NordenBladet — Kiertotalous voisi toteutua kuluttajakaupassa, jos tuotteiden käyttöikää pystytään pidentämään lisäämällä käytettyjen tuotteiden kauppaa sekä vuokraus- ja korjaustoimintaa. Kiertotalous kuluttajakaupassa -hankkeessa laadituissa politiikkasuosituksissa ehdotetaan muun muassa Itävallan mallin mukaista korjausseteliä, jolla kuluttajat saisivat alennusta korjauspalveluista, sekä kotitalousvähennyksen laajentamista uusiin korjauspalveluihin.Politiikkasuosituksissa ja uudessa kulutustutkijoiden kanssa laaditussa raportissa päättäjiä kannustetaan ottamaan käyttöön taloudellisia keinoja ja purkamaan sääntelyn luomia esteitä kiertotaloudelle. Lisäksi on luotava kiertotalousratkaisujen kysyntää viestinnällä sekä lisättävä kiertotalouden osaamista ja innovaatioita kaupan ja kuluttajapalveluiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmalla. Kiertotalouspalvelut nousuun taloudellisella ohjauksellaPolitiikkasuosituksissa todetaan, että hinta ja kannattavuus, saavutettavuus ja helppokäyttöisyys sekä laatu ja turvallisuus ovat merkittävimmät esteet kuluttajille tarjottavien kiertotalouspalvelujen laajentamiselle.Suosituksissa ehdotetaan muun muassa korjaus- ja vuokrauspalveluiden sekä käytetyn tavaran kaupan arvonlisäveron alentamista tietyissä tuoteryhmissä, kuten vaatteet ja kengät, polkupyörät sekä urheilu- ja retkeilyvälineet. Esimerkiksi Ruotsissa tiettyjen tuotteiden korjauspalveluilla on käytössä alennettu kuuden prosentin arvonlisäverokanta.Kotitalousvähennystä voisi laajentaa koskemaan muun muassa huonekalujen, kodinkoneiden ja polkupyörien korjauspalveluita. Nykyisin kotitalousvähennystä saa uusien huonekalujen kokoamispalveluun, mutta ei vanhan korjaamiseen. Kuluttajia voitaisiin kannustaa tuotteiden korjauttamiseen myös ottamalla käyttöön Itävallassa menestykseksi osoittautunut korjausseteli. Itävallassa kuluttajat saavat 50 prosentin alennuksen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden korjauspalveluista. Enimmäisalennus on 200 euroa.Selkeämpi sääntely edistäisi kiertotalousratkaisujaYritykset tarvitsevat ohjeistusta ja neuvontaa, miten eri toimijat voivat tehdä kiertotaloudessa yhteistyötä kilpailulainsäädännön puitteissa. Sekä kilpailulainsäädäntöä että kuluttajansuojalainsäädäntöä on syytä mahdollisuuksien mukaan myös tarkentaa, jotta sääntely tukee kiertotaloustavoitteita.Esimerkiksi käytetyn tavaran kuluttajakaupassa ja vuokraustoiminnassa kuluttajansuojalainsäädännön mukaiset laajat vastuut tavaroista ja vahingoista voivat hidastaa kiertotalouden kehitystä. Suositusten mukaan kuluttajasuojalainsäädäntöä tulee tarkistaa käytettyjen tuotteiden osalta siten, ettei niiden kaupassa sovelleta yhtä tiukkoja yleisiä vaatimuksia kuin uusien tuotteiden kaupassa.Kiertotalous kuluttajakaupassa –hankkeen politiikkasuositukset on laadittu osana Kiertotalousohjelmaa* ympäristöministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta . Suositusten laadinnassa kuultiin muun muassa kaupan alan sekä vuokraus- ja korjaustoiminnan asiantuntijoita, jotka edustivat hankkeen kohdesektoreita: vaatteet ja kodintekstiilit, urheiluvarusteet ja kodinkoneet. Suosituksen ovat laatineet Tyrsky-Konsultointi, Ethica, Properta ja Y4 Works. Hanke on toteutettu yhteistyössä Kaupan liiton kanssa.Tukea EU-aloitteille, lisää osaajia ja kiertotalouden kuluttajapalveluiden TKI-ohjelma käyntiinKiertotalousohjelman yhteistyöhankkeessa toteutetussa Kuluttajat kiertotaloudessa -raportissa todetaan, että vaikka kiertotalous ja tarve tavaroiden käyttöiän pidentämiselle on noussut esiin, esimerkiksi suutarien määrä on laskenut merkittävästi viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana. EU:n uudet kiertotalousavaukset, kuten laajennettu ekosuunnitteludirektiivi sekä vihreiden väittämien, korjausoikeuden ja digitaalisen tuotepassin aloitteet luovat pohjan kuluttajalähtöiselle kiertotaloudelle. Kuten Kiertotalous kuluttajakaupassa -politiikkasuosituksessa myös kulutustutkijoiden raportissa painotetaan taloudellisen ohjauksen merkitystä. Lisäksi korostetaan osaamisen ja palveluiden kehittämistä.  Kuluttajien kiertotalouspalveluiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöhön ja osaamiseen tulisi panostaa ainakin ammatillisessa koulutuksessa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Kehittämisohjelmia tarvittaisiin paitsi uusille liiketoimintamalleille, myös toimijoiden ekosysteemeille. Samoin etenkin kiertotaloutta tukeville startup- ja PK-yrityksille voitaisiin räätälöidä rahoitusta tai lainoja, raportissa ideoidaan.Muodollisen koulutuksen ohella kiertotalouden mukaisista toimintamalleista ja esimerkiksi korjaamisesta voitaisiin viestiä laajasti. Tämä auttaisi tekemään kiertotaloutta tukevien palveluiden käytöstä normaalia ja haluttavaa. Kunnat ja paikalliset järjestöt voisivat lisätä korjaamisen näkyvyyttä käytäntönä ja ammattina esimerkiksi erilaisten korjausnäyttelyiden, -kilpailujen, -työpajojen ja -festivaalien avulla.*Suomelle on laadittu strateginen kiertotalouden edistämisohjelma vuoteen 2035. Tavoitteena on muutos, jolla kiertotaloudesta luodaan talouden uusi perusta.

Kiertotalous voisi toteutua kuluttajakaupassa, jos tuotteiden käyttöikää pystytään pidentämään lisäämällä käytettyjen tuotteiden kauppaa sekä vuokraus- ja korjaustoimintaa. Kiertotalous kuluttajakaupassa -hankkeessa laadituissa politiikkasuosituksissa ehdotetaan muun muassa Itävallan mallin mukaista korjausseteliä, jolla kuluttajat saisivat alennusta korjauspalveluista, sekä kotitalousvähennyksen laajentamista uusiin korjauspalveluihin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt ympäristöministeriön ylijohtajan virkaan Ismo Tiaisen 1.5.2023–30.4.2028 väliseksi ajaksi. Ylijohtaja toimii ministeriön konserniohjaus ja kansainväliset asiat -osaston päällikkönä.Ympäristöministeriön uusi konserniohjaus ja kansainväliset asiat -osasto vastaa hallinnonalan tulosohjauksesta sekä toiminnan, talouden ja henkilöstövoimavarojen suunnittelusta. Osasto vastaa myös kansainvälisen yhteistyön ja Euroopan unionin ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön valmistelun yhteensovittamisesta. Lisäksi se ohjaa hallinnonalan tietojärjestelmien ja tietovarantojen kehittämistä ja yhteensovittamista. Osasto aloitti toimintansa 1.1.2023.Ylijohtajan virkaan nimitetty Ismo Tiainen on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hän on vuodesta 2010 lähtien toiminut ympäristöministeriössä esihenkilö- ja johtamistehtävissä. Vuosina 2003–2010 Tiainen toimi Suomen ympäristökeskuksessa (Syke) yksikön johtajana.Ylijohtajan virkaa haki määräajassa 16 henkilöä.LisätietojaJuhani Damski
kansliapäällikkö
p. 029 525 0445
[email protected]

Valtioneuvosto on nimittänyt ympäristöministeriön ylijohtajan virkaan Ismo Tiaisen 1.5.2023–30.4.2028 väliseksi ajaksi. Ylijohtaja toimii ministeriön konserniohjaus ja kansainväliset asiat -osaston päällikkönä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen, jossa halutaan tehostaa ravinteiden puhdistamista yhdyskuntien jätevesistä erityisesti rehevöitymiselle herkillä alueilla. Uutena avauksena ehdotuksessa esitetään lääke- ja kosmetiikkateollisuudelle, joka on merkittävin jätevesissä esiintyvien haitallisten mikroepäpuhtauksien lähde, laajennettua tuottajavastuujärjestelmää. Se velvoittaisi tuottajat osallistumaan tietyin edellytyksin mikroepäpuhtauksien jätevesistä poistamisen aiheuttamiin kustannuksiin.Valtioneuvosto otti tänään kantaa EU:n komission lainsäädäntöehdotukseen yhdyskuntajätevesidirektiivin muuttamisesta ja toimitti sen eduskunnalle sen kannan määrittelyä varten. EU:n komissio julkaisi ehdotuksen lokakuussa 2022. Sillä uudistetaan 30 vuotta vanha direktiivi vastaamaan tämän päivän tarpeita. Tavoitteena on tehostaa jätevesien käsittelyä ja vähentää päästöjä vesiin. Ehdotuksella halutaan myös hillitä ilmastonmuutosta ja tehostaa jätevedenpuhdistamojen energiatehokkuutta niin, että ne olisivat energianeutraaleja vuoteen 2040 mennessä. Puhdistamojen toiminta tulisi kytkeä paremmin kierotalouteen edistämällä ravinteiden talteen ottamista. Myös jätevesien käsittelyn tarkkailua pitää tehostaa lisäämällä näytteiden ottoa ja raportointia. Lisäksi toiminnan tulosten viestintää kansalaisille halutaan parantaa.Valtioneuvoston mukaan direktiiviehdotuksen mukaiset toimet vähentäisivät Euroopan unionin tasolla merkittävästi puhdistamojen kasvihuonekaasupäästöjä ja päästöjä vesistöihin.Suomessa direktiiviehdotuksen toimet vähentäisivät mikroepäpuhtauksien päätymistä vesistöihin ja kiristäisivät puhdistamojen typenpoistovaatimuksia. Ehdotuksen mukaan mikroepäpuhtauksia olisi poistettava ainakin noin 15 suurimmalla laitoksella ja noin 50 laitoksen olisi tehostettava typenpoistoa sisämaassa, jossa Suomen ympäristökeskuksen laatimien selvitysten mukaan hyödyt jäisivät vähäisiksi. Itämeren rannikkovesien levämassaa yhdyskuntien typenpoiston tehostaminen vähentäisi. Energianeutraalisuustavoitteet edellyttävät investointeja biokaasun tuotantoon.Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että jatkovalmistelussa ja neuvotteluissa kiinnitetään huomiota ehdotuksesta johtuviin lisääntyviin kustannuksiin ja hallinnolliseen taakkaan ja varmistetaan, että uudet hallinnolliset velvoitteet ovat oikeassa suhteessa niistä saatuun hyötyyn.

Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen, jossa halutaan tehostaa ravinteiden puhdistamista yhdyskuntien jätevesistä erityisesti rehevöitymiselle herkillä alueilla. Uutena avauksena ehdotuksessa esitetään lääke- ja kosmetiikkateollisuudelle, joka on merkittävin jätevesissä esiintyvien haitallisten mikroepäpuhtauksien lähde, laajennettua tuottajavastuujärjestelmää. Se velvoittaisi tuottajat osallistumaan tietyin edellytyksin mikroepäpuhtauksien jätevesistä poistamisen aiheuttamiin kustannuksiin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Jo yli 27 800 pientalon omistajaa on hakenut ELY-keskukselta avustusta fossiilisen öljy- tai maakaasulämmityksen vaihtamiseen kestävämpään energiaan perustuvaan lämmitykseen viimeisen 2,5 vuoden aikana.Ympäristöministeriö ja Pirkanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottavat”Venäjän hyökkäyssodan käynnistämän energiakriisin keskellä on monen suomalaisen tilannetta helpottanut se, että heillä on ollut mahdollisuus vaihtaa öljylämmitys kestävämpiin vaihtoehtoihin. Kotitalouksille tarjottavat avustukset ovat olleet suosittuja, ja lämmitysremontteja on toteutettu mittava määrä. Urakkaa on kuitenkin vielä jäljellä. Vielä kannattaa harkita, olisiko nyt hyvä hetki vaihtaa oman kodin lämmitys kestävämmäksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.Jo reilut 16 000 toteutunutta lämmitysremonttiaÖljylämmityksen vaihtajille tarjottavaa avustusta on hakenut noin 27 000 kotitaloutta. ELY-keskus on käsitellyt avustushakemuksia yli 24 000 kappaletta, ja myönteisen päätöksen on saanut yli 21 200 hakijaa. Yli 15 500 pientalon omistajaa on jo toteuttanut lämmitysremontin ja saanut avustuksen tililleen. Kotitalouksien öljylämmityksestä luopumisen avustuksia on maksettu nyt yhteensä reilut 61,3 miljoonaa euroa.Suosituimpia öljylämmityksen korvaavia lämmitysmuotoja ovat olleet vesi-ilmalämpöpumppu (69 % avustuksella toteutetuista lämmitysremonteista), maalämpö (19 %) ja kaukolämpö (7 %). Hakemuksia on jonossa noin 3 000 kappaletta, ja viiden kuukauden käsittelyaika lyhenee reipasta vauhtia. Öljylämmityksen vaihtajille tarjottava avustus on ollut haettavissa vuoden 2020 syyskuusta lähtien.Kaasulämmityksen vaihtajille tarjottavaa avustusta on hakenut noin 800 kotitaloutta. ELY-keskus on käsitellyt avustushakemuksia lähes 700 kappaletta, ja myönteisen päätöksen on saanut yli 670 hakijaa. Lähes 250 pientalon omistajaa on jo toteuttanut lämmitysremontin ja saanut avustuksen tililleen. Kotitalouksien kaasulämmityksestä luopumisen avustuksia on maksettu nyt yhteensä noin miljoona euroa.Kaasulämmityksen vaihtajille tarjottava avustus on ollut haettavissa lokakuusta 2022 lähtien. Jonossa on tällä hetkellä noin 80 hakemusta, ja hakemukset käsitellään suunnilleen kuukauden aikana.Ilmastopäästöt pienevät 123 kilotonnilla vuosittainMyönteisiin avustuspäätöksiin on sidottu määrärahaa yhteensä noin 86 miljoonaa euroa. Kun nyt myönteisen avustuspäätöksen saaneet ovat toteuttaneet lämmitysremontit, arvioidaan ilmastopäästöjen pienenevän noin 123 kilotonnilla vuosittain.ELY-keskuksella on jakamattomia määrärahoja vielä suunnilleen 57 miljoonaa euroa. Tämänhetkisellä hakemusvauhdilla määrärahojen arvioidaan riittävän vuoden 2024 loppuun saakka.Avustusta voi saada 2 500 euroa tai 4 000 euroa uudesta lämmitystavasta riippuenAvustusta voivat hakea ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien omakoti- ja paritalojen omistajat, ja sitä voidaan myöntää uudesta lämmitysmuodosta riippuen 2 500 tai 4 000 euroa.Tukea voi hakea öljyä tai maakaasua käyttävän lämmitysjärjestelmän poistamiseen ja korvaamiseen toisella lämmitysjärjestelmällä, ei kuitenkaan fossiilisia polttoaineita tai biokaasua tai -öljyä käyttävällä lämmitysjärjestelmällä.Tarjolla useita eri tilanteisiin sopivia tukimuotojaFossiilisesta lämmityksestä pois vaihtavia pientalojen omistajia tuetaan nyt monin eri tavoin, joten kukin kotitalous voi valita omaan tilanteeseensa ja rakennukseensa parhaiten sopivan tukimuodon useista vaihtoehdoista. Yhteen kohteeseen voi kuitenkin saada vain yhdenlaista valtion tukea.ELY-keskuksen avustuksen lisäksi lämmitysremontteihin on tarjolla kotitalousvähennystä verotuksessa sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn energia-avustusta asuinrakennusten omistajille. Lisäksi ARA myöntää avustusta myös kunnille, seurakunnille ja yhdistyksille fossiilisesta öljy- ja maakaasulämmityksestä luopumiseen.Lue lisää avustuksistaAvustuksen ehdot ja hakeminen: Avustus pientalon öljylämmityksestä luopumiseksi (ely-keskus.fi)Usein kysytyt kysymykset: Avustus öljylämmityksen vaihtajalle (ely-keskus.fi)Avustuksen ehdot ja hakeminen: Avustus pientalon kaasulämmityksestä luopumiseksi (ely -keskus.fi)Usein kysytyt kysymykset: Avustus maakaasulämmityksen vaihtajalle (ely-keskus.fi)Tietoa öljy- ja kaasulämmityksen korvaamisesta muilla lämmitystavoilla (motiva.fi)Öljylämmityksestä luopumisen avustukset kunnille, seurakunnille ja yhdistyksille (ara.fi)Asuintalojen energia-avustus (ara.fi)Asiakaspalvelu ja neuvontaAvustuksen ehdot ja hakeminen: Ypäristöasioiden asiakaspalvelu (ely-keskus.fi)Tekniset ratkaisut: Kuluttajien energianeuvonta (motiva.fi)Lisätietoja medialleMinisterin haastattelupyynnöt:
Heikki Isotalo
ministeri Maria Ohisalon erityisavustaja
p. 040 8617 204
[email protected]Avustus:
Vesa-Pekka Heikkilä
ryhmäpäällikkö
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
p. 0295 036 324
[email protected]Fossiilisesta öljy- ja kaasulämmityksestä luopuminen:
Pekka Kalliomäki
rakennusneuvos
ympäristöministeriö
p. 0295 250 114
[email protected]

Jo yli 27 800 pientalon omistajaa on hakenut ELY-keskukselta avustusta fossiilisen öljy- tai maakaasulämmityksen vaihtamiseen kestävämpään energiaan perustuvaan lämmitykseen viimeisen 2,5 vuoden aikana.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Helmi-ohjelmassa ennallistettiin viime vuonna 6700 hehtaaria soita, mikä päihittää aiemmat ennätysvuodet 2021 ja 2020. Ennallistaminen on keskittynyt pääosin valtion maille ja työstä on vastannut Metsähallitus. Helmi-ohjelmassa eri elinympäristöjen tilaa parannettiin useilla eri toimilla sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella.”Soiden suojelussa ja ennallistamisessa saavutimme jälleen huipputulokset. Suomessa on valtavasti soihin liittyvää osaamista. Jotta saavutamme merkittävät ennallistamistavoitteet, tarvitsemme yhä lisää osaavia kaivinkoneurakoitsijoita ja ennallistamisen suunnittelijoita”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.Soita suojeltiin 5500 hehtaaria vuonna 2022. Suojeltujen soiden tilaa ja vesitaloutta on parannettu myös luonnonsuojelun ja metsätalouden yhteistyönä ohjaamalla vesiä ojitetuilta alueilta kuivahtaneille soille. Tätä on tehty yhteensä 26 kohteella.Uhanalaisten vesilintujen olot kohenevat”Helmi-ohjelmalla vahvistetaan Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvataan luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluita. Ohjelma pitää sisällään merkittävän toimenpidekokonaisuuden Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä. Olen tyytyväinen Helmi-ohjelman vahvaan alkuun”, maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen sanoo. Lintuvesien hoito ja kunnostus on myös jatkunut tehokkaana. Arvokkaita linnustoalueita on kunnostettu valmiiksi 20 aluetta ja hoito-kunnostustoimia on tehty 37 alueella. Alueita on niitetty, raivattu ja ruopattu sekä tehty hoitokalastuksia. Helmi-vieraspetohankkeessa on pyydetty vieraspetoja 72 arvokkaalla lintuvedellä. Lisäksi Sotka-kosteikot -hankkeessa on perustettu ja kunnostettu 19 lintukosteikkoa, ja Sotka-levähdysalueet-hankkeessa on perustettu vapaaehtoisia rauhoitus- ja levähdysalueita 8 kappaletta. Vieraspetojen minkin ja supikoiran pyynti on tärkeää luonnonsuojelutyötä, koska vieraspedot lisäävät varsinkin maassa pesiviin lintulajeihin kohdistuvaa saalistuspainetta. Luonnon tilaa parantavia toimia tehdään monissa elinympäristöissäMetsäisissä elinympäristöissä hoitotyötä on tehty suojelualueilla 656 hehtaarilla. Metsähallituksen metsätalousalueilla lehtojen ja paahdeympäristöjen hoitoa tehtiin 31 hehtaarilla ja kulotuksia peräti 438 hehtaaria. Lisäksi täydennettiin rajoitetussa metsätalouskäytössä tai kokonaan sen ulkopuolella olevista kohteista koostuvaa alue-ekologista verkostoa 6565 hehtaarilla. Pienvesienkin tilaa on parannettu: 23 kilometriä puroja on kunnostettu ja 125 vaellusestettä poistettu. Lisäksi on kunnostettu 9 merenrannikon fladaa ja kluuvia. Suomen Metsäkeskus on tehnyt kuudella purokohteella valuma-alueen kunnostuksia, joiden vaikutus ulottuu 11 000 valuma-aluehehtaarin ja 60 purokilometrin alueelle. Erilaisia rantaluontotyyppejä on hoidettu ja kunnostettu 31 kohteella. Satoja lähdekohteita on inventoitu hoitotarpeen arvioimiseksi ja suojelualueilla on kunnostettu 14 lähdettä.Perinnebiotooppien kunnostuksia on tehty 242 kohteella yli tuhannen hehtaarin alalla. Tavoitteena Helmi-ohjelmassa on parantaa yhteensä 26 000 perinnebiotooppihehtaarin laatua ja saada hoidossa olevien perinnebiotooppien pinta-ala 52 000 hehtaariksi.Vaikuttava luonnonhoito edellyttää myös luontotyyppien, lajien ja niiden hoitotarpeen ja -mahdollisuuksien kartoittamista maastossa ja kartoituksiin pohjautuvien ekologisesti vaikuttavien ja kustannustehokkaiden hoitosuunnitelmien tekemistä. Erilaisia inventointeja on tehty yli 50 000 hehtaaria ja uusia hoitosuunnitelmia on valmistunut 303 kappaletta. Hoitotoimenpiteiden vaikutuksia maastossa selvitetään myös erilaisin seurannoin. Helmi-ohjelmaHelmi-elinympäristöohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma. Helmi-ohjelmassa on parannettu soiden, lintuvesien, perinnebiotooppien, metsien, pienvesien ja rantojen tilaa. Toimijoina ovat olleet alueelliset ELY-keskukset, Metsähallituksen Luonto- ja eräpalvelut ja Metsätalous Oy, Suomen metsäkeskus ja Suomen riistakeskus sekä lukuisat kunnat ja järjestöt. Toimenpiteitä on tehty sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella.Helmi-ohjelman tulosten seuranta LisätietojaAntti Heikkinen
Ministeri Ohisalon erityisavustaja
[email protected]
p. 050 348 1406Lasse Kontiola
Ministeri Kurvisen erityisavustaja
[email protected]
p. 029 516 2144Maaret Väänänen
erityisasiantuntija, Helmi-ohjelman ohjelmapäällikkö
ympäristöministeriö
[email protected]
p. 050 593 9803Heidi Krüger
projektipäällikkö
maa- ja metsätalousministeriö
[email protected]
p. 050 439 0962Ville Schildt
neuvotteleva virkamies 
maa- ja metsätalousministeriö 
[email protected]
p. 040 721 0687

Helmi-ohjelmassa ennallistettiin viime vuonna 6700 hehtaaria soita, mikä päihittää aiemmat ennätysvuodet 2021 ja 2020. Ennallistaminen on keskittynyt pääosin valtion maille ja työstä on vastannut Metsähallitus. Helmi-ohjelmassa eri elinympäristöjen tilaa parannettiin useilla eri toimilla sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmastonmuutoksen kysymykset tulisi huomioida läpileikkaavasti kaikessa kulttuuriympäristötyössä. Kulttuuriympäristöasiantuntijoiden osaaminen on saatava mukaan ratkomaan ympäristössämme vaikuttavia monitahoisia kriisejä. Kulttuuriympäristö-, ilmastonmuutos- ja rakennusalan asiantuntijat tarvitsevat yhteisiä tilaisuuksia ja laskentamenetelmiä. Muun muassa tällaisia toimenpide-ehdotuksia seuloutui ympäristöministeriön Sitowise Oy:llä teettämässä selvityksessä, joka tarkasteli ilmastomuutosta ja kulttuuriympäristöä.Lämpötilan vaihtelut, lisääntyneet sademäärät, sään ääri-ilmiöt sekä muutokset kosteusolosuhteissa ja merenpinnan nousu vaikuttavat suoraan tai välillisesti kulttuuriympäristöön. Kulttuuriympäristöjä ovat maisemat ja paikat, joissa ihmisen kädenjälki näkyy. Ne ovat vaalittuja historiallisia kohteita, mutta myös arkisia elinympäristöjä, jotka vaikuttavat suuresti siihen, miten koemme esimerkiksi muuttuvan ilmaston.”Ilmastonmuutoksen hillintätoimet voivat aiheuttaa riskejä kulttuurihistoriallisille kohteille. Toisaalta kulttuuriympäristöjen ja maisemien hyvä hoito sekä kulttuuriperintöön liittyvät toimintatavat ja tiedot ovat usein niitä toivottuja ratkaisuja, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta. Halusimme selvittää tarkemmin ilmastonmuutoksen ja kulttuuriympäristöjen välisiä suhteita”, ympäristöneuvos Tuija Mikkonen taustoittaa. Raportti käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia, hillintää ja sopeutumista Suomen kulttuuriympäristöissä. Se pohjautuu kirjallisuuslähteisiin, valtionhallinnon strategioihin ja ohjelmiin sekä kulttuuriympäristöalan asiantuntijoiden haastatteluihin. Työn merkittävänä perustana oli Euroopan Unionin asiantuntijaryhmän raportti Strengthening Cultural Heritage Resilience for Climate Change.”Aihe tunnistetaan hyvin ajankohtaiseksi kulttuuriympäristöalalla, ja omaa osaamista ollaan valmiita jakamaan muille tahoille. Alan toimijat toivovat, että yhtenäisiä laskenta- ja seurantamenetelmiä kehitetään, mikä auttaisi osoittamaan ilmastonmuutoksen vaikutukset ja toisaalta, mikä vaikutus sitä torjuvilla toimilla on. Monialaista tutkimusta ja koulutusta sekä yleistä tietoisuutta toivotaan lisää”, raportin laatimista ja selvitystyötä Sitowisessä vetänyt Heli Nukki kertoo.”Ilmastonmuutos tuo haasteita, joiden rinnalla kulttuuriympäristöjen vaaliminen hankaloituu.  Tutkimustieto ja käytännön kokemukseen perustuvat toimenpiteet on saatava laajasti käyttöön. Tarvitsemme avointa keskustelua kulttuuriympäristöjen arvoista, ohjauskeinoista ja kannustimista”, Nukki selventää.Raportin toimenpide-ehdotukset ovat keskustelunavaus kulttuuriympäristöjen parissa tehtävästä ilmastotyöstä. ”Seuraavaksi tarvitsisimme tarkempaa tietoa esimerkiksi siitä, minkälaisia kustannus- ja seurannaisvaikutuksia kulttuuriympäristöihin liittyvillä ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen toimenpiteillä on”, Mikkonen peräänkuuluttaa.Selvitys: Ilmastonmuutos ja kulttuuriympäristö. Tunnistetut vaikutukset sekä hillinnän ja sopeutumisen edistäminen (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)LisätiedotTuija Mikkonen
ympäristöneuvos
ympäristöministeriö
[email protected]
p. 0295 250 184Heli Nukki
vanhempi asiantuntija
Sitowise Oy
[email protected]
p. 044 427 9930

Ilmastonmuutoksen kysymykset tulisi huomioida läpileikkaavasti kaikessa kulttuuriympäristötyössä. Kulttuuriympäristöasiantuntijoiden osaaminen on saatava mukaan ratkomaan ympäristössämme vaikuttavia monitahoisia kriisejä. Kulttuuriympäristö-, ilmastonmuutos- ja rakennusalan asiantuntijat tarvitsevat yhteisiä tilaisuuksia ja laskentamenetelmiä. Muun muassa tällaisia toimenpide-ehdotuksia seuloutui ympäristöministeriön Sitowise Oy:llä teettämässä selvityksessä, joka tarkasteli ilmastomuutosta ja kulttuuriympäristöä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt yhteensä reilut 1,5 miljoonaa euroa avustuksia 18 kunnalle eripuolilla Suomea ja 10 maakunnan liitolle vihreän siirtymän investointihankkeita edistäviin selvityksiin ja kaavoitukseen.Avustettavat selvitykset ja kaavoitus liittyvät esimerkiksi suuren kokoluokan aurinko-, ja tuulivoimatuotantoon, metanolilaitokseen, vetytankkausasemaan, lämmön kausivarastoon, maanalaiseen lämpöön sekä usean eri vihreän teknologian yhdistävään teollisuusalueisiin. Hankkeiden tulee noudattaa ”ei merkittävää haittaa” (Do No Significant Harm) -periaatetta.Avustuksilla edistetään vihreää siirtymää ja hallitusohjelman tavoitteita Suomen hiilineutraaliudesta vuonna 2035. Avustukset perustuvat vuoden 2022 talousarvioesitykseen ja vuoden 2022 toiseen lisätalousarvioon. Osa rahoista on peräisin Euroopan unionin NextGeneration EU -elpymis- ja palautumistukivälineestä, ja niiden käytöstä on linjattu Suomen kestävän kasvun ohjelmassa. Viime lokakuussa päättyneessä erityisavustushaussa määrärahaa oli jaossa noin 1,75 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriö sai 46 hakemusta, ja niissä haettiin avustusta yhteensä noin 2,4 miljoonaa euroa. Aikaisemmassa, vuoden 2022 alussa toteutetussa avustushaussa ympäristöministeriö myönsi 435 400 euroa avustusta seitsemän kunnan ja maakuntaliiton selvityksiin ja kaavoitukseen.Ympäristöministeriö avaa seuraavan avustushaun maaliskuussa 2023. Avustuksen saaja, hanke ja avustussummaEU:n Next Generation EU -elpymis- ja palautusmistukivälineestä myönnetyt avustukset:Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään Kulomäen lämmön kausivaraston asemakaavoitus, 52 500 eLappeenrannan kaupunki, St1 Ihalaisen metanolilaitoksen viranomaisprosessien kehittäminen: asemakaava, selvitykset ja lupaprosessit, 66 640 eLahden kaupunki, Vetytankkausaseman kaavoitusta tukeva selvitys, 28 000 eTornion kaupunki 2.0, Arctio Industrial Park-yritysalueen asemakaavoitusta tukevat selvitykset, 117 778 ePertunmaan kunta, Kuortin teollisuusalueen lisäkaavoitus aurinkosähköpuistolle ja biokaasulaitokselle, 13 510 eKansallisesta määrärahasta myönnetyt avustukset:Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon aurinkovoimapotentiaalin selvitys, 30 000 eEtelä-Savon liitto, Selvitys Etelä-Savon potentiaalisista uusiutuvan energian tuotantoalueista, 55 300 ePohjanmaan liitto, Vihreän siirtymän investointien vauhdittaminen Pohjanmaalla –selvityshanke,70 000 ePohjois-Karjalan liitto, Pohjois-Karjalan tuulivoimapotentiaaliset alueet ja vaikutusten arviointi, 57 750 eHämeen maakuntaliitto, Kanta-Hämeen uusiutuvan energian mahdollisuudet maakunnan hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi, maakuntakaavan taustaselvitys, 70 000 eLapin liitto, Lapin tuulivoimaselvitys 2023-2024, 129 900 ePirkanmaan liitto, Tuulienergian mahdollisuudet maakuntakaavassa Pirkanmaalla – osa II, 18 200 eKeski-Suomen liitto 2.0, Keski-Suomen maakuntakaavan 2040 tuulivoimamerkintöjen ja -määräysten kokonaisvaikutusten arviointi, 22 400 eKymenlaakson liitto, Kymenlaakson Vetylaakso-innovaatioalustan investointien edistäminen alueidenkäytön suunnittelun keinoin, 28 000 ePäijät-Hämeen liitto, Lisää kestävää energiaa (LIKE), 49 000 €Pihtiputaan kunta,3K Vihreän siirtymän esiselvitys -hanke / Pihtipudas – Pyhäjärvi – Kiuruvesi, 63 000 eVaalan kunta, Vihreää virtaa Vaalasta – selvitys uusiutuvan energian tuottamisen mahdollisuuksista Vaalan kunnassa, 90 300 eUtajärven kunta, Mustikkakankaan teollisuusalueen kaavoitus ja siihen liittyvät selvitykset ja suunnittelu, 53 935 eKärkölän kunta, Kärkölän uusiutuvan energiantuotannon alueiden selvitys, 60 157 eKauhajoen kaupunki, Aronkylän teollisuusalueen uusiutuvan energian tuotanto, 34 300 eJoensuun kaupunki, Joensuun seudun yleiskaavan päivittäminen – energiainfrastruktuuri selvitys, 35 000 eLohjan kaupunki 2.0, Selvitys uusiutuvan energian potentiaalista Lohjalla – varautuminen maankäytön suunnittelussa, 35 000 eTampereen kaupunki, Selvitys maanalaisista energiaratkaisuista ja niiden potentiaalisista sijainneista Tampereella, 57 400 eRautjärven kunta, Änkilän aurinkovoimapuiston yleiskaavoitus, 20 200 eImatran kaupunki, Imatran kaupungin aurinkopuistojen yleis- ja asemakaavoitus, 56 000 ePieksämäen kaupunki, Pieksämäen kaupungin aurinkosähkövoimalat, 49 000 eLappeenrannan kaupunki, Huuhansuon aurinkovoimalan osayleiskaava, selvitykset ja lupaprosessitLoviisan kaupunki, Loviisan aurinkovoimakaavat ja –selvitykset, 83 104 e

Ympäristöministeriö on myöntänyt yhteensä reilut 1,5 miljoonaa euroa avustuksia 18 kunnalle eripuolilla Suomea ja 10 maakunnan liitolle vihreän siirtymän investointihankkeita edistäviin selvityksiin ja kaavoitukseen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön tilaama selvitys tarkastelee asunnottomuuden kehitystä ja keinoja, joilla asunnottomuus voidaan poistaa. Selvityshenkilö Juha Kaakinen kannustaa jatkamaan asunto ensin -periaatteen mukaista työtä ja kehittämään sitä niin, että tukea on helposti saatavissa ja se palvelee monipuolisesti erilaisista syistä johtuvaa asunnottomuutta. Erityishuomio on kohdistettava eniten palvelua ja tukea tarvitseviin ryhmiin.”Asunnottomuuden poistamisessa Suomessa on tänään laaja yksimielisyys, mutta aikanaan sitä pidettiin utopistisena tavoitteena. Nyt se on konkreettisten askelten päässä. Tarvitsemme kansallisen ohjelman asunnottomuuden poistamiseksi vuoteen 2027 mennessä. On tärkeää, että kaikki puolueet sitoutuvat tällaiseen ohjelmaan ja siihen tarvittaviin resursseihin”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo alleviivaa.Suomi on onnistunut kääntämään asunnottomuuden laskuunSuomi on Euroopan maista ainoana onnistunut kääntämään asunnottomuuden laskuun. Suomen ohella myönteistä kehitystä on nähtävissä Norjassa ja viime aikoina myös Tanskassa ja Skotlannissa.Vuosina 2008–2022 yksinelävien asunnottomien määrä on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n tilastoissa laskenut 54 prosenttia ja pitkäaikaisasunnottomien 68 prosenttia.Marraskuussa 2022 Suomessa oli 3 686 yksinelävää asunnotonta ja 1 133 pitkäaikaisasunnotonta. Vuodesta 2021 asunnottomien määrä väheni: yksin eläviä asunnottomia oli 262 ja pitkäaikaisasunnottomia 185 vähemmän. Huolestuttavaa on, että vuoden 2021 jälkeen alle 25-vuotiaiden nuorten asunnottomuus on lisääntynyt.Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa on tavoitteeksi asetettu asunnottomuuden puolittaminen vuoteen 2023 mennessä ja poistaminen vuoteen 2027 mennessä. Vertailuvuonna 2018 yksineläviä asunnottomia oli 4 882 ja perheitä 159. Vaikka asunnottomuuden puolittaminen ei vielä ole toteutunut, selvityksen mukaan asunnottomuuden poistaminen vuoteen 2027 mennessä on realistinen tavoite.”Pitkäjänteinen työ on tuottanut tuloksia ja laaja yhteiseen tavoitteeseen ja yhdessä tekemiseen sitoutunut ammattilaisten joukko luo uskoa. Vahva yhteistyökulttuuri ja poliittinen tahto ovat mahdollistaneet asunnottomuuden vähentymisen ja tekevät sen poistamisesta täysin realistisen tavoitteen”, selvityshenkilö Juha Kaakinen toteaa. Asunnottomuuden poistaminen tarkoittaisi käytännössä sitä, ettei Suomessa enää ole ulkona asuvia, eikä laitoksista kotiuteta ketään asunnottomina.Tarvitaan matalan kynnyksen moniammatillista tukeaSelvitys ehdottaa, että asunto ensin -periaatteen mukaista työtä jatketaan: asunnon saaminen ei edellytä elämäntapamuutosta tai tervehtymistä. Selvitys esittää, että toimintatapaa kehitetään edelleen siten, että vahvistetaan asunnottomien asiakkaiden tilanteen ymmärrystä, kunnioittavaa kohtaamista sekä kuntouttavaa työotetta. Erityistä painoa on laitettava haavoittuvimmassa asemassa olevien ja marginaalissa elävien ihmisten tavoittamiseen ja auttamiseen.  Työtä varten kuultu asiantuntijajoukko pitää valtion vahvaa osallistumista tärkeänä ja asunnottomuuden poistamisesta halutaan tehdä yhteinen asia. Asunnottomuuden poistaminen edellyttää uudenlaista kumppanuutta ja yhdessä tekemistä, missä hyvinvointialueet ja kunnat ovat ratkaisevassa roolissa. Lähipalvelua on edelleen saatava, vaikka palvelun järjestämisvastuu nyt on hyvinvointialueen leveämmillä hartioilla.Huomiota on kiinnitettävä hajautettuihin, liikkuviin ja erikoistuneisiin palveluihin, joilla autetaan erityisesti pitkäaikaisasunnottomia. Lisäksi on pidettävä huolta, ettei uusia asunnottomia tule, vaikka riski menettää asunto taloudellisista syistä uhkaa entistä useampaa. Monialainen asumisneuvonta ja häätöjen ennaltaehkäisy ovat siksi tärkeitä keinoja.Selvitys esittää kansallista ohjelmaa, joka vahvistaisi koordinaatiota ja rahoitusta. Keskeisenä kehittämiskohteena nousevat esiin pysyvät asumisratkaisut ja asumispäivystys, joiden tarkoituksena olisi minimoida tilapäiset ratkaisut. Lisäksi kaivataan lisää tutkimusta ja tyhjien asuntojen parempaa hyödyntämistä.Kotiin. Selvitysraportti tarvittavista toimenpiteistä asunnottomuuden poistamiseksi vuoteen 2027 mennessä.  LisätiedotHeikki Isotalo
ministerin erityisavustaja
040 8617 204
[email protected]Juha Kaakinen
selvityshenkilö
p. 050 670 88

Ympäristöministeriön tilaama selvitys tarkastelee asunnottomuuden kehitystä ja keinoja, joilla asunnottomuus voidaan poistaa. Selvityshenkilö Juha Kaakinen kannustaa jatkamaan asunto ensin -periaatteen mukaista työtä ja kehittämään sitä niin, että tukea on helposti saatavissa ja se palvelee monipuolisesti erilaisista syistä johtuvaa asunnottomuutta. Erityishuomio on kohdistettava eniten palvelua ja tukea tarvitseviin ryhmiin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Tänään julkaistu Suomen Dasgupta-selvitys avaa, mitä uraauurtava Dasgupta-raportti ja sen kymmenen muutospolkua tarkoittavat Suomelle. Selvitys korostaa, että kaikilla talouden sektoreilla on vaikutuksia luontokatoon mutta myös mahdollisuuksia sen ehkäisyyn.”Meidän täytyy kohdella luontoa arvokkaana pääomana, koska koko yhteiskuntamme on riippuvainen luonnosta. Taloudellista kestävyyttä ei ole olemassa ilman ekologista kestävyyttä. Jatkossa kaikkien valtion päätösten, on sitten kyse laeista, asetuksista tai rahankäytöstä, tulisi olla ekologisten reunaehtojen sisällä. Valtiovarainministeriön keltaisen kirjan on muututtava vihreäksi kirjaksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.Suomen Dasgupta-selvityksen mukaan ihmiskunnan varallisuus on kasvanut luonnon kustannuksella. Luonnon kantokyvyn ylittyminen johtaa hyvinvointimme laskuun, kun luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut eivät riitä tyydyttämään nykyistä kulutustasoa. Toimintatapoja on muutettava kaikilla yhteiskunnan tasoilla, jotta luonnon monimuotoisuutta voidaan turvata. ”Hahmotelluissa muutospoluissa on runsaasti konkreettista evästystä meille poliitikoille ja erityisesti tulevalle hallitukselle. Selvityksessä esitettyjä toimenpiteitä ovat muun muassa luonnonsuojelu, ennallistaminen, kulutustottumusten muuttaminen, tuotantoteknologian muuttaminen, kauppapoliittiset toimenpiteet, luonnolle haitallisten tukien poisto, taloudellisen mittariston muutos ja institutionaaliset muutokset esimerkiksi rahoitusmarkkinoissa ja koulutuksessa”, ministeri Ohisalo painottaa.Talouden luontovaikutusten ja luonnon talousvaikutusten mittaamista kehitettäväDasguptan raportin mukaan luonnon monimuotoisuuden mittaamiseen ja arvottamiseen ei ole olemassa yksiselitteistä tapaa. Pelkän hintalapun asettaminen luonnolle ei siis ole mahdollista. Suomen Dasgupta-selvitys korostaa, että luonnon monimuotoisuuden, ekosysteemipalvelujen ja luontopääoman huomioimiseksi tarvitaan mittareita, jotka mahdollistavat ympäristön ja talouden välisten kytköksien seurannan. Myös tuotantoketjujen luontohaittojen mittaamista on kehitettävä ja säänneltävä.”Rahoitusmarkkinoita on kehitettävä sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla. Julkisten rahoittajien pitäisi vaatia rahoituspäätöksissään luonnon monimuotoisuuteen liittyvät riskit, hyödyt ja mahdollisuudet. Myös institutionaaliset sijoittajat kuten eläkerahastot voisivat omaksua vapaaehtoisesti saman toimintamallin”, ministeri Ohisalo summaa.Suomen Dasgupta-selvityksen on ympäristöministeriön tilauksesta toteuttanut Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus koordinoi monitieteistä tiedepaneelia, joka selvitti, mitä Dasguptan raportin muutospolut Suomessa konkreettisesti tarkoittavat. Dasguptan raporttiProfessori Partha Dasgupta keskittyy Iso-Britannian valtionvarainministeriölle toteutetussa raportissa yhteiskunta- ja talousjärjestelmämme valuvikoihin, jotka aiheuttavat luonnon monimuotoisuuden häviämistä. Raportissa luodataan myös mahdollisia ratkaisuja luontokadon pysäyttämiseksi. Keskeisessä osassa raporttia ovat kymmenen muutospolkua, joiden avulla luonnon kysyntä ja tarjonta voidaan tasapainottaa. Dasguptan raportin viesti on, että ihmiskunta ja talous ovat riippuvaisia luonnon tarjoamista palveluista ja että luontoa tulisi ajatella yhtenä pääoman muotona taloudellisen ja sosiaalisen pääoman rinnalla.

Tänään julkaistu Suomen Dasgupta-selvitys avaa, mitä uraauurtava Dasgupta-raportti ja sen kymmenen muutospolkua tarkoittavat Suomelle. Selvitys korostaa, että kaikilla talouden sektoreilla on vaikutuksia luontokatoon mutta myös mahdollisuuksia sen ehkäisyyn.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kulttuuriympäristöpäiviä vietetään vuosittain ympäri Eurooppaa tuhansissa tapahtumissa. Tänään avattu Elävä perintö -teemavuosi painottaa aineetonta kulttuuriperintöä, joka siirtyy ihmiseltä ja sukupolvelta toiselle. Elävää perintöä ovat muun muassa käsityöt ja ruokaperinteet tai luontoon ja rakennusperintöön liittyvät tavat, tiedot ja taidot. Tapahtumajärjestäjät ovat tervetulleita mukaan omalla tavallaan nostamaan esiin elävän perinnön esimerkkejä.Tuokaa yhteisönne aarteet esiinKulttuuriympäristöpäivien tapahtumia ovat aikaisempina vuosina olleet muun muassa opastetut kierrokset, sadonkorjuujuhlat, pihatanssit ja työpajat. Tapahtumia järjestävät muun muassa kunnat, museot ja erilaiset yhdistykset. Päiviä vietetään 4.–11.9.2023, mutta ohjelmaa voi olla myös muina aikoina.”Kulttuuriympäristöpäivien tapahtumat edistävät paitsi kulttuuriperinnön tuntemusta myös demokratiaa ja tasa-arvoa. Kaikki voivat järjestää tapahtuman päiville ja olla oman kulttuuriperintönsä asiantuntijoita”, tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen kannusti avatessaan teemavuoden.Mukaan pääsee helposti ilmoittamalla oman tapahtumansa päivien kalenteriin. Tapahtuma voi olla pieni tai suuri, ja missä päin maata tahansa – kaikki sopivat kalenteriin. Tapahtumanjärjestäjät saavat käyttöönsä maksutonta materiaalia ja näkyvyyttä Kulttuuriympäristöpäivien viestintäkanavissa.Tapahtumien lisäksi teemaa voi nostaa esiin sosiaalisessa mediassa #EläväPerintö aihetunnisteella.Kulttuuriympäristöpäivät on Euroopan suurin yleisötapahtumien kokonaisuusKulttuuriympäristöpäivät, European Heritage Days, on Euroopan suurin yleisötapahtumien kokonaisuus, jota vietetään 48 maassa. Päivien tapahtumat tekevät kulttuuriympäristöjä ja kulttuuriperintöä entistä tutummiksi ja lisäävät niiden arvostusta.Euroopan kulttuuriympäristöpäivien teemavuoden Elävä perintö (Living Heritage) lisäksi tänä vuonna juhlistetaan 20-vuotiasta Unescon yleissopimusta aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta ja Suomen 10-vuotisjuhlaa sopimuksen jäsenmaana.Kulttuuriympäristöpäiviä vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta. Suomessa kulttuuriympäristöpäiviä koordinoivat ympäristöministeriö ja Kotiseutuliitto yhdessä Museoviraston, Opetushallituksen, opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran ja Suomen museoliiton kanssa.LisätietoaSuomen Kotiseutuliiton verkkosivuillaEuroopan kulttuuriympäristöpäivien verkkosivuEhdota tapahtumaasi kalenteriin​​​​​​​Elävän perinnön teemavuosiHanna Hämäläinen
​​​​​​​suunnittelija
​​​​​​​ympäristöministeriö
​​​​​​​[email protected]
​​​​​​​p. 0400 143 956Riina Koivisto
​​​​​​​koordinaattori
​​​​​​​Suomen Kotiseutuliitto
​​​​​​​[email protected]
​​​​​​​p. 044 9834 55

Kulttuuriympäristöpäiviä vietetään vuosittain ympäri Eurooppaa tuhansissa tapahtumissa. Tänään avattu Elävä perintö -teemavuosi painottaa aineetonta kulttuuriperintöä, joka siirtyy ihmiseltä ja sukupolvelta toiselle. Elävää perintöä ovat muun muassa käsityöt ja ruokaperinteet tai luontoon ja rakennusperintöön liittyvät tavat, tiedot ja taidot. Tapahtumajärjestäjät ovat tervetulleita mukaan omalla tavallaan nostamaan esiin elävän perinnön esimerkkejä.

Lähde: ym.fi