NordenBladet — YK:n lastenjärjestö Unicef tekee yhteistyössä Suomen kanssa ohjeistusta, joka luo kansainväliset pelisäännöt lapsiin liittyvän tekoälyn käytölle ja kehitykselle.Uusi ohjeistus auttaa valtioita, kuntia ja yrityksiä varmistamaan, että niiden käyttämät tekoälyratkaisut toimivat lasten parhaaksi. Kuva: UnicefMaailmanlaajuisesti kolmannes internetin käyttäjistä on alle 18-vuotiaita lapsia. Tekoäly on läsnä lasten elämässä monella tapaa niin interaktiivisissa leluissa, videopeleissä kuin erilaisissa kännykkäsovelluksissa.Tekoälyn nopeaan kehitykseen liittyy lasten näkökulmasta huimia mahdollisuuksia esimerkiksi oppimisen, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen. Toisaalta se nostaa esiin kysymykset muun muassa yksityisyyden loukkauksista, digitaalisen osaamisen eriarvoistumisesta ja kertyvän datan vaikutuksista lapsen tulevaisuudelle. Jos aikuisenkin on vaikea hahmottaa virtuaalimaailmaan jättämiään jälkiä, erityisen vaikeaa se on lapsille – eikä vastuun pitäisi olla heidän harteillaan.”Kuten usein nopean teknologisen kehityksen kohdalla, haasteena on pysyä muutoksen vauhdissa ja varmistaa, että tekoäly palvelee meitä ihmislähtöisellä tavalla”, toteaa ulkoministeriön innovaatiosuurlähettiläs Jarmo Sareva.”Ihmisellä on oikeus lapsuuteen erityislaatuisen elämänvaiheena. Jos tekoälyn ratkaisut esimerkiksi heikentävät itsenäisen elämän edellytyksiä tuotteistamalla lapsuuden, ei suunta ole oikea. Lapset ovat myös aikuisia haavoittuvaisempia, minkä takia tällaista erillistä ohjeistusta tarvitaan.”Nyt laadittava kansainvälinen ohjeistus on ensimmäinen laatuaan. Sen tarkoitus on auttaa niin valtioita, kuntia, yrityksiä kuin muitakin tekoälyä käyttäviä ja kehittäviä tahoja ottamaan lasten tarpeet ja oikeudet huomioon. Ohjeistuksen laadinnassa on myös laajasti kuultu lapsia ja nuoria.Suomalaiset mukana testauksessaSuomi on Unicefille luonteva yhteistyökumppani osaamisensa ja kokemuksensa kautta. Suomi on ensimmäisiä maita, jotka ovat julkaisseet oman kansallisen tekoälystrategiansa ja tukenut jo aiemmin Unicefin innovaatio-ohjelmaa ja -rahastoa.Tekoälyohjeistuksen kehittämiseen ja testaukseen osallistuu myös suomalaiskäyttäjiä. Heidän kokemuksensa auttavat viimeistelemään nyt luonnosvaiheessa olevat ohjeet.”Mukaan valittiin erityyppisiä toimijoita ja toimintaympäristöjä ympäri maailman. Esimerkiksi Helsingin yliopistollisella sairaalalla oli jo valmiiksi toiminnassa olevia virtuaalisovelluksia, jotka sopivat hyvin ohjeistuksen pilotointiin”, Sareva kertoo.Lasten mielenterveyttä edistävä Milli-virtuaaliapuri auttaa nuorta arvioimaan oireidensa vakavuutta ja auttaa avun äärelle, Chillaa-kännykkäsovellus puolestaan tarjoaa harjoituksia, vinkkejä ja vertaistukea stressiin ja jännittämiseen.Mukana on myös Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten ja Fujitsu Suomen kehittämä Nuora-tekoälyratkaisu, jolla ennakoidaan ja torjutaan nuorten syrjäytymisriskiä, sekä Someturva-startupin kehittämä nettisovellus somehäirinnän uhriksi joutuneille lapsille, nuorille ja aikuisille.Ohjeistuksia testataan Suomen ohella myös muun muassa Ruotsissa, Iso-Britanniassa, Japanissa, Maltalla, Chilessä, Yhdysvalloissa, Ruandassa, Nigeriassa ja Sierra Leonessa. Käyttäjien kokemuksen pohjalta ohjeistus viimeistellään ja julkaistaan kansainvälisessä konferenssissa Helsingissä loppuvuodesta 2021.
Lähde: Valtioneuvosto.fi