NordenBladet — Suomen ministerit Pekka Haavisto ja Ville Skinnari matkustavat johtamaan kansainvälistä Afganistan-apukonferenssia 23.-24.11. Geneveen. Suomi järjestää apukonferenssin yhdessä Afganistanin hallituksen ja YK:n kanssa. Ministeritason kansainvälinen tapahtuma järjestetään koronavirusrajoitusten vuoksi Genevestä virtuaalisena.Afganistanin hallitus ja kansainvälinen yhteisö sopivat konferenssissa yhteisistä sitoumuksista Afganistanin vakauttamiseksi vuosille 2021-2024. Konferenssi ajoittuu Afganistanin tulevaisuuden kannalta merkittävään hetkeen, sillä historialliset rauhanneuvottelut hallituksen ja Taliban-liikkeen välillä käynnistyivät syyskuussa Dohassa. Suomen ministereiden lisäksi Genevessä ovat paikalla Afganistanin ulkoministeri Haneef Atmar sekä valtiovarainministeri Abdul Hadi Arghandiwal. YK:n puolesta puhetta johtaa YK:n pääsihteerin Afganistanin erityisedustaja Deborah Lyons.Kaksipäiväiseen ohjelmaan sisältyy myös kahdenvälisiä tapaamisia ministereille Sveitsin hallituksen sekä Genevessä edustautuvien kansainvälisten järjestöjen kanssa.Konferenssia voi seurata suorana YK:n verkkosivuilta http://webtv.un.org/
NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin vierailee tänään maanantaina 23.11. Pirkanmaalla Pirkkalassa ja Ikaalisissa.Pääministeri vierailee Pirkkalassa Pirkkalan yhteislukiossa ja Ikaalisissa IDEA-kampuksella. Vierailulla tavataan lisäksi kaupunkien edustajia. Vierailu järjestetään terveysturvallisesti.
NordenBladet — Pohjoismaisen yhteistyön ministeri Thomas Blomqvist osallistuu Pohjoismaiden yhteistyöministerien ylimääräiseen videokokoukseen 23.11.2020.Kokouksessa hyväksytään ensi vuoden budjetti Pohjoismaiden ministerineuvostolle sekä neuvoston toimintasuunnitelma vuosille 2021-24. Toimintasuunnitelma viitoittaa pääministereiden viime vuoden kesänä vahvistaman vision toimeenpanoa. Uuden vision mukaan Pohjolan tulee olla maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Toimintasuunnitelman luonnos on julkistettu sihteeristön verkkosivuilla. Hyväksytty suunnitelma käännetään kokouksen jälkeen suomen kielelle. Kokouksessa keskustellaan pandemian vaikutuksista pohjoismaiseen yhteistyöhön. Lisäksi agendalla on kansalaisyhteiskunnan osallistamisen vahvistaminen pohjoismaisessa yhteistyössä ja ministerineuvoston toiminnan vahvistaminen Valko-Venäjällä maan demokratiakehityksen tukemiseksi.Kokous on viimeinen Tanskan puheenjohtajuuskaudella. Suomen puheenjohtajuuskausi Pohjoismaiden ministerineuvostossa alkaa tammikuussa 2021. Puheenjohtajuusohjelma löytyy digitaalisena julkaisuna.
NordenBladet — Tuoreessa raportissa arvioidaan susikannan hoitosuunnitelman vuosien 2018–2019 päivitysprosessia erityisesti osallistujien yhteistoiminnan näkökulmasta. Raportissa esitetään myös suosituksia vastaaviin hoitosuunnitelmahankkeisiin. Suomen susikannan hoitosuunnitelmaa päivitettiin maa- ja metsätalousministeriön hankkeessa ja se vahvistettiin marraskuussa 2019.Maa- ja metsätalousministeriön julkaisemassa Susikannan hoitosuunnitelman päivitysprosessin arviointi -raportissa esitellään hoitosuunnitelman päivitykseen osallistuneiden tahojen kokemuksia osallistumisen tasapuolisuudesta, työskentelytavoista sekä havaintoja yhteistoiminnan vaikuttavuudesta. Raportin ovat laatineet hoitosuunnitelman päivityksen tukena olleen CORE-tutkimushankkeen asiantuntijat Outi Ratamäki ja Taru Peltola. Raportissa pohditaan myös, miten hoitosuunnitelman laatimisprosessilla voisi vastata susia koskeviin ristiriitoihin. Lisäksi esitellään toimenpidesuosituksia vastaaviin hankkeisiin. Raporttia varten haastateltiin hoitosuunnitelman päivityksen työryhmiin osallistuneita, käytiin läpi hoitosuunnitelmaluonnokseen tulleita lausuntoja ja saatua palautetta päivityksen aikana järjestetyistä alueellisista tilaisuuksista.Jatkuvuus on tärkeää Hoitosuunnitelman päivittämiseen osallistuneet tahot näkivät prosessissa käytettyjen työtapojen tukeneen ymmärryksen lisääntymistä eri osapuolien välillä. Hoitosuunnitelmatekstin olisi kuitenkin toivottu heijastelevan enemmän yhteisesti opittua.–Arviointiraporttia tehdessä esille nousi, että lopputuloksista tai asioista viestimisen rinnalle voisi tuoda viestintää esimerkiksi siitä, mitä on opittu tai miten ratkaisuihin on tultu. Näin prosessia voitaisiin avata laajemmalle joukolle, kertoo raportin kirjoittaja Taru Peltola.Raportin mukaan poliisin ja riistahallinnon roolien nähtiin selkiytyneen päivitystyön myötä. Myös päivitysprosessin rakentumista aiempien hoitosuunnitelmien varaan pidettiin hyvänä. Merkittävää hoitosuunnitelman toimeenpanon ja osallistujien sitoutumisen näkökulmasta onkin työn jatkuvuus, raportissa todetaan.–Susikannan hoitosuunnitelman toimenpiteitä kehitetään ja toteutetaan paraikaa. Valmisteluvaiheen hyvän yhteistyön ja vuoropuhelun jatkaminen niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti on erittäin tärkeää, sanoo erätalousneuvos ja susikannan hoitosuunnitelman seurantaryhmän puheenjohtaja Vesa Ruusila maa- ja metsätalousministeriöstä.Yhdessä tekemistäRaportin kirjoittajat toteavat, että yhteistoiminnallisuus ei ole vielä Suomessa vakiintunut toimintatapa. Sen merkitys korostuu tilanteissa, joissa sovitetaan yhteen erilaisia näkökulmia ja intressejä.–Yhteistoiminnallisuus on CORE-tutkimushankkeen keskiössä ja sillä haluttiin tuoda uutta näkökulmaa hoitosuunnitelmahankkeeseen. Luonnonvarakonfliktien haasteet vaativat enemmän kuin osallistamista; yhteistoiminnallisuudessa yhdessä tekeminen ja ratkaisujen luominen ovat se pointti, kertoo raportin kirjoittaja Outi Ratamäki.–Yhteistoiminnallisuutta voidaan rakentaa tai siihen pyrkiä käyttämällä esimerkiksi erilaisia fasilitointi- eli keskustelutyökaluja tai konfliktin ratkaisusta tuttuja menetelmiä, Taru Peltola kuvailee.Suomen susikannan hoitosuunnitelma on susikannan ja suteen liittyvien konfliktien hallinnan työkalu. Hoitosuunnitelmaa päivitettiin vuosien 2018–2019 aikana. Maa- ja metsätalousministeriö asetti susikannan hoitosuunnitelman päivitystä varten laajapohjaisen valmistelu- ja ohjausryhmän elokuussa 2018. Susikannan hoitosuunnitelma vahvistettiin marraskuussa 2019.Suomen susikannan hoitosuunnitelman päivitysprosessin -arviointiraportin ovat laatineet Taru Peltola ja Outi Ratamäki Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamasta CORE-hankkeesta. CORE-hankkeen asiantuntijat olivat hoitosuunnitelman valmistelun tukena.Susikannan hoitosuunnitelman päivitysprosessin arviointi
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirille luvan poiketa asetuksen edellyttämästä noin 1000 synnytyksen määrästä. Poikkeuslupa on voimassa määräaikaisena 30.6.2023 saakka. Vuonna 2019 Länsi-Pohjan keskussairaalassa hoidettiin 422 synnytystä, ja tänä vuonna synnytysten määrä on ollut lähes samalla tasolla. Keskussairaalan resurssit ovat varsin niukat, mutta Lapin aluehallintovirasto on todennut, että synnytysten edellytykset potilasturvallisuuden osalta täyttyvät.Poikkeuslupa myönnetään alueellisen suunnittelun siirtymäajaksiHallitusohjelman mukainen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämistä koskevasta lakiesityksen valmistelu etenee. Tavoitteena on, että aluevaltuustojen toimikausi alkaisi keväällä 2022 ja tehtävät siirtyisivät hyvinvointialueille 1.1.2023. ”Poikkeuslupa myönnetään määräaikaisena kesäkuun 2023 loppuun saakka, jotta tulevalla hyvinvointialueella olisi aikaa käydä keskustelut ja suunnitella toimintaa myös synnytysten näkökulmasta. Vaikka edellisen, vuonna 2018 myönnetyn poikkeusluvan kaikki ehdot eivät synnytysten jatkamista puoltaneet, niin katson, että tässä tilanteessa näissä ehdoissa pitäytyminen olisi ollut kohtuutonta. On otettava huomioon, että sairaanhoitopiirien yhdistyessä hyvinvointialueeksi, voi suunnitelma synnytysten järjestämisestä vielä syntyä”, toteaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.
NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnoksesta, jossa määritellään, milloin betonimurske lakkaa olemasta jätettä. Jätteeksi luokittelun päätyttyä betonimursketta voidaan myydä eteenpäin esimerkiksi rakennusmateriaalina tai maanparannusaineena, minkä uskotaan parantavan sen markkinoita ja hyödynnettävyyttä. Lausuntoja voi antaa on 8.1.2021 asti.Betonimursketta syntyy sekä purkutoiminnassa että ylijäämänä elementti- ja muussa betonituoteteollisuudessa. Se on suurin yksittäinen rakennusjätejae, ja sitä syntyy Suomessa karkeasti ottaen kaksi miljoonaa tonnia vuodessa. Nykymenetelmillä betonin valmistaminen on myös merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Betonimurskeen hyödyntäminen raaka-aineena edistää merkittävästi kiertotaloutta.Rakennusala on odottanut hartaasti ”Betonimurske-EOW-asetusta” (EOW = End of waste = ei enää jätettä). Säädöksen toivotaan avaavan merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia rakennusalalle. Kyseessä on ensimmäinen kansallinen EOW-asetus. Tavoitteena on keventää sääntelyä ja sujuvoittaa toimintaa.Lausuntopalvelu: Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi arviointiperusteista sen määrittämiseksi milloin betonimurske lakkaa olemasta jätettä
NordenBladet — Suomen biotalousstrategiaa päivitetään parhaillaan. Nyt kerätään alueiden näkemyksiä maakuntien verkkofoorumeissa. Viimeisimmät järjestettiin 6.11. Pohjois-Karjalassa, 10.11. Lapissa ja 17.11. Keski-Suomessa. Keskustelu oli vilkasta kaikissa kolmessa, ja alueiden esitykset tarjosivat kattavasti tietoa.Jokaisella alueella on oma ainutlaatuinen luontonsa ja biotaloutensa. Pohjois-Karjala on yksi vesistöisimmistä ja Keski-Suomi toiseksi metsäisin Suomen maakunnista. Lapin luonto on oma lukunsa, joka houkuttaa ihailijoita myös rajojen ulkopuolelta. Metsät ovat aarre, jota pitää käyttää kestävästiJokaisessa maakunnassa suhtauduttiin selvästi kunnioittavasti luontoon. Sen nähtiin tarjoavan suuria mahdollisuuksia, mutta tuovan mukanaan myös vastuuta. Metsistä saadaan työtä, raaka-aineita, virkistystä ja luonnontuotteitta. Lisäksi ne torjuvat ilmastonmuutosta. Kaikkea tätä sillä ehdolla, että niitä hoidetaan hyvin ja käytetään kestävästi. Luontoreitit, retkeily ja matkailu nostettiin tärkeiksi biotalouden alueiksi.Metsät ovat jokaisen kolmen maakunnan moottori. Niiden ajateltiin kätkevän vielä paljon sellaisiakin mahdollisuuksia, joita ei vielä hyödynnetä. Suomessa pitäisi pystyä jalostamaan puutuotteita nykyistä pidemmälle. Digitalisaatio tuo jatkuvasti lisää tietoa sekä metsätalouden että metsien hoidon tarpeisiin. Myös puurakentaminen mainittiin hyvänä keinona korvata fossiilisia raaka-aineita ja sitoa hiiltä. – Toivomme että metsää tarkasteltaisiin paitsi museona ja hiilivarastona myös kiertotalouden ratkaisuna. Metsistä on madollista saada ratkaisuja niin kilpailukykyyn, ympäristövaikutuksiin kuin ilmastonmuutokseenkin, totesi Timo Tahvanainen Business Joensuusta.Kiertotalous ja biotalous kulkevat käsi kädessä– Tulevaisuudessa ei enää ratkaise yksin se, onko joku tuote biopohjainen tai biohajoava. Vielä olennaisempaa on, onko tuote kierrätettävä. Materiaalit on saatava nykyistä tehokkaammin uusiokäyttöön, totesi VTT:n Jani Lehto.Kiertotalous ja biotalous ovatkin läheistä sukua toisilleen. Materiaalitehokkuus oli monen puheenvuoron ytimessä. Tuotetaan enemmän vähemmästä, kuten yksi osallistuja sanoi.Yhteistyöllä voittoonMyös yhteistyötä toivottiin nykyistä enemmän yritysten, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten välille sekä kansainvälisesti yli rajojen. Näin saataisiin tuotteiden ja palveluiden arvo kasvamaan. Parhaiden ratkaisujen uskottiin löytyvän nimenomaan rajapinnoilta. Jokaiselta alueelta löytyi jo nykyisellään yhteistyön keskittymiä. Joensuu on eräänlainen metsäbiotalouden demoalue ja laboratorio, kun taas Meri-Lapissa on tiivis metsäteollinen ekosysteemi. Keski-Suomessa tehdään puolestaan uraa uurtavaa tutkimusyhteistyötä. Selluloosalle on löydetty valtavasti uusia käyttötarkoituksia. Sitä on käytetty muun muassa valokuidun raaka-aineena sekä vesien puhdistamisessa hormoneista ja mikromuoveista. – Suurimmat muutokset ovat vielä edessä. Selluloosan mahdollisuuksista on keksitty vasta murto-osa. Biojalostamisessa muhii valtava potentiaali lähivuosikymmeninä, totesi Jani Lehto.Biokaasusta puhuttiin sekä Lapissa että Keski-Suomessa.– Lappiin olisi mahdollista rakentaa biokaasun tuotantoverkosto, jossa jokainen Pohjois-Suomen maatila olisi potentiaalinen tuotantoyksikkö. Tuottaisimme energiaa, joka päätyisi muuten päästöinä ilmaan, kertoi Juha Hotti Proagriasta.Kaikista foorumeista saatiin arvokasta tietoa biotalousstrategian päivittämistä varten. Maa- ja metsätalousministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kiertue jatkuu seuraavaksi Varsinais-Suomen foorumilla 1.12. Lue lisää:biotalous.fi bio- ja kiertotalous MMM:n sivuillaTEM:n Kasvuportfolio – Puhdas ja terveellinen elinympäristö (pdf)
NordenBladet — Tubettajan toinen kestävään kehitykseen liittyvä video vertailee nuorten mietteitä läheltä ja kaukaa sekä kertoo, miten Suomi edistää maailmalla Agenda 2030 -tavoitteita.Miisan somekanavien seuraajia puhuttivat erityisesti eriarvoisuus ja ilmastonmuutos.Videon julkaisu 20.11. ajoittuu lapsen oikeuksien päivään, joka on yksi YK-yhteistyön tunnetuista merkkipaaluista. Myös kestävän kehityksen tavoitteet ovat maailmanjärjestöltä historiallinen saavutus: vuonna 2015 laadittiin kaikkia valtioita koskeva suunnitelma siitä, millaiseen tulevaisuuteen pyrimme vuoteen 2030 mennessä.Yhteistyössä ulkoministeriön kanssa tubettaja Mmiisas – eli Miisa Rotola-Pukkila – kysyi syyskuussa sosiaalisen median kanaviensa seuraajilta, mitkä olisivat heidän toiveensa maailman tulevaisuudelle. Tänään julkaistavalla videollaan hän kertoo saamistaan vastauksista. Tulevaisuuden toiveita kuullaan nuorilta myös Nepalista, Etiopiasta ja Tansaniasta.Samankaltaisia toiveita Suomessa ja maailmallaYK:n kestävän kehityksen 17 tavoitteesta painottuivat eriarvoisuuden vähentäminen, ilmastoteot ja muut ympäristöä koskevat tavoitteet sekä sukupuolten välinen tasa-arvo.”Kiinnostavaa oli se, että myös nuorilta, jotka asuvat toisella maailmaa, nousi tosi paljon samoja teemoja kuin omilta seuraajiltani Suomessa”, Miisa pohtii.”Tosin mittakaavassa on eroa. Suomessa ilmaston lämpeneminen voi näkyä leutoina talvina, kun taas nepalilainen nuori mies kirjoitti, että heillä lisääntyvät luonnonkatastrofit, kuten tulvat tai maanvyöryt.”Suomi edistää Agenda 2030 -tavoitteita kehitysyhteistyön kauttaYK:n Agenda 2030 -toimintaohjelma tähtää köyhyyden poistamiseen ja hyvinvoinnin turvaamiseen ympäristölle kestävällä tavalla. Se koskee kaikkia maailman maita ja velvoittaa edistämään kestävää kehitystä sekä kotimaassa että globaalisti. Maailmalla Suomi edistää YK-tavoitteita erityisesti kehitysyhteistyön kautta.
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö järjesti keskiviikkona laajan webinaarin CAP-uudistuksen tilanteesta. Siinä kuultiin useita katsauksia valmistelun tilanteesta. Osallistujia oli lähes 1200.Esitykset ovat saatavissa yhtenä kokonaisuutena. MMM on laatimassa vastauksia moniin webinaarissa esitettyihin kysymyksiin. Ne julkaistaan lähipäivinä ministeriön verkkosivuilla CAP-osiossa. Kansallisen CAP-suunnitelman työstäminen jatkuu hallinnon ja sektorin yhteisissä työryhmissä. EU-maat saivat lokakuussa aikaan yhteisen kannan yhteisen maatalouspolitiikan eli CAP:n uudistuksesta. Komission, maatalousneuvoston ja EU-parlamentin neuvottelut ovat vähitellen käynnistymässä, ja CAP-uudistuksen odotetaan tulevan voimaan vuoden 2023 alusta.Uutena elementtinä CAP:iin tulevat kansalliset CAP-suunnitelmat. Suomen suunnitelmaa valmistellaan edellä mainituissa työryhmissä. Suunnitelman arvioidaan lähtevän lausunnolle vuonna 2021. EU:n komission odotetaan käsittelevän ja vahvistavan kansallisen suunnitelman vuoden 2022 lopulla.CAP:n nykyisen, tämän vuoden lopussa päättyvän vanhan kauden ja uuden kauden väliin jää kahden vuoden siirtymäaika. Tänä aikana toiminta jatkuu normaalina. Rahoituskohteet ovat samat kuin nykyisin, mutta käytössä ovat uuden rahastokauden varat.EU:ssa saatiin kesällä sopimus rahoituskehyksistä, jotka määrittelevät myös CAP-rahoituksen määrän.Elvytysvaroja monenlaisiin toimiin Webinaarissa kerrottiin myös EU:n elvytysvarojen käytöstä maataloudessa. Elvytysvaroja voidaan käyttää muun muassa maatalous- ja yritysinvestointeihin, laajakaistoihin ja digihankkeisiin, ympäristökorvausten kiertotalouden edistämistoimiin, luonnonmukaiseen tuotantoon, eläinten hyvinvointiin sekä innovaatiohankkeisiin. Gaian liiketoimintajohtaja Mari Saario esitteli maa- ja metsätalousministeriön tilaamaa arvioita tulevan EU:n maatalouspolitiikan ympäristövaikutuksista. Hänen mukaansa vaikutukset riippuvat yksittäisen viljelijän valinnoista. Vieläkin suurempi vaikutus on sillä, kuinka suuri osa viljelijöistä sitoutuu ympäristötukijärjestelmiin ja kuinka moni hyödyntää mahdollisuudet tehdä asioita kestävämmin, summasi Saario.
NordenBladet — We welcome our new Ambassador Ms. Anne Lammila in South Africa. She started her work in Pretoria and today 19 November 2020 presented her credentials to President Cyril Ramaphosa.Ambassador Anne LammilaAmbassador Lammila looks forward her time in South Africa. For her, working in this fascinating and multifaceted country is a dream come true. Finland views South Africa as one of the most promising partners in the African continent and is preparing at the moment its strategy on Africa. This strategy is based on partnership with the countries of the continent and its focus will be in reinforcing our political and commercial ties with them, including South Africa.Ambassador Lammila comes from Saint Petersburg, Russian Federation, where she worked as the Consul-General of Finland. Saint Petersburg Consulate General is the biggest bilateral representation that Finland has in the world. Previous ambassadorial posts in Ms. Lammila’s career include Ambassador-at-Large for Global Women’s Issues and Gender Equality (2015-2017) and Ambassador to Mexico accredited to Cuba, Haiti and Central America (2011-2015). Previously, she was the Deputy Head of Mission of the Finnish Embassy in Washington (2007-2011) and held various directorship positions in the Ministry for Foreign Affairs of Finland, including in the Americas and Asia department. She was also the Deputy Permanent Delegate in Finland’s Permanent Mission to UNESCO, in Paris (1995-2000). Earlier in her career, Ms. Lammila served in the Finnish Embassies in Madrid and Brasilia.She holds a Master of Science Degree in Economics and Business Administration from the Turku School of Economics and Business Administration. Aside from Finnish, Ms. Lammila speaks Swedish, English, French, Spanish, Portuguese and Russian. She is married to Mr. Markku Saksa, journalist and writer, and the couple has three adult children.
