NordenBladet — Hallitus on tänään antanut eduskunnalle esityksen, jolla uudistetaan vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tuotantoa koskevaa pitkää 40 vuoden korkotukimallia. Hallitusohjelmaan ja asuntopoliittiseen kehittämisohjelmaan sisältyvän uudistuksen tavoitteena on parantaa järjestelmän toimivuutta. Uudistus lisää tuen määrää, järjestelmän läpinäkyvyyttä ja parantaa asukkaiden asemaa.Pitkillä korkotukilainoilla valtio tukee kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista, perusparantamista ja hankintaa valtion takauksen ja korkotuen avulla. Valtio maksaa lainoille korkotukea, kun korko ylittää asetuksessa säädetyn perusomavastuukoron. Tällä hetkellä vuokra-asuntotuotannon perusomavastuukorko on väliaikaisesti alennettu 1,7 prosenttiin 31.12.2023 saakka, jonka jälkeen se palautuisi 2,5 prosentin tasolle. Korkotuen määrää ehdotetaan lisättäväksi niin, että perusomavastuukorkoa alennetaan pysyvästi 2,3 prosenttiin. Lisätuki koskee uudis- ja perusparannuskohteille, ja niin vuokra- kuin asumisoikeusasunnoille myönnettäviä lainoja. Korkotukea maksettaisi pidempään, koko laina-ajan. Tuen lisääminen hillitsee omakustannusvuokrien ja käyttövastikkeiden korotuspaineita ja parantaa näin asukkaiden asemaa.Tuleviin peruskorjauksiin varautuminen sallittaisiin jälleen omakustannusvuokrissa ja asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeissa. Kohtuullisella varautumisella edistettäisiin hyvää kiinteistönpitoa ja parannettaisiin yhteisöjen mahdollisuuksia toteuttaa perusparannuksia. Kohtuullinen varautuminen sallittaisiin myös kohteissa, jotka on lainoitettu 30.6.2018–1.6.2023, jolloin korjauksiin varautuminen vuokrissa oli kielletty.Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lle ja Valtiokonttorille esitetään mahdollisuus asettaa uhkasakkoja. Uhkasakkomahdollisuus parantaisi ARA:n ja Valtiokonttorin mahdollisuuksia valvoa ja puuttua mahdollisiin tuen väärinkäyttötilanteisiin.Korkotukilainaan liittyvien erillisten autopaikkojen vakuudesta ehdotetaan uutta säännöstä, joka sujuvoittaa jatkossa hankekäsittelyä ARA:ssa, ja mahdollistaa erityyppisten autopaikkaratkaisujen toteuttamisen. Uuden säännöksen perusteluja on täsmennetty lausuntokierroksella olleesta ehdotuksesta.Valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaa koskevat säännökset päivitettäisiin vastaamaan perustuslakivaliokunnan tulkintaa: asukasvalinta on julkinen hallintotehtävä, jota suoritettaessa olisi noudatettava hallinnon yleislakeja. Korkotukilaissa säädettäisiin myös asukasvalintaa suorittavien henkilöjen virkavastuusta. Vastaavasti muutettaisiin aravarajoituslain säännöstä virkavastuusta. Lisäksi asukasvalinnan muutoksenhaun säännöksiä tarkennettaisiin niin, että jatkossa niistä voisi kannella kuntaan. Muutostenhakusäännösten täsmentäminen selkeyttäisi säännöksiä ja parantaisi näin asukkaaksi hakevien oikeusturvaa.Lakiesityksessä on huomioitu myös sote-uudistuksen vaikutukset. Jatkossa hyvinvointialueiden tehtävänä on muun muassa järjestää erityisryhmien asumispalvelut. Näin ollen hyvinvointialueet myös valvoisivat jatkossa korkotuki- tai aravalainoitettujen asuntojen asukkaiden valintaa koskevien säännösten noudattamista.Hallituksen esitys asuntorakentamisen pitkän korkotukimallin kehittämisestä (valtioneuvoston päätökset)Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausunnoilla kesällä 2022  LisätietojaLiisa Meritähti
Hallitussihteeri
[email protected]
p. 029 525 0376

Hallitus on tänään antanut eduskunnalle esityksen, jolla uudistetaan vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tuotantoa koskevaa pitkää 40 vuoden korkotukimallia. Hallitusohjelmaan ja asuntopoliittiseen kehittämisohjelmaan sisältyvän uudistuksen tavoitteena on parantaa järjestelmän toimivuutta. Uudistus lisää tuen määrää, järjestelmän läpinäkyvyyttä ja parantaa asukkaiden asemaa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kaivoksia koskevalla vakuusjärjestelmällä on tarkoitus turvata erityisesti ympäristövastuiden toteutuminen kaivosten sulkemis- ja jälkihoitovaiheessa. Nykytilassa kaivosten vesien hallinta ja käsittely jäävät kuitenkin osittain lakisääteisten vakuuksien ulkopuolelle. Tuoreessa selvityksessä ehdotetaan, että ympäristönsuojelulain mukaisen vakuuden ala kaivoksilla tulisi laajentaa jätteiden käsittelytoiminnasta koko kaivostoimintaan. Näin vastattaisiin vakuussääntelyn keskeisimpään katvealueeseen ympäristönsuojelun näkökulmasta.Kaivosten jätevakuuden alan laajentamisen ympäristönsuojelullinen vaikuttavuus ja kustannukset -selvityksessä tuotettiin tietoa kaivoksilla syntyvien vesijakeiden määrästä ja laadusta, kaivosten vesienhallinta- ja käsittelytekniikoista ja tarkkailusta sekä näitä koskevista lopettamis- ja jälkihoitovaiheen kustannuksista. Selvitys sisälsi myös vakuuslainsäädännön analyysin.Vakuuden laajentamisen kustannuksissa suurta vaihtelua tapauksittainSelvitys osoittaa, että nykyvakuuden ulkopuolella olevien vesienkäsittely- ja tarkkailutoimenpiteiden kustannukset vaihtelevat olennaisesti eri kaivosten välillä riippuen muun muassa toiminnan sijoittumisesta valuma-alueilla, ympäristön herkkyydestä, kaivoksen tyypistä ja koosta. Erityisesti kaivoksen eri osa-alueiden sijainti suhteessa valuma-alueisiin on merkittävä kustannusten määrään vaikuttava tekijä.Kustannusvaikutusten hahmottamisen tueksi hankkeessa luonnosteltiin kolme kuvitteellista kaivosta, joille tehtiin sulkemiskustannusten laskenta ja laadittiin vakuusarviot sekä nykykäytännön että laajennetun vakuuden mukaisina. Vakuuden laajentamisen taloudellisen merkityksen suuruusluokka on selvityksen mukaan tapauskohtainen ja voisi yksittäisellä kaivoksella jäädä pienimmillään alle sadantuhannen euron. Suurimmillaan, lähinnä ääritapauksissa, lisäkustannukset voivat olla kymmenen miljoonan euron suuruusluokkaa. Esimerkkilaskennoissa vakuuden laajentamisen kaivoskohtaiseksi kustannusvaikutukseksi muodostui 100 000 – 5 400 000 €.”Vaikutuksia ympäristöön aiheutuu kaivoksesta riippuen kymmenien tai jopa yli sadan vuoden ajan. Etenkin vesienhoidon tiukkenevat vaatimukset lisäävät selvästi kaivoksilta edellytetyn tarkkailun kattavuutta sekä nostavat sulkemisen jälkeisen ajan vesien hallinnan vaatimustasoa”, toteaa konsortiota johtanut Kaisa Vähänen AFRY Finland Oy:stä.Kaivosten ympäristösääntelyä kehitettävä kokonaisuutenaLähtökohtaisena ongelmana kaivoksilla on se, ettei kaivosalueen vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa voi täysin eliminoida sulkemisen jälkeenkään. Kaivosalueelle tulee vesiä sadannan kautta ja pohjavesiteitse ja siksi vesiä myös poistuu tai on poistettava alueelta suljetullekin. Veden laadun ohella sen määrä ja liikkuminen sekä kaivosalueen sisällä että kaivoksen vaikutusalueella tunnistettiin selvityksessä ympäristönsuojelullisesti olennaiseksi kysymykseksi.Ympäristönsuojelulain mukainen vakuussääntely ei kata useita olennaisia vesijakeita ja niihin liittyviä vastuita, kuten louhosten ylivuotovesien hallintaa ja käsittelyä. Selvityksessä katsotaan, että nimenomaisia vakuussäännöksiä laajempi sääntelyuudistus on tarpeen kaivosten sulkemis- ja jälkihoitovaiheen ympäristöhaasteisiin vastaamiseksi. Hankkeessa kehitetyssä sääntelymallissa kaivostoiminnalta edellytettäisiin jatkossa sulkemissuunnitelmaa, johon sisältyisi nykylain mukaisten jätehuolto- sekä seuranta- ja tarkkailusuunnitelmien lisäksi myös vesienhallinta- ja vesienkäsittelysuunnitelma. Sääntelymallin mukainen vakuus ei kuitenkaan kattaisi ennakoimattomia vastuita ja onnettomuuksia. Niihin tulisi vastata toissijaista ympäristövastuujärjestelmää kehittämällä.”Ympäristövastuujärjestelmää kehitettäessä on tärkeää arvioida samanaikaisesti eri laki-instrumenttien keskinäissuhteita ja välttää päällekkäisyyksiä. Olennaista on tunnistaa sääntelymalli, jossa järjestelmät täydentävät toisiaan ja muodostavat yhdessä toimivan sääntelykokonaisuuden.” toteaa oikeudellista osahanketta johtanut professori Ismo Pölönen Itä-Suomen yliopistosta.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Kaivoksia koskevalla vakuusjärjestelmällä on tarkoitus turvata erityisesti ympäristövastuiden toteutuminen kaivosten sulkemis- ja jälkihoitovaiheessa. Nykytilassa kaivosten vesien hallinta ja käsittely jäävät kuitenkin osittain lakisääteisten vakuuksien ulkopuolelle. Tuoreessa selvityksessä ehdotetaan, että ympäristönsuojelulain mukaisen vakuuden ala kaivoksilla tulisi laajentaa jätteiden käsittelytoiminnasta koko kaivostoimintaan. Näin vastattaisiin vakuussääntelyn keskeisimpään katvealueeseen ympäristönsuojelun näkökulmasta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö avaa avustushaun ravinnekierrätyksen hankkeille, jotka liittyvät maatalouden huoltovarmuuspakettiin. Avustuksia kohdennetaan erityisesti yhdyskuntien jätevesien, lietteiden ja sivuvirtojen ravinne- ja energiapotentiaalin hyödyntämiseen. Tavoitteena on parantaa ravinne- ja energiahuoltovarmuutta, edistää turvallisten lannoitevalmisteiden valmistamista, mahdollistaa kannattavan kierrätyslannoitemarkkinan syntymistä ja vauhdittaa vihreää siirtymää.Hankeavustuksia voi hakea seuraaviin teemoihin:Yhdyskuntajätevesien ja -lietteiden sisältämien ravinteiden tai ravinteiden ja orgaanisen aineen kierrätys, talteenotto tai hyödyntäminen.Ravinteiden kierrätyksen symbioosit, joissa toimijat muodostavat kierrätyksen toimintakokonaisuuden hyödyntäen yhdyskuntien ravinnerikkaita jäte- ja sivuvirtoja ja/tai vesien biomassoja.Jätevesien energiapotentiaalin hyödyntäminen ja jätevesien käsittelyn energiatehokkuuden parantaminenAvustuksilla voidaan käynnistää investointeja laitostoimintaan, edistää yhdyskuntien jätevesien ja sivuvirtojen sisältämien ravinteiden talteenoton teknologioiden kehitystä ja käyttöönottoa sekä parantaa jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta. Lisäksi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa voidaan tukea näiden teknologioiden osalta esimerkiksi yritysten ja toiminnanharjoittajien käytännön toimintaympäristön kokeiluja ja pilotointeja sekä orgaanisten ja muiden haitta-aineiden vähenemiseen liittyvää tutkimusta.Avustusta voivat hakea yritykset, yhdistykset, yhteisöt, kunnat ja muut kuntaomisteiset toimijat. Hakija ei voi olla yksityishenkilö, toiminimi eikä valtion virasto tai laitos. Viimeksi mainituilta avustuksen saaja voi kuitenkin hankkia palveluita alihankintana. Kaikkiin hankkeisiin sovelletaan EU:n valtiontukisääntöjä (EU:n yleinen ryhmäpoikkeusasetus, artiklat 25 tai 36).Avustuksiin on käytettävissä noin 45 miljoonaa euroa vuosina 2022–2025. Hankkeiden tulee päättyä viimeistään marraskuussa 2025. Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Avustuksen osuus hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista on hanketyypistä ja hakijasta riippuen tyypillisesti välillä 25-70 prosenttia.Hakemus jätetään ympäristöministeriön sähköisessä hakujärjestelmässä. Ensimmäinen hakukierros päättyy 31.12.2022. Tämän jälkeen hakukierrokset päättyvät neljännesvuosittain (31.3., 30.6, 31.10 ja 31.12) ja käsittelyyn otetaan kulloisenkin hakujakson aikana saapuneet hakemukset. Tarkemmat tiedot hakemuksen jättämiseen liittyen on koottu hakuohjeeseen.Lisätiedot:Riikka Malila, projektipäällikkö, [email protected], p. 0295 250 160

Ympäristöministeriö avaa avustushaun ravinnekierrätyksen hankkeille, jotka liittyvät maatalouden huoltovarmuuspakettiin. Avustuksia kohdennetaan erityisesti yhdyskuntien jätevesien, lietteiden ja sivuvirtojen ravinne- ja energiapotentiaalin hyödyntämiseen. Tavoitteena on parantaa ravinne- ja energiahuoltovarmuutta, edistää turvallisten lannoitevalmisteiden valmistamista, mahdollistaa kannattavan kierrätyslannoitemarkkinan syntymistä ja vauhdittaa vihreää siirtymää.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuuden teemaryhmiin voi nyt ilmoittautua mukaan. Vastaa kyselyyn ja tule mukaan tekemään rakennetun ympäristön tiedosta entistä yhteentoimivampaa.Rakennettuun ympäristöön liittyy runsaasti yhteiskunnan kannalta tärkeää tietoa, jonka tulee olla helposti saatavilla ja käytettävissä. Tietojen tulee olla myös yhteentoimivassa muodossa, jotta alan digitalisaatio voi edetä.Yhteentoimivuus tarkoittaa sitä, että kaikki tietoa käsittelevät tahot ymmärtävät yhteiset käsitteet samalla tavalla. Lisäksi informaation merkitys ei muutu, kun tietoa siirretään eri tietojärjestelmien välillä.Ympäristöministeriö edistää rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuutta etunenässä yhdessä alan toimijoiden kanssa. Rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuuden teemaryhmissä ja niiden alaryhmissä on vuodesta 2020 alkaen rakennettu perustuksia tiedon sujuvalle virtaamiselle. Työssä on jo sovittu yhteisistä tietomalleista, sanastoista ja koodistoista sekä luotu yhteistä kokonaisarkkitehtuuria.Rakennetun ympäristön yhteentoimivuustyön tulosten karttuessa on aika vahvistaa entisestään hyvin sujunutta yhteistyötä, jotta työn tuotoksia päästään hyödyntämään ja kehittämään yhä laajemmin.   Rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuuden teemaryhmät ovat semanttinen yhteentoimivuus, kokonaisarkkitehtuuri ja standardisointi, joissa keskustellaan ja sovitaan yhteentoimivuusasioista ryhmän nimen mukaisesta näkökulmasta. Semanttisen yhteentoimivuuden teemaryhmään kuuluu neljä alaryhmää, joissa keskitytään tarkemmin oman substanssialansa yhteentoimivuuden kysymysten työstämiseen: maankäytön suunnitelmat ja päätökset, rakennukset ja rakennelmat, liikenne ja alueet sekä tekniset verkostot.  Ryhmien kokoonpanoa päivitetään, jotta yhteentoimivuustyön vaikuttavuutta voidaan laajentaa ja vahvistaa ryhmien asiantuntijuutta.  Voit liittyä ryhmien työskentelyyn joko osallistujana, jolloin saat kokouskutsut ja pääset osallistumaan aktiivisesti kokousten keskusteluun, tai seuraajana, jolloin saat kokousmuistion tiedoksi käsitellyistä asioista. Osallistumalla pääset vaikuttamaan ryhmien työhön ja tuloksiin, selkeyttämään miten yhteentoimivuustyö vaikuttaa omaan työhösi ja organisaatioosi sekä kuulemaan ensimmäisten joukossa ajankohtaisista asioista. Käyttäjätarpeiden kertominen ja kuuleminen ovat keskeisessä asemassa, jotta tiedon yhteentoimivuustyön tuloksia saadaan vietyä käytäntöön. Osallistuminen on maksutonta ja korvauksetonta, ja työskentelytapa virtuaalinen.   Ilmoittaudu mukaan sinua kiinnostaviin ryhmiin ja vastaa kyselyyn 11.11. mennessä Lisätiedot  [email protected]
​​​​​​​https://ym.fi/yhteentoimivuus 

Rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuuden teemaryhmiin voi nyt ilmoittautua mukaan. Vastaa kyselyyn ja tule mukaan tekemään rakennetun ympäristön tiedosta entistä yhteentoimivampaa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu 18. kerran torstaina 27. lokakuuta. Kokouksen aiheena on vihreän siirtymän rahoitus. Puheenjohtajana toimii ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Venäjän aloittama sota Ukrainassa on johtanut tilanteeseen, joka on kiihdyttänyt koko Euroopan tarvetta jouduttaa vihreä siirtymää ja irtaantua fossiilisesta energiasta aikaisempaa nopeammalla aikataululla. Tilanteeseen etsitään ratkaisuja niin kansallisesti kuin yhteisesti EU-tasolla.”Jotta onnistumme ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämisessä, meidän tulee tukea puhtaita ratkaisuja ja varmistaa ettemme muilla investoinneilla ylläpidä fossiilitaloutta. Kaikki rahavirrat tulee kääntää niin, että ne tukevat vähähiilisyyttä, kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviä ratkaisuja. Vihreä siirtymä avaa myös uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle ja viennille. Fossiilisesta energiasta luopumiseen vaaditaan nykyisessä maailmantilanteessa entistä enemmän vauhtia”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskustelee kokouksessaan keskeisistä investointitarpeista vihreän siirtymän edistämiseksi. Lisäksi pyöreä pöytä keskustelee siitä, miten julkinen rahoitus voi edistää vihreää siirtymää ja millä tavoin oikeudenmukaisuuden eri näkökohdat on huomioitava vihreän siirtymän rahoituksessa.Vihreää siirtymää tuetaan merkittävästi Suomen kestävän kasvun ohjelmalla, jolla edistetään hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua ja vauhditetaan siihen tarvittavia uudistuksia ja investointeja.Kestävän kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä. Suomen osuus EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksista on noin 1,8 miljardia ja kokonaisrahoitus EU:n elpymisvälineen ohjelmista noin 2,6 miljardia euroa nykyhinnoin. Elpymisvälineen kautta kanavoitavasta rahoituksesta suunnataan puolet vihreään siirtymään. Avustuksia suunnataan kansalaisille, yrityksille ja kunnille ja muille yhteisöille vähähiilisiin investointeihin, tutkimukseen ja kehitykseen.Vihreän siirtymän rahoituksen työryhmä valmistelee parhaillaan kehittämisehdotuksia siitä, miten julkinen ja yksityinen rahoitus voivat edistää kokonaisvaltaisesti hiilineutraaliustavoitetta, luonnon monimuotoisuutta ja muita ympäristötavoitteita sekä samalla edistää kestävää kasvua. Työryhmän väliraportti valmistui maaliskuussa. Työryhmän loppuraportin on määrä valmistua marraskuun lopulla. Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä ja #hiilineutraali2035.
 LisätietojaJarmo Muurman
Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän pääsihteeri, ympäristöneuvos
p. 0295 250 185
[email protected]

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu 18. kerran torstaina 27. lokakuuta. Kokouksen aiheena on vihreän siirtymän rahoitus. Puheenjohtajana toimii ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeen viranomaisille puun pienpolton savuhaittatapausten käsittelystä. Ohjeen tavoitteena on helpottaa puun pienpolton aiheuttamien savuhaittojen selvittämistä ja niihin puuttumista. Ohjeistus on tarkoitettu erityisesti kuntien terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisille. Ohje tukee viranomaisia myös tulevana lämmityskautena, sillä savuhaittojen arvioidaan lisääntyvän tulisijojen aktiivisen käytön vuoksi.Kuntien viranomaiset vastaanottavat Suomessa vuosittain jopa satoja puun pienpoltosta aiheutuvia savuhaittoja koskevia valituksia. Savu aiheuttaa paikallisia terveys- ja viihtyisyyshaittoja, joiden selvittäminen voi olla haastavaa. Puunpoltto toimivassa ja huolletussa tulisijassa on kuitenkin sallittua, eikä viranomainen voi puuttua asianmukaiseen puunpolttoon. Viranomaisille on luotu ohje tilanteiden selvittelyä ja puuttumiskynnyksen arviointia varten. Ohjeen tarkoitus on selkiyttää viranomaisten yhteistyötä, työnjakoa ja menettelyitä savuhaittatilanteissa. Ohjeen laatiminen on yksi kansallisen ilmansuojeluohjelman 2030 toimenpiteistä.Savuhaittaa voidaan arvioida sen toistuvuuden, keston ja voimakkuuden perusteella. Savuhaitan arviointityökaluja ovat mm. savuhaitan merkittävyyden arviointimatriisi, savuhaitan seurantapäiväkirja sekä lämmitystä ja puun polttoa koskeva selvityslomake.”Kokemukset savuhaitasta ovat yksilöllisiä. Siksi on tärkeää, että viranomaisilla on nyt selkeä ohjeistus tapausten selvittämiseksi. Monet savuhaittatapaukset ratkeavat keskustelemalla ja neuvonnan keinoin sekä eri osapuolia kuulemalla. Vaikeimmissa tapauksissa viranomainen voi tehdä asiasta valituskelpoisen päätöksen”, kertoo erityisasiantuntija Katja Ohtonen ympäristöministeriöstä.Ohje on laadittu laajassa yhteistyössä eri sidosryhmiä kuullen. Kirjoitustyön ohjausryhmänä toimi kansallisen ilmansuojeluohjelman toimeenpanon Pienpolttoteemaryhmä.Haitat pienemmiksi oikealla tulisijan käytölläSavuhaittojen ehkäisemiseksi tärkeintä ovat puun oikeat polttotavat. Ne vähentävät päästöjä ja säästävät samalla polttopuuta. Tulisijassa kuuluu polttaa ainoastaan kuivaa ja puhdasta puuta, eikä esimerkiksi roskia tai muita jätteitä. Maalattua tai kyllästettyä puuta ei saa polttaa tulisijassa. Jätteille on Suomessa hyvät lajittelumahdollisuudet, ja jätteet tulee toimittaa lajitellen asianmukaisiin jätekeräyksiin. Lisäksi on tärkeää mm. noudattaa oman tulisijan käyttöohjeita, poistaa tuhkat usein ja huolehtia lakisääteisistä nuohouksista. Jos tulisija on ollut yli kolme vuotta käyttämättä, nuohoojan tulee tarkistaa ja huoltaa tulisija ja savuhormi ennen käyttöönottoa.Puun polton ennakoidaan lisääntyvän merkittävästi tulevana talvena ostoenergian hinnan nousun sekä sähkön säästön vuoksi. Ympäristöministeriö on mukana lokakuussa käynnistyneessä Astetta alemmas –energiansäästökampanjassa, joka tarjoaa konkreettisia vinkkejä energiansäästöön ja sähkön kulutushuippujen leikkaamiseen. Kampanjassa annetaan muun muassa vinkkejä tehokkaaseen puulämmitykseen.”Puun pienpoltto on tärkeä osa keinovalikoimaa, joilla varmistetaan energian riittävyys tänä talvena. Kun puuta poltetaan nyt tavanomaista enemmän, on tärkeää huolehtia, että puuta poltetaan mahdollisimman puhtaasti”, Ohtonen muistuttaa.

Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeen viranomaisille puun pienpolton savuhaittatapausten käsittelystä. Ohjeen tavoitteena on helpottaa puun pienpolton aiheuttamien savuhaittojen selvittämistä ja niihin puuttumista. Ohjeistus on tarkoitettu erityisesti kuntien terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisille. Ohje tukee viranomaisia myös tulevana lämmityskautena, sillä savuhaittojen arvioidaan lisääntyvän tulisijojen aktiivisen käytön vuoksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmasto- ja energiaministerityöryhmä keskusteli perjantaina 21. lokakuuta toimialojen vähähiilitiekartoista, rakentamisen ilmastovaikutuksia ja kiertotaloutta koskevista uusista asetuksista sekä Egyptissä järjestettävän COP27-ilmastokokouksen tärkeimmistä teemoista.Ministerityöryhmä sai katsauksen toimialojen vähähiilitiekarttojen tilanteesta. Kaikkiaan 14 toimialaa on valmistellut vähähiilitiekartan. Tiekartat ovat luoneet tietoa siitä, millaisia teknologisia, liiketoiminnallisia ja yhteiskunnalliseen toimintaympäristöön liittyviä olosuhteita ja muutoksia tarvitaan hiilineutraaliuden saavuttamiseksi.Tiekarttatyötä on useilla toimialoilla jatkettu erilaisilla kehittämishankkeilla, jotka luovat pohjaa mahdolliselle tiekarttojen päivittämiselle. Eri toimialoilla on muun muassa otettu käyttöön hiilijalanjälkilaskureita. Keskeiset toimialat ovat myös olleet mukana viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelmaan liittyvässä hiilikädenjälkityössä. Tiekarttojen toteuttaminen vaatii vakaata investointiympäristöä.Toimintaympäristön nopean muutoksen johdosta osa toimialoista on jo täydentänyt ja päivittänyt tiekarttojaan. Osa on myös laajentanut tarkastelua kiertotalouteen ja luonnon monimuotoisuuteen. Rakennuksen koko elinkaaren ilmastovaikutukset näkyväksiMinisterit kuulivat esittelyn lausuntokierroksella olevista rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksista. Asetuksilla edistetään rakentamisen ohjaamista vähähiiliseksi.Ilmastoselvityksellä tehtäisiin näkyväksi rakennuksen koko elinkaaren aikaiset ilmastovaikutukset. Materiaaliseloste palvelisi rakentamisen kiertotaloutta. Molemmat asetukset koskisivat ympäristöministeriön ehdotuksen mukaan vain niitä rakennuksia, joille nykyään tarvitaan energiaselvitys. Esimerkiksi maatalouden, teollisuuden tai maanpuolustuksen kannalta tärkeät rakennukset eivät jatkossakaan tarvitsisi ilmastoselvitystä tai materiaaliselostetta.Asetukset annettaisiin rakentamislain nojalla sen voimaantulon jälkeen. Hallitus antoi rakentamislakiesityksen eduskunnalle 15.9.2022. Tarkoituksena on, että laki tulisi voimaan 1.1.2024.Päästövähennykset, sopeutuminen ja rahoitus teemoina ilmastokokouksessaMinisterityöryhmä käsitteli myös Suomen valmiustautumista Egyptissä järjestettävään YK:n COP27-ilmastokokoukseen. Ilmastokokouksessa jatketaan työtä Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanemiseksi. Jotta Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoite pysyisi saavutettavissa, tarvitaan etenkin suurilta talouksilta uusia sitoumuksia.Päästövähennysten lisäksi YK:n ilmastokokouksen keskeisiä teemoja ovat ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmastorahoitus. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten korvaaminen on puheenjohtajamaa Egyptille ja kehitysmaaryhmälle prioriteetti.Suomi pitää tärkeänä, että Pariisin sopimuksen toimeenpano etenee kaikilla osa-alueilla, ja että päätökset perustuvat uusimpaan tieteeseen ja etenkin hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportteihin.

Ilmasto- ja energiaministerityöryhmä keskusteli perjantaina 21. lokakuuta toimialojen vähähiilitiekartoista, rakentamisen ilmastovaikutuksia ja kiertotaloutta koskevista uusista asetuksista sekä Egyptissä järjestettävän COP27-ilmastokokouksen tärkeimmistä teemoista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontuvat 24.10. Luxemburgiin, jossa ministerit keskustelevat EU:n neuvottelutavoitteista sekä Montrealin joulukuussa järjestettävään YK:n luontokokoukseen että Egyptin Sharm el-Sheikhissä marraskuussa pidettävään YK:n ilmastokokoukseen. Ympäristöneuvoston on tarkoitus hyväksyä päätelmät, jotka muodostavat EU:n neuvottelutavoitteet YK-kokouksiin. Suomea Luxemburgissa edustaa valtiosihteeri Terhi Lehtonen.”Kansainvälistä työtä ilmastokriisin torjumiseksi on välttämätöntä jatkaa jännittyneestä kansainvälisestä tilanteesta huolimatta. Samalla luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen on pysäytettävä. Montrealin YK-kokouksessa on löydettävä yhteisymmärrys, jonka avulla luontokato pysäytetään maailmanlaajuisesti. Kokous voi olla samalla tavalla käänteentekevä hetki kuin Pariisin ilmastosopimus oli ilmastotyön kannalta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.Montrealin luontokokouksessa (COP15) on tarkoitus tehostaa YK:n biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoa. Osapuolet neuvottelevat uusista kansainvälisistä luonnon monimuotoisuutta koskevista tavoitteista, joiden avulla pysäytetään luonnon köyhtyminen ja käännetään luonnon monimuotoisuus elpymisuralle. Tavoite on hyväksyä neljä pitkän tähtäimen päämäärää sekä 22 tavoitetta, jotka tukevat päämäärien saavuttamista. Päämäärät ja tavoitteet koskevat muun muassa luonnon monimuotoisuuden suojelua, ympäristölle haitallisten tukien uudelleenkohdentamista, määrällisiä ennallistamistavoitteita sekä geenivarojen käytöstä saatavia hyötyjä.””Tarvitsemme kunnianhimoisia, määrällisiä ja mitattavia tavoitteita tulevalle vuosikymmenelle luontokadon pysäyttämiseksi ja luontopositiivisuuden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Suojelun ja ennallistamisen lisäksi tarvitsemme luonnon monimuotoisuuden huomioimista kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Suojelun ja ennallistamisen lisäksi tarvitsemme valtavirtaistamista eli luonnon monimuotoisuuden huomioimista kaikilla yhteiskunnan osa-alueita”, Ohisalo painottaa.Egyptin ilmastokokouksessa (COP27) jatketaan työtä Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanemiseksi.”Lämpeneminen on yhä mahdollista hillitä alle 1,5 asteen, mutta nykytoimilla emme ole sillä uralla. Etenkin maailman suurilta talouksilta tarvitaan tiukempia tavoitteita ja nopeampia ja vaikuttavampia ilmastotoimia”, Ohisalo korostaa.Päästövähennysten lisäksi YK:n ilmastokokouksen keskeisiä teemoja ovat ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmastorahoitus. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten korvaaminen on puheenjohtajamaa Egyptille ja kehitysmaaryhmälle prioriteetti.Suomi pitää tärkeänä, että Pariisin sopimuksen toimeenpano etenee kaikilla osa-alueilla, ja että päätökset perustuvat uusimpaan tieteeseen ja etenkin hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportteihin.LisätietojaTerhi Lehtonen
Valtiosihteeri
p. 0295 161 000
[email protected]Montrealin luontokokous (COP15)Marina von Weissenberg
Ympäristöneuvos
p. 0295 250 321
[email protected]Egyptin ilmastokokous (COP27)Marjo Nummelin
Ympäristöneuvos
p. 0295 250 227
[email protected]

EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontuvat 24.10. Luxemburgiin, jossa ministerit keskustelevat EU:n neuvottelutavoitteista sekä Montrealin joulukuussa järjestettävään YK:n luontokokoukseen että Egyptin Sharm el-Sheikhissä marraskuussa pidettävään YK:n ilmastokokoukseen. Ympäristöneuvoston on tarkoitus hyväksyä päätelmät, jotka muodostavat EU:n neuvottelutavoitteet YK-kokouksiin. Suomea Luxemburgissa edustaa valtiosihteeri Terhi Lehtonen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallitus on hyväksynyt 20. lokakuuta esityksen ilmastolain muuttamisesta. Ilmastolakia täydennetään kuntia koskevalla velvoitteella. Jatkossa laki velvoittaa kunnat laatimaan ilmastosuunnitelman yksin tai yhdessä alueen muiden kuntien kanssa. Samalla lakiin lisätään selkeyttävät säännökset ilmastolain muutoksenhausta.Ilmastolain uudistus tehdään kahdessa vaiheessa. Ilmastolain kokonaisuudistus tuli voimaan heinäkuussa: Uudistetussa ilmastolaissa asetetaan päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Lisäksi lakiin on kirjattu ensimmäistä kertaa tavoite, että Suomi on hiilineutraali viimeistään vuonna 2035. Laissa säädetään ilmastopolitiikan suunnitelmista ja uudistuksen myötä laki laajeni koskemaan maankäyttösektoria. Lakiin lisättiin myös nielujen vahvistamista koskeva tavoite.Uutta ilmastolakia täydennetään nyt kuntien ilmastosuunnitelmilla ja ilmastolain muutoksenhaulla. Esityksen tavoitteena on vahvistaa kuntien ilmastotyötä sekä parantaa oikeusturvan toteutumista. Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon mukaan kuntien ilmastosuunnitelmat kirittävät merkittävästi koko Suomen ilmastotyötä.”Jo nyt usealla Suomen kunnalla on valtiota kunnianhimoisempi ilmastotavoite, ja uuden lain myötä saamme kaikki kunnat mukaan rakentamaan hiilineutraalia Suomea. Kuntien ei ole välttämätöntä tehdä ilmastosuunnitelmia yksin, ja etenkin pienempien kuntien on fiksua tehdä alueellista yhteistyötä suunnitelman laatimisessa”, kertoo Ohisalo.Ilmastosuunnitelman tulee sisältää muun muassa tavoitteen kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisestä kunnassa sekä toimet, joilla päästöjä vähennetään. Kunta voisi asettaa myös sopeutumiseen ja nieluihin liittyviä tavoitteita ja toimia.  Kunnille myönnettäisiin valtionavustusta ilmastosuunnitelman laatimiseen. Hallitus on sopinut kevään 2022 kehysriihessä, että kuntien ilmastosuunnitelmien laatimiseen varataan noin 2,6 miljoonaa euroa vuosittain.Kunnan ilmastosuunnitelma on laadittava tai päivitettävä vähintään kerran valtuustokaudessa ja suunnitelman hyväksyy valtuusto.Kunnille laaditaan opas työn tueksiKunnilla on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä kunnissa tehdään merkittäviä päätöksiä muun muassa maankäyttöön, liikennesuunnitteluun, energiantuotantoon ja hankintoihin liittyen. Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan kunnille suunnattua käytännönläheistä opasta tukemaan ilmastosuunnitelman laadintaa. Oppaan on tarkoitus valmistua keväällä 2023. Oppaan on tarkoitus tukea kuntia lain vähimmäisvaatimukset täyttävän suunnitelman valmistelussa, mutta se antaisi samalla tietoa myös kunnianhimoisemman ilmastosuunnitelman valmistelua varten. Muutoksenhakua ilmastolain mukaisista suunnitelmista selkeytetäänHallituksen esityksen mukaan ilmastolakiin lisätään selkeyttävät säännökset muutoksenhausta. Ilmastolaki ei nykyisellään sisällä säännöksiä siitä, miten ilmastolain mukaisiin päätöksiin voi hakea muutosta. Tämä on johtanut epäselvään oikeustilaan siitä, voiko ilmastopolitiikan suunnitelmiin hakea muutosta ja millä tahoilla olisi valitusoikeus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain nojalla.Esityksen mukaan oikeus muutoksenhakuun olisi muun muassa sillä, jonka oikeutta, velvollisuutta tai etua ilmastonmuutoksen tai sen hillitsemisen vaikutukset tai siihen sopeutuminen voivat erityisellä tavalla koskea. Muutoksenhakuun oikeutetut tahot voisivat valittaa ilmastolain mukaisista ilmastopolitiikan suunnitelmia koskevista valtioneuvoston päätöksistä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2023.

Hallitus on hyväksynyt 20. lokakuuta esityksen ilmastolain muuttamisesta. Ilmastolakia täydennetään kuntia koskevalla velvoitteella. Jatkossa laki velvoittaa kunnat laatimaan ilmastosuunnitelman yksin tai yhdessä alueen muiden kuntien kanssa. Samalla lakiin lisätään selkeyttävät säännökset ilmastolain muutoksenhausta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomen seitsemäs maisemanhoitoalue sijaitsee Kemijokivarressa, ja siihen kuuluvat Tennilän, Viirinkylän sekä Vanttauskosken joenvarsikylät.Ympäristöministeriö ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottavatYmpäristöministeriö on perustanut Yläkemijoen kylämaisemien maisemanhoitoalueen Rovaniemelle. Alue on seitsemäs maisemanhoitoalueiden sarjassa, jolla vaalitaan eri puolella Suomea luonnon monimuotoisuutta ja kulttuurisesti merkittäviä maisemia. Luonnonsuojelulain mukainen maisemanhoitoalue on perustettu Yläkemijoen joenvarsikylien luonnon- ja kulttuurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden sekä arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. ”Vaikuttavat näkymät jääkauden muokkaamaan jokilaaksoon sekä joenvarsikylien perinteikäs maaseutumaisema ovat osoitus maisemanhoitoalueen ainutlaatuisesta ja monikerroksisesta historiasta. Merkittävää on, että päätökseen liittyvillä maisemanhoitosuosituksilla maisema-arvoja voidaan vaalia myös tulevia sukupolvia varten. Lämmin kiitos asian valmisteluun osallistuneille paikallisille tahoille vuosia kestäneestä työstä Yläkemijoen kylämaisemien turvaamiseksi ja säilyttämiseksi”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo. Aloitteen maisemanhoitoalueen perustamisesta tekivät Viirin osakaskunta, Viirin kyläyhdistys sekä Viirin Viri ry. Perustamista on valmisteltu Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen johtamassa hankkeessa yhdessä paikallisten asukkaiden ja sidosryhmien kanssa. Vaikuttavissa maisemissa kohtaavat jyrkät jokitörmät ja maaseutuidylliUusi maisemanhoitoalue käsittää Tennilän, Viirinkylän sekä Vanttauskosken joenvarsikylät noin 12 kilometrin matkalla Kemijokivarressa. Alue sijaitsee jääkauden muotoilemassa jokilaaksossa Kemijoen pohjois- ja eteläpuolilla. Pinta-alaltaan 2302 hehtaarin alue rajautuu luoteessa Tennivaaran lakeen ja kaakossa Vanttauskosken kylään. Maanomistus on lähes kokonaan yksityistä. Yläkemijoen maisemanhoitoalueen perustamisen tavoitteena on innostaa maanomistajia ja alueen yrittäjiä pitkäjänteiseen kulttuurimaiseman hoitoon. Maisemanhoitoalueen perustamisen tukena on alueen maisemanhoito- ja käyttösuunnitelma, joka kertoo alueen arvoista ja hoidon käytännön toteuttamisesta.Yläkemijoen joenvarsikylien luonto ja maisemat ovat vaikuttavat. Kemijoen etelärannan jyrkät jokitörmät kohoavat paikoin jopa 40 metrin korkuisiksi. Edelleen joenvarsikylien maisemaan kuuluvat eri kehitysvaiheista kertovat tasanteet sekä harjut, rinteet, purot ja raviinit. Kaukomaisemassa erottuvat Kivalojen vaaramuodostumat. Alueen kulttuurimaisema perustuu perinteisen maatalouden synnyttämiin maaseutuympäristöihin sekä 1900-luvun teollisuuden ja vesivoiman muokkaamaan maisemaan. Ennen suomalaisasutusta Yläkemijoen alue oli metsäsaamelaisten pyynti- ja kulkualuetta, joka sijaitsi vilkkaiden kauppareittien varrella. Esihistoriallisista ajoista saakka kalastus on ollut alueella tärkeä elinkeino. Maatalouteen perustuva suomalaisasutus syntyi Yläkemijoelle Viirinkylään 1600-luvun alussa. Edelleen jokivarren maisemaa sävyttävät jyrkästi kumpuilevat rinnepellot ja vanhat niittymaat.Nykyisin kulttuurimaiseman säilyttämisen kannalta merkittävässä asemassa ovat poronhoito ja peltojen viljely rehuksi. Alueella on useita perinnebiotooppeja, kuten niittyjä, ketoja, hakamaita ja metsälaitumia. Jälleenrakennusajan rakennukset pihapiireineen ovat säilyneet alueella harvinaisen hyvin. Aikaisemmin ympäristöministeriön päätöksellä on perustettu kuusi valtakunnallista maisemanhoitoaluetta: Raaseporin Skärlandetiin, Kauhajoen Hyypänjokilaaksoon, Pelkosenniemen Kairalan ja Luiron kyliin, Simoon, Sotkamon Naapurinvaaraan sekä Utsjoen Tenonlaaksoon. Lisäksi ELY-keskusten päätöksellä on perustettu kaksi maakunnallista maisemanhoitoaluetta: Sallan Saijaan ja Suomussalmen vienalaiskyliin. 

Suomen seitsemäs maisemanhoitoalue sijaitsee Kemijokivarressa, ja siihen kuuluvat Tennilän, Viirinkylän sekä Vanttauskosken joenvarsikylät.

Lähde: ym.fi