maakuntakaavoitukseen ja suurimpien kuntien yleiskaavoitukseen. Valtakunnalliset tavoitteet toimivat kaavoituksessa nimenomaan ennakoivan viranomaisyhteistyön välineenä. Valtaosa vastaajista totesi, ettei merkittäviä ongelmia niiden soveltamissa ole ollut.Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ensimmäisen kerran vuonna 2000. Tavoitteita tarkastettiin osittain vuonna 2008 ja ne uudistettiin vuonna 2017. Seuraava uudistus on kaavailtu tehtävän lähivuosina kehittämistarpeiden ja tavoitteiden ajantasaisuuden arviointiin perustuen. Tehdyn selvityksen lisäksi päivitystä pohjustaa käynnissä oleva alueidenkäytön kokonaiskuvatyö.Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja niiden kehittäminen. VAT-esiselvityshankkeen loppuraportti (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)Alueidenkäytön kehityskuvatyöLisätietojaAleksi Heinilä Yliopistonlehtori [email protected]Timo Turunen Ympäristöneuvos p. 0295 250 303 [email protected]
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) avulla valtioneuvosto linjaa alueidenkäyttöä siten, että sinä huomioidaan koko yhteiskunnan kannalta merkittävät valtakunnalliset tarpeet. Toimintaympäristön muuttuessa myös tarpeet alueidenkäytön ohjaamiselle muuttuvat. Alueidenkäyttötavoitteita tarkasteleva selvitys kartoitti nykyisten tavoitteiden toimivuutta, ja miten niitä jatkossa on kehitettävä.
NordenBladet — EU:n jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja komissio pääsivät myöhään tiistai-iltana alustavaan sopuun EU:n vuoteen 2030 saakka ulottuvan ilmastotavoitteen taakanjaon päivityksestä päästökaupan ulkopuolisilla aloilla. EU:n yhteinen, vuotta 2030 koskeva taakanjakosektorin päästövähennystavoite kiristyy 30 prosentista 40 prosenttiin. Päivitetyn asetuksen mukaan Suomen on vähennettävä päästökaupan ulkopuolisilla aloilla päästöjään vähintään 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Taakanjakoasetuksen kattamat keskeiset sektorit ovat liikenne, rakennusten erillislämmitys, maatalous, jätehuolto, työkoneet ja fluoratut kasvihuonekaasut.Jäsenvaltiokohtaiset päästövähennysvelvoitteet vaihtelevat jatkossa 10 ja 50 prosentin välillä. Prosentuaalinen vähennys määräytyy pääasiassa maiden asukasta kohden lasketun bruttokansantuotteen mukaan. Suomen päästövähennystaso on samaa suuruusluokkaa esimerkiksi Ruotsin, Tanskan ja Saksan kanssa.”Suomen päästövähennysvelvoite tukee hyvin oman hiilineutraaliutemme tavoittamista vuoteen 2035 mennessä. Tarvittavat toimet on jo kartoitettu keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa, joka on nyt eduskunnan käsiteltävänä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.”Sopu taakanjaosta saatiin todella tärkeään aikaan käynnissä olevan Egyptin ilmastokokouksen näkökulmasta. Se on meiltä EU:na vahvistus neuvottelukumppaneillemme, että sen mitä me kansainvälisillä areenoilla lupaamme, viemme myös lainsäädäntöömme”, Ohisalo jatkaa.Saavutetun sovun perusteella päästöjä on vähennettävä vuosittain yhä kiristyvällä päästövähennyspolulla. Jäsenmaille asetetaan päästövähennyspolun mukaiset päästökiintiöt jokaiselle vuodelle aina vuoteen 2030 asti. Erilaiset epävarmuudet huomioidaan kiintiöissä, ja kiintiöitä voidaan tarvittaessa muokata alas- tai ylöspäin vuosina 2026-2030.Kiintiöihin pääsemiseksi jäsenmaat voivat hyödyntää myös erilaisia joustoja. Saavutetun sovun mukaan erilaisia joustomahdollisuuksia rajoitetaan jokin verran aikaisempaan nähden. Ajalliset joustot mahdollistavat ylimääräisten yksiköiden tallettamisen aiemmilta vuosilta tuleville vuosille sekä lainaamisen seuraavalta vuodelta tietyin ehdoin. Päästöyksiköillä voi käydä myös kauppaa jäsenmaiden kesken. Tämä tarkoittaa, että tarvittaessa päästöyksiköitä voidaan hankkia rajoitetusti muilta jäsenmailta päästövähennysvelvoitteen kattamiseksi. Lisäksi päästökauppa- ja maankäyttösektorilta voidaan siirtää yksiköitä käytettäväksi velvoitteen täyttämiseksi tietyin tiukoin rajoituksin.Neuvotteluissa taakanjakoasetuksesta tärkeimpiä päätettyjä asioita olivat kiristyvien päästövähennyspolkujen määrittely kaikille jäsenmaille ja joustojen käyttömahdollisuuksien laajuus. Euroopan parlamentti ajoi neuvostoa ja komissiota tiukempia päästövähennyspolkuja ja joustomahdollisuuksia. Suomi on osallistunut rakentavasti neuvotteluihin. Suomelle oli tärkeää mahdollistaa joustojen käyttö, jotta päästövähennykset saadaan mahdollisimman kustannustehokkaasti.Taakanjakoasetus on osa 55-valmiuspakettia, jolla EU toimeenpanee tavoitteensa vähentää päästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 saakka. Ensimmäisestä 55-valmiuspaketin säädösehdotuksesta saatiin sopu lokakuun lopussa, kun EU:ssa päätetiin uusista henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästörajoista. Taakanjakoasetus oli toinen asetus, josta yhteisymmärrys on saatu.LisätietojaRiikka Yliluoma Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja p. 050 414 1682 [email protected]Ville Laasonen Erityisasiantuntija Ympäristöministeriö p. 0295 250 250 [email protected]
EU:n jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja komissio pääsivät myöhään tiistai-iltana alustavaan sopuun EU:n vuoteen 2030 saakka ulottuvan ilmastotavoitteen taakanjaon päivityksestä päästökaupan ulkopuolisilla aloilla. EU:n yhteinen, vuotta 2030 koskeva taakanjakosektorin päästövähennystavoite kiristyy 30 prosentista 40 prosenttiin. Päivitetyn asetuksen mukaan Suomen on vähennettävä päästökaupan ulkopuolisilla aloilla päästöjään vähintään 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Taakanjakoasetuksen kattamat keskeiset sektorit ovat liikenne, rakennusten erillislämmitys, maatalous, jätehuolto, työkoneet ja fluoratut kasvihuonekaasut.
NordenBladet — ProAgria Etelä-Suomi ry:n Lumolaidun-verkosto on valittu vuoden 2022 parhaaksi maisemahankkeeksi. Palkintokohteissa arvokkaan maiseman hoito yhdistyy luonnon monimuotoisuuden ylläpitoon. Lumolaidun-verkostoon kuuluu kahdeksan pirkanmaalaista karjatilaa, joilla on arvokkaaksi määriteltyjä perinnebiotooppeja, joita karja hoitaa laiduntamalla. Perinnebiotoopit ovat uhanalaisia luontotyyppejä.Palkituilta laitumilta on kartoitettu kasvilajisto, hyönteiset, linnut ja sienet. Myös maaperän monimuotoisuus on arvioitu. Kattavissa kartoituksissa on löydetty runsaasti uhanalaisia lajeja. Lajeista ja niiden elinympäristöistä kertyneen uuden tiedon myötä perinnebiotooppien hoitoa osataan nyt kohdentaa kunkin kohteen lajistolle suotuisaksi. Lumolaitumet ovat lisänneet viljelijöiden osaamista luonnon monimuotoisuuskysymyksissä ja motivaatiota perinnemaisemien hoitoon. Myös yleisö on päässyt tutustumaan hankkeen käytännön tuloksiin ja nauttimaan avarina säilyvistä maalaismaisemista.Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo palkitsi parhaan maisemahankkeen Helsingin Säätytalossa 9.11.2022 pidetyssä Maisemasymposiumissa. ”Perinnemaisemilla on tärkeä merkitys sekä luonnon monimuotoisuuden, ihmisten hyvinvoinnin että paikallisidentiteetin kannalta. Lumolaitumet ovat lisänneet hienolla tavalla tietoa luonnon monimuotoisuuden merkityksestä ja tuoneet yhteen tutkijoita, viranomaisia ja maanomistajia edistämään maaseudun kulttuurimaisemien hoitoa”, ministeri Ohisalo sanoo. Kuva: Lumolaidun, Laura Puolimäki
ProAgria Etelä-Suomi ry:n Lumolaidun-verkosto on valittu vuoden 2022 parhaaksi maisemahankkeeksi. Palkintokohteissa arvokkaan maiseman hoito yhdistyy luonnon monimuotoisuuden ylläpitoon. Lumolaidun-verkostoon kuuluu kahdeksan pirkanmaalaista karjatilaa, joilla on arvokkaaksi määriteltyjä perinnebiotooppeja, joita karja hoitaa laiduntamalla. Perinnebiotoopit ovat uhanalaisia luontotyyppejä.
NordenBladet — Ympäristöministeriö ja Motiva ovat myöntäneet Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -kunniamaininnan Tuusulalle, joka on lyhyessä ajassa onnistunut nivomaan puurakentamisen osaksi kunnallista rakennuttamista ja kaavoitusta. Tulevina vuosina kunnan puurakennukset ja -asuinalueet ovat Tuusulassa entistä näkyvämpi osa kuntalaisten arkea.Ympäristöministeriö ja Motiva Oy tiedottavatJulkisen puurakentamisen edelläkävijä -tunnustuksen vuodelle 2022 jakoi ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo 3.11. järjestetyssä Puupäivässä.”Puurakentamisella on roolinsa rakentamisen päästöjen pienentämisessä. Edelläkävijänä palkittu Tuusula vie puurakentamista eteenpäin vauhdikkaasti ja isoin harppauksin. Puurakentaminen on muutamassa vuodessa saanut luontevan aseman Tuusulassa. Se näyttää myös esimerkkiä Suomen muille kunnille, kuinka julkisessa rakentamisessa on mahdollista siirtyä puun käyttöön rohkeasti ja näyttävästi”, ministeri Ohisalo kiittää.Kestävästi kehittyvä Tuusula on viime vuosina valinnut puun moniin julkisiin rakennuskohteisiin ja kaavoittaa ilmastoviisaita ja vähähiilisiä puuasuinalueita. Käynnissä ja suunnitteilla olevista julkisista rakennushankkeista puolet tehdään puusta. Kunta hyödyntää aktiivisesti eri verkostojen osaamista ja kokeilee ennakkoluulottomasti uudentyyppistä yhteistyötä teollisuuden kanssa, jolla lisätä puurakentamista.”Rakennamme uusia päiväkoteja ja kouluja, jotta voimme tarjota terveelliset ja turvalliset tilat kasvulle, oppimiselle ja harrastamiselle. Uusia kohteita rakentaessamme olemme halunneet tehdä ilmaston kannalta viisaita valintoja. Siksi olemme päätyneet valitsemaan puun, joka sitoo hiilidioksidia itseensä pitkän aikaa. Rakentamisessa myös muut ratkaisut on tehty mahdollisimman ekologisesti. Päiväkoti Martta Wendelinille saimme ympäristövaikutusten huomioimisesta kertovan Joutsenmerkin,” pormestari Kalle Ikkelä sanoo.Kunnilla iso rooli puurakentamisen edistäjinäPuun käyttö rakentamisessa on vaikuttava keino vähentää rakentamisen päästöjä. Julkinen sektori on merkittävä rakennuttaja ja puurakentamisen veturi. Kansallinen tavoite on kasvattaa puurakentamisen markkinaosuutta kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta vuoden 2019 15 prosentista 45 prosenttiin vuonna 2025.Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -tunnustuksella halutaan nostaa esiin vaikuttavaa ja moniuloitteista toimintaa, jota julkinen sektori tekee puurakentamisen yleistymiseksi. Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -tunnustus myönnettiin vuonna 2021 ensimmäistä kertaa ja sen sai Tampereen kaupunki.Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -tunnustuksen saajan valitsi tuomaristo, johon kuuluivat Petri Heino ja Sini Koskinen ympäristöministeriöstä, Harri Heinaro Motivasta, Anu Turunen Puuinfosta, Jussi Niemi Kuntaliitosta ja Ari Eini Metsäkeskuksesta.LisätietojaPetri Heino Puurakentamisen ohjelman ohjelmapäällikkö Ympäristöministeriö p. 029 5250 203 [email protected]Katerina Zaitseva ohjelmapäällikkö Tuusulan kunta p. 040 314 2244 [email protected]
Ympäristöministeriö ja Motiva ovat myöntäneet Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -kunniamaininnan Tuusulalle, joka on lyhyessä ajassa onnistunut nivomaan puurakentamisen osaksi kunnallista rakennuttamista ja kaavoitusta. Tulevina vuosina kunnan puurakennukset ja -asuinalueet ovat Tuusulassa entistä näkyvämpi osa kuntalaisten arkea.
