Suomi: EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kansallinen valmistelu jatkuu tiiviinä
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö järjesti keskiviikkona laajan webinaarin CAP-uudistuksen tilanteesta. Siinä kuultiin useita katsauksia valmistelun tilanteesta. Osallistujia oli lähes 1200.Esitykset ovat saatavissa yhtenä kokonaisuutena. MMM on laatimassa vastauksia moniin webinaarissa esitettyihin kysymyksiin. Ne julkaistaan lähipäivinä ministeriön verkkosivuilla CAP-osiossa. Kansallisen CAP-suunnitelman työstäminen jatkuu hallinnon ja sektorin yhteisissä työryhmissä. EU-maat saivat lokakuussa aikaan yhteisen kannan yhteisen maatalouspolitiikan eli CAP:n uudistuksesta. Komission, maatalousneuvoston ja EU-parlamentin neuvottelut ovat vähitellen käynnistymässä, ja CAP-uudistuksen odotetaan tulevan voimaan vuoden 2023 alusta.Uutena elementtinä CAP:iin tulevat kansalliset CAP-suunnitelmat. Suomen suunnitelmaa valmistellaan edellä mainituissa työryhmissä. Suunnitelman arvioidaan lähtevän lausunnolle vuonna 2021. EU:n komission odotetaan käsittelevän ja vahvistavan kansallisen suunnitelman vuoden 2022 lopulla.CAP:n nykyisen, tämän vuoden lopussa päättyvän vanhan kauden ja uuden kauden väliin jää kahden vuoden siirtymäaika. Tänä aikana toiminta jatkuu normaalina. Rahoituskohteet ovat samat kuin nykyisin, mutta käytössä ovat uuden rahastokauden varat.EU:ssa saatiin kesällä sopimus rahoituskehyksistä, jotka määrittelevät myös CAP-rahoituksen määrän.Elvytysvaroja monenlaisiin toimiin Webinaarissa kerrottiin myös EU:n elvytysvarojen käytöstä maataloudessa. Elvytysvaroja voidaan käyttää muun muassa maatalous- ja yritysinvestointeihin, laajakaistoihin ja digihankkeisiin, ympäristökorvausten kiertotalouden edistämistoimiin, luonnonmukaiseen tuotantoon, eläinten hyvinvointiin sekä innovaatiohankkeisiin. Gaian liiketoimintajohtaja Mari Saario esitteli maa- ja metsätalousministeriön tilaamaa arvioita tulevan EU:n maatalouspolitiikan ympäristövaikutuksista. Hänen mukaansa vaikutukset riippuvat yksittäisen viljelijän valinnoista. Vieläkin suurempi vaikutus on sillä, kuinka suuri osa viljelijöistä sitoutuu ympäristötukijärjestelmiin ja kuinka moni hyödyntää mahdollisuudet tehdä asioita kestävämmin, summasi Saario.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
