Suomi: Valtion vastuiden laaja-alainen ja pitkään jatkunut kasvu on heikentänyt valtion riskinkantokykyä
NordenBladet — Keväällä puhjennut koronakriisi on nopeasti ja merkittävästi muuttanut paitsi talouden yleistä tilannekuvaa niin myös valtion riskiasemaa, arvioidaan valtiovarainministeriön riskikatsauksessa.Valtion vastuut ovat olleet jo pidempään kasvu-uralla. Valtion suorat vastuut ovat niin nimellisarvioisesti kuin suhteessa kansantalouden kokoon kasvaneet huomattavasti reilun kymmenen vuoden aikana. Vielä vuonna 2008 valtiolla oli velkaa noin 54 miljardia euroa, kun sitä viime vuoden lopussa oli jo yli 106 miljardia euroa.Vastaava vastuiden voimakas kasvu on havaittavissa valtion myöntämissä takauksissa ja takuissa. Viime vuoden lopussa valtiontakaukset- ja takuut ylittivät 60 miljardin euron rajan, kun vastuukanta vuosikymmen aikaisemmin oli noin 23 miljardia euroa.Myös kuntien vastuut kasvaneet pidemmän aikaaValtion kokonaisriskiasemaa on heikentänyt myös niin sanottujen piilevien vastuiden kehitys. Piilevät vastuut eivät ole valtiota oikeudellisesti velvoittavia, mutta poliittisista ja yhteiskunnallisista tekijöistä johtuen valtion kuitenkin odotetaan kantavan niistä viimekätisen vastuun. Yksi keskeisimmistä valtion piilevistä vastuista liittyy paikallishallintoon. Valtion tavoin myös kuntien vastuut ovat kasvaneet jo pidemmän aikaa. Kuntien lainakanta on yli kolminkertaistunut vajaassa 20 vuodessa ollen viime vuoden lopussa yli 18 miljardia euroa. Lisäksi kuntien takausvastuut ovat merkittävästi korkeammat kuin vielä vuosikymmen sitten. Koronakriisi heikentänyt valtion riskinkantokykyä edelleenKeväällä puhjennut koronakriisi on nopeasti ja merkittävästi muuttanut talouden yleistä tilannekuvaa sekä valtion riskiasemaa.Heikentynyt talouskehitys ja erilaiset tukitoimenpiteet, joilla on pyritty lieventämään koronan haittavaikutuksia talouden eri osa-alueilla, ovat lisänneet voimakkaasti valtion lainanottoa. Valtion nettolainanotto kasvaa tänä vuonna lähes 20 miljardiin euroon. Valtion velan määrä ylitti syksyllä 120 miljardin euron rajan. Koronakriisi on synnyttänyt myös miljardien lisätarpeita valtion takauksille ja takuille niin kansallisesti kuin EU:ssa. Lisäksi kunnat ovat joutuneet kriisin myötä entistä ahtaammalle ja niille on osoitettu tukea lisätalousarvioissa. Tuleviin kriiseihin varauduttavaValtion kykyä reagoida talouden yllättäviin käänteisiin ovat heikentäneet viime vuosina vastuiden laaja-alainen ja voimakas kasvu sekä vaimeat pidemmän aikavälin kasvunäkymät. Lisäksi valtion ikäsidonnaiset menot ovat kasvu-uralla.Koronakriisin ja sen seurannaisvaikutusten myötä valtion riskinkantokyky on vielä entistä heikompi. Vastuiden kasvun taittaminen on kriisin jälkeen haastavaa, mutta tuleviin kriiseihin varautumiseksi kuitenkin välttämätöntä.
Lähde: Valtioneuvosto.fi