NordenBladet — Eduskunta hyväksyi tänään rakentamislain. Uusi laki tuo ilmastonmuutoksen torjunnan kattavasti osaksi rakentamisen lainsäädäntöä. Laki myös sujuvoittaa rakentamista, vauhdittaa kiertotaloutta ja digitalisaatiota ja parantaa rakentamisen laatua. Rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025.Aiemmin eduskunta hyväksyi kokonaisuuteen liittyvät lait rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä, maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta ja rakentamisen pätevyyksistä.”Olen iloinen, että eduskunta hyväksyi uuden rakentamislain, joka auttaa alaa kehittymään. Samalla otettiin askel kohti hiilineutraalia Suomea, sillä ilmastonäkökulma on vahvasti mukana lainsäädännössä. Meillä Suomessakin rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmanneksen kasvihuonepäästöistä, joten vähäpäästöisillä ratkaisuilla on iso kysyntä”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Työkaluja ilmastonmuutoksen hillintäänSuurin muutos nykyiseen maankäyttö- ja rakentamislakiin on ilmastonmuutoksen hillinnän tuominen osaksi rakentamisen lainsäädäntöä. Laki ohjaa rakentamaan vähähiilisesti, eli huomioimaan rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt.Käytännössä tämä tapahtuu uuden lain nojalla myöhemmin annettavilla asetuksilla. Asetukset rakennuksen ilmastoselvityksestä, materiaaliselosteesta ja hiilijalanjäljen raja-arvoista tulevat osaksi Suomen rakentamismääräyskokoelmaa.Laki vahvistaa rakentamisen kiertotaloutta. Uusien olennaisten teknisten vaatimusten mukaan rakennukset on suunniteltava pitkäikäisiksi ja muunneltaviksi. Uusista ja purettavista rakennuksista on selvitettävä käytetyt ja vapautuvat materiaalit sekä rakennuspaikalta pois kuljetettava maa- ja kiviaines ja vaarallisten jätteiden määrä.Yksi lupamuoto ja korkeampi lupakynnys sujuvoittavat rakentamistaNykyiset rakennuslupa ja toimenpidelupa korvataan yhdellä lupamuodolla, rakentamisluvalla. Lupaa edellyttävien rakentamishankkeiden kynnystä nostetaan siten, että jatkossa esimerkiksi alle 30 neliön varaston tai pihasaunan voi rakentaa ilman lupaa, kunhan rakentamis- ja kaavamääräykset sekä rantarakentamisen säännökset täyttyvät. Kaikki rakennukset kuluttavat jatkossakin tontin rakennusoikeutta.Rakentamisen laatua parannetaan selkeyttämällä vastuitaVastuu rakentamishankkeen toteutuksen kokonaisuudesta säädetään päävastuulliselle toteuttajalle. Rakentamishankkeeseen ryhtyvä voi valita, nimeääkö hankkeeseensa päävastuullisen toteuttajan vai ottaako tehtävän itse vastattavakseen. Rakennushankkeen osapuolet velvoitetaan tekemään yhteistyötä ja vaihtamaan tietoja hyvän laadun takeeksi.Valinnanvara korjaamisessa tukee rakennusten omaleimaisuuden säilymistäRakennuksen voi korjata myös alkuperäisellä tai sen jälkeisellä rakentamistavalla, kunhan korjattava rakenne tai rakennusosa on teknisesti toimiva ja korjaushanke täyttää energiatehokkuusvaatimukset. Ajatuksena on, että eri aikakausien rakennustekniikoita ei tarvitse sekoittaa keskenään.Korjaaminen ei saa haitata rakennusten säilymistä tai heikentää esimerkiksi rakennuksen tai kulttuuriympäristön rakennustaiteellista arvoa.Eduskunta teki rakentamislakiin muutoksiaMerkittävimmät eduskunnan rakentamislakiesitykseen tekemät muutokset koskevat rakennuksen purkamisluvan edellytyksiä ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen helpottamista.Rakennuksen voi purkaa, jos se sijaitsee alueella, jolla rakennukset ovat menettäneet suurimman osa arvostaan, ja jos purkaminen johtaa merkittävään materiaalien uudelleen käyttöön tai kierrätykseen. Tällöin ei sovelleta säännöstä, jonka mukaan purkaminen ei saisi aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueidenkäytön muulle järjestämiselle.Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta voidaan muuttaa esimerkiksi asumiseen sopivaksi asemakaava-alueella poikkeamisluvalla. Muutokseen voidaan katsoa olevan erityinen syy, jos käyttötarkoituksen muutoksella tuetaan rakennetun ympäristön kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä.Poikkeamislupamenettely on kaavan muuttamista joustavampi menettely. Valtakunnallisesti määritelty poikkeamisperuste tuo varmuutta investointeihin, tehostaa tilankäyttöä ja auttaa vähentämään tyhjien tilojen määrää.Digitalisaation avulla rakentamisen tiedot luotettavasti käyttöönRakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevassa laissa säädetään tiedoista, jotka kuntien ja maakuntien liittojen on jatkossa toimitettava uuteen valtakunnalliseen tietojärjestelmään. Eduskunta hyväksyi lain 24.2. Samassa yhteydessä hyväksyttiin muutos nykyiseen maankäyttö- ja rakennuslakiin, jossa säädetään alueidenkäytön tietojen digitaalisuudesta.Lakiuudistus antaa odotetun pohjan rakennetun ympäristön digitalisaatiolle, josta hyötyvät kaikki. Se sujuvoittaa prosesseja, tukee rakennusten korjaamista ja ylläpitoa sekä helpottaa ilmastovaikutusten laskentaa ja materiaalien seurantaa. Keskeinen muutos liittyy tietojen yhdenmukaisuuteen: jatkossa rakentamisluvitus ja alueidenkäytön suunnitelmat tehdään yhteentoimivan tietomallin mukaisina koneluettavassa muodossa.Suomen ympäristökeskuksen uusi rakennetun ympäristön tietojärjestelmä aloittaa toimintansa 1.1.2024, jolloin se on valmis vastaanottamaan tietoja. Rakentamisen tiedot tulee toimittaa järjestelmään viimeistään vuoden 2027 loppuun mennessä ja alueidenkäytön tiedot vuoden 2028 loppuun mennessä.Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset tulevat voimaan 1.1.2024, mutta kunta tai maakunnanliitto saa halutessaan soveltaa vanhoja kaavan tietosisältöä koskevia säädöksiä yksittäistapauksissa päätöksellään vuoden 2028 loppuun asti.Ympäristövaliokunnan mietintö YmV 27/2022, hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (eduskunta.fi)Ympäristövaliokunnan mietintö YmV 26/2022, hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (eduskunta.fi)

Eduskunta hyväksyi tänään rakentamislain. Uusi laki tuo ilmastonmuutoksen torjunnan kattavasti osaksi rakentamisen lainsäädäntöä. Laki myös sujuvoittaa rakentamista, vauhdittaa kiertotaloutta ja digitalisaatiota ja parantaa rakentamisen laatua. Rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo ja maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen ovat kutsuneet koolle metsäalan pyöreän pöydän keskustelemaan metsäsektorin roolista ilmastopolitiikassa. Pyöreä pöytä kokoontuu torstaina 2. maaliskuuta. Maankäyttösektori kokonaisuutena oli vuonna 2021 kasvihuonekaasuinventaarion mukaan ensimmäistä kertaa hiilinielun sijaan päästölähde. Luonnonvarakeskuksen mukaan keskeisiä syitä ovat muun muassa metsien kasvun hidastuminen, kasvaneet hakkuut sekä laskentatavan muutokset. Nielujen pienentyminen vaikeuttaa hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista, ja sillä voi olla myös merkittäviä valtiontaloudellisia vaikutuksia.Pyöreässä pöydässä keskustellaan alan toimijoiden kanssa siitä, mitä metsätaloudessa ja -teollisuudessa voidaan tehdä maankäyttösektorin nielujen vahvistamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Keskustelua käydään muun muassa liian voimakkaista harvennushakkuista, jotka vaikuttavat merkittävästi nielujen pitkän aikavälin kehitykseen.”Metsien liialliset hakkuut ovat johtaneet siihen, että hiilinielujen ja metsäluonnon lisäksi jopa puuntuotannollinen kestävyys on uhattuna. Metsäalan tulevaisuuden kilpailukyvyn ja menestyksen takaa se, että puun jalostusarvo kasvaa ja metsien käyttö asettuu kestävälle tasolle. Luonnon ja ilmaston kannalta kestävästi tuotetuille puutuotteille on jatkossa maailmalla kasvava kysyntä esimerkiksi tekstiilien valmistuksessa”, painottaa ilmasto- ja energiapoliittisen ministerityöryhmän puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.”Nieluongelmaan on esitetty Suomen metsien hakkuiden rajoittamista. Se ei olisi ilmastohaasteen tai kestävän kehityksen kannalta perusteltua. Metsiä hyödynnetään globaalin kysynnän tyydyttämiseksi, ja jos Suomessa vähennettäisiin metsien hakkuita, hakkuut siirtyisivät ainakin osittain muihin maihin. Samalla heikkenisi mahdollisuus korvata fossiilista energiaa ja uusiutumattomia raaka-aineita uusiutuvilla. Maankäyttösektoria voidaan perustellusti pitää ilmasto-ongelman sijaan ratkaisuna, ja siihen liittyvä ilmastotoimien kokonaisuus tarjoaa eri toimijoille mahdollisuuden osallistua omien tarpeidensa ja mahdollisuuksiensa mukaan ilmastohaasteeseen vastaamiseen. Lisäksi metsien kestävällä käytöllä on tärkeä rooli omavaraisuuden ja huoltovarmuuden turvaamisessa”, korostaa maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.LisätietojaRiikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 050 414 1682
[email protected]Lasse Kontiola
Maa- ja metsätalousministerin erityisavustaja
p. 0400 694 233
[email protected]Tuomo Kalliokoski
Neuvotteleva virkamies
Ympäristöministeriö
p. 0295 250 053
[email protected]Erno Järvinen
Metsä- ja bioenergiayksikön päällikkö
Maa- ja metsätalousministeriö
p. 029 516 2150
[email protected]

Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo ja maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen ovat kutsuneet koolle metsäalan pyöreän pöydän keskustelemaan metsäsektorin roolista ilmastopolitiikassa. Pyöreä pöytä kokoontuu torstaina 2. maaliskuuta. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Uusi luonnonsuojelulaki tulee voimaan 1. kesäkuuta 2023. Laissa säädetään ensimmäistä kertaa Suomen luontopaneelista, joka on riippumaton tieteellinen asiantuntijaelin. Säännöksen mukaan valtioneuvosto asettaa luontopaneelin neljän vuoden määräajaksi kerrallaan. Suomen luontopaneelissa tulee olla edustus eri tieteenaloilta. Luontopaneelia koskevat asetukset ovat lausunnolla 1.3.-12.4.2023Suomen luontopaneelin tehtävänä on tuottaa, koostaa ja eritellä tieteellistä tietoa luonnon monimuotoisuutta koskevien politiikkatoimien suunnittelua, toimeenpanoa, seurantaa ja päätöksentekoa varten. Luonnon monimuotoisuutta koskevan tiedon varsinaisesta tuottamisesta vastaavat pääasiassa edelleen eri hallinnonalojen tutkimuslaitokset sekä yliopistot ja korkeakoulut. Luontopaneelin tehtävät liittyvät tämän tiedon käsittelemiseen ja koostamiseen. Luontopaneeli voi halutessaan tuottaa myös itsenäisesti uutta tieteellistä tietoa tiedon koostamisen ja erottelun lisäksi.Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin Suomen luontopaneelin kokoonpanosta sekä jäsenten valinnasta, toimikaudesta ja palkkioista. Sääntelyn tarkentaminen parantaisi ennakoitavuutta kokoonpanon valmisteluun osallistuvien ministeriöiden ja jäsenehdotuksia antavien tahojen näkökulmasta ja lisäisi läpinäkyvyyttä.Lisäksi toisessa asetuksessa säädettäisiin valtiontuen myöntämisestä Suomen luontopaneelin toimintaan. Asetuksessa ympäristöministeriö myöntäisi valtiontukea Suomen luontopaneelin jäsenten taustaorganisaatioille luontopaneelin tehtävien täyttämiseen. Tavoitteena on selkeyttää avustusmenettelyä ja vähentää valtionapuviranomaisen hallinnollista taakkaa. Tarkentamalla valtionavustuksen myöntämisen edellytyksiä asetus vahvistaa lisäksi hallinnon avoimuutta.

Uusi luonnonsuojelulaki tulee voimaan 1. kesäkuuta 2023. Laissa säädetään ensimmäistä kertaa Suomen luontopaneelista, joka on riippumaton tieteellinen asiantuntijaelin. Säännöksen mukaan valtioneuvosto asettaa luontopaneelin neljän vuoden määräajaksi kerrallaan. Suomen luontopaneelissa tulee olla edustus eri tieteenaloilta. Luontopaneelia koskevat asetukset ovat lausunnolla 1.3.-12.4.2023

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö tilaama selvitys tarkastelee elinkeinoelämän kiinnostusta ja valmiutta luonnon monimuotoisuutta vahvistavaan toimintaan. Selvityshenkilö Mari Pantsarin mukaan yritysten luontotoimia tulee vahvistaa, jotta luontokato saadaan pysäytettyä vuoteen 2030 mennessä. Yritysten jo tekemä ilmastotyö auttaa suuntaamaan toimia myös luontokadon pysäyttämiseen.”Pantsarin selvitys antaa kattavan kuvan yritysten luontotoimien potentiaalista. Selvityksessä on useita varteenotettavia suosituksia valtiolle, kuten ilmastopolitiikan pyöreän pöydän laajentaminen luontopolitiikkaan ja uusien kannustimien luominen maanomistajien luonnonsuojelutoimille. Itse ajattelen, että voisimme selvityksen hengessä perustaa Suomen luontopankin, jonne valtio voisi hankkia arvokkaita luontokohteita yritysten tekemän kompensaation mahdollistamiseksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.Luonto-osaajista on suuri kysyntäSelvityksen mukaan elinkeinoelämässä on herätty luontokadon pysäyttämisen kiireellisyyteen ja alan osaajista on suuri kysyntä. Luonto-osaajia tarvitaan jatkossa kaikilla toimialoilla kaivosteollisuudesta rahoitukseen ja rakennusteollisuudesta julkiseen sektoriin. Tällä hetkellä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla on kuitenkin valtava puute osaamisesta. Valtion toivotaan selvityksen mukaan kiinnittävän erityistä huomiota osaajapulaan, sillä osaamisen ja osaajien puute voi nousta merkittäväksi haasteeksi luontotavoitteiden saavuttamisen kannalta.Yritykset toivovat ennakoitavuutta sääntelyynElinkeinoelämässä toivotaan, että luontokatoa ratkaistaisiin pääasiassa markkinalähtöisesti ja vapaaehtoisin toimin nykyisen sääntelyn puitteissa. Lisäksi toivotaan, että hyvistä toimista palkittaisiin esimerkiksi verotuksellisin kannustimin. Selvityksen mukaan sääntelyn tulisi toimia pääasiassa perälautana, jos tavoitteita ei vapaaehtoisesti saavuteta. Uuden sääntelyn sijaan tulisi selvittää kuinka pitkälle päästään vahvistamalla olemassa olevaa sääntelyä. Elinkeinoelämässä toivotaan, että myös valtio tekisi itse enemmän esimerkiksi markkinoiden luomisessa julkisten hankintojen kautta.Elinkeinoelämä kannattaa vapaaehtoisia ekologisia kompensaatioitaSelvityksen mukaan suuri osa elinkeinoelämästä kannattaa vapaaehtoista ekologista kompensaatiota. Vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio on mukana uudessa luonnonsuojelulaissa, joka tulee voimaan 1. kesäkuuta. Kompensaation avulla ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla esimerkiksi ennallistamalla heikentyneitä luontotyyppiesiintymiä. Esimerkiksi lehdon menettäminen rakentamistoiminnan seurauksena voidaan hyvittää parantamalla toisaalla heikentyneen lehdon tilaa. Näin luontoarvot eivät kokonaistasolla tarkastellen vähene.Selvityshenkilö ehdottaa, että valtio edistää vapaaehtoisten ekologisten kompensaatioiden ja muiden luontoarvomarkkinoiden syntymistä 100 miljoonan euron siemenrahoituksella, jolla vivutetaan yksityistä rahoitusta mukaan. Rahoitus voitaisiin hankkia purkamalla ympäristölle haitallisia tukia.Riskien lisäksi kannattaa etsiä mahdollisuuksiaSelvityksen mukaan luontokadon pysäyttäminen nähdään yrityksissä pääsääntöisesti riskinhallintakysymyksenä ja vastuullisuus- ja raportointikysymyksenä. Luontokadon pysäyttämistä pidetään välttämättömänä tulevaisuuden toimintaedellytyksille. Edelläkävijäyritykset näkevät luontokadon pysäyttämisessä myös liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi luontoarvomarkkinoissa, kaupunkien luontopohjaisissa ratkaisuissa, ennallistamisessa ja kiertotalousratkaisuissa.

Ympäristöministeriö tilaama selvitys tarkastelee elinkeinoelämän kiinnostusta ja valmiutta luonnon monimuotoisuutta vahvistavaan toimintaan. Selvityshenkilö Mari Pantsarin mukaan yritysten luontotoimia tulee vahvistaa, jotta luontokato saadaan pysäytettyä vuoteen 2030 mennessä. Yritysten jo tekemä ilmastotyö auttaa suuntaamaan toimia myös luontokadon pysäyttämiseen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Enemmistö suomalaisista näkee, että Suomi voi parantaa kilpailukykyään satsaamalla uuteen osaamiseen ja ilmastoratkaisuihin. Luontokato on noussut ilmastonmuutoksen rinnalle vakavana ympäristökriisinä ja enemmistö kansalaisista on sitä mieltä, että ilmastonmuutokseen ja luontokatoon tulee etsiä ratkaisuja kokonaisuutena.Selvä enemmistö suomalaisista (61 %) toivoo ilmastokriisin torjuntaa seuraavan hallituskauden kärkiteemoiksi. Näin siitä huolimatta, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, hintojen nousu ja energiahuolet ovat painaneet monen kansalaisen mieltä.Suomessa on vireillä isoja investointeja vihreään siirtymään. Enemmistö (79 %) vastaajista on sitä mieltä, että Suomi voi parantaa kilpailukykyään panostamalla ilmastonmuutoksen hillintään esimerkiksi kehittämällä osaamista ja uusia teknologisia ratkaisuja.Vaikka ilmastokriisi nähdään vakavana uhkana, enemmistö suomalaisista näkee ilmastoratkaisuissa mahdollisuuksia: vastaajista 68 % on sitä mieltä, että ilmastokestävät ratkaisut parantavat ihmisten hyvinvointia Suomessa.Tiedot käyvät ilmi valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmän Kantar Publicilla teettämästä kyselytutkimuksesta. Ilmastobarometri 2023 -tutkimuksella selvitettiin suomalaisten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta vaalien alla.Ilmastotoimiin myönteisesti suhtautuvien määrä on laskenutTutkimuksessa selvitettiin, miten suomalaisten ilmastonäkemykset ovat muuttuneet verrattuna aiempiin ilmastobarometreihin. Kyselytutkimus on toteutettu suurilta osin samoilla kysymyksillä vuodesta 2015.Vastaava kyselytutkimus toteutettiin viimeksi vuoden 2019 eduskuntavaalien alla, jolloin ilmastonmuutoksen torjuntaa pidettiin vieläkin tärkeämpänä: 70% suomalaisista toivoi tuolloin ilmastokriisin ratkaisua hallituksen yhdeksi kärkiteemaksi. Vuonna 2019 44 % vastaajista ilmoitti äänestävänsä eduskuntavaaleissa ehdokasta, joka työskentelee aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Nyt vastaava luku on 32 %.Lisäksi jakolinjat ilmastokysymyksissä ovat selvät. Myönteisesti ilmastotoimiin suhtautuivat nuoret, naiset, korkeakoulutetut, SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat.Ilmastotoimia vähemmän tärkeinä pitivät perussuomalaisten, kokoomuksen ja keskustan kannattajat. Jakolinjat korostuvat myös alueellisessa vertailussa. Pääkaupunkiseudulla asuvat kannattivat ilmastotoimia enemmän kuin maaseudulla asuvat.Ilmastonmuutoksen ja luontokadon yhteydet tunnistetaanKyselytutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa ilmastonmuutoksen ja luontokadon yhteyksistä. Jopa 79 % vastaajista on sitä mieltä, että ilmastonmuutokseen ja luontokatoon tulisi etsiä ratkaisuja kokonaisuutena. 64 % vastaajista on sitä mieltä, että Suomen hallituksen on toimittava aktiivisemmin luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen eli luontokadon pysäyttämiseksi.      Metsien hiilinielujen säilyttäminen nähdään edelleen tärkeänä: 71 % vastaajista toivoo, että metsien hakkuiden määriin ja hoitotapoihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, jotta hiilinielut säilyvät. Laskua verrattuna vuoden 2019 tuloksiin on kuitenkin 12 prosenttiyksikköä.Energiansäästö ilmastoratkaisujen kirittäjänäKyselytutkimus osoittaa, että energiansäästössä on otettu isoja harppauksia eteenpäin: 74 % vastaajista on valmiita säästämään sähkön kulutuksessa silloin, kun kysyntä on suurinta. Nousu on merkittävä, sillä vuonna 2019 luku oli 62 %.67 % vastaajista ilmoittaa myös, että on vähentänyt sähkön- ja lämmönkulutusta. 73 % vastaajista on puolestaan sitä mieltä, että kuntien on kiihdytettävä siirtymää kestävään, kuten tuuli- aurinko- ja vesivoimaan perustuvaan energiajärjestelmään.”Suomalaiset ovat tänä talvena säästäneet joukolla hienosti energiaa. Nyt kannattaa siirtyä pysyvämpiin energiatekoihin, eli jatkaa kotien energiatehokkuutta kauaskantoisesti parantavia remontteja ja tehdä investointeja ei-fossiilisiin lämmitysmuotoihin. Energiansäästö osoittaa, että tapoja voidaan muuttaa nopeastikin, mikä onkin välttämätöntä, jotta ilmastonmuutosta saadaan hillittyä”, kommentoi Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uski.Puolet suomalaisista ilmoittaa tekevänsä arjessaan ilmastokestäviä valintoja52 % vastaajista ilmoitti tekevänsä ilmastokestäviä valintoja ja että niiden tekeminen on helppoa. 52 % vastasi myös, että arkiympäristö tukee ilmastokestävien valintojen tekemistä.”On ilahduttavaa, että yli puolet vastaajista koki ilmastokestävät valinnat helpoiksi. Suomalaisia on kannustettu puolittamaan hiilijalanjälkensä, mutta näin suurta muutosta ei 2000-luvulla toistaiseksi ole tapahtunut. Ilmastokestävän arjen valtavirtaistamiseksi tarvitaan lisää toimia asumisessa, liikkumisessa, syömisessä ja muiden tavaroiden ja palveluiden kulutuksessa”, sanoo erikoistutkija Marja Salo Suomen ympäristökeskuksesta.43 % kyselyyn vastaajista kertoi vähentäneensä tavaroiden hankkimista ilmastosyistä. Reilu kolmannes (35 %) suomalaisista oli vähentänyt autoilua ja sen sijaan lisännyt kestävää liikkumista kuten kävelyä, pyöräilyä tai joukkoliikenteellä kulkemista. Vuonna 2019 vastaavana ajankohtana autoilua vähentäneiden luku oli selvästi korkeampi (43 %).Tutkimuksen toteutusTutkimukseen osallistui 1043 iältään 15–74-vuotiasta vastaajaa eri puolilta Suomea lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.Tutkimuksen on tilannut Ilmastoviestinnän ohjausryhmä, johon kuuluvat ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, valtiovarainministeriö, ulkoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, valtioneuvoston kanslia, ELY-keskukset, Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Motiva, VTT, Suomen Akatemia, Kuntaliitto, Demos Helsinki, Sitra, Business Finland ja Opetushallitus.Lisätietoja
Tutkimuksen toteutus:Laura Kotila
Viestintäasiantuntija
ympäristöministeriö
p. 050 572 2280
[email protected]Jaakko Hyry
Tutkimusjohtaja 
Kantar Public
p. 050 370 0939
[email protected] Asiantuntijat aihealueittain
 

Enemmistö suomalaisista näkee, että Suomi voi parantaa kilpailukykyään satsaamalla uuteen osaamiseen ja ilmastoratkaisuihin. Luontokato on noussut ilmastonmuutoksen rinnalle vakavana ympäristökriisinä ja enemmistö kansalaisista on sitä mieltä, että ilmastonmuutokseen ja luontokatoon tulee etsiä ratkaisuja kokonaisuutena.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kirkkonummella sijaitsevan Finnträskin luonnonsuojelualueen perustamisasetukseen tehtiin muutos, joka sallii maakaapeliyhteyden suojelualueen läpi. Uusi asetus tulee voimaan 23. maaliskuuta 2023.Suunnitteilla oleva maakaapeli rakennetaan Microsoftin datakeskuksen sähkönsyöttöä varten. Se sijoitetaan jo olemassa olevaan Carunan voimajohtokäytävään, joka kulkee osittain Finnträskin luonnonsuojelualueen uudella laajennusalueella.Rauhoitussäännöksiin tehtiin lisäyksiäLuonnonsuojelualueen perustamista koskevat rauhoitussäännökset eivät sallineet maakaapeliyhteyden rakentamista, joten asetusta oli näiltä osin muutettava. Asetukseen lisättiin uusi momentti, jonka mukaan Finnträskin vanhojen metsien luonnonsuojelualueella sijaitsevaan voimajohtokäytävään saa sijoittaa Fortumin suunnitelmien mukaisen 2 x 110 kV maakaapelin. Asetuksella huolehditaan myös siitä, että maakaapelin asennuksella ja ylläpidolla ei vaaranneta luonnonsuojelualueen perustamistarkoitustaKaapelin tieltä kaadetaan puitaMaakaapeli kulkee luonnonsuojelualueen puolella noin puolitoista kilometriä. Sen asennus vaatii 10–15 metriä leveää reunavyöhykettä, jonka alueelta kaadetaan puita. Jo nykyisellään puuston korkeutta säädellään alueella olevan voimajohtokäytävän vuoksi.Luontoselvityksen mukaan muutostyöt eivät aiheuta merkittävää haittaa luonnonsuojelualueen luontoarvoille. Kaivuujäljet ja työnaikaiset vauriot siistitään kaapelin asentamisen jälkeen, ja reitin pintakasvillisuuden annetaan palautua rauhassa ennalleen. Kaapeli turvaa sähkönsyötön ja lämmöntuotannon häiriötilanteessaSuunniteltu maakaapeli on osa Framnäsin ja Kolabackenin välistä maakaapeliyhteyttä, jolla varmistettaisiin datakeskuksen sähkönsyöttö myös mahdollisissa häiriötilanteissa. Teknis-taloudellisista syistä maakaapeliyhteyttä ei voida rakentaa toista reittiä Framnäsista Kolabackeniin.Fortum hyödyntää datakeskuksen tuottaman lämmön kaukolämmöntuotannossaan. Talvikaudella 2024–2025 varasähkönsyöttö palvelee Fortum Power and Heat Oy:n lämpöpumppulaitosta, jonka on suunniteltu korvaavan käytöstä poistuvaa Suomenojan kivihiililaitosta.LisätietojaRoosa Kellokoski
Asiantuntija
p. 0295250260
[email protected]

Kirkkonummella sijaitsevan Finnträskin luonnonsuojelualueen perustamisasetukseen tehtiin muutos, joka sallii maakaapeliyhteyden suojelualueen läpi. Uusi asetus tulee voimaan 23. maaliskuuta 2023.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomen on pidettävä kiinni tavoitteestaan saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2035 ja pyrittävä hiilinegatiivisuuteen pian tämän jälkeen. Ilmasto- ja luontotoimissa ei saa viivytellä eikä peruuttaa, totesi ilmastopolitiikan pyöreä pöytä viimeisessä kokouksessaan tiistaina. Kokouksen puheenjohtajana toimi pääministeri Sanna Marin.Pyöreä pöytä jätti kokouksen myötä viestejään seuraavalle hallitukselle. Jäsenet muistuttivat, että luonto- ja ilmastokriisiä on ratkaistava samanaikaisesti ja ymmärtäen niiden kytkeytyneisyys, jotta toista ongelmaa ratkaistaessa ei pahenneta toista. Hiilineutraaliustavoitteen lisäksi Suomen tulee sitoutua tavoitteisiin ja toimenpiteisiin, joiden avulla luontokato pysäytetään vuoteen 2030 mennessä, sillä monimuotoinen luonto on hyvinvointimme perusta.Hiilinielujen turvaamista ja Suomen hiilikädenjäljen kasvattamista pidettiin pyöreän pöydän puheenvuoroissa tärkeänä. Positiivisen vision rakentamista ja ymmärrettävää viestintää ilmastopolitiikasta korostettiin. Lisäksi keskustelussa nousivat mm. hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamiseksi tarvittavan osaamisen vahvistaminen, markkinaehtoiset ratkaisut sekä sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen oikeudenmukaisuuden varmistaminen. Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä toivoi toiminnan jatkuvan Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän jäsenet korostivat, että foorumi on ollut erittäin hyödyllinen yhteisen ymmärryksen lisäämisessä. Alustuksia pidettiin laadukkaina ja yhteistä tietopohjaa parantavina. Samalla, kun eri sektoreiden näkemykset ovat tulleet osaksi pyöreän pöydän keskustelua, ilmastopolitiikan pyöreä pöytä on katalysoinut kehittämishankkeita ja kannanottoja myös jäsenorganisaatioissa. Kiitosta toiminta sai myös poliittisen johdon sitoutumisesta työhön ja siitä, että keskustelut ovat olleet riittävän ylätasolla.Kuvia kokouksesta valtioneuvoston Flickr-tililläIlmastopolitiikan pyöreän pöydän sihteeristön kooste pyöreän pöydän viesteistä (pdf)LisätietojaIlkka Kaukoranta
Pääministerin erityisavustaja
p. 040 752 8637
[email protected]Riikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 050 414 1682
[email protected]Jarmo Muurman
Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän pääsihteeri, ympäristöneuvos
p. 0295 250 185
[email protected]Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä ja #hiilineutraali2035.

Suomen on pidettävä kiinni tavoitteestaan saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2035 ja pyrittävä hiilinegatiivisuuteen pian tämän jälkeen. Ilmasto- ja luontotoimissa ei saa viivytellä eikä peruuttaa, totesi ilmastopolitiikan pyöreä pöytä viimeisessä kokouksessaan tiistaina. Kokouksen puheenjohtajana toimi pääministeri Sanna Marin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Avustus rauhoitettujen eläinten, kuten valkoposkihanhen, maakotkan ja sääksen, aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen on haettavissa 21.2.–31.3.2023Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on avannut ensimmäisen avustushaun rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemiseksi. Kyse on harkinnanvaraisesta valtionavustuksesta, jota voidaan hakea aluehallinnon sähköisen asiointipalvelun kautta.Rauhoitettujen eläinten aiheuttamat vahingot ja hakukelpoisuusELY-keskus voi myöntää avustusta viljelys- ja eläinvahinkojen ennaltaehkäisemiseen. Myös maakotkan aiheuttamien porotalousvahinkojen, sääksen kalanviljelylaitoksille aiheuttamien vahinkojen sekä rakennuksille aiheutuvien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen voidaan myöntää avustusta.Avustusta rakennuksille aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseen voivat hakea yksityishenkilöt ja yhteisöt, lukuun ottamatta valtion kirjanpitoyksiköitä. Avustusta viljelys- ja eläinvahinkojen sekä maakotkien ja sääksen aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseksi voivat hakea edellä mainittujen lisäksi myös yritykset. Hakijat voivat myös tehdä yhteishankkeita.Avustuksen käyttökohdeAvustusta voidaan myöntää tavaroiden ja palveluiden hankintaan sekä tutkimukseen ja kehitystyöhön. Ennaltaehkäisemiseen liittyvät tavarat voivat olla esimerkiksi rauhoitettujen lintujen passiivisen karkottamiseen tarkoitettuja laitteita tai porojen vasotusaitauksiin tarvittavia materiaaleja. Palvelu voi taas olla esimerkiksi koirilla tai ihmisvoimin toteutettavaa lintujen häirintää.Avustuksen myöntämisen edellytys on, että ennaltaehkäisevien toimien arvioidaan vähentävän vahinkojen seurauksia sekä lieventävän niihin liittyviä riskejä. Lisäksi edellytyksenä on, ettei avustuksen saaja ole saanut muuta julkista rahoitusta samaan toimeen. Avustus voi kattaa kustannukset osaksi tai kokonaan.Avustusta myönnetään enintään 80 prosenttia hankkeen toteutuneista hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Järjestöille myönnettävää avustusta voidaan maksaa ilman omarahoitusosuutta niin, että avustuksen osuus hyväksyttävistä kustannuksista on 100 prosenttia.​​​​​​​

Avustus rauhoitettujen eläinten, kuten valkoposkihanhen, maakotkan ja sääksen, aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen on haettavissa 21.2.–31.3.2023

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston kanslian alaisuuteen perustetaan uusi nuorten ilmasto- ja luontoryhmä. Ryhmän tehtävänä on tukea ministeriöitä nuorten osallistumisen suunnittelussa, toteutuksessa ja vaikutusten arvioinnissa. Tavoitteena on varmistaa erilaisten politiikkatoimien oikeudenmukaisuus tulevien sukupolvien näkökulmasta.”Sillä onnistummeko luontokadon ja ilmastokriisin pysäyttämisessä, on valtava merkitys nuorille, jotka elävät nyt tekemiemme päätösten kanssa pisimpään. Nuorilla on ollut keskeinen rooli siinä, että ilmasto- ja luontokysymykset ovat nousseet vankasti politiikanteon ytimeen. Nuorilla on myös paljon annettavaa ratkaisujen kehittämisessä, ja tämä tuore asiantuntemus kestävyyskriisin eri ulottuvuuksista on saatava laaja-alaisemmin käyttöön”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.Ryhmän tehtävänä on tuoda päätöksenteon tietopohjaan uusia ja nousevia näkökulmia ja ratkaisumalleja. Nuorten Agenda 2030 –ryhmän alajaostona toimiva ryhmä järjestää myös joka toisena vuotena nuorten ilmasto- ja luontohuippukokouksen. Kokouksella pyritään mahdollistamaan nuorten ja lasten laajempi osallistuminen heidän tulevaisuuttaan koskevaan päätöksentekoon.Haku ryhmän jäseneksi haetaan 18–25-vuotiaita osaajia, haku käynnissä 8.3. saakkaNuorten ilmasto- ja luontoryhmän jäseniksi haetaan 18–25-vuotiaita asiantuntijoita, joilla on opintojen tai harrastusten kautta kiinnostusta tai osaamista ilmasto- ja luontoasioista eri näkökulmista. Haussa ovat esimerkiksi energiaratkaisujen, luontopohjaisten ratkaisujen, rakentamisen, vihreän liikkumisen, ympäristötaloustieteen, metsäalan, kiertotalouden, autoalan, oikeustieteen, ympäristökasvatuksen, viestinnän ja tapahtumajärjestämisen osaajat.Ryhmään valitaan korkeintaan 14 jäsentä, ja sen toimikausi on kaksivuotinen. Haku ryhmän jäseneksi aukeaa perjantaina 17.2. ja hakuaika päättyy 8.3.  Jäsenten valinnasta vastaa Allianssi ry yhteistyössä ympäristöministeriön ja valtioneuvoston kanslian kanssa. Pääministeri Sanna Marin nimittää ryhmän maaliskuun aikana.Hakuilmoitus / Allianssi

Valtioneuvoston kanslian alaisuuteen perustetaan uusi nuorten ilmasto- ja luontoryhmä. Ryhmän tehtävänä on tukea ministeriöitä nuorten osallistumisen suunnittelussa, toteutuksessa ja vaikutusten arvioinnissa. Tavoitteena on varmistaa erilaisten politiikkatoimien oikeudenmukaisuus tulevien sukupolvien näkökulmasta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu 20. ja toistaiseksi viimeisen kerran tiistaina 21. helmikuuta. Kokouksen aiheena on pyöreän pöydän toiminnan arviointi sekä viestit tulevalle hallitukselle. Puheenjohtajana toimii pääministeri Sanna Marin.Ilmastopolitiikan kysymykset ja siihen liittyvät oikeudenmukaisuuden näkökulmat vaikuttavat läpi yhteiskunnan kaikkiin sen jäseniin. Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä on perustettu ilmastonmuutosta koskevan laajan yhteiskunnallisen keskustelun vahvistamiseksi. Kautensa päätteeksi ilmastopolitiikan pyöreän pöytä keskustelee toiminnastaan ja antaa oman evästyksensä tulevalle hallitukselle.Keskustelua pohjustaa Gaia Consultingilta tilattu arvio ilmastopolitiikan pyöreän pöydän ensimmäisestä toimikaudesta 2020-2023. Arvioinnin mukaan ilmastopolitiikan pyöreän pöydän toiminta on tärkeää ja sitä tulisi jatkaa ja kehittää. Katsauksen mukaan pyöreä pöytä on kansainvälisestikin ainutlaatuinen: muissa maissa ei ole foorumia, jossa ylin yhteiskunnan johto ja päätöksentekijät olisivat edustettuna laajasti. Pyöreän pöydän keskustelevuutta tulisi kuitenkin lisätä ja toiminnan tavoitteita kirkastaa. Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä ja #hiilineutraali2035.

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu 20. ja toistaiseksi viimeisen kerran tiistaina 21. helmikuuta. Kokouksen aiheena on pyöreän pöydän toiminnan arviointi sekä viestit tulevalle hallitukselle. Puheenjohtajana toimii pääministeri Sanna Marin.

Lähde: ym.fi