NordenBladet — Hallituksen sote-ministeriryhmä keskusteli 23. marraskuuta koko Suomen koronatilanteesta sekä erityisesti Uudenmaan alueen tilannekuvasta. Ministerit olivat yhtä mieltä siitä, että koronaepidemiatilanne on huolestuttava ja uusia toimenpiteitä tarvitaan. Ministeriryhmä antoi sosiaali- ja terveysministeriölle vahvan tuen ohjata alueellisia viranomaisia toimimaan epidemian leviämisen estämiseksi kaikin keinoin.Ryhmä kuuli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä Uudenmaan alueella tarvittavista toimista. Ministereiden yhteinen viesti oli, että Uudeltamaalta odotetaan tässä tilanteessa nopeita ja riittäviä toimia.Ministerit keskustelivat myös ravitsemisliikkeiden rajoitustoimista maakunnan siirryttyä koronaepidemian leviämisvaiheeseen. Ravitsemisliikkeiden rajoituksista säädetään asetuksella ylimääräisessä valtioneuvoston istunnossa 24. marraskuuta. Asetus tulisi voimaan torstaina 26.11.2020 klo 00.Uudellamaalla ravintoloissa, joissa alkoholin anniskelu on päätoimiala, käytössä olisi aiempaan tapaan puolet asiakaspaikoista. Ruokaravintoloissa asiakaspaikoista voidaan käyttää 75 %. Asetuksella on tarkoitus puuttua myös ns. yökahvilatoimintaan rajoittamalla aukioloaikoja. Ravitsemisliikkeet voisivat avata jatkossa ovensa sulkemisen jälkeen uudelleen aikaisintaan klo 05 ja olla auki kello 23 asti. Aukioloaikojen rajoitukset eivät koskisi huoltoasemien yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.
NordenBladet — Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää Kelan viime vuosina toteuttamien kuntoutuspalvelujen, tulkkauspalvelujen ja taksivälityspalvelujen hankintojen toimivuutta asiakkaiden, palveluntuottajien ja Kelan näkökulmista. Arvioinnin toteuttaminen on osa hallitusohjelmaa.Arvioinnin toteutti konsulttiyhtiö KPMG sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiantona. KPMG kävi läpi hankintamenettelyjä ja laati sen pohjalta suosituksia ja otti kantaa lainsäädännön muutostarpeisiin.Selvityksen lähdemateriaalina on käytetty Kelan asiantuntijoiden, eri sidosryhmien edunvalvontaorganisaatioiden avainhenkilöiden ja palveluntuottajien haastatteluja. Osana selvitystyötä KPMG on perehtynyt arvioinnin kohteena olevien hankintojen hankinta-asiakirjoihin sekä aiheista aiemmin tehtyihin selvityksiin ja Kelalta saatuihin tausta-aineistoihin, kuten palveluja koskeviin tilastoihin.Kuntoutuspalveluiden hankinta hyvällä tasollaArvioinnissa on tarkasteltu erityisesti yksilöfysioterapian hankintaa sekä kuntoutuskurssien hankintoja. Arviointi kohdistuu vuosiin 2017-2019, joiden aikana toteutettiin yhteensä 110 kuntoutuspalveluhankintaa.Arvioinnin mukaan kuntoutuspalvelujen kilpailutuksessa palvelukuvaukset on laadittu kattavasti ja seikkaperäisesti. Paikoin yksityiskohtaisetkin määrittelyt palveluntuottajilta edellytetyistä vähimmäisvaatimuksista varmistivat osaltaan kuntoutuspalvelujen korkeaa laatutasoa. Kuntoutuksen yksilöllinen suunnittelu saattoi kuitenkin joidenkin asiakkaiden kohdalla muodostua arvioinnin mukaan hankalaksi.Yhteenvetona arvioinnissa todetaan, että hankintalaki tarjoaa erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoissa riittävän joustovaran hankintamenettelyn mukauttamiseksi vastaamaan hankittavan palvelun vaatimuksia. Nykymuotoinen hankintamalli ei arvioinnin mukaan edellytä tuekseen erityisiä lainsäädäntömuutoksia.Tulkkauspalveluissa suurta vaihtelua hinnoissa ja laadussaArvioinnin mukaan tulkkauspalveluiden kohdalla hinnat ja palveluntuottajien tarjouksissa osoittama laatu vaihtelevat merkittävästikin valittujen palveluntuottajien välillä. Palvelujen saatavuudessa havaittiin myös joiltakin osin alueellisia ja asiakasryhmäkohtaisia haasteita. Palvelujen saatavuuteen liittyvät ongelmat eivät arvioinnin mukaan kuitenkaan johdu vain hankintamenettelystä. Selvitystyön perusteella vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluhankintoja voidaan kehittää toimivammiksi nykyisen kilpailutusmallin pohjalta ilman lainsäädännöllisiä muutoksia. Haastatteluiden perusteella nykymallia ei kuitenkaan pidetä parhaana mahdollisena tapana järjestää tulkkauspalvelua. Arvioinnin mukaan palvelun vaihtoehtoiseksi toteuttamistavaksi voidaan harkita dynaamista hankintajärjestelmää, jossa huomioidaan riittävällä tavalla asiakkaan mahdollisuus valita yksilöllistä tarvettaan vastaava tulkki, tai rekisteröitymismenettelyä.Taksipalveluissa hallittu kustannuksia kilpailutuksellaHankintamenettelynä on käytetty avointa menettelyä. Avoin menettely on ns. perusmenettely, joka soveltuu sellaisiin palveluhankintoihin, joissa hankinnan kohde voidaan määritellä ja vaatimukset asettaa ennakolta ilman erillistä neuvotteluvaihetta. Arvion mukaan nykyinen toimintamalli on suhteellisen hyvin turvannut pääsyn palveluihin. Kyseessä on käyttäjien kannalta keskeinen palvelu ja etuus, joka asettaa korkean vaatimus- ja valmistelutason mahdollisten muutosten läpiviennille.Arvioinnin mukaan KELAn taksipalveluhankintoja voidaan kehittää nykyisen hankintamallin pohjalta mm. aluerakennetta uudelleenarvioimalla. Nykymallilla on kyetty turvaamaan palveluiden saatavuus ja toimivuus kestävällä kustannustasolla. Vaihtoehtoisina hankintatapoina arvioinnissa mainitaan rekisteröitymismalli/ palvelusetelimalli, välityksen ja liikennöinnin kilpailuttaminen erikseen ja nykymallin osittainen uudistaminen.KELA on kyennyt kilpailutuksella hallitsemaan kustannuskehitystä.
NordenBladet — Maatalous on metsätalouden ohella yksi harvoista toimialoista, joka voi sitoa ilmakehästä hiilidioksidia ja näin vahvistaa hiilinieluja ja -varastoja. Maatalouden kyvyllä sitoa hiiltä on suuri merkitys Suomelle, jonka tavoitteena on olla hiilineutraali yhteiskunta vuonna 2035.Tavoitteen saavuttamiseen on lyhyt aika, ja myös maataloudelta odotetaan nopeaa muutosta ja alan hiilensidontaan kohdistuu paljon odotuksia. Maatalouden ja ruokaketjun ilmastotoimenpiteitä onkin nyt tarkennettu paitsi kansallisesti, myös alueellisesti.Varsinais-Suomen ilmastotiekarttaan kerätään aina 29.11. asti kommentteja varsinaissuomalaisilta. Maatalouden osuus alueen ilmastopäästöistä on 15 prosenttia. Maataloudessa on edelleen tarpeen kehittää hiiltä sitovia ja varastoivia sekä päästöjä vähentäviä viljelytapoja, -tekniikoita, tuotteita ja palveluita.Hiilirikas ja hyvinvoiva maaperä tuottaa enemmän ja on paremmin suojassa ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Vaikuttavimmat maatalouden päästövähennystoimenpiteet Varsinais-Suomessa liittyvät juuri viljelymenetelmien kehittämiseen sekä maatalouden biomassojen hyödyntämiseen.Pellonkäyttöä tulee monipuolistaa kasvikierrolla ja uusilla viljelykasveilla. Syksyn aikana tiekarttakeskustelussa alueen toimijoiden kanssa on toistuvasti tullut ilmi, että käytännön tutkimustoimintaa tiloilla tulee näiden teemojen osalta vahvistaa.On tärkeää huolehtia siitä, että ruokaketjun ilmastoratkaisut ovat kaikkien yhteinen asia. Uusien tuotteiden ja palvelujen pitää olla houkuttelevia niin kuluttajien, tuottajien, julkisen sektorin, jalostajien kuin kaupan näkökulmasta. Jokaisen ketjun osasen tulee ymmärtää omat vaikuttamismahdollisuutensa ja myös tarttua niihin, jotta tulevaisuuden maataloustuotanto Varsinais-Suomessa on kannattavaa ja ennen kaikkea kestävää.Maatalouden ilmastoratkaisuista on mahdollista saada ruokaketjuun uudenlaisia menestystekijöitä. Esimerkiksi kasviproteiinien elintarvikemarkkinat ovat kasvaneet noin seitsemän prosentin vuosivauhtia ja myös vientiä on mahdollista kasvattaa merkittävästi. Varsinais-Suomen liiton tuoreen selvityksen mukaan alueella on sekä ilmaston että yrityspohjan näkökulmasta selvää potentiaalia vahvistaa proteiinikasvien tuotantoa ja jalostusta.Maa- ja metsätalousministeriö on yhdessä VTT:n ja Vilja-alan yhteistyöryhmän kanssa käynnistämässä proteiiniklusteria vauhdittamaan kotimaisen kasviproteiinialan kasvua. Klusterin toiminta tukee erinomaisesti Varsinais-Suomen tavoitetta monipuolisemmasta pellonkäytöstä.Myös varsinaissuomalaisten ruokaketjun toimijoiden kannattaa nyt tarttua tilaisuuteen, sillä tarjolla on apua ja rahoitusta. Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan hallitusohjelman mukaista maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuutta, jonka avulla tutkitaan, innovoidaan ja kehitetään näitä ilmastokestäviä ratkaisuja.Valmisteilla on myös ilmastoruokaohjelma, jonka tavoitteena on tukea yhteiskunnan siirtymistä kohti ilmastokestävää ruokajärjestelmää. Ministeriössä on avautunut tutkimus- ja innovaatiorahoitushaku, josta vaikuttavat projektit voivat saada rahoitusta idealleen. Alkuvuodesta avautuu lisäksi maankäyttösektorin kehittämishankehaku, jossa haetaan ratkaisuja myös maatalouden ilmastotoimien tueksi. Varsinais-Suomella on erinomaiset lähtökohdat olla mukana hauissa.Suomi ja Varsinais-Suomi eivät ole yksin hiilineutraalilla tiellä. Vahva tuki työlle tulee Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelmasta (Green Deal). Ohjelman avulla panostetaan tutkimukseen, investoidaan ympäristöystävälliseen teknologiaan ja edistetään resurssien tehokasta käyttöä.Mikä on se tuote tai palvelu, joka tulevaisuuden kuluttajaa kiinnostaa ja josta hän on valmis maksamaan? Kotimaiset kasviproteiinit herättävät jo nyt kiinnostusta ja suomalaisen ruoan jäljitettävyydessä ollaan jo pitkällä, mutta mitkä ovat tulevaisuuden menestystuotteita? Ehkäpä uusia kuituja tekstiileihin tai lounasruokaa, jonka valitsemalla voi vaikuttaa konkreettisesti luonnon monimuotoisuuden vahvistumiseen?Olennaista on, että ratkaisujen kestävyys on todennettavissa ja että kaikki ketjun toimijat – niin tuottajat, jalostajat kuin kuluttajatkin – saavat ratkaisusta lisäarvoa.Kirjoitus on julkaistu aiemmin Turun Sanomien Alio-kirjoituksena 23.11.2020. Kirjoittajista Hanna Mattila on neuvotteleva virkamies maa- ja metsätalousministeriössä ja Riikka Leskinen toimialapäällikkö Valoniassa Varsinais-Suomen liitossa.
NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on päättänyt kuntien kulttuuritoiminnan kehittämistehtävistä ja rahoitettavista kokeiluista ja myöntänyt tähän yhteensä 1,4 miljoonaa euroa avustuksia. Valtakunnallinen kehittämistehtävä myönnettiin Suomen Kuntaliitolle, alueelliset kehittämistehtävät Etelä-Savon maakuntaliitolle, Keski-Pohjanmaan liitolle, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle, Porvoon ja Tampereen kaupungeille.Kuntien kulttuuritoimintalain mukaan kehittämistehtävällä tuetaan kuntien kulttuuritoiminnan laatua, vaikuttavuutta, henkilöstön osaamista, asukkaiden yhdenvertaisuutta ja kuntien yhteistoimintaa.
NordenBladet — Tiede-ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on hyväksynyt liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelman vuosille 20212024. Valtakunnallisesti merkittävistä liikuntapaikoista suunnitelmassa ovat mukana Sisäampumaurheilukeskus Napakymppi, Jääurheilun monitoimihalli (Myllypuron jääurheilukeskus Oy) ja Limingan Ruutikankaan Ampumaurheilukeskuksen rakentaminen. Yhteensä 45 liikuntapaikkahanketta eri puolilta Suomea hyväksyttiin rahoitussuunnitelman piiriin.– Liikuntapaikkarakentamisen tukemisen tärkeys korostuu erityisesti korona-aikana. Lähiliikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja kunnosta huolehtimalla ylläpidämme kansanterveyttä ja mahdollistamme liikunnan ja urheilun järjestötoimintaa, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää kustannusarvioltaan yli 700 000 euron suuruisista avustuksista. Sitä pienemmistä avustuksista päätetään aluehallintovirastoissa. Valtakunnallisen rahoitussuunnitelman valmistelussa on otettu huomioon ne hankkeet, joiden avustamisesta päättää opetus- ja kulttuuriministeriö. Liikuntapaikkojen vuosien 2021-2024 rahoitussuunnitelmassa on sidottu vuoden 2021 määrärahasta vaja puolet, josta noin 7 miljoonaa euroa varataan aluehallinnossa päätettäville hankkeille. Suunnitelmaan hyväksytyistä hankkeista lähes kaikki ovat perusliikuntapaikkoja: uimahalleja, jäähalleja ja liikuntahalleja. Vuosittaisten avustuspäätökset perustuvat nelivuotiseen valtakunnalliseen liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmaan. Suunnitelma on ohjeellinen ja sen toteutuminen riippuu hyväksyttyjen hankkeiden kustannustasosta, tilaohjelmasta, toteutusvalmiudesta ja valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitetusta määrärahasta. Veikkausvoittovaroista myönnettävillä avustuksilla edistetään erityisesti laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamista, hankkimista, peruskorjaamista ja varustamista. Liikuntapaikkarakentamisen rahoitussuunnitelma 2021-2024
NordenBladet — Parasta tekoa Suomen luonnon monimuotoisuuden hyväksi etsitään jälleen. Auta Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n Suomen komiteaa löytämään henkilö, yhteisö tai yritys, joka on onnistunut turvaamaan suomalaisen luonnon monimuotoisuutta vuosina 2019–2020. Ehdotuksia voi jättää 31.12.2020 saakka ja voittaja julkistetaan alkuvuonna 2021.Ympäristöministeriö ja Suomen IUCN-komitea tiedottavatTällä kertaa etsitään hyviä esimerkkejä luontopohjaisista ratkaisuista. Luontopohjaiset ratkaisut ovat luontoon perustuvia rakenteita tai käytäntöjä, joiden avulla voidaan samalla edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua ja ihmisten hyvinvointia. Ne ovat luontoon tukeutuvia ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin ja tuottavat samanaikaisesti ekologista, sosiaalista ja taloudellista hyötyä.Paras luontoteko edistää luonnon monimuotoisuutta esimerkiksi:Lisäämällä luonnon monimuotoisuuden arvostusta ja tunnettuutta.Parantamalla luonnon monimuotoisuutta konkreettisin suojeluteoin.Edistämällä luonnonvarojen käytön kestävyyttä.Keksimällä luonnosta inspiroituneita ratkaisuja yhteiskunnan ongelmiin.Paras luontoteko voi olla esimerkiksi käytännön luonnonsuojelutyötä, viestintää, ympäristökasvatusta, tutkimusta tai yritystoimintaa. Se on yksittäinen teko tai hanke, joka on saatu päätökseen vuosina 2019–2020. Se voi olla konkreettinen tai virtuaalinen teko tai näiden yhdistelmä.Luontoteko haussa jo kahdeksatta kertaaLuontotekoa etsitään Suomessa nyt jo kahdeksatta kertaa. Kilpailuissa on tähän mennessä palkittu seuraavat parhaat luontoteot:2018: Juha Salonen ja Longinojan puroaktiivit Helsingin Malmilla sijaitsevan ojan perkaamisesta monimuotoiseksi puroksi ja meritaimenen kutupaikkojen turvaamisesta2016: susilähettiläiden toiminta susipelon hälventämiseksi lapsille ja nuorille suunnatun, tutkitun tiedon avulla2014: apulumikinoksien kolaaminen, jolla sadat vapaaehtoiset turvasivat saimaannorppien pesinnän vähälumisena talvena2012: kolmen toimittajan aktiivinen ote luonnon monimuotoisuudesta viestimisessä2010: Luonnonperintösäätiön tapa hankkia omistukseensa vanhoja metsiä ja taata niille luonnonsuojelulain mukainen pysyvä rauhoitus2008: Espoon kaupunginhallituksen päätös suojella 550 hehtaarin alue kaupungin 550-vuotisjuhlan kunniaksi2006: Helsingin kaupungin rakennusviraston käsityöpaja, joka oli maisemoinut Vuosaaren maantäyttö- ja kaatopaikan uutta luovalla ja kotimaisia lajeja suosivalla tavallaIUCN, International Union for Conservation of Nature, on maailman vanhin ja laajin maailmanlaajuinen ympäristöjärjestö ja -verkosto. IUCN:n suomalaisia jäseniä ovat Suomen valtio, jota edustaa ympäristöministeriö, sekä Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Natur och Miljö, Suomen riistakeskus, BirdLife Suomi ja Korkeasaaren eläintarha.Ehdota parasta luontotekoaLisätietoa:Erikoissuunnittelija Sanna-Kaisa Juvonen, Suomen IUCN-komitean sihteeristö, Metsähallitus, Luontopalvelut, puh. 040 774 3933, [email protected]
NordenBladet — Hallitus uudistaa perusopetuksen oppilaanohjausta luomalla uuden, tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen mallin. Uudistus liittyy syksyllä 2021 voimaan tulevaan oppivelvollisuuden laajentamiseen. Tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta voitaisiin suunnata sitä tarvitsevalle perusopetuksen vuosiluokkien 8-9 oppilaalle. Erillisen opinto-ohjauksen kehittämisohjelman kautta puolestaan on haettavissa 3 miljoonaa perusopetuksen oppilaanohjauksen kehittämiseen.Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä oppilaanohjausta ja opinto-ohjausta vahvistetaan merkittävästi. Esitetyllä uudistuksella vahvistettaisiin alle 18-vuotiaan nuoren saamaa ohjausta ja tukea erityisesti koulutukseen hakeutumisvaiheessa ja mahdollisissa keskeyttämistilanteissa. Oppivelvollisuuden laajentamisen kautta vahvistetaan koulutuksen järjestäjien edellytyksiä toteuttaa oppilaan- ja opinto-ohjausta sekä perusopetuksessa, lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa että nivelvaiheen koulutuksessa. Oppivelvollisuuden laajentamisen yhteydessä vahvistetaan opinto-ohjauksen resursseja pysyvällä rahoituksella noin 20 miljoonalla.Eri tahojen ohjaus- ja valvontavastuut ehdotetaan uudistettavan oppivelvollisuuden laajentamisen yhteydessä siten, että yhden tahon ohjaus- ja valvontavastuu päättyisi aina vasta silloin, kun toisen tahon ohjaus- ja valvontavastuu alkaisi. Tällä varmistettaisiin se, että oppivelvollinen nuori ei missään vaiheessa putoaisi tukiverkon ulkopuolelle.– Uudistuksella vahvistetaan erityisesti perusopetuksen heikommassa asemassa olevien oppilaiden, kuten vieraskielisten ja poissaoloista johtuvista syistä opinnoissa viivästyneiden asemaa. Tutkimusten perusteella tiedämme, että henkilökohtainen, oppilaan tarpeisiin perustuva ohjaus on tehokas tapa sujuvoittaa siirtymiä toiselle asteelle, opetusministeri Li Andersson toteaa.– Perusopetuksen tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus tulee olemaan toimintamalli, jonka rahoitus toteutetaan valtionosuuksien kautta pysyvänä rahoituksena, ministeri sanoo.Opinto-ohjaukselle oma kehittämisohjelma Opinto-ohjausta kehitetään tällä kaudella myös erillisellä opinto-ohjauksen kehittämisohjelmalla perus- ja toisella asteella ja osana Oikeus oppia -ohjelmaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on 23.11. avannut valtionavustushaun perusopetuksen oppilaanohjauksen kehittämiseen vuosille 2021-2022. Avustusta on haettavissa vuosille 2021-2022 yhteensä 3 miljoonaa euroa. Hakuaika päättyy 29.1.2021.Valtionavustus on tarkoitettu perusopetuksen oppilaanohjauksen toimintatapojen kehittämiseen ja uudistamiseen sekä alueellisen koordinaation ja vaikuttavuuden vahvistamiseen.Tavoitteena on edistää maahanmuuttajataustaisten oppilaiden jatko-opintoihin siirtymistä sekä purkaa koulutuksellisen ja yhteiskunnallisen eriarvoistumisen syitä. Lisäksi tavoitteena on purkaa työelämän sukupuolisegregaatiota.Kehittämistoimintaan kohdennettu valtion erityisavustus asetetaan haettavaksi vähintään neljän opetuksen järjestäjän muodostamien alueellisten kehittämisverkostojen yhteistoimintaan. Yksi kehittämisverkostoon kuuluva kunta on vetovastuussa verkoston toiminnasta.-Vahvistamalla perusopetuksen oppilaanohjausta teemme tulevaisuuden työelämän mahdollisuuksia näkyviksi ja saavutettaviksi kaikille oppilaille. Vaikuttavalla oppilaanohjauksella vahvistetaan koulutuksellista tasa-arvoa ja ennaltaehkäistään eriarvoisuutta. Paikallinen ja alueellinen yhteistyö edistää oppilaanohjauksen vaikuttavuutta, Andersson korostaa.Hakuilmoitus: valtionavustukset perusopetuksen oppilaanohjauksen kehittämiseen
NordenBladet — Ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelma avaa yhteensä 700 000 euron erityisavustushaun hankkeille, jotka kehittävät nopein toimin puurakentamisen koulutusta. Tavoitteena on tukea tulevien rakentamisen ammattilaisten koulutusta siten, että se vastaa entistä paremmin erityisesti teollisen puurakentamisen ja modernin puutuoteteollisuuden nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin.”Puun käyttö rakentamisessa on nopeassa kehitysvaiheessa. Se teollistuu, monipuolistuu korkeampiin ja suurempiin rakennuksiin, digitalisoituu, kansainvälistyy ja etsii yhteyttä muihin materiaaleihin. Yhdeksi puurakentamisen kasvun esteeksi on tunnistettu kapeikot osaamisessa ja koulutuksessa. Siksi panostamme nyt koulutuksen kehittämiseen, ja lisäämme toivottavasti samalla puun kiinnostavuutta rakentamisen koulutukseen hakevien silmissä”, kuvaa Puurakentamisen ohjelman ohjelmapäällikkö Petri Heino.Hankkeet voivat esimerkiksi tuottaa uutta tietoa, ratkaisuja tai toimintamalleja puutekniikan, rakentamisen, muotoilun ja käsi- ja taideteollisuuden aloilla. Tukea voi saada muun muassa opetusaineistojen ja oppimateriaalien luomiseen, koulutusyhteistyön kehittämiseen, määräaikaisten opetusresurssien hankintaan, tutkijakoulutoimintaan tai koulutuksen profiloimiseen puurakentamisessa. Erityisesti toivotaan hankkeita, jotka kehittävät ammattikorkeakoulu- tai yliopistolaissa säädettyjä erikoistumiskoulutuksia puurakentamisen teemalla.Avustushaku on avoinna 23.11.-21.12.2020. Hakija voi olla ammatillisen koulutuksen järjestäjä, korkeakoulu tai näille palveluita tuottava organisaatio.Ympäristöministeriö rahoittaa enintään 70 % hankkeen avustuskelpoisista kustannuksista. Hankkeita arvioidaan erityisesti tarpeellisuuden, toteutettavuuden, laaja-alaisuuden sekä jatkuvuuden kannalta.Rahallisen tuen lisäksi Puurakentamisen ohjelma tarjoaa rahoitettaville hankkeille verkottumistilaisuuksia sekä toteutuksen ja vaikuttavuuden sparrausta. Ohjelmassa panostetaan myös tulosten ja hyvien toimintatapojen jakamiseen koko alan kanssa.
NordenBladet — Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriympäristön suojelukomitean (Marine Environment Protection Commitee, MEPC) kokouksessa 16.-20. marraskuuta valtiot saavuttivat kompromissin säännöistä, joilla kansainvälisen merenkulun kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään lyhyellä aikavälillä.Kokouksessa päätettiin säännöistä, joilla säädellään kansainvälisessä liikenteessä olevien alusten hiili-intensiteettiä sekä teknisin että operatiivisin keinoin. Tekninen keino tarkoittaa sitä, että aluksen on saavutettava tietty energiatehokkuuden taso teknisten ratkaisujen kuten roottoripurjeiden avulla. Operatiivinen keino tarkoittaa puolestaan sitä, että aluksen on saavutettava tietty vuosittainen hiili-intensiteettitavoite operatiivisin keinoin kuten aluksen nopeutta alentamalla. Säännöt kirjataan MARPOL-yleissopimukseen ja niillä tähdätään IMO:n alustavan kasvihuonekaasustrategian tavoitteeseen. Sen mukaan kansainvälisen merenkulun hiili-intensiteetti eli hiilidioksidipäästöt suhteessa kuljetussuoritteeseen alenevat vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2008.Kompromissin heikkous on se, ettei se sisällä tehokkaita rankaisevia sääntöjä, jos alus ei toteuta vaadittuja korjaavia toimia päästöjen vähentämiseksi. Tämä vaikeuttaa vuodelle 2030 asetetun päästöjen vähennystavoitteen saavuttamista. Päästöjä vähentävä vaikutus jää todennäköisesti kauas Suomen ja monen muun valtion toivomasta selkeästi IMO:n tavoitteiden ja Pariisin ilmastosopimuksen linjan mukaisesta tasosta.Suomi saavutti neuvotteluissa keskeisen tavoitteensa roro- ja ropax-aluksien energiatehokkuutta koskevien vaatimusten osalta. Alusten erityisvaatimukset huomioidaan kansainvälisesti velvoittavissa MARPOL-yleissopimuksen muutoksissa niin, että roro- ja ropax-aluksilla on realistiset mahdollisuudet saavuttaa vaadittu energiatehokkuuden taso.Neuvottelut tarkentavista säännöistä jatkuvat. Jos sääntelyä tarkentavista ohjesäännöistä ei saada tiukkoja ja selkeitä, kasvihuonekaasupäästöt jatkavat kasvuaan ja IMO ei saavuta tavoitteitaan. Seuraava työryhmän kokous tarkentavista säännöistä järjestetään toukokuussa 2021.Suomi ajoi kokouksessa omasta aloitteestaan ja menestyksekkäästi selkeitä järjestelyjä merenkulkujärjestön työlle, jotta valtiot ehtivät sopia päästöjen vähennystoimista aiemmin päätetyssä aikataulussa.Mitä seuraavaksi?Kokouksen päätös koskien lyhyen aikavälin toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vahvistettaneen seuraavassa IMO:n meriympäristön suojelukomitean kokouksessa kesällä 2021. Vaatimukset alusten energiatehokkuuden ja hiili-intensiteetin parantamiseksi tulisivat voimaan 1.1.2023.Keskipitkän ja pitkän aikavälin päästöjen vähennyskeinoista neuvottelut jatkuvat. Näitä keinoja olisivat esimerkiksi kansainvälinen polttoainemaksu, muut taloudelliset ohjauskeinot sekä vähähiilisten ja hiilettömien polttoaineiden käyttöönotto.Kansainvälisen merenkulun vuotuisten kokonaispäästöjen tulee asetetun tavoitteen mukaan laskea vähintään 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoteen 2008 verrattuna. Päästöjen arvioidaan kasvavan maailmantaloudesta ja energiamarkkinoista riippuen 90-130 prosenttia vuoden 2008 tasosta vuoteen 2050 mennessä, jos päästöjä ei vähennetä tehokkaasti.Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan meri- ja sisävesiliikenteen päästöjen vähentämisestä periaatepäätöstä, joka ohjaisi kansainvälistä vaikuttamistyötä ja linjaisi päästöjen vähentämistä myös kotimaassa. Luonnos periaatepäätökseksi on tarkoitus lähettää lausunnoille loppuvuodesta.
NordenBladet — Kiertotalousohjelman valmistelua tukeva kansalaisraati on keskustellut muun muassa kuluttajan arjesta ja roolista kiertotaloudessa. Raatilaisten mukaan kestävyyshaasteiden ratkaisemisesta on rakennettu liian kielteinen tarina. Tarvitaan onnellisuustarinoita, sillä pelko ja esimerkkien puute estävät muutosta. Visio hyvästä tulevaisuudesta voi innostaa rakentamaan identiteetin muiden kuin ulkoisten tekijöiden ja kulutuksen varaan. Ihmiset pitää innostaa ratkaisijan rooliin, pohtimaan, miten he voivat parhaiten vaikuttaa hyvän yhteisen tulevaisuuden luomiseen.Kiertotalousohjelman noin 50 hengen kansalaisraati on kokoontunut kolme kertaa verkossa keskustelemaan aiheista, joihin raadilta toivotaan näkemyksiä. Yhteenveto raadin näkemyksistä on toimitettu kiertotalousohjelman sihteeristölle, ohjausryhmälle ja työjaostolle hyödynnettäväksi valmistelussa ja päätöksenteossa.Raatilainen Marjukka Ollitervo Jyväskylästä toivoi, ettei tulevassa ohjelmassa piilouduta virkamieskielen taakse.”Esimerkiksi kiertotalousohjelman vision tulisi olla inspiroiva – sellainen, josta vastaanottaja voi oikeasti innostua ja motivoitua ja löytää jotain itselleen merkityksellistä”, Ollitervo kertoi.Ollitervon mukaan kiertotalous mielletään julkisessa keskustelussa ja sitä kautta ihmisten silmissä liikaa materiaalien (jätteiden), kierrätyksenä.”Olisi tärkeää, ihmiset ymmärtäisivät kiertotalouden tarkoittavan ennen kaikkea tuotteiden arvon säilyttämistä ja niiden elinkaaren eli käyttöiän pidentämistä: huoltamista, korjaamista ja uudelleenkäyttöä – ja vasta viimeisenä materiaalien kierrätystä.””On tietysti todella tärkeää, että kiertotaloutta edistetään ja ohjataan kaikin keinoin myös valtion suunnalta, mutta viime kädessä tullaan siihen, miten vaikutetaan kansalaisten ajatteluun, arvoihin ja käyttäytymiseen. Ei riitä, että luodaan puitteet ja helpotetaan kiertotalouteen liittyvien liiketoimintamallien syntymistä – meidän pitäisi saada ihmiset myös käyttämään niitä. Tämä ”muutosprosessi” ja sen tukeminen pitäisi tuoda jotenkin selkeästi esille kiertotalousohjelmaan”, Ollitervo toivoi.Ollitervo piti raatiin osallistumista innostavana ja antoisana.”Se, että tapaamiset olivat etäyhteydellä, mahdollisti ihmisten osallistumisen eri puolilta Suomea ja lisäsi tasa-arvokokemusta. Oli etuoikeus saada olla mukana.”Kiertotalous ei saa olla eliitin puuhasteluaRaadin mukaan tulevan kiertotalousohjelman pitää olla reilu ja tasa-arvoinen.”Syyllistäminen ja ehdottomuus hidastavat muutosta … Yksittäisillä pienillä teoilla saa suuren vaikutuksen aikaiseksi. Jos kaiken tekee yhden prosentin paremmin, kokonaisvaikutus voi olla todella suuri”, raati mietti*.Raadin keskusteluissa nousi esille se, että ihminen tekee omassa arjessaan mieluiten helppoja tekoja. Kaupanteko itsensä kanssa on ymmärrettävää: voin lentää, jos kompensoin sitä luopumalla jostain muusta. Tuotteille ja palveluille tarvitaankin ymmärrettäviä ja luotettavia mittareita sekä konkreettista viestintää, jotta tuotteiden hiilijalanjälkeä voi vertailla ja arvioida omien valintojen merkitystä.Raati totesi, että materiaalin kulutuksen pitää vähentyä, mutta ei välttämättä aineettomien hyödykkeiden ja palvelujen kulutuksen. Käyttäytymis- ja kulutustottumuksia ei tarvitse muuttaa kerralla. Raatilaiset uskoivat, että ihmisen halu olla mukana ”ylväässä tulevaisuudessa” pitää nostaa käyttövoimaksi. Elämäntapamuutoksen tehneet ihmiset ovat tyytyväisempiä kuin muut.”Ikäihmisten korjaustaidoissa on käyttämätöntä potentiaalia”Raadin mukaan tuoteselosteen pitäisi olla samalla korjaus- ja kierrätysseloste. Korjauspalveluiden käytön yleistyminen vaatii kuitenkin sekä hintojen että arvojen muutosta. Jos uuden tuotteen ostaminen on korjaamista edullisempaa, taloudellinen valinta menee arvovalinnan edelle. Ylipäänsä kiertotalouden tuotteiden ja palvelujen pitäisi olla hinnaltaan kilpailukykyisiä.”Korjaamisessa meillä on hyödyntämätön kansallinen potentiaali: hyväkuntoiset ikäihmiset ovat eläneet edellisellä “kiertotalouskaudella” ja osaavat korjata esimerkiksi vaatteita taitavasti. Heidät kannattaisi saada mukaan, pientä korvausta vastaan. Voisiko korjauskulttuuria kiihdyttää digitaaliseen alustaan kytketyllä palvelumallilla”, raati pohti.Raadilla onkin lukuisia ideoita, miten verotus ja lainsäädäntö voisivat tukea kiertotalouden ratkaisuja. Esimerkiksi lainaamisesta ja jakamisesta voisi saada verohelpotusta tulonhankkimis- tai kotitalousvähennyksen tapaan. Korjauspalveluille ja elinkaarta pidentäville kiertotalouspalveluille pitäisi olla alennettu arvonlisäverokanta. Panttijärjestelmää voisi laajentaa juomapakkauksista vaikkapa ICT-laitteisiin.Ylipäänsä kiertotalous vaatii rakenteellista muutosta, ja julkisella sektorilla on tässä iso rooli.”Pitäisi tuottaa nopeasti ratkaisuja ja ohjata kansalaisten arkea. Koronakriisi opetti, että se on mahdollista”, raati pohti.Yhteisöllisyyden nykyistä suurempi arvostus edistäisi myös jakamistalouttaIhmiset kaipaavat myös helppoja, lähellä toimivia ja edullisia vaihtamisen, lainaamisen ja yhteiskäytön ratkaisuja. Monille jakamispalvelujen kuukausimaksut voivat olla este, ja lainaamisen ja vuokraamisen iso este on aikataulun ja paikan sopiminen tuotteen noutamiselle ja palauttamiselle. Raadin mukaan jakamiseen kannattaisi luoda tori.fi:n kaltainen verkkoalusta, jossa logistiikka kuuluisi palveluun. Voisi olla myös sovellus, josta voisi katsoa, mitä naapurustossa on lainattavissa. Lainattaville tavaroille kannattaisi luoda vakuus- tai panttimaksu tai vakuutus, mikä lisäisi luottamusta lainata muillekin kuin ystäville. Raadin mukaan jakamistalous ei ole kuitenkaan vain teknistä jakamista, vaan siihen liittyy myös yhteisöllisyyttä.”Tarvitsemme kiertotalousnatiiveja”Lapsista pitää kasvattaa alusta asti kiertotalouden osaajia. Muutos alkaa päiväkodeista, aikuisten esimerkistä ja kasvattajien osaamisesta. Nykyisiä ja tulevia opettajia pitää kouluttaa ja motivoida.Erityisesti on panostettava 20–30-vuotiaisiin, joilla on mahdollisuus rakentaa kiertotaloudesta ilmiö.Jos lineaaritalous halutaan haastaa, tarvitaan kaupallista ja taloudellista koulutusta, jossa kiertotalous ei ole sivuhuomio vaan uuden talouden perusta.Raatilaiset pohtivat myös, miten hyvinvointivaltio rahoitetaan kiertotalousyhteiskunnassa. Keskusteluissa nousi esille, että tuotannollisen työn automatisoituessa työksi voitaisiin mieltää kaikki, joka ratkaisee planetaarisia ongelmia.Ympäristöministeriö: Kiertotalouden strateginen edistämisohjelma*Osa sitaateista on otettu kansalaisraadin tapaamisten muistioista.
