NordenBladet — Hallitus esittää vuoden 2021 täydentävässä talousarviossaan 8 miljoonan euron määrärahalisäystä harvaan asuttujen alueiden elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen. Yhteensä harvaan asuttujen alueiden kehittämiseen esitetään 12 miljoonan euron määrärahaa vuodelle 2021. Rahoitusta voidaan käyttää Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän toimintaohjelman sekä siihen sisältyvien toimenpiteiden ja kokeiluhankkeiden rahoitukseen. Parlamentaarisen työryhmän tavoitteena on vahvistaa harvaan asuttujen alueiden elinvoimaisuutta muun muassa kokeilujen kautta. Tavoitteena on saada ensimmäiset kokeiluhankkeet liikkeelle alkuvuodesta 2021.Harvaan asutut alueet kattavat merkittävän osan eli yli 68 % Suomen pinta-alasta. Alue on kansallisesti merkittävä, sillä siellä sijaitsee valtaosa Suomen luonnon aineellisista ja aineettomista raaka-aineista. Alueella on kuitenkin runsaasti pitkistä etäisyyksistä ja harvasta asutuksesta johtuvia haasteita. Vakituisia asukkaita alueella on noin 5 % väestöstä.Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä Hallitus päätti täydennyksistä vuoden 2021 talousarvioesitykseen (tiedote 19.11.2020) Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2021 talousarvioesityksen täydentämisestä
NordenBladet — Ensimmäistä kertaa järjestetyssä Kansallisessa maailmanperintöfoorumissa 10.–11.11.2020 kokoonnuttiin jakamaan kokemuksia ja näkemyksiä kestävän matkailun kehittämisestä Suomen seitsemässä maailmanperintökohteessa. Kohteet tuovat alueellensa taloudellista piristystä ja voivat toimia esimerkkinä siitä, kuinka matkailua kehitetään vastuullisesti niin ympäristön kuin ympäröivän yhteisön kannalta. Maailmanperintökohteiden kehittämistä Suomessa ohjaa Kansallinen maailmanperintöstrategia 2015–2025.Kevään ja kesän poikkeusolot näkyivät maailmanperintökohteissa. Kohteissa nähtiin suuriakin muutoksia kävijämäärissä. Esimerkiksi Suomenlinna kärsi muun Helsingin ohella erityisesti kansainvälisten, mutta myös kotimaisten vierailijoiden katoamisesta. Ryhmämatkojen loppuminen vaikeutti matkailuyrittäjien tilannetta kaikkialla, mutta heinäkuu oli monin paikoin ennätyksellisen vilkas.”Kotimaa aarteineen on löydetty uudelleen, kun suomalaisilla on ollut aikaa tutustua omiin kohteisiin”, Museoviraston pääjohtaja Tiina Merisalo kuvasi. Koronapandemian aikaan suomalaiset löysivät myös lähikohteet, ja vierailut erityisesti luontokohteisiin lisääntyivät. ”Ihmiset jotka eivät ole ennen käyneet kohteillamme, ovat kiinnostuneet retkeilystä”, aluejohtaja Henrik Jansson Metsähallituksen Luontopalveluista kertoi. Kasvaneet kävijämäärät osoittivat myös sen, että tietoa on jaettava entistä enemmän, jotta jokainen kävijä ymmärtää toimia vastuullisesti. Foorumissa käännettiin katseet myös matkailun tulevaisuuteen. Esimerkiksi digitalisaatio tarjoaa tulevaisuudessa paljon mahdollisuuksia, joihin tarttumista Suomen maailmanperintökohteissa poikkeusaika osin joudutti. Kohteet kehittivät poikkeusolojen aikana sähköisiä esitteitä ja verkkokauppaa. Poikkeusolot voivat tarjota mahdollisuuden myös yhä kestävämmän matkailun rakentamiseen. Ennen kuin kansainvälinen matkailu jälleen elpyy, on kohteissa pohdittu uusien kohderyhmien löytämistä ja yhteisöjen entistäkin vahvempaa sitouttamista kohteiden kehittämistyöhön.Maailmanperintökoordinaattori Malin Henriksson Metsähallituksesta kiteytti kohteiden universaalin arvon: ”Epävarmuudesta huolimatta luonto on pysyvä. On tärkeää kehittää palveluita ja kohteita niin, että ne vastaavat suurempiin kävijämääriin”. Turvaaminen ja kehittäminen on välttämätöntäKansallisen maailmanperintöfoorumin teemana oli Menestystä vastuullisesti. Maailmanperintökohteeksi pääsyn vaatimuksena on, että niiden tulevaisuutta turvataan. ”Maailmanperintökohteita vaalimalla katsomme myös tulevaisuuteen. Suojelutyön perspektiivi on ylisukupolvinen ja keskeisin kohderyhmä tulevat sukupolvet”, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko kuvasi. Muiden uhkien ohella ilmastonmuutos hankaloittaa maailmanperintökohteiden säilyttämistä ja kehittämistä Suomessa ja maailmanlaajuisesti. ”Merenpinnan kohoaminen saattaa ajan kuluessa esimerkiksi pysäyttää Merenkurkun maankohoamisilmiön, joka on ollut tieteellinen peruste tälle Suomen toistaiseksi ainoalle luonnonperintökohteelle”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen muistutti. Kansallinen maailmanperintöstrategia linjaa, että maailmanperintökohteet voivat toimia suojelun, ylläpidon ja esittelyn mallina muille. Kansallisessa maailmanperintöfoorumissa todettiin, että strategialla on ollut vaikutusta. Monet maailmanperintökohteiden hankkeista toimivat hyvinä esimerkkeinä muun muassa matkailun vastuullisesta kehittämisestä.Suomen maailmanperintökohteet tekevät yhteistyötä ja jakavat hyviä käytäntöjä Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen kautta. Yhdistyksen hankkeilla on kehitetty muun muassa kohteiden kestävän matkailun mittarit sekä tutkittu kohteiden paikallistaloudellisia vaikutuksia, jotka ovat merkittäviä. Esimerkiksi Verlassa, jossa museokohteen ympärille on kehitetty majoitustoimintaa, aluetaloudellisten vaikutusten arvioitiin olleen vuonna 2018 2,4 milj. euroa ja 24 henkilötyövuotta.Maailmanperintökohteilla on myönteisten taloudellisten vaikutusten lisäksi monia muita myönteisiä vaikutuksia, joista kaikkia ei välttämättä vielä edes tunneta. Vaikuttava työ kohteiden kehittämiseksi jatkuu. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö järjestivät 10.-11.11.2020 ensimmäisen Kansallisen maailmanperintöfoorumin yhdessä Museoviraston ja Metsähallituksen luontopalveluiden kanssa. Foorumi oli osa Kansallisen maailmanperintöstrategia 2015–2025 toimeenpanoa, ja sille saadaan jatkoa tulevina vuosina. Valokuvia saatavilla foorumin jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriön Flickr-tilillä.Foorumin tallenne on nähtävissä kaksi viikkoa opetus-ja kulttuuriministeriön YouTube-kanavalla.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt ammattikorkeakouluille viisi miljoonaa euroa harkinnanvaraisena valtionrahoituksena tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI). Kohdistettu haku toteutettiin tänä vuonna kolmatta kertaa. TKI-hankehaku on pysyvä tapa vahvistaa strategista suunnittelua ja johtamista sekä tukea TKI-toiminnan laatua ja vaikuttavuutta.Erityisrahoituksen saajia tänä vuonna olivat Turun ammattikorkeakoulu yhdessä Novia yrkeshögskolanin kanssa, Yrkeshögskolan Arcada, Centria-ammattikorkeakoulu, Karelia Ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu.– Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta on viime vuosina laajentunut merkittävästi, ja suuri osa tästä TKI-rahoituksesta tulee eri EU-lähteistä. Se on osoitus TKI-osaamisen laadullisesta kehittymisestä. Kolmas hakukierroksemme osoitti, että eri puolilla Suomea ammattikorkeakouluilla on korkeatasoisia ja monipuolisia TKI-toiminnan hankkeita, toteaa tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.Ammattikorkeakoulut kuvasivat hakemuksissaan strategian mukaisen profiloitumisalueelle sijoittuvan TKI-hankesuunnitelman. Ulkopuolinen arviointipaneeli arvioi ja pisteytti hakemukset. Ministeriö myönsi rahoitusta arvioinnissa menestyneille ja korkeakoulun profiloitumista parhaiten tukeville hakemuksille. Kansainvälisen arviointipaneelin puheenjohtajana toimi neuvotteleva virkamies Kirsti Vilén työ- ja elinkeinoministeriöstä.Kolmatta kertaa toteutettu rahoitushaku jatkoi ammattikorkeakoulujen strategioihin pohjautuvan TKI-toiminnan tukemista. Strategiapohjainen profiloitumisalue voi olla esimerkiksi alakohtainen tai toimintatavallinen. Erityisesti pyydettiin ammattikorkeakoulujen yhteistyötä ja työnjakoa edistäviä profiloitumisesityksiä. Huhtikuussa 2020 päättyneeseen hakuun saapui hankehakemuksia yhteensä 21 kappaletta, joista yksi oli kahden ammattikorkeakoulun yhteinen. Rahoitusta haettiin yhteensä lähes 18 miljoonaa euroa.Arvioinnissa keskityttiin suunnitelman realistisuuteen ja innovatiivisuuteen suhteessa ammattikorkeakoulun strategiaan ja vahvuusalueisiin. Arvioinnissa tarkasteltiin myös muun muassa ammattikorkeakoulujen yhteistyötä ja työnjakoa edistäviä esityksiä.
NordenBladet — Omaishoidon tukena maksettavia hoitopalkkioita korotetaan indeksitarkistuksen takia.Omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä on 1.1.2021 lukien 413,45 euroa kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 826,90 euroa kuukaudessa.Omaishoitajille maksettavien hoitopalkkioiden määrästä ja alimmista hoitopalkkioista säädetään omaishoidon tuesta annetussa laissa. Hoitopalkkioita tarkistetaan kalenterivuosittain palkkakertoimella. Vuodelle 2020 vahvistettu palkkakerroin on 1,446 ja vuodelle 2021 vahvistettu palkkakerroin on 1,465.
NordenBladet — Maaseutuverkoston uusille työryhmille etsitään koordinaattoreita. Ehdotuksia uusista vetäjistä otetaan vastaan 25.11.2020 asti. Ensi vuoden alussa aloittaa neljä uutta työryhmää, joille valitaan asiaan vihkiytyneet vetäjät.Vaihtuviin teemoihin pureutuvat työryhmät ovat vakiintuneet osaksi maaseutuverkoston toimintaa. Työryhmätoiminnan kautta on mahdollista vaikuttaa maaseudun kehittämisen suuntaan. Voit tutustua aiemmin toimineisiin työryhmiin työryhmien koontisivulla Maaseutu.fi-sivustolla. Työryhmien teemoja etsittiin kesällä maaseutuverkoston jäsenille suunnatuilla kyselyillä. Kyselyiden vastausten perusteella maa- ja metsätalousministeriö valitsi vuosiksi 2021–2022 kolme teemaa: maatalouden vihreä kasvu, monipaikkaisuuden mahdollisuudet sekä smarta landsbygder i Svenskfinland och Norden. Lisäksi etsitään koordinaattoria ad hoc -periaatteella toimivaan maaseudun nuoret tulevaisuuden tekijöinä -työryhmään, jonka toimikausi on 6-12 kuukautta.Työryhmien tarkoituksena on lisätä teemaan liittyvien toimijoiden yhteistyötä ja aktiivisuutta sekä verkottaa heitä keskenään.”Ryhmien tavoitteena on saada uudistumisen pallo pyörimään ja muutos liikkeelle,” maatalousneuvos Taina Vesanto maa-ja metsätalousministeriöstä selventää.”Työryhmien tavoitteena on yhdistää tahoja, jotka toimivat saman teeman edistäjinä. Tahot voivat olla esimerkiksi teeman ympärillä toimivia hankkeita, yrittäjiä tai yhdistyksiä.””Työryhmän vetäjien rooli on aktivoiva. Vetäjältä odotetaan rohkeutta, verkostojen rakentamisen taitoa ja vahvaa tulevaisuusorientaatiota,” Vesanto kuvaa. ”Aikaisempien ryhmien työstä on erittäin hyviä kokemuksia.”Teemojen koordinaattorit ovat maaseutuverkoston ohjausryhmän jäseniä ja pääsevät siten vaikuttamaan myös koko laajan maaseutuverkoston toimintaan. Koordinaattori vastaa myös työryhmän kokoamisesta. Työryhmän koordinaattorille maksetaan tehtävästä tuntiperusteinen palkkio. Ryhmän työskentelystä syntyviin kuluihin varataan maaseutuverkoston rahoitusta.1. Vihreä kasvuEuroopan ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin pyrkiminen koronaepidemian jälkeisessä ajassa vaatii kestävän toimeentulon varmistamista alkutuottajille. Vihreiden ratkaisujen ytimessä tulee olla kannattavuus: kuinka maa- ja metsätalouden vihreä murros liittyy talouden elpymiseen, muutoskestävyyteen ja eurooppalaisen maaseudun vahvistuvaan kilpailukykyyn? Vihreä kasvu -työryhmä etsii uusia näkökulmia maa- ja metsätalouden kannattavuuden sekä kestävien ratkaisujen yhdistämiseksi.Työryhmän toiminta pohjautuu Euroopan komission Pellolta pöytään -strategiaan sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan. Komissio julkaisi toukokuussa 2020 Pellolta pöytään -strategian, jonka tarkoituksena on tehdä EU:n ruokajärjestelmästä entistä kestävämpi, reilumpi ja terveellisempi. Kokonaisvaltainen strategia pyrkii nimensä mukaisesti kattamaan koko elintarvikeketjun alkutuotannosta kulutukseen. Pellolta pöytään -strategia on keskeinen osa vihreän kehityksen ohjelmaa (Grean Deal, ml. biodiversiteettistrategia), jonka tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Ohjelmassa hahmotellaan uusi, kestävä ja osallistava kasvustrategia, jonka avulla voidaan vauhdittaa taloutta, parantaa ihmisten terveyttä ja elämänlaatua sekä hoitaa luontoa ja samalla varmistaa, ettei ketään jätetä jälkeen.Kaksivuotisen Vihreä kasvu -työryhmän tavoitteena on lisätä tietoa ja yhteistyötä tulevaisuuden ratkaisuista, joissa kannattava maa- ja metsätalous tukee siirtymää kohti kestävämpää Eurooppaa. Tähän liittyy olennaisesti maatalouden digitaalinen murros ja tietojohtaminen. Työryhmän koordinaattorilta edellytetään kiinnostusta edellä mainituista taustastrategioista, näkemyksellisyyttä sekä kykyä ja kiinnostusta viedä keskustelua eteenpäin ja konkretisoida sen tuloksia.Työryhmän tavoitteena on lisätä tietoa ja aktiivisuutta tulevaisuuden ratkaisujen löytymiseksi.2. Monipaikkaisuuden mahdollisuudetMonipaikkaisuuden mahdollisuuksissa korostuvat oppiminen, osaaminen, kouluttautuminen, työllisyys ja yrittäjyys, kaupunki-maaseutuyhteistyö, digitalisaation monet ulottuvuudet, elpyminen ja muutoskestävyys.Monipaikkaisuudella tarkoitetaan ihmisten elinympäristön koostumista useasta eri paikasta ja heidän säännöllisestä liikkumisestaan näiden paikkojen välillä. Monipaikkaisuus ilmenee vapaa-ajan asuntoina tai kakkosasuntoina, päivittäisen asiointiympäristön ja työssäkäyntialueen ulkopuolella harrastamisena, opiskeluna toisella paikkakunnalla tai uusperheiden useampana kotina. Monipaikkaisuus voi siis liittyä niin asumiseen, työhön, vapaa-aikaan kuin sosiaalisiin suhteisiinkin, ja se voi olla joko vapaaehtoista tai olosuhteiden tai elämäntilanteen pakottamaa.Poikkeustilanne on saanut meidät arvioimaan paikkoja tavallisesta eriävillä mittareilla. Missä voi tehdä asioita, joita pitää arvokkaana? Koronatilanne on tehnyt monipaikkaisen asumisen näkyväksi, ja se saattaa myös vahvistaa tätä ilmiötä.Suomessa maaseudun ja kaupungin välinen vuorovaikutus lienee suhteellisen mutkatonta. Monet suomalaiset esimerkiksi kokevat olevansa yhtä aikaa sekä maalaisia, että kaupunkilaisia. Citymaalaisuus on ilmiö, joka on lisännyt teemaan liittyvää keskustelua.Nopeat tietoliikenneyhteydet ovat monipaikkaisuuden edellytys ja kynnysinvestointi, jotka mahdollistavat taloudellisen toiminnan hajautumista. Kestävä monipaikkaisuus edellyttää kestävän liikkumisen mahdollisuutta, eli ekologisen autoilun infraa, kuten sähkön ja biokaasun latauspisteitä, tulee olla myös maaseudulla.Monipaikkaisuuden mahdollisuudet -työryhmän tavoitteena on kartoittaa nykyisiä ja löytää uusia ratkaisuja, joilla tartutaan monipaikkaisuuden mahdollisuuksiin. Työryhmän koordinaattorilta edellytetään osaamista, näkemyksellisyyttä sekä kykyä ja kiinnostusta viedä keskustelua eteenpäin ja konkretisoida sen tuloksia.3. Smarta landsbygder i Svenskfinland och NordenTyöryhmä nostaa esiin ruotsinkielisille maaseutualueille tärkeitä ja ajankohtaisia teemoja, joilla on yhteys maaseutuohjelmaan. Ruotsinkielisellä yhteisöllä on myös vakiintunutta yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen vaihtoa muiden Pohjoismaiden kanssa. Tätä voitaisiin hyödyntää laajemminkin maaseudun kehittämisessä koko SuomessaKaksivuotisen työryhmän tavoitteena on lisätä yhteistyötä ruotsinkielisillä alueilla, muiden Pohjoismaiden kanssa ja yhteistyötä yli kielirajojen myös Manner-Suomessa. Työryhmän koordinaattorilta edellytetään osaamista, näkemyksellisyyttä sekä kykyä ja kiinnostusta viedä keskustelua eteenpäin ja konkretisoida sen tuloksia.Työryhmän tavoitteena on lisätä tietoa, aktiivisuutta ja yhteistyötä ruotsinkielisellä maaseudulla tulevaisuuden ratkaisujen löytämiseksi.4. Maaseudun nuoret tulevaisuuden tekijöinäTyöryhmä nostaa esiin maaseudulla asuvien nuorten roolia tulevaisuuden tekijöinä ja ratkaisijoina. Työryhmän ensisijaisena tehtävänä on suunnitella, miten nuoret ovat mukana lokakuussa 2021 järjestettävässä Maaseutuparlamentissa.Työryhmän koordinaattorilta edellytetään kokemusta maaseudulla asuvien nuorten kanssa toimimisesta sekä uusia näkemyksiä nuorten äänen ja roolin vahvistamiseksi.Työryhmä toimii ad hoc -periaatteella, ja sen toimikausi on 6-12 kuukautta. Toimikauden pituus sovitaan valittavan koordinaattorin kanssa. Valittava koordinaattori kokoaa valtakunnallisen työryhmän maaseudulla asuvista sekä toimivista nuorista.Oletko sinä etsimämme henkilö? Kerro lyhyet perustelut ja omat ajatuksesi siitä, mitä työryhmän tulisi käytännössä tehdä ja ketä työryhmässä tulisi olla mukana. Hakijan oman taustaorganisaation tulee suositella henkilöä koordinaattorin tehtävään. Liitä mukaan organisaatiosi suositus sekä yhteystiedot ja lähetä ne osoitteeseen marianne.selkainaho[at]mmm.fi 25.11.2020 mennessä.
NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen on valtuuttanut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen allekirjoittamaan strategisen kumppanuussopimuksen pohjoismaisen ampumatarvikekonsernin kotimaisten yritysten, Nammo Lapua Oy:n ja Nammo Vihtavuori Oy:n kanssa.Puolustusvoimien ja Nammo Lapua Oy:n sekä Nammo Vihtavuori Oy:n välinen strateginen kumppanuussopimus on kaikkia valmiustiloja sekä ampumatarvike- ja räjähdealan tuotantoa koskeva ratkaisu, jolla varmistetaan ampumatarvike- ja räjähdealan kotimaisen huoltovarmuuden perusta.Strategisella kumppanuussopimuksella vakiinnutetaan Puolustusvoimien ja Nammo-konsernin kotimaisten yhtiöiden pitkään jatkunut yhteistyö. Kumppanuudella on ollut selvät tunnusmerkit jo vuodesta 2014, jolloin puolustushallinto solmi koko Nammo-konsernia koskevan huoltovarmuus- ja kumppanuussopimuksen.Strateginen kumppanuussopimus on toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Vuotuinen erikseen tehtävien kotimaisten hankintojen arvonlisäveroton kokonaisarvo on noin 20 miljoonaa euroa vuodessa.
NordenBladet — EU:n tasa-arvoministerit keskustelevat epävirallisessa videokokouksessaan 20. marraskuuta naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnasta. Ministerit esittelevät myös parhaita käytäntöjä, joilla naisia suojellaan väkivallalta ja tuetaan uhreja. Kokouksessa Suomea edustaa pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist.Koronapandemian aikana lähisuhdeväkivalta ja erityisesti naisiin kohdistuva väkivalta on tutkimusten mukaan lisääntynyt. Siksi erilaisten tukipalveluiden jatkuvuus ja saatavuus ovat entistäkin tärkeämpiä. Esimerkki Suomen hyvistä käytännöistä on valtakunnallinen lähisuhdeväkivallan ja naisiin kohdistuvan väkivallan uhreille tai väkivallan uhkaa kokeville tarkoitettu auttava puhelin, Nollalinja. Se toimii soittajalle maksutta ympäri vuorokauden. Nollalinjaan voi soittaa nimettömänä.”Koronakriisi on huolestuttavasti lisännyt lähisuhdeväkivaltaa. Kiinnitämme Suomessa erityistä huomiota lähisuhdeväkivallan uhrien ja muiden heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tukemiseen. Olemme huolehtineet tukipalvelujen saavutettavuudesta myös koronaepidemian aikana. Lisäksi monet kolmannen sektorin palveluntarjoajat ovat lisänneet väkivaltaa kokeville tarkoitettuja puhelin- ja verkkopalveluja” toteaa ministeri Blomqvist.Suomi korostaa kunkin maan omien toimien ohella sitä, että EU vahvistaa yhteistyötä naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnassa. EU:n liittyminen Euroopan neuvoston Istanbulin sopimukseen olisi tärkeä askel eteenpäin. EU:n tasa-arvostrategia sisältää joukon toimenpiteitä sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi.Saksan järjestämä pelkästään tasa-arvoministereille suunnattu kokous on poikkeuksellinen. Vastaavia kokouksia ei ole ollut jokaisella puheenjohtajakaudella.
NordenBladet — Oikeusministeriö on myöntänyt viidelle järjestölle valtionavustuksia väkivalta- ja seksuaalirikollisten kuntouttamisen ja seksuaalirikosten torjunnan hankkeisiin. Vuosia 2021–2022 koskevassa haussa painotettiin vähemmistöjen tekemän väkivallan ehkäisyä ja verkkoavusteisen kuntouttamisen kehittämistä.Rahoitusta myönnettiin seuraaville yhteisöille ja hankkeille:Silta-Valmennusyhdistykselle ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikollisten kuntoutuspolun kehittämiseen noin 400 000 euroaAuralan Setlementille VI-KA KEIKKA™ Vihan ja katkeruuden kahleista -ohjelman pilotointiin noin 310 000 euroaAutismisäätiölle neurokirjon piirteitä omaavien väkivaltarikoksista tuomittujen yksilökuntoutusjakson pilotointiin noin 305 000 euroaKriminaalihuollon tukisäätiölle rikostaustaisten naisten väkivaltakäyttäytymisen vähentämiseen tähtäävän digitaalisen kuntoutusohjelman kehittämiseen 235 000 euroaSetlementti Tampereelle kunniaväkivallan tekijöille suunnattuun koulutukseen noin 230 000 euroa.Rikoksilla oireilevien nuorten toimintamallin pilotointi alkaa TurussaLisäksi oikeusministeriö myönsi avustuksia toistuvasti ja vakavia rikoksia tekeville nuorille suunnatun toimintamallin pilotointiin kunnissa. Turun kaupunki sai ROKKI-toimintamallin kehittämiseen noin 655 000 euroa. Oulun kaupunki puolestaan sai NURRI-toimintamalliin täydentävää rahoitusta noin 20 000 euroa.Rikoksenehkäisyn valtionavustuksiin oli syksyn haussa käytettävissä yhteensä noin miljoona euroa vuosittain ajalla 2021–2022. Hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti avustukset tulee kohdentaa rikoksia ennaltaehkäisevien palvelujen ja niihin ohjautumisen kehittämiseen.LisätietoaVäkivalta- ja seksuaalirikollisten kuntoutusohjelmatRikoksilla oireilevien nuorten mallin pilotointi
NordenBladet — EU-ministerivaliokunta käsitteli kokouksessaan 20. marraskuuta asetusta monivuotisesta rahoituskehyksestä, komission uutta pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelmaa sekä kahta vihreän kehityksen ohjelmaan kuuluvaa tiedonantoa.EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja 10. marraskuuta saavutettuun neuvoston ja Euroopan parlamentin väliseen poliittiseen kompromissiin rahoituskehysasetuksesta. Suomi voi hyväksyä saavutetun poliittisen kompromissin. Heinäkuun Eurooppa-neuvostossa saavutetun rahoituskehys- ja elpymissovun jälkeen puheenjohtajamaa Saksa on jatkanut työtä kokonaisuuteen liittyvien asetusten viimeistelemiseksi. Rahoituskehyspakettiin sisältyy rahoituskehysasetuksen lisäksi muun muassa asetus yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi ja neuvoston päätös Euroopan unionin omista varoista, sekä EU:n elpymisvälineen perustaminen. EU-ministerivaliokunta käsitteli myös komission toimintasuunnitelmaa EU:n pääomamarkkinan syventämiseksi ja linjasi siihen liittyen Suomen peruskantoja. Pääomamarkkinaunionia koskevassa toimintasuunnitelmassa komissio kuvailee keinoja ja tapoja syventää sekä yhdentää unionin sisämarkkinoita pääomien tehokkaan liikkuvuuden näkökulmasta.Lisäksi ministerivaliokunta käsitteli komission antamaa tiedonantoa kestävyyttä edistävästä kemikaalistrategiasta. Staregia on osa vihreän kehityksen ohjelmaa. Strategian tavoitteena on varmistaa ihmisten terveyden ja ympäristön parempi suojelu vaarallisilta kemikaaleilta. Strategian toimenpiteissä on useita ja useille eri toimintasektoreille suuntautuvia lainsäädäntöaloitteita, joista annetaan ehdotuksia vuosina 2021 – 2024. Suomi pitää tärkeänä, että EU:n uusi kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia on kunnianhimoinen ja kattava kokonaisuus, joka tavoittelee ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun entistä parempaa tasoa sekä edistää innovaatioita ja siten tukee osaltaan kokonaisvaltaista muutosta kohti kestäviä tuotanto- ja kulutustapoja. Suomi kannattaa toimintasuunnitelman horisontaalista otetta sekä toimien suuntaamista laajasti yhteiskunnan eri sektoreille. EU-ministerivaliokunta käsitteli myös komission tiedonantoa Euroopan rakennusten perusparannusaallosta, joka sekin on osa vihreän kehityksen ohjelmaa. Tiedonannon tavoitteena on vähintään kaksinkertaistaa energiaremontoitavien asuinrakennusten ja muiden rakennusten vuotuinen osuus vuoteen 2030 mennessä ja edistää pitkälle meneviä energiaremontteja. Suomi kannattaa komission tavoitetta, joka tulisi asettaa ensisijaisesti EU:n tasolla siten, että maiden erityispiirteet huomioidaan ratkaisussa. Suomi pitää hyvänä komission energiatehokkuus etusijalle –periaatetta, mutta korostaa, että myös rakennusosien ja teknisten järjestelmien energiatehokkuuden kokonaisuus sekä koko energiajärjestelmä tulisi huomioida laajasti. Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kannoista seuraaviin kokouksiin: • Kehitysministereiden videokokous (23.11.) • Kilpailukykyasioista vastaavien ministereiden videokokous (tutkimus, innovaatiot) (27.11.)Kehitysministerien aiheena on sukupuolten tasa-arvon edistäminen kehityspolitiikassa ja laajemmin EU:n ulkosuhteissa, sekä kehitysmaiden velkakestävyys. Kilpailukykyministerit puolestaan keskustelevat komisison esittämistä jäsenmaiden tutkimus- ja kehitysinvestointitavoitteista.
NordenBladet — Keväällä puhjennut koronakriisi on nopeasti ja merkittävästi muuttanut paitsi talouden yleistä tilannekuvaa niin myös valtion riskiasemaa, arvioidaan valtiovarainministeriön riskikatsauksessa.Valtion vastuut ovat olleet jo pidempään kasvu-uralla. Valtion suorat vastuut ovat niin nimellisarvioisesti kuin suhteessa kansantalouden kokoon kasvaneet huomattavasti reilun kymmenen vuoden aikana. Vielä vuonna 2008 valtiolla oli velkaa noin 54 miljardia euroa, kun sitä viime vuoden lopussa oli jo yli 106 miljardia euroa.Vastaava vastuiden voimakas kasvu on havaittavissa valtion myöntämissä takauksissa ja takuissa. Viime vuoden lopussa valtiontakaukset- ja takuut ylittivät 60 miljardin euron rajan, kun vastuukanta vuosikymmen aikaisemmin oli noin 23 miljardia euroa.Myös kuntien vastuut kasvaneet pidemmän aikaaValtion kokonaisriskiasemaa on heikentänyt myös niin sanottujen piilevien vastuiden kehitys. Piilevät vastuut eivät ole valtiota oikeudellisesti velvoittavia, mutta poliittisista ja yhteiskunnallisista tekijöistä johtuen valtion kuitenkin odotetaan kantavan niistä viimekätisen vastuun. Yksi keskeisimmistä valtion piilevistä vastuista liittyy paikallishallintoon. Valtion tavoin myös kuntien vastuut ovat kasvaneet jo pidemmän aikaa. Kuntien lainakanta on yli kolminkertaistunut vajaassa 20 vuodessa ollen viime vuoden lopussa yli 18 miljardia euroa. Lisäksi kuntien takausvastuut ovat merkittävästi korkeammat kuin vielä vuosikymmen sitten. Koronakriisi heikentänyt valtion riskinkantokykyä edelleenKeväällä puhjennut koronakriisi on nopeasti ja merkittävästi muuttanut talouden yleistä tilannekuvaa sekä valtion riskiasemaa.Heikentynyt talouskehitys ja erilaiset tukitoimenpiteet, joilla on pyritty lieventämään koronan haittavaikutuksia talouden eri osa-alueilla, ovat lisänneet voimakkaasti valtion lainanottoa. Valtion nettolainanotto kasvaa tänä vuonna lähes 20 miljardiin euroon. Valtion velan määrä ylitti syksyllä 120 miljardin euron rajan. Koronakriisi on synnyttänyt myös miljardien lisätarpeita valtion takauksille ja takuille niin kansallisesti kuin EU:ssa. Lisäksi kunnat ovat joutuneet kriisin myötä entistä ahtaammalle ja niille on osoitettu tukea lisätalousarvioissa. Tuleviin kriiseihin varauduttavaValtion kykyä reagoida talouden yllättäviin käänteisiin ovat heikentäneet viime vuosina vastuiden laaja-alainen ja voimakas kasvu sekä vaimeat pidemmän aikavälin kasvunäkymät. Lisäksi valtion ikäsidonnaiset menot ovat kasvu-uralla.Koronakriisin ja sen seurannaisvaikutusten myötä valtion riskinkantokyky on vielä entistä heikompi. Vastuiden kasvun taittaminen on kriisin jälkeen haastavaa, mutta tuleviin kriiseihin varautumiseksi kuitenkin välttämätöntä.
