NordenBladet — Ympäristöministeriö on julkaissut kulttuuriympäristöohjelman tekoon kannustavat ja niiden tekoa helpottavat ideakortit. Kulttuuriympäristöohjelmia on menestyksekkäästi käytetty eri puolilla Suomea muun muassa ratkomassa kaavoituksen ja asumisen kysymyksiä, kotouttamisessa sekä matkailun ja muun yrittäjyyden kehittämisessä. Ideakortteja voivat käyttää kunnat, maakunnat, kotiseutuyhdistykset ja muut kulttuuriympäristötoimijat.Kulttuuriympäristöohjelma auttaa hyödyntämään ympäristöä kestävällä tavalla ja kasvattamaan paikkakunnan houkuttelevuutta. Ohjelmaan kootaan tärkeäksi koetut kulttuuriympäristöt ja suunnitelma, miten niitä hoidetaan ja hyödynnetään. Jo ohjelman tekeminen voi tuoda ihmisiä yhteen ja tuottaa uutta tietoa.Ideakortteihin on koottu parhaita vinkkejä kulttuuriympäristöohjelmien parissa työskennelleiltä. ”Ohjelmat ovat osoittautuneet menestystarinoiksi, ja niihin on oltu hyvin tyytyväisiä”, Leena Lahdenvesi-Korhonen Maa- ja kotitalousnaisista kertoo. Kulttuuriympäristöohjelman voi tehdä monella tavalla käytettävissä olevien resurssien mukaan. Ohjelma voi rajautua maantieteellisesti tietylle alueelle tai vaikkapa temaattisesti.Moninaisia ja pitkäaikaisia hyötyjä kulttuuriympäristöohjelmastaOlemassa olevan kulttuuriympäristön säilyttäminen tukee kestävyyttä monelta kantilta. Hyvin hoidettu kulttuuriympäristö lisää ihmisten hyvinvointia. Tieto omasta ympäristöstä auttaa kotoutumaan ja juurtumaan. Ohjelmatyössä voidaan tunnistaa vajaakäyttöisiä ja tyhjilleen jääneitä rakennuksia, jotka toimisivat uudessa käyttötarkoituksessa, ja siten tukea ilmastotavoitteita. Maisemien ja perinnemaisemien tarkastelulla ja hoidolla voidaan torjua luontokatoa. ”Kulttuuriympäristöohjelmia tehtäessä kootaan arvokas tietoaineisto, joka voi sujuvoittaa viranomaisyhteistyötä esimerkiksi kaavoituksessa ja rakennusvalvonnassa. Yhtä lailla tällainen tieto on avuksi ympäristökasvatuksessa, kuntakuvan rakentamisessa ja matkailupalveluita suunniteltaessa”, Hanna Hämäläinen ympäristöministeriöstä kuvaa. Kuusi ideakorttia tarjoavat hyviä vinkkejä nopeasti silmäiltävässä muodossa. Kortit esittelevät kulttuuriympäristöohjelmien hyötyjä, erilaisia tapoja tehdä ohjelma, resursointia, osallistumista, aineistoja ja ohjelman saattamista laajaan käyttöön.Ideakortit on toteuttanut ympäristöministeriölle Maa- ja kotitalousnaisten Keskus. Ideakortit pohjautuvat asiantuntijahaastatteluihin ja kirjallisiin lähteisiin. Piirroskuvituksen on tehnyt Pekka Rahkonen.Ideakortit | ValtoLisätietojaLeena Lahdenvesi-Korhonen
kehitysjohtaja
MKN Maisemapalvelut
p. 040 523 5133
[email protected]

Ympäristöministeriö on julkaissut kulttuuriympäristöohjelman tekoon kannustavat ja niiden tekoa helpottavat ideakortit. Kulttuuriympäristöohjelmia on menestyksekkäästi käytetty eri puolilla Suomea muun muassa ratkomassa kaavoituksen ja asumisen kysymyksiä, kotouttamisessa sekä matkailun ja muun yrittäjyyden kehittämisessä. Ideakortteja voivat käyttää kunnat, maakunnat, kotiseutuyhdistykset ja muut kulttuuriympäristötoimijat.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallitus käynnistää syksyn aikana hankkeita, jotka tähtäävät energiamurroksen kiihdyttämiseen. Tavoitteena on houkutella päästöjä vähentäviä investointeja Suomeen ja nostaa Suomi puhtaan energian ja ilmastokädenjäljen edelläkävijäksi.Puhtaan energian hankkeisiin vaikuttavat ratkaisevasti puhtaan sähkön saatavuus ja hinta, luvituksen sujuvuus sekä hyvät siirtoyhteydet.”Suomella on erinomaiset mahdollisuudet nousta puhtaan energian suurvallaksi ja edetä kohti hiilinegatiivisuutta. Haemme kilpailuetua vahvistamalla TKI-rahoitusta, sujuvoittamalla luvitusta ja kehittämällä energian siirron infrastruktuuria”, listaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Sähkön tuotannon tuplaaminen on edellytys puhtaan teollisuuden kasvulle”Tavoitteenamme on tuplata kotimainen sähköntuotanto, mikä on edellytys puhtaalle teollisuuden kasvulle. Energiamarkkinoilla toimitusvarmuuden varmistaminen on tärkeää vaihtelevan uusiutuvan energian osuuden kasvaessa. Edistämme tuulivoima- ja aurinkovoimainvestointeja, joilla on paljon potentiaalia tulevaisuuden uusiutuvina energiamuotoina”, sanoo Mykkänen.”Haluamme Suomeen myös lisää ydinvoimaa. Tarvitsemme lisää toimitusvarmaa perusvoimaa sähköistyvän yhteiskunnan ja teollisuuden tarpeisiin. Hallitus nopeuttaa ydinenergialain uudistamista sekä sitoutuu hyväksymään kaikki kriteerit täyttävät periaatelupahakemukset, joissa hakijoiden taustat ovat kansallisen turvallisuuden kannalta hyväksyttävät”, ministeri jatkaa.Maatuulivoimaa rakennetaan Suomessa markkinaehtoisesti ja edelleen ripeään tahtiin. Suomessa oli kesäkuun lopussa 1468 tuulivoimalaa, joiden nimellisteho on yhteensä yli 6000 megawattia. Vuoden loppuun mennessä tämän kapasiteetin odotetaan nousevan jo noin 7200 megawattiin.Merituulivoiman kapasiteetille määritellään kunnianhimoinen tavoite vuodelle 2035 ja samalla luodaan Suomelle kilpailuetua suhteessa Itämeren maihin. Tähän liittyen työ- ja elinkeinoministeriössä on aloitettu merituulivoimahankkeiden pelisääntöjen valmistelu. Investointien pelisäännöt ovat tällä hetkellä puutteelliset ja talousvyöhykkeellä lainsäädäntöpohja puuttuu vielä.Ympäristöministeriö edistää hallitusohjelman kirjauksia maa- ja merituulivoiman osalta muun muassa avustuksilla, selvityksillä ja oppaiden päivityksillä. Selvitykset lisäävät tietoa siitä, miten tuulivoimaa ohjaavaa lainsäädäntöä pitäisi muuttaa. Selvitysten ja oppaiden tavoitteena on osaltaan sujuvoittaa tuulivoimarakentamista, jotta tuulivoimarakentamiselle löydetään parhaiten soveltuvat alueet. Myös aurinkovoimainvestointeja edistetään ja valmisteilla on opas aurinkovoimaloiden suunnittelun ja toteutuksen tueksi. Kaavoituksella ja rakentamista koskevilla luvilla yhteen sovitetaan aurinkovoimaloiden rakentamista muuhun alueidenkäyttöön ja ympäristöön. Aktiivista vaikuttamista EU:ssa tehtävään ilmasto- ja energiapolitiikkaanHallituskauden alussa ajankohtaista on useiden EU:n energia- ja ilmastosäädösten kansallinen toimeenpano. Esimerkiksi päästökauppalaki tuodaan eduskuntaan lokakuun alussa. Lain soveltamisala laajenee kattamaan suurten teollisuus- ja energiantuotantolaitosten lisäksi myös meriliikenteen. Lisäksi lentoliikenteeseen jo sovellettavaa päästökauppaa tehostetaan. Muutoksen taustalla on päästökauppadirektiivin uudistus, jolla vastataan EU:n päästövähennystavoitteiden kiristymiseen.”Myös EU-politiikassa tähdätään puhtaan energian investointeja ja kasvua johdonmukaisesti edistäviin ratkaisuihin. Samalla hallitus vaikuttaa aktiivisesti uusien EU-säädösten valmisteluun ja tulevan, vuonna 2024 aloittavan komission työohjelmaan”, muistuttaa ministeri Mykkänen.Luvituksen sujuvuudella turvataan yrityksille vakaa toimintaympäristöYmpäristöministeriö on käynnistänyt elokuussa ns. yhden luukun palvelujen hankkeen, jonka tavoitteena on luvituksen sujuvoittaminen. Lupamenettelyissä on tälläkin hetkellä useiden miljardien vihreän siirtymän investoinnit.Yhden luukun ja yhden viranomaisen mallissa asiointi ja lupien haku tapahtuisi yhtä reittiä pitkin toimivasti ja käyttäjälähtöisesti. Tavoitteena on, että lupakäsittelyjä yhdistämällä hakemus johtaa lähtökohtaisesti yhteen viranomaispäätökseen ja valitusmahdollisuuteen. Yhden luukun palvelu voi vähentää lisäselvitys- ja täydennyspyyntöjä ja auttaa yrityksiä toteuttamaan investointeja aikataulussa.”Vakaa toimintaympäristö on tärkeimpiä kilpailuetujamme, jonka avulla saamme puhtaita investointeja ja samalla myös uusia työpaikkoja Suomeen”, huomioi Mykkänen.Suomella mahdollisuus nousta hiilidioksidin talteenoton edelläkävijäksiYhtenä hallituksen ilmastopolitiikan painopisteenä on päästöjä vähentävien ja hiiltä talteen ottavien ratkaisujen kiihtyvä kehitys teollisuudessa ja energiantuotannossa. Metsäteollisuus, korkea teknologinen osaaminen ja biomassan energiakäyttö luovat Suomelle mahdollisuuden nousta hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen edelläkävijäksi.Hiilidioksidin talteenoton kannustinten käyttöönottoa on ryhdytty selvittämään. Hiilidioksidin talteenoton, hyötykäytön ja varastoinnin teknologiat tarjoavat Suomelle merkittäviä mahdollisuuksia sekä saavuttaa hiilineutraaliustavoite, että luoda uutta liiketoimintaa.Teknisillä nieluilla tarkoitetaan teknologiaan perustuvia hiilenpoistoratkaisuja, kuten bioenergian tuotantoon yhdistettyä hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia (BECCS), hiilidioksidin suoraa talteenottoa ilmasta ja varastointia (DACCS) sekä biohiiltä.Hallitus tarkistaa hiilineutraaliusstrategiaa uuden energia- ja ilmastostrategian valmistelun yhteydessä. Hallitus ylläpitää jatkuvaa tilannekuvaa ja arviota Suomen päästövähennystavoitteiden ja -velvoitteiden saavuttamisen kannalta riittävistä toimista. Työ toimialojen vähähiilisyystiekarttojen päivittämiseksi alkaa syyskuussa.

Hallitus käynnistää syksyn aikana hankkeita, jotka tähtäävät energiamurroksen kiihdyttämiseen. Tavoitteena on houkutella päästöjä vähentäviä investointeja Suomeen ja nostaa Suomi puhtaan energian ja ilmastokädenjäljen edelläkävijäksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Selvityksen on tarkoitus tarkastella supistuvan asuntorakentamisen merkitystä talouskasvuun, työllisyyteen sekä asuntojen riittävään tarjontaan.Valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö asettavat työryhmän, jonka tavoitteena on arvioida asuntorakentamisen suhdannetilannetta sekä sen vaikutusta kokonaistaloudelliseen kehitykseen. Työryhmän on tarkoitus myös arvioida tilanteen mahdollisesti vaatimia toimenpiteitä. Aiempina vuosina vauhdikkaana pysyneen asuntorakentamisen arvioidaan supistuvan tuntuvasti tänä ja ensi vuonna. Asuntojen rakentamisen vaihteluilla on merkitystä talouskasvuun ja työllisyyteen sekä asuntojen riittävään tarjontaan. Työryhmä käsittelee myös asuntorakentamisen toteutunutta kehitystä sekä näkymiä ja muun rakentamisen tilaa kotimaassa sekä muualla. Työryhmässä on edustajia valtiovarainministeriöstä sekä ympäristöministeriöstä, ja ryhmä raportoi työnsä aikana valtiovarainministeri Riikka Purralle sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäselle. Työryhmän tehtävänä on tehdä selvitys syksyn 2023 talousarvioneuvotteluihin mennessä. Työryhmän toimikausi päättyy 5. lokakuuta.   LisätietojaTalouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja, valtiovarainministeriö, p. 0295 530 554, lauri.kajanoja(a)gov.fiOsastopäällikkö, ylijohtaja Teppo Lehtinen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 157, teppo.lehtinen(a)gov.fi

Selvityksen on tarkoitus tarkastella supistuvan asuntorakentamisen merkitystä talouskasvuun, työllisyyteen sekä asuntojen riittävään tarjontaan.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Tuoreen arvion mukaan ympäristöministeriön ja Teknisen Kaupan Liiton välisessä sopimuksessa* asetetut tavoitteet lisätä täyssähköisten työkoneiden käyttöä on saavutettu ennakoitua nopeammin. Sopimuksen (2019) tavoitteena on vähentää työkoneiden aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä.Sopimuksen tavoitteisiin on sitoutunut 15 yritystä. Sitoumuksen tehneet yritykset edustavat merkittävää osaa työkoneiden vuokrauksesta, maahantuonnista ja tukkumyynnistä. Sopimuksessa olevat työkoneluokat ovat pieni osa koko työkannasta, mutta ne ovat keskeisiä vähäpäästöisyyden edistämisessä. Arvioinnissa seurattiin tavoitteiden edistymistä vuodesta 2019 vuoden 2022 loppuun. Täyssähköisten vastapainotrukkien osuus vuosittain toimitetuista oli jo 70 prosenttia vuoden 2022 lopussa. Tavoite oli 50 prosenttia vuoden 2022 loppuun mennessä ja vähintään 70 prosenttia vuoden 2025 loppuun mennessä.Täyssähköisten nostimien osuudeksi vuokrakalustosta tavoiteltiin 80 prosenttia vuoden 2022 loppuun mennessä. Tavoite on melkein saavutettu, vaikka saatavuusongelmat pandemian ja sodan aikana ovat pidentäneet toimitusaikoja ja uusia koneita on ollut vaikea saada. 
Täyssähköisten pyöräkuormaajien osuus toimitetuista koneista on kasvanut, ja vuodelle 2025 asetettu tavoite 5 prosenttia todennäköisesti saavutetaan.Ympäristöministeriö rahoitti vähäpäästöiset työkoneet -koulutuskokonaisuuden. Koulutuksessa käsitellään työkoneiden päästöjen vähentämisen keinoja koneen käyttäjän, urakoitsijan ja tilaajan näkökulmista. Tällä hetkellä koulutuskokonaisuutta kehitetään. Teknisen Kaupan Liitto osallistuu koulutuksen järjestämiseen ja kehittämiseen. Ympäristöministeriö osallistui vuonna 2022 julkaistun työkoneiden kustannustehokkaita päästövähennystoimia tarkastelleen selvityksen ohjaamiseen. Lisäksi Teknisen Kaupan Liitto on edistänyt yhdessä ympäristöministeriön kanssa yhteistyötä päästöttömien työmaiden sopimuksen kanssa.Suosituksia uusista toimista ja uusien yrityksien saamisesta mukaanSopimuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi tarvitaan lisää sitoumuksen tekeviä yrityksiä. Yritykset voisivat lisätä kunnianhimon tasoa uusilla toimilla sekä asettamalla kunniahimoisempia tavoitteita sähköisen koneiden osuudelle valituissa työkoneluokissa.Ympäristöministeriö teettää väliarvioinnit kaikista vapaaehtoisista sopimuksista. Näin voidaan seurata toimien vaikuttavuutta ja tuloksia sekä arvioida, miten toimet etenevät sopimuksen loppukauden aikana. Väliarvioissa esitetään myös muutosehdotuksia. Työkonealan sopimuksen arviointi on ensimmäinen väliarviointi, ja sen on toteuttanut ympäristöministeriön ja Teknisen Kaupan Liiton asiantuntijatyöryhmä.Uusille sidosryhmille tilaisuus 30. lokakuutaSidosryhmille tarkoitettu tilaisuus järjestetään 30.10.2023. Tarkempaa tietoa tilaisuudesta ja ilmoittautuminen löytyy ympäristöministeriön sivulta.

Tuoreen arvion mukaan ympäristöministeriön ja Teknisen Kaupan Liiton välisessä sopimuksessa* asetetut tavoitteet lisätä täyssähköisten työkoneiden käyttöä on saavutettu ennakoitua nopeammin. Sopimuksen (2019) tavoitteena on vähentää työkoneiden aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Saksan Bonnissa 28.8.-2.9. pidetyssä Kansainvälisen luontopaneelin IPBESin täysistunnossa hyväksyttiin maailmanlaajuinen vieraslajeja koskeva arviointiraportti. Raportti tukee Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä. Kokouksessa myös valittiin Suomen ympäristökeskuksen Eeva Primmer IPBESin hallitukseen.Haitalliset vieraslajit ovat yksi merkittävimpiä luonnon monimuotoisuuden uhkatekijöitä, minkä yli tuhatsivuinen raportti vahvistaa perusteellisesti ja monin esimerkein. Raportin mukaan haitallisten vieraslajien ennakoiva torjunta on kaikkein kustannustehokkain vieraslajien hallintakeino. Raportissa korostetaan myös vieraslajeihin liittyvän tietoisuuden kasvattamista, eri tahojen − mukaan lukien yksityisen sektorin − välistä yhteistyötä sekä avoimen tiedon ja tietojärjestelmien saatavuutta vieraslajien torjunnan edistämisessä.Raportti on linjassa Suomen kansallisen vieraslajilainsäädännön ja kansallisesti toteutettavan vieraslajitorjuntatyön kanssa. Raportti myös kannustaa tehostamaan ja vahvistamaan vieraslajien torjuntaa edistävää tietoisuutta ja osaamista.Suomen ympäristökeskuksen tutkimusjohtaja Eeva Primmer kansainvälisen luontopaneelin hallitukseenKokouksessa valittiin Suomen ympäristökeskuksen tutkimusjohtaja Eeva Primmer IPBESin hallitukseen. IPBESin hallituksen tehtävänä on ohjata, arvioida ja seurata IPBESin toimintaa. Primmerin hallituspesti on huomattava kansainvälinen luottamustehtävä. ”IPBES on merkittävä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden parissa työskentelevien tutkijoiden ja päättäjien yhteinen alusta, joka on verrattavissa ilmastopaneeliin IPCChen. IPBESin hallituksen jäsenyys on erityisen tärkeä luottamustoimi, sillä sen avulla voimme viedä eteenpäin meillä Suomessa vahvaa sillanrakentamista tieteen, päätöksenteon ja käytännön välillä”, Primmer toteaa.Tutkimusjohtaja, professori Eeva Primmer on ympäristöpolitiikan dosentti. Ympäristö- ja luonnonvarapolitiikan tutkijana hän on paneutunut luonnon turvaamisen ja käytön yhteensovittamiseen. Hän on tutkinut ekosysteemipalveluiden hallintaa laajasti Euroopan unionissa ja Suomessa. Kansainvälisen hallitustenvälisen monitieteisen IPBES-työn lisäksi hän on kansainvälisen luonnonvarapaneelin jäsen.IPBESin täysistunnossa päätettiin myös käynnistää kolme uutta arviointia osana IPBESin vuoteen 2030 ulottuvaa työohjelmaa: järjestyksessään toinen luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja koskeva maailmanlaajuinen arviointiraportti sekä metodologiset arvioinnit koskien monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden seurantaa ja alueiden käytön suunnittelua ja ekologista kytkeytyneisyyttä.Lisäksi täysistunnossa neuvoteltiin IPBESin ja IPCC:n välisestä yhteistyöstä. Paneelien yhteistyö on Suomelle tärkeä teema, koska se voisi entisestään tehostaa ilmastonmuutoksen ja luontokadon yhteisvaikutusten arvioimista ja tehokkaiden politiikkatoimien luomista. Täysistunnossa tehdyn päätöksen myötä tätä yhteistyötä pyritään vahvistamaan.  Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana toimi Suvi Borgström ympäristöministeriöstä ja valtuuskunnan jäsenininä kokoukseen osallistuivat Johanna Niemivuo-Lahti maa- ja metsätalousministeriöstä, Marina von Weissenberg ja Joona Lehtomäki ympäristöministeriöstä, Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta, Eeva Primmer, Kaisa Korhonen-Kurki, Maria Hällfors ja Marianne Aulake Suomen ympäristökeskuksesta sekä Elo Vanhanen Allianssi ry:stä. Hallitustenvälinen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskeva tieteen ja politiikan välinen IPBES-paneeli IPBES (Intergovernmental Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) toimii tieteellisen tiedon ja politiikan rajapinnassa tuottamalla ja välittämällä kattavia synteesiraportteja tieteellisestä tiedosta päätöksentekijöiden käytettäväksi luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden turvaamiseksi. IPBESin työ ja tuotokset ovat olleet ratkaisevassa roolissa luontokadon vakavuuden ja kiireellisyyden esiintuomisessa ja nostamisessa politiikan keskiöön ilmastonmuutoksen torjumisen rinnalle. IPBESillä oli myös keskeinen rooli joulukuussa järjestetyssä YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa Montrealissa, jossa päätettiin uusista kansainvälistä luonnon monimuotoisuutta koskevista tavoitteista, joiden avulla luontokato pysäytetään ja käännetään luonnon monimuotoisuuden kehitys elpymisuralle vuoteen 2030 mennessä. Montrealissa hyväksytyssä uudessa maailmanlaajuisessa luonnon monimuotoisuuskehyksessä on kattavasti huomioitu IPBES:n luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja koskevan maailmanlaajuisen arviointiraportin tulokset.Lisää aiheesta:IPBES-paneelin kotisivut: ipbes.netPaneelin tiedote vieraslajeista: IPBES Invasive Alien Species Assessment 

Saksan Bonnissa 28.8.-2.9. pidetyssä Kansainvälisen luontopaneelin IPBESin täysistunnossa hyväksyttiin maailmanlaajuinen vieraslajeja koskeva arviointiraportti. Raportti tukee Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä. Kokouksessa myös valittiin Suomen ympäristökeskuksen Eeva Primmer IPBESin hallitukseen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kulttuuriympäristöpäiviä ja Maisemapäivää juhlitaan tänäkin syksynä. Kulttuuriympäristöpäivien vietto keskittyy syyskuun toiselle viikolle 4.–10.9. Kansainvälinen Maisemapäivä on 20. lokakuuta.Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus tiedottavatHyvin hoidetut kulttuuriympäristöt ja maisemat ovat olennainen osa ihmisten ja luonnon hyvinvointia: ne parantavat elinympäristön laatua ja monimuotoisuutta. Vuotuiset tapahtumat innostavat osallistumaan ja nauttimaan yhteisestä ympäristöstämme ja kulttuuriperinnöstä.Yleisötapahtumia ympäri SuomenOpastuksia, avoimia ovia ja muita Kulttuuriympäristöpäivien yleisötapahtumia järjestävät lukuisat toimijat syyskuun toisella viikolla ja muinakin aikoina. Monet tämän syksyn tapahtumat juhlistavat aineetonta kulttuuriperintöä vuositeeman Elävä perintö 2023 mukaisesti.Maisemiin pääsee tutustumaan Maa- ja kotitalousnaisten järjestämillä ohjatuilla kävelyillä. Maisemakävelyjä järjestetään 20.10. tienoilla.Valokuvaa sinulle rakkaat kohteet, osallistu Instagramissa ja kuvakilpailuihinKulttuuriympäristö- ja Maisemapäivät tuottavat vuosittain kuva-aineistoa, joka dokumentoi kiehtovalla tavalla ajan henkeä, ja miten päiviä on vietetty. Itselleen tärkeää ympäristöä ja tunnelmia kulttuuriympäristöpäivien tapahtumista voi jakaa tunnisteella #Kulttuuriympäristöpäivät. Maisemia juhlistavaan valokuvakampanjaan osallistutaan valokuvaamalla arjen maisemia ja jakamalla kuvat Instagramissa tunnisteella #Arkimaisema.Wiki Loves Living Heritage -kuvakilpailu kutsuu kaikki kuvaamaan elävää kulttuuriperintöä ja tallentamaan kuvat muidenkin käyttöön Wikimedia Commonsiin. Kilpailuun voi osallistua uusilla kuvilla tai omien arkistojen aarteilla. Kilpailu päättyy 10.9.2023.Maisemapäivän kunniaksi puolestaan järjestetään valokuvakilpailu teemalla Minun maisemani. Kilpailuun voi osallistua 16.10.2023–22.10.2023 otetuin kuvin. Kilpailuaika päättyy 22.10.2023.Molempien kilpailujen voittajat palkitaan lahjakortilla.LisätietoaMaisemapäivä | ymparisto.fiKulttuuriympäristöpäivät| Kotiseutuliitto.fiKulttuuriympäristöpäivien tapahtumat | Kotiseutuliitto.fiWiki Loves Living Heritage | Aineetonkulttuuriperinto.fi (Museovirasto)KulttuuriympäristöpäivätHanna Hämäläinen
suunnittelija
​​​​​​​ympäristöministeriö
​​​​​​​p. 0400 143 956
[email protected]MaisemapäiväAnnika Uddström
tutkija
​​​​​​​Suomen ympäristökeskus
​​​​​​​p. 0295 251 715
​​​​​​​[email protected]

Kulttuuriympäristöpäiviä ja Maisemapäivää juhlitaan tänäkin syksynä. Kulttuuriympäristöpäivien vietto keskittyy syyskuun toiselle viikolle 4.–10.9. Kansainvälinen Maisemapäivä on 20. lokakuuta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Laura Höijer palaa 1.9. ympäristöministeriön tutkimusjohtajan virkaan. Lisäksi Riikka Lamminmäki on nimitetty ympäristöministeriön vs. viestintäjohtajaksi ja Oili Rahnasto toimii määräaikaisesti ilmaston- ja ympäristönsuojelunosaston ylijohtajana.Tutkimusjohtaja Laura Höijer palaa 1.9. ympäristöministeriöön viiden vuoden virkavapaalta. Höijer oli virkavapaansa aikana Baltic Sea Action Groupissa ensin sisältöjohtajana ja myöhemmin toimitusjohtajana. Tutkimusjohtaja vastaa ministeriön tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteensovittamisesta yhteistyössä kansliapäällikön, osastojen ja tulosalueiden kanssa. Tutkimusjohtaja myös avustaa ministeriön johtoa tutkimus- ja selvitystarpeiden arvioinnissa, hankkeiden seurannassa ja niiden vaikutusten arvioinnissa.Ympäristöministeriön viestintäjohtajaksi on nimitetty Riikka Lamminmäki 1.9. alkaen 29.2.2024 saakka. Lamminmäki tulee viestintäjohtajan tehtävään Jussi Salmen siirryttyä HUSin määräaikaiseksi viestintäjohtajaksi. Lamminmäki on työskennellyt viestinnän tulosalueella viestintäpäällikkönä ja viestintäjohtajan sijaisena ja aiemmin viestintätehtävissä ympäristöministeriön lisäksi mm. YK:lla ja toimittajana eri medioissa. Viestintäjohtaja johtaa viestinnän tulosaluetta, joka vastaa ympäristöministeriön viestinnän strategisuudesta ja vaikuttavuudesta yhteistyössä ministeriön osastojen kanssa. Viestinnän tulosalue vastaa myös ministeriön viestintäyhteistyöstä muun ympäristöhallinnon ja valtioneuvoston kanssa.Ilmaston- ja ympäristönsuojeluosaston ylijohtajana jatkaa Päästöt ja ympäristöriskit -yksikön johtajana toiminut Oili Rahnasto, kunnes uusi ylijohtaja on nimitetty. Edellinen ylijohtaja Leena Ylä-Mononen aloitti kesäkuussa Euroopan ympäristöviraston pääjohtajana. Ympäristönsuojeluosasto vastaa muun muassa ilmastonmuutoksen hillintään, teollisuuden ympäristönsuojeluun, ilmansuojeluun, kiertotalouteen ja jätehuoltoon, kemikaalien ympäristöhaittojen ehkäisemiseen,  maaperän pilaantumiseen ja ympäristövahinkojen ehkäisemiseen liittyvistä asioista. Osasto vastaa myös toimialansa lainsäädännön kehittämisestä, ympäristön seurannasta ja tietojärjestelmistä sekä alan tutkimuksesta, kehittämisestä ja suunnittelusta.LisätietojaJuhani Damski
kansliapäällikkö
p. 029 525 0445
[email protected]Laura Höijer
tutkimusjohtaja
p. 029 525 0139
[email protected]Riikka Lamminmäki
viestintäjohtaja
p. 029 525 0343
[email protected]Oili Rahnasto
ylijohtaja
p. 029 525 0244
[email protected]

Laura Höijer palaa 1.9. ympäristöministeriön tutkimusjohtajan virkaan. Lisäksi Riikka Lamminmäki on nimitetty ympäristöministeriön vs. viestintäjohtajaksi ja Oili Rahnasto toimii määräaikaisesti ilmaston- ja ympäristönsuojelunosaston ylijohtajana.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kesäkuun alussa voimaan astuneessa luonnonsuojelulaissa säädetään vapaaehtoisen ekologisen kompensaation menettelystä ja hyvittämisen kriteereistä. Ympäristöministeriön asetuksen tavoitteena on varmistaa, että heikennysten hyvittäminen on luontevaa ja käytettävyys mahdollisimman yksinkertainen.Käytettävyydellä tarkoitetaan sitä, että ekologisella kompensaatiolla täysimääräisesti hyvitetään hankkeesta luonnolle aiheutuvat haitat ja vastaavuuden arviointi silti on mahdollisimman yksinkertainen.”Hienoa, että saamme luontohyvitykselle nyt pelisäännöt. Hallitusohjelmassa linjasimme, että selkeytämme vapaaehtoista ekologista kompensaatiota yhteisesti hyväksytyin kriteerein. Tämä luo tärkeän mahdollisuuden toimijoille sovittaa yhteen luonnon tilan vahvistaminen ja taloudellinen toiminta sekä osoittaa vastuullisuuttaan,” ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.Ekologisessa kompensaatiossa eli luonnolle aiheutuvien heikennysten hyvittämisessä ihmisen toiminnasta luonnolle aiheutettuja heikennyksiä korvataan tuottamalla vastaava määrä luontohyvityksiä toisaalla. Hyvityksiä tuotetaan ensisijaisesti ennallistamalla heikentyneitä luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä.”Vapaaehtoista ekologista kompensaatiota on tarkoitus hyödyntää yhtenä ratkaisumahdollisuutena myös viranomaisten lupaharkinnassa tietyissä tilanteissa,” ministeri Mykkänen sanoo.Lupaprosessissa ekologinen kompensaatio on viimesijainen keino, kun haittoja ei voida estää tai lieventää. Sitä voi siis käyttää vain tapauksissa, joissa ei ole muuta mahdollista ratkaisua. Ekologinen kompensaatio edistää tavoitetta pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä.Asetus vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta tarkentaa luonnonsuojelulain kirjauksiaAsetuksen teknisluonteisilla säännöksillä selkeytetään sitä, miten luontohyvityksen luonnonarvovastaavuutta arvioitaisiin siten, että luontotyypille tai eliölajin elinympäristölle aiheutuva heikennys hyvitetään vähintään täysimääräisesti. Lisäksi asetuksella tarkennetaan hyvityssuunnitelman sisältöä, jotta siitä käy ilmi riittävät tiedot tuotettavien luonnonarvojen arvioimiseksi.Asetuksessa tarkennetaan heikennettävän ja hyvittävän alueen luonnonarvojen lähtötilan arviointia ja myös tulevan tilan arviointia. Näin määritetään sekä aiheutuvan heikennyksen määrä että tuotettavan lisäyksen määrä. Arvioinnissa käytetään asetuksessa yksilöityjä kunkin luontotyyppiryhmän kannalta keskeisiä ominaispiirteitä.  Jos kyse on uhanalaisesta luontotyypistä tai lajista, se huomioidaan heikennyksen määrää korottavana tekijänä.Hyvityksen luonnonarvovastaavuus arvioidaan laadullisen ja määrällisen tekijän osalta. Arvioinnin mittayksikkö on luonnonarvohehtaari, joka on laadullisen ja pinta-alallisen arvon yhdistymä. Sekä heikennyksen määrä että tuotettavat luonnonarvot ilmoitetaan luonnonarvohehtaarein.Hyvitysalueella luonnonarvoja parantavien toimenpiteiden perusteella tuotettavan lisäyksen määrä arvioidaan perustuen parhaaseen tieteelliseen tietoon siitä, mikä on kunkin luonnonarvon vaste hyvittäviin toimenpiteisiin ja suojeluun. Tavoiteltavan tilan määrittämisessä huomioidaan tieteellinen epävarmuus.Asetus tulee voimaan 15.9.2023.ym.fi/ekologinen-kompensaatio

Kesäkuun alussa voimaan astuneessa luonnonsuojelulaissa säädetään vapaaehtoisen ekologisen kompensaation menettelystä ja hyvittämisen kriteereistä. Ympäristöministeriön asetuksen tavoitteena on varmistaa, että heikennysten hyvittäminen on luontevaa ja käytettävyys mahdollisimman yksinkertainen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on asettanut ryhmän selvittämään valtion tukeman asuntotuotannon kehittämismahdollisuuksia ja valtion asuntorahaston (VAR) roolia.Petteri Orpon hallituksen asuntopolitiikan keskeisin tavoite on edistää asuntomarkkinoiden toimivuutta ja siten luoda mahdollisuuksia asua mahdollisimman hyvin ja edullisesti omia toiveita vastaavassa kodissa. Nyt käynnistyvä selvitys sisältyy hallitusohjelmaan.”On löydettävä yhteiskunnan kannalta kustannustehokkaimmat keinot, jotka edistävät suomalaisten tarpeita vastaavien asuntojen tuotantoa ja hillitsevät asumiskustannuksia. Tuetun asuntotuotannon järjestelmä koostuu eri aikojen tarpeisiin räätälöidyistä palasista. Toivon selvitysryhmän katsovan ratkaisuja 2020-luvun tarpeisiin ennakkoluulottomasti ja tuovan uutta arvokasta tietoa asuntopoliittiseen päätöksentekoon”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen evästää.  Selvitysryhmän tehtävänä on arvioida valtion tukeman asuntotuotannon merkitystä ja kehittämistarpeita muun muassa työllisyyden, segregaation torjunnan, asuntomarkkinan toimivuuden ja kestävän julkisen talouden näkökulmista. Ryhmä arvioi valtion asuntorahaston käyttötarkoitusta ja roolia ja selvittää asuntorakentamisen tukemiseen liittyvät valtion rahoitus- ja takausvastuut sekä vaihtoehdot, joilla voidaan vastata nykyisistä ja tulevista takaus- ja tukisitoutumista. Ryhmän tehtävänä on myös tunnistaa yhteiskunnan tukemaan asuntotuotantoon suunnatut epäsuorat tuet ja tukien suuruusluokka.Selvityksessä tulee huomioida asuntotarjontaan liittyvien muiden välineiden suhde asumistukeen ja toimeentulotukeen sekä EU:n valtiontukilainsäädännön reunaehdot.Selvitysryhmän kokoonpano ja työn aikatauluSelvitysryhmän puheenjohtajana toimii kauppatieteiden tohtori Markus Lahtinen. Muina jäseninä ovat valtiotieteiden tohtori Essi Eerola, Suomen Pankki, tekniikan tohtori Matti Kuronen ja sosiologian professori Hannu Ruonavaara.Ryhmää tukee ympäristöministeriön virkakunnasta koostuva sihteeristö: erityisasiantuntija Mikko Friipyöli, lainsäädäntöneuvos Anu Karjalainen ja johtava asiantuntija Eeva Alho.Selvitysryhmän ehdotusten on määrä valmistua 1.3.2024 mennessä.Työssä kuullaan laajasti rakennus- ja asuntoalan toimijoita, kuntakenttää ja muita sidosryhmiä sekä hyödynnetään käytettävissä olevaa tutkimustietoa ja selvityshenkilöiden tuntemusta muissa maissa käytetyistä tukijärjestelmistä ja asuntopolitiikan kehityssuunnista.Ryhmän asettamispäätösLisätiedotEmma-Stina Vehmanen
ministerin erityisavustaja
p. 040 847 1992
[email protected]Tommi Laanti
asuntoneuvos
p. 0295 250 146
[email protected]

Ympäristöministeriö on asettanut ryhmän selvittämään valtion tukeman asuntotuotannon kehittämismahdollisuuksia ja valtion asuntorahaston (VAR) roolia.

Lähde: ym.fi