NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt 29 hankkeelle avustusta ilmastosuunnitelman valmisteluun, ja näissä hankkeissa on mukana yhteensä 63 kuntaa. Huhtikuussa avatussa avustushaussa jaettiin yhteensä 2,6 miljoonaa euroa.Valtionavustusta myönnettiin kunnille, joilla ei ole olemassa olevaa ilmastosuunnitelmaa tai joiden suunnitelma on vanhentunut. Avustusta myönnettiin enintään 45 000 € per kunta.Kunnissa tehdään tärkeää työtä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Kunnat vastaavat alueillaan muun muassa kaavoituksesta, maankäytöstä, liikennesuunnittelusta, energiayhtiöiden omistajaohjauksesta, monien rakennusten lämmitystapavalinnoista, koulutuksesta ja julkisista hankinnoista. Kunnat pystyvät vaikuttamaan myös kunnan asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen mahdollisuuksiin vähentää päästöjään omassa toiminnassaan.Kuntien ilmastosuunnitelmien katsotaan tukevan ilmastotyöhön sitoutumista ja toimenpiteiden toteuttamista. Toimien vaikutusten arviointi on useimmiten osa ilmastosuunnitelmien valmistelua. Vaikutusten arvioinnin avulla kunta voi saada tietoa siitä, mitkä toimet ovat kustannustehokkaita tai jopa taloudellisesti kannattavia.Nyt päättynyt avustushaku oli osa ilmastolaissa kunnille asetettua velvoitetta laatia ilmastosuunnitelma. Velvoite ja sen myötä tuleville vuosille varattu rahoitus on tarkoitus perua osana hallituksen tavoitetta vahvistaa julkista taloutta.Avustuksen saaneet kunnat voivat kuitenkin toteuttaa hankkeen suunnitelmiensa mukaan. ”Kuntien ilmastotyön vauhdittaminen on meille edelleen tärkeää. Vaikka uutta avustushakua ei pystytä mahdollisesti enää järjestämään, toivottavasti kunnat löytäisivät vaihtoehtoisia rahoituskanavia, kuten alueellisen EAKR-rahoituksen”, toteaa erityisasiantuntija Miia Berger.Hiilineutraali Suomi on yksi Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ohjelman teemoista. Rahoitukseen ja avustushakuun voi tutustua Rakennerahastot-verkkosivuilla. 

Ympäristöministeriö on myöntänyt 29 hankkeelle avustusta ilmastosuunnitelman valmisteluun, ja näissä hankkeissa on mukana yhteensä 63 kuntaa. Huhtikuussa avatussa avustushaussa jaettiin yhteensä 2,6 miljoonaa euroa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Helmi-vieraspetohanke on saanut sadat osaavat ja motivoituneet supikoirien ja minkkien pyytäjät toimimaan yhteisen tavoitteen eteen, oman alueensa arvokkaan lintukohteen hyväksi. Työ on tuottanut tulosta, sillä supikoirakannat ovat merkittävästi laskeneet kohteilla. Vieraspetohanke on osa Helmi-ohjelmaa.Suomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen vetämän hankkeen 73 pyyntikohdetta sijaitsevat ympäri Suomea. Suomen luontoon kuulumattomien, haitallisten vieraspetojen tehokkaalla ja järjestelmällisellä poistamisella halutaan säästää arvokkaiden lintuvesien vesilinnut vieraspetojen saalistukselta.”Vieraspedot syövät vesilintujen munia ja poikasia, ja näin heikentävät varsinkin uhanalaistuneiden vesilintujen kantoja. Ne myös heikentävät pesimämenestystä jo pelkällä läsnäolollaan”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Kari Karhula Suomen riistakeskuksesta.Myöhemmin vesilintuseurannat kertovat pyynnin vaikuttavuudesta, vaikkakin lintuinfluenssan pelätään vaikuttavan tuloksiin. Lisäksi monilla kohteilla tehtävät elinympäristötyöt tukevat lintujen pesintöjä.Pyynnin voi kuitenkin sanoa jo olleen tuloksellista, sillä saaliiksi on saatu yhteensä yli 5 000 supikoiraa ja noin 800 minkkiä.
​​​​​​​​​​​​”Kohteilla on saatu lähes poikkeuksetta pyynti käyntiin ja pyörimään. Tuoreimpien tutkimusten mukaan supikoirakannat on lähes jokaisella alueella saatu merkittävästi laskuun. Pyynti-into on säilynyt ja on odotettavissa vieläkin parempaa tulosta kuin mitä meillä on tällä hetkellä”, sanoo hankkeen projektipäällikkö Mikko Toivola Metsähallitukselta.”Minkistä ei ole vastaavaa seurantaa ja tutkimusta kuin supikoirista. Pyyntimenetelmänä on mantereella mahdollista käyttää vain loukkuja. Hankkeen pyynti on monin paikoin painottunut supikoiraan, mutta nyt tilannetta korjataan. Yksittäisillä kohteilla on saatu suuria minkkisaaliita ensimmäisenä hankkeen pyyntivuotena. Jos myös minkin pyynnissä onnistutaan, se varmasti kumuloituu vesilintutuloksiin”, Toivola pohtii.  Suomessa hyvät olosuhteet tehopyynnin järjestämiseksiProjektipäälliköt kertovat, että monessa muussa maassa hankkeen kaltainen toiminta olisi mahdotonta. Suomessa on kuitenkin hyvät eväät rakentaa toimintaa riistanhoitoyhdistys- ja metsästäjäkentän kautta yhdessä paikallisesti sopien.”Tiiviit yhteydet kentälle on ovat hankkeen menestysresepti, jolla toiminta saadaan jalkautettua osaaville pyytäjille”, Toivola sanoo.  Suomessa on myös Toivolan ja Karhulan mukaan harvinaislaatuista innostusta lähteä tonkimaan eläimiä maan alta, kuten supikoirien luolapyynnissä tapahtuu. Muita pyyntimuotoja ovat loukuttaminen, koirilla tapahtuva pintapyynti ja niin sanottu kyttääminen. Hankkeella koordinoidaan ja tuetaan jo olemassa olevaa vahvaa pienpetopyyntikulttuuria.”Vaikka vieraspetojen haitallisuus on ollut tiedossa jo pidempään, vasta viime vuosina asiaan on toden teolla herätty”, Toivola sanoo ja viittaa hankkeen yli neljän miljoonan euron merkittävään rahoitukseen.   Saumatonta yhteistyötäKysyttäessä kahden organisaation välisestä hankeyhteistyöstä molemmat projektipäälliköt repeävät nauramaan ja nojaavat tuoleissaan taaksepäin. Yhteistyö on ollut saumatonta muutamia tietojärjestelmien yhteensovittamisia lukuun ottamatta, sillä projektipäälliköt ovat tunteneet jo pitkään toisensa, ja Toivolalle Suomen riistakeskus on tuttu aiemmista työtehtävistä.
Koko valtakunnan laajuisen pyyntitoiminnan organisoinnilla ei ole aiempaa historiaa, vaan sitä luodaan tässä hankkeessa ensimmäistä kertaa.”Vaatii aikaa, että saadaan luotua uusia toimintatapoja ja pyyntijohtaja ottaa roolinsa. Jokainen kohde on myös enemmän tai vähemmän erilainen, vaikka sapluuna on sama”, sanoo Karhula.Käytettävissä oleva kalusto, paikallisten pyytäjien oma kiinnostus, pyyntiolosuhteet ja vieraspetokantojen vahvuus määrittävät paljolti sitä, millaiseksi pyyntitoiminta muodostuu.Ongelmitta palapeliä ei ole saatu koostettua. Kentällä kohdataan ennakkoluuloja riistahallintoa kohtaan, ja helposti innostusta olisi muihinkin aiheisiin kuin hankkeen tavoitteisiin.”Haasteena on saada oikeat ihmiset tekemään oikeita asioita. Sovitettua kentän ja hankkeen näkemykset yksi yhteen”, Toivola kertoo.Hankkeen jälkeinen maailma mietityttää projektipäälliköitä. Molempien mielestä olisi tärkeää pystyä turvaamaan pyytäjien toiminta, ja sitä myöten vesilintujen pesinnät Suomen säihkyvillä ”helmillä”, luontoarvoiltaan tärkeillä lintuvesillä.”Koen, että teemme tärkeää työtä luonnon monimuotoisuuden eteen. Saan toimia itselle tärkeällä luonnonhoidon asialla. Vieraspetopyynti ei ole koskaan saanut tällaista rahoitusta. Se on mahdollistanut koko tämän alan ja kentän kehittymisen koordinoidumpaan suuntaan, jotta pyyntiä voidaan toteuttaa laajamittaisesti”, Karhula sanoo. Lisää tietoa hankkeesta ja vieraspetojen pyynnistäHelmi-elinympäristöohjelma

Helmi-vieraspetohanke on saanut sadat osaavat ja motivoituneet supikoirien ja minkkien pyytäjät toimimaan yhteisen tavoitteen eteen, oman alueensa arvokkaan lintukohteen hyväksi. Työ on tuottanut tulosta, sillä supikoirakannat ovat merkittävästi laskeneet kohteilla. Vieraspetohanke on osa Helmi-ohjelmaa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö ehdottaa hallinnonalalleen noin 264 miljoonan euron määrärahoja vuodelle 2024. Summa on 93 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarvioesityksessä.Ympäristön- ja luonnonsuojelun määrärahat vähenevät 43 miljoonaa euroa ja yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen -pääluokan rahoitus 59 miljoonaa euroa. Valtion asuntorahastosta ehdotetaan lisäksi 259 miljoonaa euroa asuntorahoitukseen tukiin.Hallitus käsittelee talousarvioesitystä budjettiriihessään 19.–20.9.Ympäristöministeriön vuoden 2024 talousarvioehdotusValtionvarainministeriön budjettiehdotus (budjetti.vm.fi) LisätietojaEmma-Stina Vehmanen
Ministeri Mykkäsen erityisavustaja
p. 040 847 1992
[email protected]Tuula Pietilä
Talouspäällikkö
p. 0295 250 107
[email protected]

Ympäristöministeriö ehdottaa hallinnonalalleen noin 264 miljoonan euron määrärahoja vuodelle 2024. Summa on 93 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarvioesityksessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto asetti 24. elokuuta saamelaisen ilmastoneuvoston neljä vuotta kestävälle kaudelle. Saamelainen ilmastoneuvosto on uusi, riippumaton asiantuntijaelin, jonka tarkoituksena on tuoda saamelaisten tietopohja ja näkökulmat osaksi ilmastopolitiikan valmistelua.Saamelaiseen ilmastoneuvostoon nimitettiin 12 edustajaa, ja se koostuu tutkijajäsenistä ja saamelaisen perinteisen tiedon haltijoista. Puheenjohtajaksi nimitettiin tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärvi Oulun yliopistosta.Saamelainen ilmastoneuvosto on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen kansallinen elin, joka edistää alkuperäiskansojen oikeuksia. Saamelainen ilmastoneuvosto asetettiin nyt ensimmäistä kertaa. Saamelaisesta ilmastoneuvostosta säädetään uudistetussa ilmastolaissa. ”Olen saamelaisena ja tutkijana iloinen ja ylpeä siitä, että saamelainen ilmastoneuvosto on asetettu. Saamelainen ilmastoneuvosto luo aitoa vuoropuhelua saamelaisen perinteisen tiedon haltijoiden ja tiedeyhteisön välille. Ilmastoneuvostoa tarvitaan ilmastonmuutoksen ja luontokadon saamelaisyhteisölle tuomien haasteiden ratkaisemiseksi”,  sanoo saamelaisen ilmastoneuvoston puheenjohtaja Näkkäläjärvi.Saamelainen ilmastoneuvosto antaa lausuntoja ja tuottaa uutta tietopohjaaSaamelaisen ilmastoneuvoston tehtävänä on antaa lausuntoja ilmastopolitiikan suunnitelmista sekä tuottaa tietopohjaa ilmastopolitiikan valmistelun tueksi saamelaiskulttuurin edistämisen näkökulmasta.Ilmastoneuvoston tutkijajäsenillä on monipuolista osaamista muun muassa ilmastotieteistä, alkuperäiskansatutkimuksesta, ekologiasta ja ympäristötaloudesta. Perinteisen tiedon haltijoilla on puolestaan osaamista muun muassa poronhoidosta, käsitöistä, ilmastonmuutoksen kartoituksesta, kalastuksesta ja perinnetiedon keräämisestä. Perinteisen tiedon haltijat edustavat myös laajasti saamelaisten kotiseutualuetta niin maantieteellisesti kuin kielien osalta. Ilmastolain mukaan vähintään puolen edustajista on oltava perinteisen tiedon haltijoita.Saamelaiskulttuuri on erityisen haavoittuvainen ilmastonmuutokselle, sillä perinteinen saamelaiskulttuuri on kytköksissä arktiseen luontoon. Ilmasto lämpenee arktisilla alueilla huomattavasti nopeammin kuin muualla maailmassa.Saamelaisen ilmastoneuvoston kokoonpano 1.9.2023-31.8.2027:Tieteenalojen edustajatKlemetti Näkkäläjärvi (Oulun yliopisto, puheenjohtaja) 
Hilppa Gregow (Ilmatieteen laitos)
Rauna Kuokkanen (Lapin yliopisto)
Päivi Meriläinen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Markku Ollikainen (Suomen ilmastopaneeli). 
Henni Ylänne (Itä-Suomen yliopisto)Saamelaisen perinteisen tiedon haltijatEsko Aikio (Utsjoki)
Petra Biret Magga-Vars (Sodankylä)
Antti-Oula Juuso (Enontekiö)
Raija Lehtola (Inari) 
Tuomas Semenoff (Inari)
Jussa Seurujärvi (Inari)

Valtioneuvosto asetti 24. elokuuta saamelaisen ilmastoneuvoston neljä vuotta kestävälle kaudelle. Saamelainen ilmastoneuvosto on uusi, riippumaton asiantuntijaelin, jonka tarkoituksena on tuoda saamelaisten tietopohja ja näkökulmat osaksi ilmastopolitiikan valmistelua.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Uudessa julkaisussa luodaan katsaus YK:n biodiversiteettisopimuksen alkuperäiskansoja koskeviin vapaaehtoisiin ohjeisiin ja niiden toimeenpanoon Suomessa. Ohjeet kannustavat kehittämään lainsäädäntöä ja hyviä käytänteitä saamelaisten kulttuuriperinnön suojelemiseksi osana luonnon monimuotoisuuden turvaamista.Katsaus YK:n biodiversiteettisopimuksen alkuperäiskansoja koskeviin vapaaehtoisiin ohjeisiin ja niiden toimeenpanoon Suomessa tarkastelee biodiversiteettisopimukseen liittyvän 8 (j) artiklan vapaaehtoisia ohjeita, ja sitä, miten niiden toimeenpanoa voidaan edistää Suomessa kansallisesti. Saamelaisten perinteinen tieto on saamelaisten aineettoman kulttuuriperinnön keskiössä. Perinteisen tiedon arvon tunnistaminen, turvaaminen ja aktiivinen käyttäminen ovat saamelaisten kulttuuriperinnön ja pohjoisen luonnon monimuotoisuuden suojelussa olennaista. Kun luonnon monimuotoisuus heikentyy, häviää samalla saamelaisten perinteistä tietoa. Tähän syinä ovat muun muassa elinkeinojen muutokset, kielten ja luonnonympäristöjen katoaminen, ilmastonmuutos sekä se, ettei tieto enää siirry sukupolvelta toiselle. YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen artikla 8 (j) käsittelee alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen osallistumista ja perinteistä tietoa luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja kestävään käyttöön liittyvissä toimenpiteissä.Katsauksen julkaisutilaisuus 31.8.2023Tilaisuuden ohjelma:10:00 Tervetuliaissanat, Lotta Manninen, ympäristöneuvos, ympäristöministeriöKatsaus YK:n biodiversiteettisopimuksen alkuperäiskansoja koskeviin ohjeisiin sekä niiden kansalliseen toimeenpanoon liittyviin näkökohtiin Suomessa Leena Hansen, OTT, alkuperäiskansaoikeuden dosentti, vieraileva vanhempi tutkija, Arktinen keskus, Lapin yliopistoAikaa keskustelulle 12:00 Tilaisuus päättyy Ilmoittaudu julkaisutilaisuuteen!Katsaus YK:n biodiversiteettisopimuksen alkuperäiskansoja koskeviin ohjeisiin sekä niiden kansalliseen toimeenpanoon liittyviin näkökohtiin Suomessa – Valto (valtioneuvosto.fi)

Uudessa julkaisussa luodaan katsaus YK:n biodiversiteettisopimuksen alkuperäiskansoja koskeviin vapaaehtoisiin ohjeisiin ja niiden toimeenpanoon Suomessa. Ohjeet kannustavat kehittämään lainsäädäntöä ja hyviä käytänteitä saamelaisten kulttuuriperinnön suojelemiseksi osana luonnon monimuotoisuuden turvaamista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö tukee Ravinteiden kierrätysohjelmasta neljää uutta ravinnekierrätyksen ja uusiutuvan energian hanketta yhteensä yli 10 miljoonalla eurolla. Pyhännän kunta ja Latvaenergia Oy toteuttavat esikäsittelylaitoksen elintarviketeollisuuden jätevesille sekä biokaasulaitoksen, jossa käsitellään esikäsittelylaitoksen jätevesilietteet sekä elintarviketeollisuuden sivuvirtoja ja maatalouden biomassoja. Tuotettavat lannoitevalmisteet johdetaan hyötykäyttöön lähialueen maanviljelyksessä muodostaen ravinnekierron paikallisen symbioosin. Investoinnin kustannus on arviolta 8,5 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriön avustus on noin 4,5 miljoonaa euroa.Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) investoi uuteen biojätteen jälkikäsittelyprosessiin, joka mahdollistaa ravinteiden ja orgaanisen aineen hyödyntämisen luomulaatuisena lannoitevalmisteena. Uuden tekniikan käyttöönotto lisää merkittävästi biokaasun tuotantoa Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa, säästää energiaa ja vähentää kompostointia alueella. Hanke pienentää ulkopuolisen energian tarvetta noin 20 GWh vuosittain, ja kasvihuonekaasupäästöt pienenevät arviolta 7 600 hiilidioksiditonnilla vuodessa. Investoinnin kokonaiskustannusarvio on 10,9 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriö avustaa hanketta noin 4,4 miljoonalla eurolla. Neve Oy toteuttaa Rovaniemen Alakorkalon jätevedenpuhdistamolle lämmöntalteenottojärjestelmän, joka tuottaa kaupungin kaukolämpöverkkoon lähes 40 GWh kaukolämpöä vuodessa. Hukkalämmön hyödyntämisen ansiosta lämmöntuotannon kasvihuonekaasupäästöt pienenevät arviota 1 600 hiilidioksiditonnilla vuodessa. Ympäristöministeriön avustus hankkeelle on noin 1,5 miljoonaa euroa. Hankkeen kustannusarvio on noin 3,9 miljoonaa euroa.Owatec Group Oy kehittää hankkeessaan struviittisaostusta biokaasulaitoksen rejektivesien käsittelyssä. Hankkeessa parannetaan prosessin kustannustehokkuutta ja selvitetään kemikaalien korvaamista jätejakeilla. Lisäksi tutkitaan struviittisaostuksen yhdistämistä jäteveden käsittelyyn membraanibioreaktorilla (MBR) sekä kiinteiden jätejakeiden käsittelyyn hydrotermisellä käsittelyllä (HTC). Tutkimushankkeen budjetti on noin 230 000 euroa ja ympäristöministeriön avustus on noin 115 000 euroa.Ravinteiden kierrätys edistää vesien suojelua ja ravinne- ja energiaomavaraisuuttaRavinteiden kierrätysohjelma (Raki) rahoittaa investointeja sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeita, joissa hyödynnetään yhdyskuntien ravinnerikkaita biomassoja ja sivuvirtoja, ja luodaan edellytyksiä kannattavalle kierrätysravinnemarkkinalle. Ravinteiden kierrätyksen lisäksi tuetaan yhdyskuntien jätevedenkäsittelyn energiatehokkuutta ja -neutraaliutta edistäviä hankkeita.
Tällä hetkellä Raki-ohjelma tukee investointeja ja kehityshankkeita poikkeuksellisen merkittävällä tukirahoituksella – ohjelmassa on tarjolla avustuksia yhteensä 50 miljoonaa euroa vuosille 2022 – 2025. Haku on auki jatkuvasti.Tukirahoituksen hakuohjeet ym.fi/hankehautTiedot kaikista Raki-ohjelmasta tuetuista hankkeista ym.fi/rahoitetuthankkeet Lisätietoja ohjelmasta ja valmistuneista hankkeista ym.fi/ravinteidenkierratys

Ympäristöministeriö tukee Ravinteiden kierrätysohjelmasta neljää uutta ravinnekierrätyksen ja uusiutuvan energian hanketta yhteensä yli 10 miljoonalla eurolla. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomen ympäristökeskus tutki yhdessä Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa, minkälaisilla ohjauskeinoilla tai niiden yhdistelmillä kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki saataisiin puolitettua vuoteen 2035 mennessä.Vuonna 2022 käynnistyneessä tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljen kehittymistä vuoteen 2035 ilmasto- ja energiatoimia ja tuontituotteita koskevien tietojen pohjalta (tämä on niin sanottu perusura eli jo käynnissä oleva muutos). Tämän lisäksi tutkijat selvittivät, mitä uusia ohjauskeinoja tai ohjauskeinojen yhdistelmiä tarvitaan hiilijalanjäljen puolittamiseksi.Tutkijoiden mukaan ilmastopolitiikan perusuran ja uusien ohjauskeinojen yhteisvaikutuksella kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki voitaisiin lähes puolittaa vuoden 2016 tasosta (45 Mt CO2-ekv.) vuoteen 2035 mennessä. Nämä hiilijalanjälkitulokset eivät kuitenkaan sisällä maankäyttösektorin päästöjä.”Tutkimus osoittaa, että perusura eli jo käynnissä oleva muutos pienentäisi toteutuessaan kulutuksen hiilijalanjälkeä noin kolmanneksen. Ohjausta vahvistamalla on mahdollista aikaansaada lisää päästövähennyksiä ja yhdessä perusuran kanssa pienentää hiilijalanjälkeä noin puoleen vuosien 2016 ja 2035 välillä. Vaikka arvioihin sisältyy paljon epävarmuuksia, tunnistimme kulutuksen näkökulmasta alueita, joilla hyvää kehitystä voitaisiin monin toimenpitein vahvistaa”, kehittämispäällikkö Ari Nissinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.Suomalaisten kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljen arvioitu muutos ilmastopolitiikan perusuran ja uusien ohjauskeinojen vaikutuksesta Perusuralla tarkoitetaan energia- ja ilmastostrategian ja sitä tukevien muiden jo päätettyjen ohjauskeinojen sekä tuontituotteiden arvioidun päästökehityksen vaikutuksia suomalaisten kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälkeen. Ohjauskeinoilla tarkoitetaan tutkimuksessa tunnistettuja ja arvioituja lisäisiä keinoja vaikuttaa kulutuksen hiilijalanjälkeen.Hiilijalanjälki on pienentynyt 2000-luvullaSuomalaisten kotitalouksien kulutuksen henkilöä kohden laskettu hiilijalanjälki on pienentynyt 2000-luvulla noin 14–15 hiilidioksidiekvivalenttitonnista (CO2-ekv.) noin kahdeksaan CO2-ekv.-tonniin, vaikka kotitalouksien kulutusmenot ovat samanaikaisesti kasvaneet.Uusimmat mallinnustulokset näyttävät päästöjen laskevan trendin vuodesta 2003 vuoteen 2015, ja sen jälkeen päästökehitys on tasaantunut lukuun ottamatta Covid-pandemian ensimmäisen vuoden 2020 notkahdusta.Kotitalouksien kulutusmenojen ja hiilijalanjäljen muutos 2000-luvulla Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan kotitalouksien kulutuksesta syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Jalanjälki sisältää päästöt kotimaassa sekä tuontituotteiden Suomen ulkopuolella syntyvät päästöt.Konkreettisia keinoja päästöjen puolittamiseenAsumisen ja liikenteen hiilijalanjälkeen vaikuttavia muutoksia, kuten energiajärjestelmän päästöjen pieneneminen ja liikenteen sähköistyminen, sisältyy jo päätettyihin ohjauskeinoihin. Asumisessa vähäpäästöisiin energialähteisiin siirtyminen ja kulutustapojen muutokset ovat avainasemassa. Liikenteen sähköistymisen lisäksi päästöjä voidaan vähentää kulkutapoihin ja liikkumistarpeeseen vaikuttamalla.Perusura ei sisällä ruuan, muiden tavaroiden ja palveluiden kulutukseen vaikuttavia toimia. Ruokavalioiden muutosta kasvis- ja kalapainotteisemmaksi voidaan tukea monilla ruuan kulutusta, tarjontaa ja tuotantoa muuttavilla toimilla. Monipuoliset uudet keinot ovat tarpeen, koska yksittäisillä toimilla ei ole kovin suurta vaikusta.Kestävyyskriteerien integrointi ravitsemussuosituksiin luo tarvittavaan tietopohjaa ruokavaliomuutoksille. Se tukee julkisia ruokapalveluita kestävän ruokavalion vakiinnuttamisessa. Elintarvikkeiden päästö- ja terveysperusteinen verotus on yksi eniten vaikuttavista keinoista tukea kulutuksen kestävyysmuutosta. Kauppa ja ravintolat voivat muokata ruuan tarjontaympäristöä mahdollistamaan kestävät valinnat.Investoinnit uusiin kasvi- ja kalapainotteisiin arvoketjuihin uudistavat tuotantoa ja kulutusta samanaikaisesti.Tavaroiden ja palveluiden kulutuksessa keskeisiä ovat ohjauskeinot, jotka parantavat tuotteiden pitkäikäisyyttä ja siten vähentävät tarvetta hankkia uusia tavaroita. Tämä edellyttää, että huolto- ja korjauspalveluja edistetään. Pidentämällä elektroniikan, tavaroiden ja vaatteiden käyttöikää päästöt vähenevät myös ulkomailla.Suomalaisten kulutus synnyttää päästöjä ulkomaillaKokonaisuudessaan suomalaisten kulutuksen hiilijalanjäljestä 46 prosenttia syntyi vuoden 2019 tietojen perusteella ulkomailla. Tavaroiden osalta ulkomailla syntyvä osuus on vielä korkeampi. Siksi tuotantoon on vaikutettava kansainvälisesti esimerkiksi aktiivisella osallistumisella EU-tason tuotepolitiikkaan.”Vaikuttavinta on säädellä sitä, minkälaisia tuotteita saa tuoda markkinoille ja varmistaa, että vähähiilisimmät tuotteet ovat edullisimpia. Lisäksi kuluttajien toimintaedellytyksiä on vahvistettava esimerkiksi parantamalla vähähiilisten ratkaisujen löydettävyyttä ja helppokäyttöisyyttä” professori Eva Heiskanen Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta sanoo.Asiantuntijat arvioivat ohjauskeinoja myös hyväksyttävyyden ja oikeudenmukaisuuden kannaltaUusien kulutuksen ohjauskeinojen arviointiin osallistui yli sata tutkijaa ja asiantuntijaa. Asiantuntijat ottivat kantaa muun muassa uusien ohjauskeinojen hyväksyttävyyteen ja toteutettavuuteen.Asiantuntijat pitivät tukia ja tiedollista ohjausta kansalaisten näkökulmasta hyväksyttävämpinä kuin kieltoja ja rajoituksia, joita monet asiantuntijat pitivät kuitenkin tarpeellisina. Ohjauskeinojen yhdistelmillä ja toteutuksen suunnittelulla voidaan parantaa toimenpiteiden hyväksyttävyyttä. Tätä lisää myös mahdollisuus kokeilla uusia toimintatapoja ja tottua niihin.”Esimerkiksi turvavyön käyttöä vastustettiin aikanaan, mutta nykyään sen käyttämistä pidetään itsestäänselvyytenä”, Heiskanen sanoo.Tutkijat arvioivat uusia ohjauskeinoja myös oikeudellisesta näkökulmasta. Ohjauksen vahvistamiselle ei tunnistettu suuria esteitä. Niiden yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja toteutuksessa olisi huomioitava esimerkiksi elinkeinojen näkökulmasta riittävät siirtymäajat. Kansalaisten ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta oikeus riittävään elintasoon on turvattava.Uusien ohjauskeinojen kehittämisessä tulisi huomioida hyötyjen moninaisuus, eli esimerkiksi ruokavalio- ja liikkumismuutosten myönteiset vaikutukset sekä ilmastoon että terveyteen.

Suomen ympäristökeskus tutki yhdessä Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa, minkälaisilla ohjauskeinoilla tai niiden yhdistelmillä kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki saataisiin puolitettua vuoteen 2035 mennessä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Akkuasetus muuttaa merkittävästi monia akkujen valmistukseen, myyntiin, käytöstä poistoon ja kierrätykseen liittyviä toimintoja. Asetuksen tavoitteena on pitää akkujen kysynnän kasvu ympäristökestävänä.Akkuasetus korvaa vuoden 2006 akku- ja paristodirektiivin. Uusi asetus laajenee kattamaan kaikenlaisten akkujen ja paristojen koko elinkaaren. Asetukseen on tullut kokonainen luku asianmukaisen huolellisuuden, eli niin sanotun due diligencen, huomioimisesta akkuraaka-aineiden hankinnassa.”Tiukka ja sitova akkulainsäädäntö on paitsi ympäristön myös suomalaisen akkuteollisuuden etu. Suomi ei kilpaile kansainvälisesti sijainnilla tai hintatasolla, mutta me voimme tavoitella sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävää akkuklusteria,” ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.Akkujen kysynnän arvioidaan 14-kertaistuvan vuodesta 2018 vuoteen 2030. Pääsyy kysynnän kasvuun on liikenteen sähköistyminen ja monenlaisten sähkövirtaa käyttävien langattomien laitteiden yleistyminen. Akkuasetuksen tavoitteena on pitää kasvu ja sen ympäristövaikutukset hallittavina ja kestävinä. Lisäksi akkuasetusuudistus parantaa myynnissä olevien kertakäyttöparistojen laatua ja kaikkien paristojen ja akkujen keräystä ja kierrätystä sekä lisää niissä olevien arvokkaiden materiaalien talteenottoa ja uudelleenkäyttöä.Asetus yhdenmukaistaa EU-alueella akkuihin ja paristoihin liittyviä vaatimuksia. Kuluttajalla on jatkossakin mahdollisuus palauttaa käytetyt akut ja paristot ilmaiseksi niiden myyjille.Akkuasetus vahvistaa raaka-aineketjun kestävyyttäRaaka-aineketjun kestävyyttä vahvistetaan nostamalla akkujen ja paristojen keräystavoitteita. Lisäksi kerättyjen akkujen talteenotolle ja kierrätettyjen materiaalien käytölle uusien akkujen valmistuksessa asetetaan erillisiä vaatimuksia. Kierrätettyjen materiaalien käyttöosuusvelvoite on 8 vuotta asetuksen voimaantulosta koboltille 16 %, lyijylle 85 % ja litiumille ja nikkelille 6 %. Vuoden 2027 lopussa on kerätyistä akuista ja paristoista otettava talteen 90 % akkujen koboltista, kuparista, lyijystä ja nikkelistä ja 50 % litiumista.Raaka-aineketjun kestävyyden lisäksi akuille otetaan eripituisten siirtymäaikojen jälkeen käyttöön hiilijalanjälkitarkastelu ja suorituskykyvaatimuksia sekä uusia rajoituksia akkujen sisältämille haitallisille aineille. Kuluttajan ja korjaajien mahdollisuutta saada tarkempaa tietoa akkujen valmistuksesta, suorituskyvystä ja koostumuksesta lisätään QR-koodiin pohjautuvalla tietojärjestelmällä ja isompiin akkuihin liitettävällä digitaalisella akkupassilla.

Akkuasetus muuttaa merkittävästi monia akkujen valmistukseen, myyntiin, käytöstä poistoon ja kierrätykseen liittyviä toimintoja. Asetuksen tavoitteena on pitää akkujen kysynnän kasvu ympäristökestävänä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on tehnyt muutoksen Etelä-Savon maakunnan luonnonsuojelualueita koskevan asetuksen rauhoitussäännöksiin. Muutoksen jälkeen Tervaruukinsalon luonnonsuojelualueelle voidaan rakentaa nykyisten voimajohtojen yhteyteen uusi voimajohto vaarantamatta tarkoitusta, jonka vuoksi luonnonsuojelualue on perustettu. Uusi asetus tulee voimaan 1.9.2023.Vaalan ja Joroisten välinen voimajohto eli Järvilinja rakennetaan osittain Tervaruukinsalon luonnonsuojelualueelle. Nykyiset luonnonsuojelulain rauhoitussäännökset ja Tervaruukinsalon luonnonsuojelualueen perustamisasetuksen säännökset eivät mahdollista uuden voimajohdon rakentamista alueelle. Järvilinjan rakentamiseksi luonnonsuojelualueelle puusto on poistettava voimalinjan kohdalta. Rakentaminen voi aiheuttaa tilapäistä häiriötä alueelle ja sen eläimistölle, kun puustoa hakataan ja aluetta raivataan. Järvilinjan rakentamisen jälkeen alueelle voidaan jättää matalakasvuisia puita ja pensaita. Rakentamisen haitallisia vaikutuksia lievennetään myös sijoittamalla voimalinjan pylväiden paikat luonnonsuojelualueen ulkopuolelle. Hanke ei aiheuta merkittävää haittaa Tervaruukinsalon Natura-kohteen suojeluarvoille.Järvilinja on suunniteltu rakennettavan vuosina 2023–2026. Linjan suunnittelusta vastaa kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj.  LisätietojaRoosa Kellokoski
Erityisasiantuntija
p. 0295250260
[email protected]

Ympäristöministeriö on tehnyt muutoksen Etelä-Savon maakunnan luonnonsuojelualueita koskevan asetuksen rauhoitussäännöksiin. Muutoksen jälkeen Tervaruukinsalon luonnonsuojelualueelle voidaan rakentaa nykyisten voimajohtojen yhteyteen uusi voimajohto vaarantamatta tarkoitusta, jonka vuoksi luonnonsuojelualue on perustettu. Uusi asetus tulee voimaan 1.9.2023.

Lähde: ym.fi