NordenBladet — MAL-sopimusten vaikuttavuudesta on valmistunut seurantakatsaus, joka kuvaa miten sopimusten tavoitteet ovat toteutuneet eri seuduilla. MAL-sopimukset ovat valtion ja suurimpien kaupunkiseutujen välisiä sopimuksia maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä. Sopimuksissa määritellään tavoitteet lähivuosien asuntokaavoitukselle ja -tuotannolle sekä kestävän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle.Yli puolet suomalaisista asuu MAL-seudulla. Nykyiset, vuonna 2020 laaditut sopimukset ovat voimassa vuoteen 2031 asti, ja konkreettiset toimenpiteet päivitetään neljän vuoden välein. Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseutujen sopimukset laadittiin vasta vuonna 2021, joten niiden seurantatiedoista ei voida tehdä vielä tarkkoja johtopäätöksiä. Seurantatietoa hyödynnetään MAL-sopimusten päivittämisessä ja se tukee kuntien välistä suunnitteluyhteistyötä kaupunkiseuduilla.”Katsaus osoittaa, että MAL-sopimusten avulla kaupunkiseudut ovat viime vuosien kriiseistä huolimatta onnistuneet kehittymään pääosin kestävään suuntaan. Vaikka lisätoimia esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tarvitaan, olen iloinen siitä, että sopimuksilla on voitu pohjustaa kestäviä elämäntapavalintoja, ja asuntoja on syntynyt liikkumisen kannalta hyviin paikkoihin”, ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski toteaa.Nostoja katsauksen havainnoistaLiikenteen kasvihuonekaasupäästöt vain lievässä laskusuunnassaLiikenteen päästöjen kokonaismäärä ja asukaskohtaiset päästöt MAL-seuduilla ovat laskeneet, mutta päästövähennys on ollut vain noin 15 prosenttia vuosien 2005–2020 välisenä aikana. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulisi myös MAL-seuduilla vähentyä merkittävästi seuraavan 10 vuoden aikana, jotta ilmasto- ja energiastrategian tavoittelema päästöjen puolittuminen vuoteen 2030 mennessä toteutuu.Kestävien kulkutapojen käyttö melko korkealla tasolla mutta pandemian vaikutus joukkoliikenteeseen oli rajuEnnen koronapandemiaa joukkoliikenteen matkustajamäärien kehitys suhteessa asukasmäärän kehitykseen oli hyvin tasaista. Koronapandemian vaikutukset olivat poikkeuksellisia ja sen myötä matkustus joukkoliikenteessä romahti ja tilanne on palautunut vaihtelevasti seudusta riippuen. Joukkoliikenteen tarjontaan pandemialla ei ollut merkittävää vaikutusta, sillä lipputulojen vähenemistä korvattiin nostamalla julkista rahoitusta. Koronapandemian jälkeen matkustuksen palautuminen on ollut nopeinta Tampereen seudun joukkoliikenteessä ja hitainta Helsingin, Turun, Oulun ja Lahden seudun joukkoliikenteessä.Helsingin seudulla kestävien kulkutapojen osuus on yli 50 prosenttia. Muilla seuduilla ollaan 40 prosentin tuntumassa. Lahden seudulla kestävien kulkutapojen osuus on vähentynyt.Asuntojen ja työpaikkojen pitäisi olla paremmin saavutettavissa kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteelläVuosina 2017–2021 taajamat ovat tiivistyneet eniten Tampereen, Helsingin ja Oulun seuduilla. Muista seuduista poiketen Lahden seudulla vuoden 2017 mukaisen taajama-alueen asukastiheys on pysynyt lähes samana. Alhaisin kaupunkiseututaajamien asukastiheys on Turun seudulla.Uusien asuntojen rakentaminen asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolelle on vaihdellut voimakkaasti eri seuduilla. Osuus on kuitenkin ollut keskimäärin suurin Lahden, Kuopion ja Jyväskylän seuduilla. Tosin samoilla seuduilla uusia asuinhuoneistoja on myös valmistunut vähemmän kuin muilla MAL-seuduilla.Seutujen kesken on vaihtelua siinä, kuinka hyvin asuinrakentaminen sijoittuu alueille, jotka ovat kestävästi saavutettavissa eli jalankulku- tai joukkoliikennevyöhykkeillä. Eniten asuinrakentaminen on kohdistunut autovyöhykkeelle Turun, Oulun, Lahden ja Jyväskylän seuduilla. Vain Helsingin ja Kuopion seuduilla autovyöhykkeen osuus asuinrakentamisesta on parin viime vuoden aikana pienentynyt.Kaikilla seuduilla yli 75 prosenttia työpaikoista sijaitsi kestävän liikkumisen vyöhykkeillä vuonna 2020. Väestön sijoittumisessa vaihtelut olivat suurempia: Helsingin seudun väestöstä 82 prosenttia asui kestävän liikkumisen vyöhykkeillä; Oulun 62 prosenttia.Vuokra-asuntojen ja yksiöiden osuus kasvanutSuurin osa asuntokannasta, keskimäärin noin puolet, on kaikilla seuduilla omistusasuntoja. Vuokra-asuntojen osuus on kuitenkin kasvanut. Valtaosa asunnoista on kaksioita muilla paitsi Oulun seudulla, mutta yksiöiden osuus on kasvanut viime vuosina; eniten Oulun, Jyväskylän, Helsingin ja Tampereen seuduilla.Valtion tukeman ARA-asuntotuotannon osuus asuntorakentamisesta on ollut laskusuunnassa kaikilla seuduilla vuodesta 2017. Kuitenkin Helsingissä, Lahdessa ja Jyväskylässä osuus on vuosina 2020–2021 pysynyt ennallaan tai kääntynyt lievään nousuun. ARA-asuntojen osuus asuntokannasta on pienin Oulun seudulla, jossa osuus on myös suhteellisesti eniten vähentynyt.Asunnottomuuden vähentyminen on jatkunut suurimmissa kaupungeissa, mutta asunnottomuutta esiintyi 96 kunnassa. Helsingissä oli 896 yksin elävää asunnotonta, mikä on 313 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Espoon asunnottomuus väheni 60:llä 373 henkilöön. Muissa suurissa kaupungeissa asunnottomuus lisääntyi tai pysyi ennallaan.Lähiluonnon saavutettavuus hyvällä tasolla, palveluiden ennallaanKaikilla seuduilla lähes 90 prosentilla asukkaista on lähiluontoa enintään 300 metrin etäisyydellä kotoa. Jos tarkastellaan erilaisia laatutekijöitä kuten viheralueen kokoa, metsäisyyttä tai virkistyspalveluja, laadukkaiden viheralueiden saavutettavuus heikkenee ja vaihtelee seuduilla voimakkaammin. Mahdollisuudet saavuttaa laadukas lähiluonto ovat keskimäärin heikommat suurilla kuin pienemmillä kaupunkiseuduilla.Päivittäistavarakaupoista korkeintaan 500 metrin etäisyydellä asuvien osuus on pysynyt melko vakaana kaikilla seuduilla vuodesta 2017 asti. Osuus on korkein Helsingin seudulla ja matalin Jyväskylän ja Lahden seuduilla. Alakouluikäisistä lapsista yli 80 prosenttia asuu alle kolmen kilometrin päässä koulusta kaikilla seuduilla.Seurantakatsaus MAL-sopimusten vaikuttavuudestaValtakunnallisesta seurannasta vastaavat ympäristöministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö, seurantatiedon kokoamisesta ja raportoinnista Suomen ympäristökeskus sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Seurantaindikaattorit on valittu yhteistyössä seutujen kanssa, ja katsaus sisältää myös kaupunkiseutujen oman pohdinnan tuloksista. Seurantakatsauksessa on hyödynnetty muun muassa valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen aineistoja, valtakunnallista yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmää (YKR) sekä rakennus- ja huoneistorekisteriä (RHR). Jatkossa seurantaa on tarkoitus päivittää kahden vuoden välein.LisätiedotJuha Nurmi, ympäristöministeriö, p. 0295 250 181, [email protected]
Maija Tiitu, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 695, [email protected]
Anna Pätynen, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, p. 029 534 5363, [email protected]
Mikko Friipyöli, ympäristöministeriö, p. 0295 250 375, [email protected]
Maria Torttila, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 0295 342 237, [email protected]

MAL-sopimusten vaikuttavuudesta on valmistunut seurantakatsaus, joka kuvaa miten sopimusten tavoitteet ovat toteutuneet eri seuduilla. MAL-sopimukset ovat valtion ja suurimpien kaupunkiseutujen välisiä sopimuksia maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä. Sopimuksissa määritellään tavoitteet lähivuosien asuntokaavoitukselle ja -tuotannolle sekä kestävän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kansainvälistä muovisopimusta koskevat neuvottelut jatkuvat Pariisissa 29.5.–2.6. Suomen ja Euroopan unionin tavoitteena on, että neuvotteluissa edettäisiin jo sopimuksen sisältöä koskeviin kysymyksiin. Tarvitaan esimerkiksi yhteisiä sääntöjä muovien kestävästä tuotesuunnittelusta ja tuotannosta sekä velvoitteita muovin uudelleen käytöstä ja kierrätyksestä. Suomen viiden hengen delegaatiota johtaa pääneuvottelija, neuvotteleva virkamies Tuulia Toikka. Mukana on nuorisojärjestö Allianssi ry:n nuorten luontodelegaatti Alli Pylkkö. Edelliset neuvottelut marras-joulukuussa 2022 Uruguayssa olivat osittainen pettymys. Sopimuksen tavoitteesta eli muovisaastumisen lopettamisesta vuoteen 2040 mennessä päästiin alustavaan sopuun. Sen sijaan jäsenmailla on eriäviä näkemyksiä muun muassa siitä, riittävätkö kansalliset toimintasuunnitelmat saastumisen lopettamiseen maailmanlaajuisesti vai tarvitaanko kansainvälisesti sitovia velvoitteita. Suomi ja EU kannattavat kansainvälistä laillisesti sitovaa muovisopimusta, joka sisältää velvoitteita muovin koko elinkaaren ajalle.”Muovituotteiden arvoketjut ja kauppa ovat globaaleja, eivätkä valtiot pysty taklaamaan muovihaastetta vain kansallisin toimin. Esimerkiksi useilla kehittyvillä mailla on suuria ongelmia muovien aiheuttamien jätehuolto- ja ympäristöongelmien vuoksi, vaikka niillä ei olisi omaa muovintuotantoa. Tarvitaan globaaleja ratkaisuja”, pääneuvottelija Tuulia Toikka sanoo.Muoviongelma liittyy kestämättömään kulutus ja tuotantotapaan, jossa lähes puolet kaikesta muovista käytetään lyhytikäisten tai kertakäyttöisten tuotteiden valmistukseen. Kierrätys-  ja jätehuollon infrastruktuurin rakenteet eivät ole pysyneet mukana muutoksessa. ”Käytettävissä on teknologisia ratkaisuja kestävämpien ratkaisujen luomiseen. Tarvitsemme globaalin sääntöpohjaisen järjestelmän ohjaamaan kulutus- ja tuotantotapojen muutosta sekä luomaan velvoitteita ja kannustimia tukemaan muovin kiertotalouden kansainvälistä muutosta”, Toikka sanoo.YK:n ympäristökokouksen UNEA:n määräaika sopimusneuvottelujen loppuun saattamiselle on vuoden 2024 loppu. Nykyisillä kulutustottumuksillamme maailmanlaajuinen muovintuotanto kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä ja muovisaasteen kokonaismäärä valtamerissämme nelinkertaistuu. Tähän mennessä muovijätettä on syntynyt 6,3 miljardia tonnia, josta vain noin 9 prosenttia kierrätetty ja 12 prosenttia poltettu. Noin 79 prosenttia muovijätteestä on sijoitettu kaatopaikoille tai päätynyt luontoon. 

Kansainvälistä muovisopimusta koskevat neuvottelut jatkuvat Pariisissa 29.5.–2.6. Suomen ja Euroopan unionin tavoitteena on, että neuvotteluissa edettäisiin jo sopimuksen sisältöä koskeviin kysymyksiin. Tarvitaan esimerkiksi yhteisiä sääntöjä muovien kestävästä tuotesuunnittelusta ja tuotannosta sekä velvoitteita muovin uudelleen käytöstä ja kierrätyksestä. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomen riistakeskuksen SOTKA-kosteikot-hankkeessa on perustettu ja kunnostettu yhdessä maanomistajien kanssa 43 kosteikkoa ympäri Suomen. Toiminnan keskiössä on palauttaa elinympäristöjä, joita vesilintujen poikaset tarvitsevat ensimmäisinä elinviikkoinaan.Vuosien saatossa kosteikot ovat vähentyneet ja vesilinnut taantuneet. Helmi-ohjelmaan kuuluva SOTKA-kosteikot-hanke on suuri ponnistus tuoda takaisin niin pieniä kuin suuriakin kosteikoita ja auttaa vesilintujen poikasia. ”Poikastuotto on kaiken lähtökohta. Se, että vesilinnut saavat poikasia siivilleen, ja kannat kasvavat. Kohteen kunnostuksella pitää olla oikeasti vaikutusta vesilintujen poikastuotolle: Yli hehtaarin laajuisista kohteista padotaan matalia, reheviä, elämää kuhisevia elinympäristöjä, joissa on vettä vähintään huhtikuusta heinäkuulle eli vesilintujen lisääntymisaikaan”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Mikko Alhainen Suomen riistakeskuksesta. Kunnostuksia on tehty niin märille pelloille, metsämaille, järville kuin joutomaillekin. Projektipäällikön lisäksi hankkeessa toimii kolme kosteikkosuunnittelijaa, jotka suunnittelevat kohteita ympäri Suomen. Pelkästään tietokoneen ääressä työtä ei tehdä, vaan suunnittelijat ajavat kohteille, tutustuvat maastoon ja käyvät aktiivisesti keskusteluja maanomistajien kanssa.  Projektipäällikkö Mikko Alhainen tarkistamassa Jyrkännotkon SOTKA-kosteikon tuloveden kulkua yhdessä maanomistajan kanssa. Kuva: Johanna HellmanHyvin suunniteltu on puoliksi tehty – jatkohanke tarjoaa suunnittelun kohteilleHankkeessa suunniteltiin vuosina 2020–2022 yli 60 kosteikkoa, joista hankkeessa toteutettiin 43 kohdetta, yhteispinta-alaltaan 630 hehtaaria. Tavoitteet jopa ylittyivät, ja rahaa jäi yli käytettäväksi jatkohankkeen materiaaleihin. Jatkohankkeessa vuosina 2023–2024 keskitytään tarjoamaan suunnittelu 40 laaja-alaiselle kohteelle, joissa paikallinen taho, kuten maanomistaja tai metsästysseura, hakee itse rahoituksen kaivinkonetyölle ja muulle toteutukselle. Suunnitelman lisäksi hanke auttaa rahoitushakemusten teossa ja työmaan johdossa. Jo 30 kohteelle on sovittu maastokatselmus, ja ensimmäiset suunnitelmat valmistuvat kesällä. Alhainen muistelee hymyssä suin edellistä kolmea vuotta, kun käytössä oli omaa hankerahaa toteutukseen. ”Hankkeen omalla toteutusrahalla koneet saatiin heti käyntiin ja saimme enemmän aikaiseksi, kun rahoitushaku ja byrokratia puuttuivat”, Alhainen sanoo. Hankkeen toteutusrahat toivat liikkumavaraa ja poistivat riskiä maanomistajalta: jos toteutukseen kului suunniteltua enemmän rahaa, pystyi hanke auttamaan. Jos budjetti alittui, saatiin varat kohdistettua toiselle kohteelle. Jatkohankkeessa maanomistajat vastaavat toteutuksen rahoituksen hausta, mihin on toki hyviä neuvoja tarjolla ja rahoitusta on saatavilla oleellisesti paremmin kuin muutama vuosi sitten. Juurusjärvi Kärsämäellä jäi Mikko Alhaisen mieleen kohteena, jossa alkuperäiselle suunnitelmalle tuli odottamaton este. Varasuunnitelma kehittyi lennosta, ja kosteikko onnistuttiin toteuttamaan. Kuva: Holtti HakonenPieniä ja suuria kohteita taantuville ja runsaslukuisille lajeilleJatkohankkeessa on mukana uusi toimintamalli, jonka tarkoituksena on edistää helppojen ja edullisten elinympäristökunnostuksien toteuttamista – vaikka ne olisivat alle hehtaarin laajuisia. Hanke tarjoaa yksinkertaisen suunnitelman, säätöpatoja ja putkia esimerkiksi helposti padottavalle notkelmalle, jossa kaivinkonetyö tehdään paikallisin voimin. Tarjolla on myös materiaalia pesimälauttoihin ja vieraspetopyyntiin kohteille, jotka voivat hyötyä niistä. ”SOTKA-kosteikot ovat toimivia elinympäristöjä, joissa viihtyvät myös taantuneet lajit, kuten haapana, jouhisorsa, jopa tukka- ja punasotka. Pienemmillä, helposti tehtävillä kosteikoilla riittää, että tavin, telkän ja sinisorsan poikasille löytyy hyviä paikkoja”, sanoo Alhainen.Maanomistajien motiivien kirjo laaja Alhainen elää kuten opettaa. Hänen kotitilallaan on kolmen hehtaarin kosteikko, jolla viihtyy runsas vesilintulajisto. Kosteikon elämän seuraaminen oman kodin ikkunasta antaa iloa, ja syksyisin maltillinen metsästys tuo elämyksiä ja herkullista riistaruokaa pöytään.  Motiiveja kosteikon kunnostamiseen on yhtä monta kuin maanomistajia. Kosteikot edistävät luonnon monimuotoisuutta, auttavat pitämään vedet puhtaana ja maiseman monipuolisena, tarjoavat virkistysmahdollisuuksia, ja edistävät jopa matkailua. ”Yhteistä on huoli vesilintukannoista: halu tehdä hyvää luonnolle. Ytimessä ei ole luoda seudun parhaita metsästyspaikkoja vaan se, että poikastuotto on hyvää ja lintukannat vahvat”, Alhainen toteaa hankkeeseen valikoituneista kohde-esityksistä. Helmi-ohjelman junan pysyttävä liikkeessä”Helmi-ohjelma on huikean hieno kokonaisuus luonnon monimuotoisuudelle. Toiminnassa on monta oikeaa tulokulmaa, kuten maanomistajalähtöisyys”, Alhainen kiittelee.  Hankkeen projektipäällikkö peräänkuuluttaa resursointia. Ohjelmassa on tavoitteena kunnostaa 500 suojelualueiden ulkopuolista kosteikkoa. Tavoitteesta on toteutettu 10 %, joten paljon on vielä tehtävää. Erityisen kipeästi Alhainen kaipaisi SOTKA-kostekoille euroja konetyöhön ja jatkuvuutta toiminnalle.”Elinympäristötyö on pitkäjänteistä työtä. On paljon vaikeampaa pysäyttää juna, ja saada se uudelleen vauhtiin, kuin edetä tasaista vauhtia, kertoo Alhainen. Yhden kosteikon kohde-esityksestä toteutukseen kuluu aikaa keskimäärin 2–3 vuotta. On tehtävä maastokatselmukset, saatava suostumukset ja luvat, hankittava rahoitus ja tehtävä kunnostukset.”Monessa kohteessa on tullut vastaan jokin haaste, johon on silti tiimissä löydetty luova ratkaisu. Jokainen valmiiksi saatu kohde, jonne on saatu vesilintuja, on onnistuminen”, Alhainen kertoo palkitsevimmista hetkistä työssään. Lisätietoa hankkeesta (kosteikko.fi)Helmi-ohjelma

Suomen riistakeskuksen SOTKA-kosteikot-hankkeessa on perustettu ja kunnostettu yhdessä maanomistajien kanssa 43 kosteikkoa ympäri Suomen. Toiminnan keskiössä on palauttaa elinympäristöjä, joita vesilintujen poikaset tarvitsevat ensimmäisinä elinviikkoinaan.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Pohjoinen luontoni -kirjoituskilpailussa lapset ja nuoret kertoivat proosatekstein ja runoin, mitä he ajattelevat arktisen luonnon merkityksestä elämässään. Ympäristöministeriön ja Yleisradion yhteiseen kirjoituskilpailuun osallistui 91 lasta ja nuorta Karigasniemeltä Helsinkiin. Kilpailun voitti vain kuusivuotias Anton Soudunsaari.Kirjoituskilpailuun kutsuttiin napapiirin pohjoispuolella asuvat lapset ja nuoret sekä etelämpänä asuvat lapset ja nuoret, joilla on kokemuksia ja ajatuksia arktisen alueen luonnosta. Osallistujia pyydettiin pohtimaan luonnon monimuotoisuutta, ympäristön muutoksia ja tulevaisuuttaan pohjoisessa.Ilmastonmuutos etenee arktisilla alueilla yli neljä kertaa nopeammin kuin maailmanlaajuisesti keskimäärin ja on jo aiheuttanut nopeita muutoksia alueen elinympäristöissä ja lajistossa. Nopealla ympäristönmuutoksella on kauaskantoisia vaikutuksia koko maapallon luonnon monimuotoisuudelle.Kirjoituskilpailun tavoitteena oli saada lapset ja nuoret pohtimaan arktisen luonnon ja sen muutosten merkitystä sekä vahvistaa heidän äänensä kuulumista.“Niin näkökulmiltaan kuin muodoltaan monipuolisissa kirjoituksissa näkyivät luonnon monet arvot ja merkitykset, ymmärrys ihmisen ja muun luonnon yhteydestä sekä huoli luonnon tuhoutumisesta. Voittajateksteissä kuuluivat selkeästi kirjoittajien oma ääni, kirjoittamisen ilo sekä sanoman välittämisen halu ja tarve”, sanoo kilpailun tuomariston puheenjohtaja Mia Rönkä.Voittajaruno kuvaa luontosuhdettaKirjoituskilpailun päävoittajana palkittiin 6-vuotias Anton Soudunsaari. Riemukas ja koskettava teksti kuvaa merkityksellisesti lapsen luontosuhdetta. Soudunsaaren omaääninen ja kantaaottava runo herättää pohtimaan luonnon tilaa ja ihmisenkin tulevaisuutta.Kilpailutekstit tallennetaan osaksi kulttuuriperintöä: kaikki tekstit arkistoidaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon.Voittajat saavat palkinnon lisäksi tuomariston arvion tekstistään. Kilpailun tuomaristoon kuuluivat tutkija, tietokirjailija, tiedetoimittaja ja runoilija Mia Rönkä (suomi), opettaja, kääntäjä, tutkija ja kirjailija Petter Morottaja (inarinsaame), saamen kielineuvoston puheenjohtaja Tauno Ljetoff (koltansaame), rap-artisti Áilu Valle (pohjoissaame), kulttuuritoimittaja ja sanataidekouluttaja Aleksis Salusjärvi (suomi), lastenkirjailija, sanataidekasvattaja ja koulutaiteilija Veera Vähämaa (suomi), runoilija, aforistikko, nuortenkirjailija ja nuorisotyöntekijä Marko Laihinen (suomi) ja kirjailija Johanna Holmström (ruotsi).Lisätietoa:Lotta Manninen
ympäristöneuvos
[email protected]
p. 0295 250 226Voittajatekstit ja tuomariston perustelut (ym.fi/pohjoinenluontoni)

Pohjoinen luontoni -kirjoituskilpailussa lapset ja nuoret kertoivat proosatekstein ja runoin, mitä he ajattelevat arktisen luonnon merkityksestä elämässään. Ympäristöministeriön ja Yleisradion yhteiseen kirjoituskilpailuun osallistui 91 lasta ja nuorta Karigasniemeltä Helsinkiin. Kilpailun voitti vain kuusivuotias Anton Soudunsaari.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt 1,2 miljoonaa euroa valtionavustusta 15 hankkeelle, jotka kehittävät rakennetun ympäristön keinoja vähentää päästöjä sekä sopeutua ilmastonmuutokseen. Rahoitus on myönnetty EU:n elpymisvälineestä Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman hankehaussa.Maaliskuussa päättynyt hakukierros oli ympäristöministeriön neljäs ja viimeinen. Yhteensä ministeriö on avustanut 57 hanketta noin 4,3 miljoonalla eurolla. Hankkeet päättyvät vuoden 2024 loppuun mennessä.Ympäristöministeriön 4. hankehaussa avustetut hankkeetAvustuksen saaja, hankkeen nimi, avustussumma ja hankkeen kokonaisbudjetti:Action Energy Finance: Digiratkaisun pilotointi vihreiden lainatarjousten haussa ja energiayhteisöjen muodostamisessa taloyhtiökentässä, 63 155 euroa, 157 887 euroaARKK Sarapää. Ei turhaa purkamista – kokonaisvaltainen palvelu tyhjien tilojen uudelleenkäytön helpottamiseksi, 48 000 euroa, 120 000 euroaBY-Koulutus: Vähähiiliset ja toimivat betonilattiat – rakennusaikaisen kuivattamisen optimointi, 100 000 euroa, 250 000 euroaIdea Structura: Rakennusosien uudelleenkäytön arviointiprosessin kehitys, 89 230 euroa, 223 075 euroaJalotus ry: Kevytsavi 2.0 – Vähähiilinen komposiittimateriaali jalkautuu, 49 438 euroa, 122 670 euroaJyväskylän kaupunki: Kaavoitusprosessi 2.0 – Ennakointi, data ja seuranta ilmastoviisaan kaupunkisuunnittelun kulmakivinä – tiedosta työkaluiksi ja prosesseiksi, 74 307 euroa, 185 768 euroaMikkelin kaupunki: MIKKI -Mikkelin kaupungin kestävä kiertotalous, 143 200 euroa, 358 000 euroaRakennustieto Oy: Materiaaliselostetietojen tietokanta ja materiaaliselosteen laadintatyökalu, 94 549 e, 236 374 eRakentamisen laatu RALA ry: Vähähiilisyyteen ohjaaminen viestinnän ja tiedolla vaikuttamisen keinoin – Yhteishanke, 89 497 euroa, 223 743 euroaRudus Oy: Innovatiivinen vähähiilinen kierrätyskiviainesbetoni, 144 324 euroa, 360 810 euroaSato-Asunnot: Vähähiilinen rakentaminen, purkumateriaalien valmistelu uudisrakentamisen käyttöön, 99 667 euroa, 249 168 euroaSBB Finland: Kiinteistöportfolion kuormien optimointi kulutusjoustomarkkinassa, 48 880 euroa, 122 200 euroaSitowise: Asuinkerrostalojen rakenteiden rakennusfysikaalinen ja energiatehokas toimivuus tulevaisuuden ilmastossa, 29 001 euroa, 72 502 euroaStudio MPRA Arkkitehdit: Älykäs suunnittelutyökalu purettujen rakennusosien hyödyntämiseen, 9 780 euroa, 24 450 euroaValor Partners: Älykiinteistöjen tiedonjakoalusta ja hyödyntämisen mallit, 126 700 euroa, 316 750 euroaKäynnissä lähes sata rakennetun ympäristön vihreää siirtymää edistävää hankettaKuluneena keväänä järjestetyt hankehaut olivat Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman kahdeksasta hakukierroksesta viimeiset. Business Finland rahoitti neljällä hakukierroksellaan erityisesti kansainvälistä kasvua tavoittelevia toimijoita. Ympäristöministeriön neljällä hakukierroksella avustusta saattoivat hakea myös vain kotimaassa toimivat toimijat.Yhteensä ohjelmassa on käynnissä jo lähes sata hanketta. Joukko täydentyy vielä Business Finlandin viimeisessä, huhtikuussa päättyneessä hankehaussa rahoitettavilla hankkeilla.Käynnissä olevat hankkeet kattavat laajasti rakennetun ympäristön eri teemoja. Ohjelman tuella kehitetään esimerkiksi uusia rakennusmateriaaleja, päästölaskennan työkaluja ja tietokantoja, energiansäästöratkaisuja, aluesuunnittelua ja vähähiilistä kiertotaloutta. Tuen saajina on yrityksiä, kuntia ja järjestöjä.”Olen ohjelman hankesalkkuun tyytyväinen. Meillä on erinomainen kattaus innovatiivisia hankkeita, joiden tuloksista on varmasti iloa isoille ja pienille toimijoille sekä monelle eri kohderyhmälle. Toivon, että hankkeiden opit ja tulokset leviävät laajasti niin meillä kotimassa kuin kansainvälisesti”, kuvaa ohjelman projektikoordinaattori Maija Stenvall ympäristöministeriöstä.Hankkeet esillä kevään tilaisuuksissa ja verkossaValmistuneiden hankkeiden tuloksia esitellään tulosseminaareissa, joista ensimmäinen järjestetään 14.6. Tilaisuudessa esittäytyvien hankkeiden tuloksia ja niiden jatkorahoitusmahdollisuuksia puntaroi rahoittajapaneeli.14.6.2023 klo 14-16 Tulostilaisuuden ohjelma ja ilmoittautuminenKäynnissä olevia hankkeita esitellään 31.5. järjestettävässä tilaisuudessa.31.5.2023 14-16 Hankkeiden esittelytilaisuuden ohjelma ja ilmoittautuminenHankkeisiin voi tutustua myös verkossa ohjelman tilannehuoneessa, jonne tuotetut hankekortit antavat tietoa hankkeiden teemoista, tavoitteista ja tekijöistä. Tilannehuone täydentyy koko ajan. Avustetut hankkeet tilannehuoneessa​​​​​​​LisätietojaYmpäristöministeriön hakukierrokset:
Maija Stenvall
Projektikoordinaattori
p. 0295 25 0354
[email protected]Business Finlandin hakukierrokset:
Virpi Mikkonen
Account Lead
Business Finland
p. 050 5577 930
[email protected]Ohjelman verkostot:
Teemu Lehtinen
Toimitusjohtaja
KIRAHub
p. 040 456 6108
[email protected]Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmalla panostetaan lähivuosina 40 miljoonaa euroa rakennetun ympäristön ilmastotyöhön. Ohjelmaa toteuttavat ympäristöministeriö ja Business Finland. Business Finland myöntää rahoitusta etenkin vientiä tukeville hankkeille ja ympäristöministeriö kansalliseen tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Recovery and Resilience Facility). Rahoituksen lisäksi Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma tarjoaa alustan laajalle toimijoiden yhteistyölle ja parhaiden oppien jakamiselle.

Ympäristöministeriö on myöntänyt 1,2 miljoonaa euroa valtionavustusta 15 hankkeelle, jotka kehittävät rakennetun ympäristön keinoja vähentää päästöjä sekä sopeutua ilmastonmuutokseen. Rahoitus on myönnetty EU:n elpymisvälineestä Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman hankehaussa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Uudenmaan ELY-keskus on myöntänyt kunnille ja järjestöille yli 3,8 miljoonaa euroa avustusta elinympäristöjen hoitoon ja kunnostamiseen. Avustus on tarkoitettu konkreettisiin ennallistamis-, kunnostus- ja hoitohankkeisiin sekä niitä tukeviin inventointi- ja suunnittelutöihin. Avustus on osa Helmi-ohjelmaa.ympäristöministeriö ja Uudenmaan ELY-keskus
​​​​​​​
​​​​​​​Kunta- ja Järjestö-Helmi-avustusta myönnettiin yhteensä 46 hankkeelle. Hankkeet kohdistuvat soihin, lintuvesiin, kosteikkoihin, pienvesiin ja rantaluontoon, sekä metsäisiin elinympäristöihin. Hankkeet rahoittavat toimenpiteitä omalla rahallaan noin 678 000 eurolla.Syksyllä käynnistetty avustushaku herätti jälleen laajasti kiinnostusta kunnissa, järjestöissä, yhdistyksissä ja vesiosuuskunnissa. Hakemuksia saapui yhteensä 62 ja kokonaisuudessaan avustusta haettiin lähes 5,6 miljoonalla eurolla.”Helmi-ohjelmassa tartumme hyvin konkreettisella tavalla Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn, eli elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Kuntien ja järjestöjen hankkeet ovat tärkeä osa Helmi-ohjelman toteutusta. Lisäksi ne tarjoavat monelle mahdollisuuden osallistua luonnon tilan parantamiseen”, sanoo Helmi-ohjelman ohjelmapäällikkö Maaret Väänänen.Hankkeita Hangosta Kittilään ja Vaasasta TohmajärvelleKunta- ja Järjestö-Helmi -hankkeita toteutetaan koko Suomessa. Yksi kohdekeskittymä on aivan eteläisimmässä Suomessa sijaitseva Hankoniemi. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin vetämässä yhteishankkeessa kunnostetaan ja hoidetaan yhdeksää eri aluetta avustuksen turvin. Useiden uhanalaisten hyönteis- ja kasvilajien elinympäristönä toimivien avointen hiekkarantojen ja paahdeympäristöjen umpeenkasvua pyritään torjumaan kone- ja ihmisvoimin. Samalla lukuisia uhanalaisia perinnebiotooppeja, kuten ketoja ja niittyjä, hoidetaan niitto- ja raivaustoimilla.Avustusta sai myös esimerkiksi Värtsilän riistamiehet ry Pohjois-Karjalassa sijaitsevan kansainvälisesti arvokkaan Sääperin lintuveden kunnostukseen. Jo useiden kunnostustoimien kohteena ollutta vesistöä kohennetaan lisää toteuttamalla noin kolmen hehtaarin kokoinen kosteikko sekä lisäämällä umpeenkasvaneen rantaluhdan avovesialueita. Kunnostus tukee koko Värtsilän laakson luonnon monimuotoisuutta ja lisää elinympäristöjä järven taantuneelle pesimälinnustolle sekä tuhansille sitä levähdyspaikkana käyttäville muuttolinnuille.Avustukset kunnille ja järjestöille osa Helmi-ohjelmaaHelmi-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä pienvesi- ja rantaluontoa. Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen.Myönteisen avustuspäätöksen saaneet hankkeet (ely-keskus.fi)Kunta- ja Järjestö-Helmi -avustushaku (ely-keskus.fi)Helmi-ohjelma (ym.fi/helmi)Lisätietoa:Niina Vähätalo
ylitarkastaja
Uudenmaan ELY-keskus
p. 0295 021 286
[email protected]

Uudenmaan ELY-keskus on myöntänyt kunnille ja järjestöille yli 3,8 miljoonaa euroa avustusta elinympäristöjen hoitoon ja kunnostamiseen. Avustus on tarkoitettu konkreettisiin ennallistamis-, kunnostus- ja hoitohankkeisiin sekä niitä tukeviin inventointi- ja suunnittelutöihin. Avustus on osa Helmi-ohjelmaa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Luotettavan ja tutkitun ympäristötiedon ykköspaikka ymparisto.fi on nyt uudistettu. Valtion ympäristöhallinnon yhteinen sivusto kerää yhteen paikkaan tietoa esimerkiksi luonnon monimuotoisuudesta, ilmastonmuutoksesta sekä kansalaisia ja yrityksiä koskevista velvoitteista.Luotettavan ja tutkitun ympäristötiedon ykköspaikka ymparisto.fi on nyt uudistettu. Valtion ympäristöhallinnon yhteinen sivusto kerää yhteen paikkaan tietoa esimerkiksi luonnon monimuotoisuudesta, ilmastonmuutoksesta sekä kansalaisia ja yrityksiä koskevista velvoitteista.”Luotettavan ympäristö- ja luontotiedon tarve on lisääntynyt samalla, kun ympäristö- ja luontoasiat ovat nousseet yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön. Ymparisto.fi tarjoaa alustan tiedolle, jota voi hyödyntää sekä kestävän arjen valinnoissa että poliittisen päätöksenteon tukena”, toteaa uudistuksen ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut ympäristöministeriön viestintäjohtaja Jussi Salmi.Ymparisto.fi on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ympäristötiedosta. Se palvelee esimerkiksi asiantuntijoita julkishallinnossa ja yrityksissä, opettajia sekä kaikkia kansalaisia ikään katsomatta.Uudistuksessa palvelun käyttöliittymä ja sisältö on uudistettu. Käyttökokemusta ja saavutettavuutta on parannettu sekä sisältöjä selkeytetty. Palvelusta löytyvät nyt omat osionsa esimerkiksi lupa-asioista ja kestävän arjen vinkeistä. Samalla palvelun ulkoasu on päivitetty.Ymparisto.fi:tä ylläpitävät valtion ympäristöhallinnon toimijat, eli Suomen ympäristökeskus, ympäristöministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ja aluehallintovirastot.Ymparisto.fi-palvelu uudistettiin vuosina 2021–2023. Pääyhteistyökumppaneina uudistuksessa ovat olleet Wunder Finland Oy (käyttöliittymä ja tekninen toteutus), Solita (esiselvitys ja konseptointi) ja North Patrol (määrittely ja kilpailutus). Käytettävyys- ja saavutettavuusarvioinnit on tehnyt Eficode.
Ymparisto.fi:n sisältöjä täydennetään edelleen, erityisesti palvelun ruotsin- ja englanninkielisiä sivustoja.Voit antaa palautetta palvelusta ymparisto.fi:n palautelomakkeella tai osallistua keskusteluun sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #ymparistofi.LisätietojaJussi Salmi
Viestintäjohtaja
ympäristöministeriö
p. 0295 250 263
[email protected]Kirsi Norros
Viestintäjohtaja
Suomen ympäristökeskus
p. +358 295 251 460
[email protected]Päivi Tahvanainen
Verkkopäätoimittaja
Suomen ympäristökeskus
p. +358 295 251 674
[email protected]Marika Leed
Hankepäällikkö (toteutus ja teknologia)
Suomen ympäristökeskus
p. +358 295 252 190
[email protected]

Luotettavan ja tutkitun ympäristötiedon ykköspaikka ymparisto.fi on nyt uudistettu. Valtion ympäristöhallinnon yhteinen sivusto kerää yhteen paikkaan tietoa esimerkiksi luonnon monimuotoisuudesta, ilmastonmuutoksesta sekä kansalaisia ja yrityksiä koskevista velvoitteista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö avustaa kuntien ja alueiden hankkeita, jotka tähtäävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Avustushaku on auki 15.5.2023–31.7.2023.Kunnat ja alueet voivat hakea avustusta hankkeisiin, jotka tähtäävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Avustettavat hankkeet voivat koskea esimerkiksi kuntien ilmastojohtamisen kehittämistä, kuntien ja yritysten välistä ilmastoyhteistyötä, kuntalaisten ilmastotoimien vauhdittamista, energiatehokkuuden edistämistä sekä liikenteen päästöjen vähentämistä.Rahaa avustushakuun on varattu noin miljoona euroa. Kukin avustettava hanke voi saada enintään 56 000 €, kuitenkin enintään 70 % hankkeen avustuskelpoisista kustannuksista. Avustusta voi saada mm. palkka- ja suunnittelukustannuksiin. Kulkuneuvojen, tavaroiden tai laitteiden hankinnat tai vuokraukset voivat kattaa enintään 10 % hankkeen kokonaiskustannuksista.”Aiemmista avustushauista rahoitusta saaneet kunnat ovat kertoneet, kuinka rahoitus on mahdollistanut ilmastotoimiin ryhtymisen kunnissa ja alueilla, joiden omat resurssit eivät olisi siihen riittäneet. Tartu siis tilaisuuteen ja hae tarvittavaa vauhtia oman kuntasi tai alueesi ilmastotekemiseen. Ilmastotoimiin tarvitaan kaikki mukaan!”, kannustaa erityisasiantuntija Veera Visuri ympäristöministeriöstä.Avustuksen hakijana voi olla kunta, kuntayhtymä, seutukunta tai maakunnan liitto, näiden enemmistöomisteinen yhtiö tai näistä muodostettu yhteenliittymä. Avustushaku on auki 15.5.2023–31.7.2023. Hanke voi alkaa aikaisintaan 1.11.2023 ja sen tulee päättyä viimeistään 15.9.2024. Hankkeen tulee alkaa vuoden 2023 aikana, mutta muutoin hankkeen ajankohta on hakijan itsensä päätettävissä.Kuntien ilmastohankkeet -avustushaku on itsenäinen ja riippumaton Kuntien ilmastosuunnitelmat -avustushausta. Kunnat ja alueet voivat osallistua kriteerien täyttyessä kumpaankin avustushakuun.Infotilaisuudessa lisää tietoa avustusten hakemisestaYmpäristöministeriö järjestää infotilaisuuden avustushausta 6.6.2022 klo 10.00–11.00. Infotilaisuudessa kerrotaan avustuksen hakemisesta ja vastataan hakuun liittyviin kysymyksiin.Tilaisuus on kaikille avoin, mutta siihen pitää ilmoittautua ennakkoon viimeistään 5.6.2023. Ilmoittaudu tilaisuuteen.

Ympäristöministeriö avustaa kuntien ja alueiden hankkeita, jotka tähtäävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Avustushaku on auki 15.5.2023–31.7.2023.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Luontolahja-kampanjalla kannustettiin suomalaisia perustamaan luonnonsuojelualueita. Valtio tuplasi suojeltujen alueiden pinta-alan perustamalla saman verran luonnonsuojelualueita valtion maille. Kampanja oli käynnissä kesäkuusta 2019 vuoden 2022 loppuun.ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja MetsähallitusYmpäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteisellä kampanjalla haluttiin kannustaa maanomistajia antamaan lahja luonnolle ja perustamaan yksityisiä luonnonsuojelualueita. Yksityiset henkilöt, säätiöt ja yritykset perustivat Luontolahja-kampanjassa yhteensä mittavat 3375 hehtaaria luonnonsuojelualueita. Yksityisten tahojen lahjoittamat alueet ovat suurimmilta osin metsä- ja suoalueita. Suurin yksittäinen luonnonsuojelualue oli Koneen säätiön lahjoittama Sanginjoen ulkometsä Pohjois-Pohjanmaalla, joka on jopa 1440 hehtaarin kokoinen. Valtio tuplaa suojelun perustamalla mailleen luonnonsuojelualueitaKun kaikki yksityiset lahjoitukset ja valtion osuus lasketaan yhteen, saadaan Suomeen yli 6700 hehtaaria uusia luonnonsuojelualueita. Metsähallitus siirtää suojeluun yksityisiä lahjoituksia vastaavan määrän valtion luontoarvoiltaan monimuotoisia alueita.Kohteiksi on valittu monipuolisesti erilaisia luontotyyppejä kattavasti valtion mailta eri puolilta Suomea. Lisäksi on painotettu olemassa olevien luonnonsuojelualueiden yhteneväisyyden ja kytkeytyvyyden lisäämistä sijoittamalla kohteita näiden yhteyteen.Valituissa kohteissa on vanhoja metsiä, runsaslahopuustoisia metsiä, rantametsiä, soita, suosaarekkeita, pienvesiä, saaria, arvokkaita kallio- ja louhikkometsiä. Kohteista 72 prosenttia rajautuu olemassa olevaan suojelualueeseen.Luontolahja-kampanja järjestettiin nyt toista kertaa. Vastaava kampanja järjestettiin Suomi 100 -juhlavuonna 2017, jolloin kokonaissuojelumäärä oli 8400 hehtaaria. Luontolahjan vastinmaat (Metsähallitus)Luontolahja-kampanjan periaatteet

Luontolahja-kampanjalla kannustettiin suomalaisia perustamaan luonnonsuojelualueita. Valtio tuplasi suojeltujen alueiden pinta-alan perustamalla saman verran luonnonsuojelualueita valtion maille. Kampanja oli käynnissä kesäkuusta 2019 vuoden 2022 loppuun.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön tilaama selvitys toteaa ravinteiden talteenottomenetelmien kehittyneen nopeasti viime vuosina. Ravinteiden kiertotalouden skaalaaminen suurempaan kokoluokkaan vaatii kuitenkin merkittäviä investointeja ja toimintaedellytysten parantamista.  Nykyisen maailmanpoliittisen tilanteen myötä ravinne- ja energiaomavaraisuuden sekä huoltovarmuuden merkitys on korostunut. Etenkin typpilannoiteomavaraisuutta on parannettava, koska se on kriittinen tekijä ruuan tuotannossa ja useissa teollisuuden prosesseissa.  Tulevaisuudessa myös fosforin käytön ennakoidaan kasvavan muun muassa akkuteollisuudessa, mikä rajallisten fosforivarantojen ohella lisää tarvetta fosforin talteenotolle esimerkiksi jäte- ja sivuvirroista. Ravinteiden talteenoton mahdollisuudet yhdyskuntien jätevesistä on tunnistettu ja talteenotto-menetelmien kehityksessä on tapahtunut viime vuosien aikana paljon edistystä. Samalla tietoisuus jätevesien ja jätevesilietteiden sisältämien raskasmetallien, mikromuovien ja muiden haitta-aineiden mahdollisista vaikutuksista on kasvanut. Viime vuosina onkin kehitetty useita menetelmiä, joilla jäteveden sisältämät ravinteet saadaan erotettua ja otettua talteen mahdollisimman puhtaina lopputuotteina. Ravinteiden kiertotalouden skaalaaminen suurempaan kokoluokkaan vaatii kuitenkin merkittäviä investointeja ja pitkäjänteistä työtä toimintaedellytysten parantamiseksi. Vasta julkaistussa ympäristöministeriön tilaamassa teknistaloudellisessa selvityksessä tarkasteltiin yhdyskuntien jätevesien ravinteiden talteenottomenetelmiä ja annetiin suosituksia ravinteiden talteenoton ja kierrätyksen edistämisen ohjauskeinoiksi sekä teknisen käyttöönottovalmiuden edistämiseksi. Selvityksen tavoitteena oli koota yhteen ajantasainen tieto fosforin ja typen talteenottomenetelmistä ja tarkastella niiden soveltuvuutta Suomeen huomioiden menetelmien tekninen kypsyysaste, saavutettava ravinteiden talteenottoaste, lopputuotteen laatu ja käytettävyys lannoitteena, raaka-aineena lannoitetuotannossa tai teollisuudessa sekä menetelmien investoinnista ja käytöstä aiheutuvat kustannukset. Selvityksen teki Ramboll Finland Oy. Selvityksen mukaan ravinteiden talteenotosta muodostuvien lisäkustannusten kattaminen ja kannattavan liiketoiminnan saavuttaminen edellyttävät etenkin alkuvaiheessa valtion tukia sekä ennustettavaa markkina- ja sääntely-ympäristöä. Hallinnon ohjauskeinoilla voitaisiin vauhdittaa uusien teknologioiden käyttöönottoa merkittävästi, vaikka markkinalähtöinen tarve ensisijaisesti ohjaakin kehitystä.Ravinteiden kierrätyksen hankehaku aukiTukea Ympäristöministeriön ravinteiden kierrätysohjelma on jo kymmenen vuoden ajan tukenut ravinteiden kierrätystä ja siihen liittyvää teknologista kehitystä. Ohjelma tukee investointeja sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeita, jotka edistävät yhdyskuntajätevesien ravinteiden kierrätystä tai talteenottoa, jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta tai niiden energiapotentiaalin hyödyntämistä. Lisäksi tuetaan toimijoiden välisiä ravinteiden kierrätyksen yhteistyöhankkeita.Tukea on haettavana noin 50 miljoonaa euroa vuosille 2022-2025. Katso tarkemmat tiedot alla olevasta linkistä ja jätä hakemus.Ravinteiden kierrätystä edistävien investointien vauhdittamiseen paneudutaan maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön seminaarissa Tampereella 23.5.

Ympäristöministeriön tilaama selvitys toteaa ravinteiden talteenottomenetelmien kehittyneen nopeasti viime vuosina. Ravinteiden kiertotalouden skaalaaminen suurempaan kokoluokkaan vaatii kuitenkin merkittäviä investointeja ja toimintaedellytysten parantamista.  

Lähde: ym.fi