NordenBladet — Suomen ympäristökeskus on julkaissut paikkatietoaineiston Suomen serpentiinivaikutteisista ympäristöistä. Aineisto tukee uhanalaisten serpentiinikallioiden tunnistamista ja suojelua.Kesäkuun alussa uudistuneeseen luonnonsuojelulakiin sisältyy uudenlainen luontotyyppien suojelukeino: serpentiinikallioiden, -kivikoiden ja -soraikoiden sekä rannikon avointen dyynien suojelu suoraan lain nojalla (65 §). Nämä tiukasti suojellut luontotyypit ovat Suomessa alun perinkin harvinaisia, pienialaisia ja ihmisen toimien vuoksi uhanalaistuneita luontotyyppejä. Yhdenkin esiintymän häviäminen voi vaikuttaa näiden luontotyyppien suojelutason heikentymiseen.Serpentiinivaikutteisia ympäristöjä tunnistettu 1350 hehtaariaKoko maan kattava aineisto on tuotettu kallioperä- ja serpentiinilajitietoja yhdistämällä. Mahdollisia serpentiinikallioita, -kivikoita ja -soraikoita on aineistossa 1100 esiintymää, ja niiden pinta-ala on yhteensä 1352 hehtaaria. Näistä suojelualueilla sijaitsee 550 ha ja suojelemattomilla valtion mailla 333 ha. Yksityisomisteisilla, suojelemattomilla alueilla mahdollisia serpentiiniluontotyyppejä on noin 470 hehtaaria. Aineistoa päivitetään inventointien edetessä.Serpentiinikallioaineisto on paikka- ja ominaisuustietoaineisto Suomen tunnetuista ja mahdollisista serpentiinivaikutteisista ympäristöistä, kuten serpentiinikallioista, serpentiinisoraikoista sekä vanhoista serpentiinivaikutteisista louhoksista. Aineisto on laajempi kuin uuden luonnonsuojelulain tiukasti suojeltu luontotyyppi serpentiinikalliot, -kivikot ja -soraikot, sillä siihen kuuluvat myös maastossa tarkastamattomat kohteet. Aineisto päivitetään luonnonsuojeluasetuksen tultua voimaan siten, että ominaisuustiedoista selviävät sekä varmennetut luonnonsuojelulain nojalla suojellut luontotyyppiesiintymät että vielä tarkastamattomat kohteet.Serpentiiniluontotyypit sijaitsevat alueilla, jotka kallioperänsä vuoksi voivat olla kiinnostavia myös kaivostoiminnan kannalta. Osa aineiston serpentiiniympäristöistä sijaitseekin kaivospiireillä (30 ha) tai malminetsintäalueilla (330 ha). Mahdolliset serpentiiniluontotyypit kattavat kuitenkin vain 0,06 % Suomen kaivospiireistä ja 0,03 % Suomen valtauksista tai malminetsintäalueista. Asetus tarkentaa määrittelyperusteitaLuontotyyppien määrittelyperusteita tarkennetaan ympäristöministeriössä valmisteilla olevassa luonnonsuojeluasetuksessa. Kun uusi valtioneuvosto on antanut asetuksen, ympäristöministeriö ohjeistaa ELY-keskuksia sen soveltamisesta. ELY-keskukset informoivat ohjeistuksen mukaisesti maanomistajia heidän maillaan sijaitsevista tiukasti suojelluista luontotyypeistä ja siitä, millaisten toimien voidaan katsoa heikentävän näiden luontotyyppien tilaa.Suomen ympäristökeskus kartuttaa tietoa tiukasti suojelluista luontotyypeistäSerpentiinikalliot, -kivikot ja -soraikot ovat vaikeasti tunnistettavia, pienialaisia luontotyyppejä, joilla harvinaiseen kallioperään yhdistyy serpentiinialustaa vaativa lajisto. Suomen ympäristökeskuksen Uhanalaisimpien kallioluontotyyppien inventointi -hankkeessa kartutetaan tietoa serpentiiniluontotyypeistä. Vastaava paikkatietoaineisto rannikon avoimista dyyneistä julkaistaan syksyllä. Aineistot lisätään tuolloin myös ympäristökarttapalvelu Karpaloon, jota voi käyttää aineistojen katseluun ja karttojen tulostukseen.Ladattava serpentiinikallioaineisto: Ladattavat paikkatietoaineistot – syke.fi 
-> Serpentiinikalliot ja -kivikotSerpentiiniluontotyyppien kuvaukset ja uhanalaisuusarvioinnin tulokset: 
Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018
Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018: Kalliot ja kivikotLisätiedot: Hanna-Leena Keskinen
ympäristöneuvos
p. 050 5339683
[email protected]

Suomen ympäristökeskus on julkaissut paikkatietoaineiston Suomen serpentiinivaikutteisista ympäristöistä. Aineisto tukee uhanalaisten serpentiinikallioiden tunnistamista ja suojelua.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomessa on tarkoitus lähivuosina ennallistaa tuhansia hehtaareja soita, kunnostaa satoja kilometrejä puroja ja perustaa lukuisia kosteikkoja. Jo pelkästään näihin Helmi-ohjelman luonnonhoitotöihin tarvitaan runsaasti työvoimaa. Luonnonhoidon tulevaisuuden tekijät -hankkeessa varmistetaan, että erilaisiin luonnonhoitotöihin riittää tulevaisuudessa osaavia ammattilaisia.Luontokadon pysäyttäminen vaatii toimia. Yhä useammat metsänomistajat ovat halukkaita turvaamaan omissa metsissään luontoarvoja.”Lähivuosina luonnonhoitotyötä on tulossa tarjolle eri organisaatioista. Erityisesti kysyntää tulee olemaan vesiensuojelutöiden ja soiden ennallistamisten suunnittelijoista ja toteuttajista”, kertoo Luotu-hankkeen projektipäällikkö Johanna Virtanen Suomen metsäkeskuksesta.Suomessa on tällä hetkellä noin 200 yrittäjää, jotka ovat tarjonneet ja toteuttaneet erilaisia luonnonhoitotöitä. Lähivuosina alalle tarvitaan lisää ammattilaisia. Tähän tarpeeseen vastaa Metsäkeskuksen ja Työtehoseuran Luotu-hanke, eli Luonnonhoidon tulevaisuuden tekijät –hanke. Hankkeessa tarjotaan koulutusta, tietoa ja verkostoitumistilaisuuksia luonnonhoidosta kiinnostuneille yrittäjille. ”Luonnonhoitotöissä tarvitaan varsin monipuolista ja vaativaa osaamista, kun pitää tuntea lajistoa ja osata mitoittaa töitä oikein sekä tehdä tarjouksia. Haluamme varmistaa, että yrittäjät saavat tietoa ja voivat laajentaa toimintaansa luonnonhoitoon”, Virtanen sanoo. Soiden ennallistamisessa yleisin työvaihe on ojien tukkiminen. Kuva: Riitta RaatikainenLuonnonhoitotöihin kannattaa tarttuaSuomen metsissä luonnon tilaa parannetaan hyvin monenlaisilla luonnonhoitotöillä. Esimerkiksi lehdoista voi poistaa lehtolajistoa varjostavia kuusia. Lisäksi kunnostetaan purouomia ja lähteitä sekä esimerkiksi ennallistetaan suoluontoa tukkimalla ojia. Virtasen mukaan luonnonhoitotyöt sopisivat hyvin esimerkiksi kaivinkoneenkuljettajille, metsäkoneenkuljettajille ja metsureille. Koneiden käsittely ja työturvallisuusasiat ovat heille jo entuudestaan tuttuja.”Esimerkiksi turvesoilla ovat työt vähentyneet. Monella turvesuourakoitsijalla tai maansiirtoyrittäjällä on jo valmiina kalustoa, joka voisi sopia myös luonnonhoitotöihin. Verkostoituminen toisten yrittäjien kanssa on tärkeää, koska urakoissa tarvitaan usein erilaista kalustoa sekä myös suunnitteluosaamista,” Virtanen kertoo.Virtanen kannustaa yrittäjiä laajentamaan osaamistaan luonnonhoitotöihin. ”Nämä ovat töitä, joilla säilytetään luonnon monimuotoisuutta tuleville sukupolville. Yrittäjillä on tässä myös hyvä mahdollisuus saada uusia urakoita ja laajentaa asiakaskuntaa.” Pähkinälehdosta poistetaan kuusia, jotta lehtokasvit saavat enemmän valoa. Kuva: Jukka RuutiainenKustannuslaskuri ja koulutuksia tulossaLuotu-hankkeessa kysyttiin alkuvuodesta luonnonhoidosta kiinnostuneilta yrittäjiltä, millaista koulutusta ja osaamista he tarvitsisivat luonnonhoitotöihin. Yrittäjät toivovat koulutusta erityisesti laatu- ja ympäristöasioista, lainsäädännöstä ja lupamenettelyistä sekä luonnonhoitotöiden kustannusten laskennasta. Luotu-hanke järjestää tämän ja ensi vuoden aikana webinaareja ja verkkokoulutusta muun muassa näistä toivotuista aiheista. Työtehoseura kehittää hankkeessa luonnonhoitotöiden kustannuslaskuria. ”Siitä tulee hyvä apuväline yrittäjille. Kokemus tuo kyllä sitten myös varmuutta tarjousten tekoon”, Virtanen sanoo.Luonnonhoidon tulevaisuuden tekijät -hankkeen tarkoituksena on varmistaa, että luonnonhoitotöihin riittää tulevaisuudessa osaavia ammattilaisia. Hankkeen rahoitus tulee ympäristöministeriöltä ja maa- ja metsätalousministeriöltä. Luotu-hanke jatkuu vuoden 2024 elokuun loppuun saakka, ja sen tuloksia hyödynnetään vuonna 2024 mahdollisesti käynnistyvässä Priodiversity LIFE -hankkeessa. Lue lisää Luotu-hankkeestaTutustu myös Metsäkeskuksen luonnonhoidon tulevaisuuskatsaukseenHelmi-ohjelma 

Suomessa on tarkoitus lähivuosina ennallistaa tuhansia hehtaareja soita, kunnostaa satoja kilometrejä puroja ja perustaa lukuisia kosteikkoja. Jo pelkästään näihin Helmi-ohjelman luonnonhoitotöihin tarvitaan runsaasti työvoimaa. Luonnonhoidon tulevaisuuden tekijät -hankkeessa varmistetaan, että erilaisiin luonnonhoitotöihin riittää tulevaisuudessa osaavia ammattilaisia.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomalaisten hyvinvoinnin taso saattaa laskea, jos emme panosta koulutukseen, sosiaaliseen pääomaan ja terveyserojen kaventamiseen, osoittaa OECD:n tuore raportti. Raportti kuvaa väestön hyvinvoinnin, talouden ja ympäristön kestävyyden yhteisvaikutuksia. Tiedon avulla on mahdollista luoda ratkaisuja talouden kestävyyden haasteisiin.”Suomi on yksi maailman johtavista maista kestävän hyvinvoinnin alalla. Suomen tasapainoinen talousmalli tukee ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. OECD:n tuore arvio auttaa tekemään päätöksiä, joiden vaikutus talouteen ja hyvinvointiin on myönteinen”, toteaa Romina Boarini, OECD:n hyvinvointitalouteen keskittyvän WISE-keskuksen johtaja.Suomen hyvinvoinnin tilaa koskevassa OECD:n raportissa on tunnistettu osaamisen ja hyvinvoinnin osa-alueita, joiden kehityssuunta on huolestuttava. Niillä on pitkällä aikavälillä väistämättä myös taloutta heikentävä vaikutus, jos tilanteeseen ei haeta aktiivisia ratkaisuja. Heikentyvä osaaminen ja terveydentila sekä eriarvoisuus vaikuttavat ihmisten työkykyyn ja kykyyn osallistua yhteiskuntaan. Mielenterveyden häiriöiden lisäksi ylipaino ja siihen liittyvät sairaudet ovat yleistyneet ja ovat yleisimmät syyt työkyvyttömyyseläkkeisiin. ”Hyvinvoinnin ja terveyden merkittäviä sosioekonomisia ja alueellisia eroja voidaan kaventaa kansallisella päätöksenteolla. Tarvitsemme lainsäädännöllisiä ja rahoitukseen liittyviä toimia”, toteaa sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi.  
Toimia oppimistulosten suunnan kääntämiseksiOECD:n tuore raportti nostaa esiin myös Suomessa viime aikoina keskustelussa olleita koulutussektorin haasteita. Oppimistulokset ovat laskussa, sosiaaliseen taustaan liittyvät erot oppimistuloksissa ovat kasvussa ja sukupuoleen liittyvät oppimistuloserot ovat Suomessa myös kansainvälisesti verraten suuria. Koulutustaso on tiiviissä yhteydessä mm. työllisyyteen, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja odotettavissa olevaan elinikään. Toisen asteen koulutuksen suorittaneiden työllisyysaste jää selvästi alemmaksi, kokemus yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta heikommaksi ja elämänkaari lyhyemmäksi kuin korkeasti koulutetuilla. Korkeasti koulutettujen osuus nuorista aikuisista on Suomessa kehittynyt heikosti ja jäänyt selvästi alle muiden Pohjoismaiden tason ja OECD-maiden keskitason. Tulosten perusteella tulevan hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää koulutus ja T&K-panostusten turvaamista sekä osaamis- ja koulutustason kääntämistä nousuun. 
 
”Tulokset vastaavat ja vahvistavat kansallista tilannekuvaa. Ongelmat on meillä jo tiedostettu ja toimiin on ryhdytty. Viime aikojen aktiivinen keskustelu näistä kysymyksistä vahvistaa uskoamme siihen, että kansallinen konsensus lisätoimien tarpeellisuudesta – oikeastaan välttämättömyydestä – on vahvistunut,” toteaa opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.Ilmastotoimet edenneet, mutta tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan lisää vauhtiaYmpäristön osalta OECD:n uusi raportti nostaa esiin Suomen kasvihuonekaasupäästöjen merkittävän vähenemisen ja toisaalta suuren raaka-aineiden käytön. Vaikka ilmastoa, uusiutuvaa energiaa ja vähäpäästöistä liikennettä koskevat investoinnit ovat kasvaneet, kansallisten ilmastoneutraalius- ja kiertotaloustavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan merkittäviä lisätoimia. Raportti toteaa myös maankäyttö- ja metsäsektorien toimien olevan riittämättömiä. Vahva bioenergiapainotus saattaa vaikeuttaa ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden saavuttamista. Uusia vihreitä työpaikkoja odotetaan syntyvän metsäsektorille samaan aikaan kun päästövähennystavoitteet karkaavat kauemmaksi. OECD:n mukaan tämä osoittaa yhteensovittamisen haasteen lyhyen aikavälin taloudellisten intressien ja ympäristötavoitteiden välillä.OECD-raportti toteaa lähiympäristön viheralueiden olevan lähempänä ja vaivattomammin saavutettavissa Suomessa kuin muissa OECD-maissa. Myös ilmanlaatu on Suomessa hyvä ja ilmansaasteiden aiheuttamia ennenaikaisia kuolemia verrattain vähän. Asumisesta raportti toteaa, että Suomessa on entistä vaikeampaa löytää kohtuuhintaista asuntoa. Tilanne on heikentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana entisestään.”OECD nostaa raportissaan hyvin esiin ilmastoon, ympäristöön ja asumiseen liittyviä kipupisteitämme. Havainnot vastaavat kansallista tilannekuvaamme. On selvää, että jatkossa kiinnitämme yhä enemmän huomiota ilmastopolitiikan tulonjako- ja sosiaalisiin vaikutuksiin ja asuntomarkkinoiden toimivuutta parantaviin toimiin. Hyvä kuitenkin muistaa, että monet asiat ovat meillä todella hyvin ja pitkäjänteinen ympäristöpolitiikka tuottaa tulosta”, toteaa ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski.
Väestön hyvinvoinnin, talouden ja ympäristön kestävyyttä on mahdollista arvioida yhtä aikaa ja tunnistaa näiden tekijöiden yhteisvaikutuksia OECD:n raportti Suomen hyvinvoinnin tilasta perustuu hyvinvointikehikkoon, jota OECD on kehittänyt vuodesta 2011 lähtien. Kehikko ja monet muut OECD-maiden käyttöön ottamat hyvinvoinnin analyysimallit osoittavat, että väestön hyvinvoinnin, talouden ja ympäristön kestävyyden näkökulmia on mahdollista arvioida yhtä aikaa ja tunnistaa näiden tekijöiden yhteisvaikutuksia ja keskinäisriippuvuuksia. Tiedon avulla voidaan luoda ratkaisuja talouden kestävyyden haasteisiin. Mikäli vaikutuksia väestön hyvinvointiin ei oteta huomioon, eivät myöskään taloutta koskevat päätökset ole kestäviä pitkällä aikavälillä. 
Hyvinvointitaloudellinen tarkastelu tulisikin tulevalla hallituskaudella tehdä kaikissa merkittävissä talouden tasapainottamista toteuttavissa toimissa.OECD:n raportin keskeiset havainnot on julkaistu suomeksi käännettynä 9.6.2023.Keskeiset havainnot hyvinvoinnista SuomessaRaportti on luettavissa kokonaisuudessaan OECD:n verkkosivuilla.Well-being in Finland: Bringing Together People, Economy and Planet

Suomalaisten hyvinvoinnin taso saattaa laskea, jos emme panosta koulutukseen, sosiaaliseen pääomaan ja terveyserojen kaventamiseen, osoittaa OECD:n tuore raportti. Raportti kuvaa väestön hyvinvoinnin, talouden ja ympäristön kestävyyden yhteisvaikutuksia. Tiedon avulla on mahdollista luoda ratkaisuja talouden kestävyyden haasteisiin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö rahoittaa 5,4 miljoonalla eurolla neljäätoista uutta hanketta, jotka edistävät yhdyskuntien jätevesien ravinteiden hyödyntämistä, kierrätysravinnemarkkinoiden kehittymistä ja jätevesien käsittelyn energiataloutta. Ravinteiden kierrätyksen ohjelmasta avustettavat hankkeet ovat askel kohti kestävää ravinteiden kiertotaloutta Suomessa. Hankkeissa käynnistetään investointeja, joilla jätevesien ravinteita jalostetaan turvallisiksi lopputuotteiksi. Gasum toteuttaa hankkeessaan Riihimäen biokaasulaitokselle talteenottoprosessin, jolla satoja tonneja jäteveden typpeä jalostetaan vuosittain ammoniakkiliokseksi. Investoinnin kapasiteetti vastaa arviolta 3 prosenttia teollisen ammoniakkiliuoksen Suomen markkinoista. Lakeuden Etappi puolestaan toteuttaa biokaasulaitokselleen rejektiveden lisäkäsittelyvaiheen, joka lisää fosforin ja orgaanisen aineen kierrätystä maanparannusrakeena. Humuspehtoorin hankkeessa demonstroidaan nestemäisen kemiallisen kierrätystyppilannoitteen tuotantoa kompostoinnin jätevesistä uudella talteenottotekniikalla.Yhteistyöhankkeilla luodaan ravinteiden kierrätyksen markkinoita. Jätekukon ja Savonia-ammattikorkeakoulun yhteishankkeessa kehitetään jätteenkäsittelykeskuksen vesien ravinteiden talteenottoa ja luodaan ravinteiden ja vesien kierrätyksen symbioosi paikallisten toimijoiden kesken. Suomen Biokierto ja Biokaasu puolestaan uudistaa Laatulannoite-järjestelmää uuden lainsäädännön vaatimusten mukaisesti ja pyrkii laajentamaan laatujärjestelmän kattavuutta. Nordic Biogas selvittää hankkeessaan Lounais-Lapin alueella biokaasulaitoksen ravinteiden uusia kierrätysvaihtoehtoja.Tutkimus- ja kehityshankkeissa kehitetään laadukkaampien tuotteiden tuotantoa jätevesilietteistä. LAB-ammattikorkeakoulun hankkeessa selvitetään mahdollisuuksia korkeamman jalostusasteen tuotteiden valmistukseen kustannustehokkaasti jätevesilietteen ravinteita, orgaanista ainetta ja mineraaleja hyödyntäen. Suomen Ekolannoite tutkii kehittämänsä lietteenkäsittelymenetelmän tehokkuutta haitta-aineiden poistossa. Fiskarsin Kiertotalous kehittää moduulikompostoriin typen talteenottoa. Envor Pori puolestaan selvittää mädätysjäännöksen tuotteistamista ja turvallisuutta.
Jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta ja omavaraisuutta vahvistetaan kolmessa investointihankkeessa. Hämeenkyrön kunta toteuttaa lämmöntalteenottojärjestelmän, jolla jäteveden lämpöä hyödyntäen korvataan puhdistamon sähkölämmitys. Kouvolassa ja Kankaanpäässä jätevedenpuhdistamoiden energiatehokkuutta parannetaan ilmastuksen tehostamisella.Käynnistyvissä hankkeissa tukirahoituksen osuus on 40 – 80 prosenttia tuettavista kustannuksista. Neljää hanketta rahoitetaan EU:n elpymisvälineestä (Next Generation EU) ja muita hankkeita kansallisella rahoituksella maatalouden huoltovarmuuspaketista.Avustushaku auki toistaiseksiRavinteiden kierrätyksen ohjelma tukee ravinteiden kierrätyksen investointeja ja kehityshankkeita poikkeuksellisen merkittävällä tukirahoituksella – ohjelmassa on tarjolla avustuksia yhteensä 50 miljoonaa euroa vuosille 2022 – 2025. Haku on auki jatkuvasti.

Ympäristöministeriö rahoittaa 5,4 miljoonalla eurolla neljäätoista uutta hanketta, jotka edistävät yhdyskuntien jätevesien ravinteiden hyödyntämistä, kierrätysravinnemarkkinoiden kehittymistä ja jätevesien käsittelyn energiataloutta. Ravinteiden kierrätyksen ohjelmasta avustettavat hankkeet ovat askel kohti kestävää ravinteiden kiertotaloutta Suomessa. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomi ei todennäköisesti pääse vuodelle 2025 asetettuun 55 prosentin yhdyskuntajätteen* kierrätystavoitteeseen. Euroopan komissio julkaisin tänään varhaisvaroitusraportit niille maille, jotka eivät näytä saavuttavan jätedirektiivissä asetettuja tavoitteita. Huolestuttavinta Suomen tilanteessa on, että yhdyskuntajätteen kierrätystavoite näyttää pakenevan yhä kauemmas. Yhdyskuntajätteen kierrätysaste on pysynyt useita vuosia 40 prosentin tuntumassa, ja samaan aikaan yhdyskuntajätteen määrä on kasvanut. Vaikka kierrätys on määrällisesti lisääntynyt, sen prosentuaalinen osuus on pysynyt lähes samana tai jopa hieman pudonnut.Hyviä uutisiakin on: Suomi on vähentänyt esimerkillisesti kaatopaikoille sijoitettavan jätteen määrää alle yhteen prosenttiin. EU:n tavoite on alle 10 prosenttia. Olemme myös saavuttaneet pakkausjätteiden yleisen kierrätystavoitteen (65 prosenttia), vaikka yksittäisten jätelajien, kuten muovipakkausten, kierrätyksessä on parannettavaa. Suomen panttipullojärjestelmä sekä puulavojen uudelleenkäyttö- ja korjausjärjestelmä nostettiin raportissa esiin hyvinä esimerkkeinä muille EU:n jäsenmaille.Raportissa on käsitelty vuoden 2020 jätetilastoja. Suomi on yksi niistä 18 maasta, jotka eivät komission arvion mukaan näyttäisi saavuttavan kierrätystavoitteita. Varhaisvaroitusraportin tarkoituksena on tarjota näille jäsenvaltioille tukea tavoitteiden täytäntöönpanossa.Komissio ehdottaa toimia kierrätysasteen lisäämiseksiKomission mukaan erityisesti biojätteen ja muovin keräystä ja kierrätystä tulisi lisätä. Myös jätteen määrää pitäisi vähentää uudelleenkäyttöä lisäämällä. Komissio myös ehdottaa kierrätyksen lisäämiseksi taloudellisia ohjauskeinoja, kuten jätteenpolton verottamista tai muuta maksua polttoon päätyvälle jätteelle. Lisäksi uusien jätettä polttavien laitosten rakentaminen tulisi estää. 
Raportissa suositellaan valtakunnallisia viestintäkampanjoita, joilla kannustetaan suomalaisia lajittelemaan jätteensä. Jokaisen jätteen tuottajan tärkeää lajitellaRaportissa eivät vielä näy jätelakiin vuonna 2021 tehtyjen muutosten vaikutukset kierrätysasteeseen. Muutoksessa yrityksille ja kotitalouksille lisättiin velvoitteita jätteiden erilliskeräykseen. Lainsäädännön muutoksista huolimatta tavoitteiden saavuttaminen on haasteellista, koska yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet nousevat 60 prosenttiin vuonna 2030 ja edelleen 65 prosenttiin 2035. Lainsäädännön toimeenpano on osittain edelleen kesken. Tavoitteisiin pääseminen edellyttääkin, että yritykset ja kunnat kiinnittävät erityistä huomiota erilliskeräyksen järjestämiseen jätelainsäädännön mukaisesti.Ympäristöministeriön arvion mukaan korona-pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat aiheuttaneet vuoden 2020 jälkeen odottamattomia vaikutuksia myös jätehuollossa. Korona-pandemia lisäsi yhdyskuntajätteen määrää, ja yhä suurempi osa jätteestä on ohjautunut poltettavaksi tai polttoaineen valmistukseen materiaalina kierrätyksen sijaan. Venäjän hyökkäyssota johti energiakriisiin ja tyrehdytti  polttoaineeksi hankitun puun tuonnin Venäjältä, minkä vuoksi erityisesti elinkeinoelämän jätevirtoja hyödynnettiin aiempaa enemmän energiantuotannon raaka-aineena teollisuuslaitoksissa sekä jätteenpolttolaitoksissa. Näin hukataan hyvää materiaalia kierrätysteollisuudelta.”Jokaisen jätteen tuottajan teot ovat tärkeitä. Jos jätteiden lajittelu ei toteudu kotona eikä työpaikoilla, tavoitteisiin ei päästä”, neuvotteleva virkamies Sirje Stén ympäristöministeriöstä kertoo.*Yhdyskuntajätettä on normaali asumisessa syntyvä jäte sekä kaupan, hallinnon ja palvelujen samankaltainen jäte.LisätietojaNeuvotteleva virkamies Sirje Stén, p. 029 525 0276, [email protected]

Suomi ei todennäköisesti pääse vuodelle 2025 asetettuun 55 prosentin yhdyskuntajätteen* kierrätystavoitteeseen. Euroopan komissio julkaisin tänään varhaisvaroitusraportit niille maille, jotka eivät näytä saavuttavan jätedirektiivissä asetettuja tavoitteita. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ensimmäiset Helmi-keskittymät on tänään käsitelty Helmi-ohjelman seurantaryhmässä. Helmi-keskittymät ovat ekologisesti merkittävien elinympäristöjen kokonaisuuksia, joilla on tiedossa olevia elinympäristöjen ennallistamis-, kunnostus- tai hoitotarpeita. Helmi-ohjelman elinympäristöjen kunnostustoimintaa keskitetään alueellisten yhteistyöryhmien aloitteesta näille seuduille, joita on ympäri Suomen.Helmi-keskittymiä tunnistetaan, jotta Helmi-ohjelman toimenpiteitä voidaan kohdentaa laajemmiksi, toisiaan tukeviksi kokonaisuuksiksi. Luonnon monimuotoisuuden kannalta on tärkeä tarkastella elinympäristöjä ja niiden tarvitsemia ennallistamis- ja hoitotoimia laajoina kokonaisuuksina ja usean toimijan yhteistyönä. Näin varmistetaan, että kunnostus- ja hoitotoimet ovat mahdollisimman vaikuttavia sekä taloudellisesti että ekologisesti.Helmi-keskittymät tunnistetaan alueillaHelmi-ohjelman alueelliset yhteistyöryhmät tunnistavat Helmi-keskittymiä. Alueellisiin yhteistyöryhmiin kuuluvat alueella Helmi-ohjelmaa toteuttavat organisaatiot sekä ohjelman kannalta keskeisiä sidosryhmiä. ELY-keskusten, Metsäkeskuksen tai Metsähallituksen Luontopalvelujen asiantuntijat ovat maanomistajiin aina yhteydessä elinympäristöjen kunnostustarpeiden osalta. Maanomistajille Helmi-ohjelman toimenpiteet ovat vapaaehtoisia. Maanomistajan kanssa neuvotellaan heidän omistamiensa alueiden kunnostusvaihtoehdoista, esimerkiksi purojen kunnostuksista vaelluskalojen ja pohjaeliöstön elinolojen parantamiseksi, lintuvesien kunnostamisesta, soiden ennallistamisesta, lehtojen hoidosta tai vaikkapa alueen palauttamisesta perinnebiotooppiniityksi.1. Rekijoen Helmet Varsinais-SuomessaRekijoki on kansallisesti erittäin edustava jokivarren elinympäristöjen ekologinen yhteyskokonaisuus niin lehtojen, pienvesien kuin perinnemaisemaluontotyyppien osalta. Alue on kokonaisuudessaan eräs Suomen edustavimmista ja laajimmista perinnemaisemakohteista, jossa on myös merkittäviä eteläisessä Suomessa esiintyviä vanhan metsän arvoja pääosin pohjoiseen avautuvilla rinteillä. Rekijoen seudulla on myös useita erityisesti suojeltavia lajeja mm. pikkuapollo, lisäksi Rekijoki ja sen läheiset virtavedet ovat tärkeitä vaelluskala-alueita. Aluetta on jo ennestään hoidettu laiduntamalla, mutta arvokkaiden luontotyyppien verkostoa tulee kuitenkin edelleen vahvistaa laajentamalla nykyisiä laidunalueita, parantamalla hoidon laatua ja aloittamalla osalla niityistä niittohoito.2. Hankamäen Helmi-keskittymä Pohjois-SavossaHankamäen Helmikeskittymä sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa Rautavaaran kunnassa. Keskittymä on itsessään monipuolinen alue, jolla on monien elinympäristöjen ennallistamis- ja luonnonhoitotarpeita. Keskittymän alueelle sijoittuu edustavaa harjujaksoa, soiden alueellista verkostoa sekä runsaasti vesistöjä. Esimerkiksi paahdeympäristöjen hoitotoimilla luodaan edellytyksiä ajuruohon sekä sillä elävien uhanalaisten perhoslajien leviämiselle. Painopiste tulee lähivuosina olemaan erityisesti soiden ja pienvesien kunnostustoimissa. Helmi-toimilla parannetaan ja vahvistetaan alueella sijaitsevien arvokkaiden elinympäristöjen tilaa sekä niiden välistä keskinäistä kytkeytyvyyttä.3. Koskenkylänjokilaakso UudellamaallaKoskenkylänjokilaakson keskittymä kohdentuu alueelliseen jokilaakson monimuotoisuuskeskittymään metsineen, perinnebiotooppeineen ja pienvesineen sekä siihen yhdistyviin lintuvesiin. Koskenkylänjoen alue tarjoaa mahdollisuuden arvokkaiden lintuvesien jatkumon ylläpitoon ja arvokkaiden perinnebiotooppikokonaisuuksien vahvistamiseen. Koskialueita, puroja ja entisiä kutualueita kunnostamalla voidaan säilyttää lisäksi kalastolle ja muulle virtavesilajistolle tärkeä elinympäristökokonaisuus. Laiduneläimet ovat alueen monimuotoisuus- ja maisema-arvojen turvaamisessa avainasemassa.4. Hankoniemen Helminauha UudellamaallaHankoniemen Helminauha -niminen Helmi-keskittymä sisältää luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen kokonaisuuksia, joihin kohdentamalla kunnostus- ja hoitotoimenpiteillä saadaan aikaiseksi yksittäisiä toimenpiteitä vaikuttavimpia kokonaisuuksia. Hankoniemi on uloimman Salpauselän reuna-aluetta ja arvokasta eteläsuomen rannikkoaluetta. Alueelta löytyy mm. dyyni- ja harjumetsiä, vaihettumis- ja rantasoita, lähteitä, puroja, fladoja sekä kluuvijärviä, linnuille tärkeitä matalia merenlahtia, perinnebiotooppeja sekä hiekkarantoja ja merenrantojen dyynejä.5. Eteläisen Perämeren saaristo- ja rannikkoalue Etelä-Pohjanmaalla​​​​​​​Eteläisen Perämeren saaristo- ja rannikkoalue -niminen Helmi-keskittymä kattaa koko saaristoalueen ulkosaaristosta mantereelle saakka. Alueen ominaispiirteisiin kuuluvat rikkonaiset ja erikokoiset, pääosin puustoiset saaret, joissa on runsaasti fladoja, kluuvijärviä ja pieniä lahtia. Maankohoamisrannikon metsien sukkessiosarjat ovat koko alueelle tyypillisiä. Osa saarista on kalliorantaisia. Rannikolla esiintyy paikoin hiekkaisia alueita. Alueella on useita laidunnettavia saaria rantaniittyineen. Alueeseen kuuluu myös Luodon-Öjanjärvi ja siihen laskevien jokien suuosat sekä Lapuanjoen ja Perhonjoen suuosat.

Ensimmäiset Helmi-keskittymät on tänään käsitelty Helmi-ohjelman seurantaryhmässä. Helmi-keskittymät ovat ekologisesti merkittävien elinympäristöjen kokonaisuuksia, joilla on tiedossa olevia elinympäristöjen ennallistamis-, kunnostus- tai hoitotarpeita. Helmi-ohjelman elinympäristöjen kunnostustoimintaa keskitetään alueellisten yhteistyöryhmien aloitteesta näille seuduille, joita on ympäri Suomen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kansainvälistä muovisopimusta koskevat neuvottelut päättyivät 2.6. Pariisissa. Kokouksen tulokset täyttivät pääosin Suomen ja EU:n tavoitteet. Neuvotteluissa päästiin jo käsittelemään tulevan sopimuksen sisältöä, ja marraskuussa järjestettävän seuraavan neuvottelukierroksen pohjaksi tullaan laatimaan ensimmäinen luonnos sopimustekstistä.Neuvottelukomitean seuraava kokous järjestetään Nairobissa Keniassa marraskuussa 2023. Ensimmäinen sopimusluonnos auttaa rajaamaan sopimuksen soveltamisalaa ja siihen sisällytettävien velvoitteiden laajuutta. YK:n ympäristökokouksen (UNEA) määräaika sopimusneuvottelujen loppuun saattamiselle on vuoden 2024 loppu.Pariisin neuvottelujen pohjaksi oli koottu jäsenmaiden ehdotuksia toimiksi, jotka kattavat koko muovin elinkaaren tuotannosta jätehuoltoon. ”Neuvotteluissa tuli selvästi esiin maiden väliset näkemyserot muovisopimuksen soveltamisalasta ja velvoitteista, joten edessä on vielä paljon haastavia neuvotteluita”, pääneuvottelija, neuvotteleva virkamies Tuulia Toikka ympäristöministeriöstä sanoo. Jäsenmaiden näkemykset erosivat sen suhteen, miten laajasti keinojen tulisi kattaa muovin koko elinkaari. Esimerkiksi EU haluaa vaatimuksia kestävälle tuotesuunnittelulle ja toimia tiettyjen muovien ja muovituotteiden tuotannon rajoittamiseksi. Osa maista puolestaan keskittyisi lähinnä muovisaastumisen ja roskaantumisen ehkäisemiseen. Sen sijaan muovituotteiden jätehuollosta, lajittelusta ja kierrätyksen kehittämisestä löytyi yhteisymmärrystä maiden kesken. Suuri osa maista haluaa myös rajoittaa ongelmallisten ja vältettävissä olevien muovituotteiden ja mikromuovien valmistusta ja mikromuovien päästöjä ympäristöön. EU:n tavoite käynnistää istuntojen välistä asiantuntijatyötä ei kuitenkaan toteutunut neuvotteluissa. Osapuolet voivat kuitenkin toimittaa hallitustenvälisen neuvottelukomitean sihteeristölle näkemyksiään kysymyksistä, joista kokouksessa ei ehditty keskustella. Sihteeristö laatii kysymysten pohjalta raportin, jota käsitellään Nairobin neuvotteluja edeltävässä valmistelevassa kokouksessa.Neuvotteluihin 29.5.-2.6 osallistui edustajia160 YK:n jäsenvaltiosta ja sidosryhmistä, kuten järjestöistä ja yksityiseltä sektorilta sekä tutkijoita. LisätietojaNeuvotteleva virkamies Tuulia Toikka, [email protected], p. 0295 250 297Neuvotteleva virkamies Tarja-Riitta Blauberg, [email protected], p. 0295 250 059

Kansainvälistä muovisopimusta koskevat neuvottelut päättyivät 2.6. Pariisissa. Kokouksen tulokset täyttivät pääosin Suomen ja EU:n tavoitteet. Neuvotteluissa päästiin jo käsittelemään tulevan sopimuksen sisältöä, ja marraskuussa järjestettävän seuraavan neuvottelukierroksen pohjaksi tullaan laatimaan ensimmäinen luonnos sopimustekstistä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — YK:n ilmastoneuvottelut jatkuvat Saksan Bonnissa 5.–15.6. Neuvotteluissa valmistellaan joulukuussa pidettävän Dubain ilmastokokouksen päätöksiä päästöjen vähentämiseksi, ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja ilmastorahoituksen kanavoimiseksi kehittyvien maiden ilmastotoimiin. Maat ovat sitoutuneet siihen, että maapallon lämpeneminen pyritään rajaamaan 1,5 asteeseen, mutta maiden päästövähennystoimet ja -sitoumukset eivät vielä siihen riitä. Lisäksi ilmastonmuutoksen eteneminen haastaa sopeutumistoimia ja aiheuttaa vuosi vuodelta merkittävimpiä vahinkoja, joiden korjaamiseen tarvitaan enemmän kansainvälistä rahoitusta. ”Tänä vuonna tarvitaan kunnon edistysaskeleita etenkin päästövähennysten kirittämisessä ja fossiilisista polttoaineista irtautumisessa. Muuten Pariisin sopimuksen tavoitteet uhkaavat karata”, Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin toteaa.Pariisin sopimuksen viisivuotistarkastelu ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien tuhojen käsittely keskeisiä neuvottelukysymyksiäDubain ilmastokokouksessa päättyy Pariisin ilmastosopimuksen ensimmäinen viisivuotistarkastelu (global stocktake), jonka pohjalta maiden odotetaan laativan uudet päästövähennyssitoumuksensa.”Viisivuotistarkastelu täsmentää tilannekuvan ja pyrkii sen avulla korjaamaan ilmastotoimien kurssia oikealle polulle”, toteaa EU:n valmistelua luotsaava neuvotteleva virkamies Kaarle Kupiainen ympäristöministeriöstä. Egyptin ilmastokokouksessa viime syksynä maat sopivat ilmastotuhoihin liittyvistä uusista rahoitusjärjestelyistä. Maat sopivat muun muassa uuden rahaston perustamisesta, jolla tuetaan kaikkein haavoittuvimpia maita ilmastonmuutoksen aiheuttamien tuhojen käsittelyssä. ”Ilmastotuhot ovat täällä ja nyt. Niihin pyritään vastaamaan nykyistä paremmin vahvistamalla olemassa olevia rahoitusjärjestelyjä sekä kasvattamalla rahoituksen määrää. Uuden rahaston yksityiskohdista pyritään sopimaan Dubain ilmastokokoukseen mennessä”, kertoo ympäristöministeriön ilmastoyksikön johtaja Outi Honkatukia, joka toimii uusia rahoitusjärjestelyjä ja rahastoa valmistelevan komitean rinnakkaispuheenjohtajana.Muita keskeisiä neuvottelukysymyksiä ovat mm. päästöjen vähentämisen toimintaohjelma, ilmastotoimien pitkän aikavälin rahoitustavoite sekä maailmanlaajuisen sopeutumistavoitteen konkretisoiminen. Lisäksi Bonnissa on tarkoitus sopia YK:n ilmastosopimussihteeristön budjetista kaudelle 2024–2025. Bonnissa järjestetään neuvottelujen yhteydessä myös useita ilmastotoimia tukevia tapahtumia, kuten alkuperäiskansojen foorumin kokous.  Kesä ja syksy täynnä neuvotteluja eri foorumeillaDubain ilmastokokousta valmistellaan Bonnin virallisen valmistelukokouksen lisäksi useissa eri kokouksissa kesän ja syksyn mittaan. Ilmastototoimien rahoituksesta keskustellaan huippukokouksessa Pariisissa juhannusviikolla, ja ministerit yli 30 maasta kokoontuvat 13.-14.7. Brysseliin käsittelemään vaikeimpia neuvottelukysymyksiä ns. MOCA-maiden yhteiseen kokoukseen. Myös syksyn G20-huippukokouksessa Intian johdolla käsiteltäneen maailmanlaajuista ilmastopolitiikkaa.Vauhtia ilmastotoimiin haetaan myös YK:n pääsihteerin ilmastohuippukokouksesta New Yorkissa YK:n yleiskokousviikolla 21.9. EU linjaa omat neuvottelutavoitteensa Dubaihin lokakuun puolivälin ympäristö- ja ilmastoministerikokouksessa. LisätietojaMarjo Nummelin
Suomen pääneuvottelija
p. 040 523 3710
[email protected]Outi Honkatukia
Ilmastoyksikön johtaja
p. 050 341 1758
[email protected]Kaarle Kupiainen
Neuvotteleva virkamies
p. 050 477 2278
[email protected]

YK:n ilmastoneuvottelut jatkuvat Saksan Bonnissa 5.–15.6. Neuvotteluissa valmistellaan joulukuussa pidettävän Dubain ilmastokokouksen päätöksiä päästöjen vähentämiseksi, ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja ilmastorahoituksen kanavoimiseksi kehittyvien maiden ilmastotoimiin. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Vastuullisuusraportti kuvaa ympäristöministeriön toiminnan vastuullisuutta ja niitä askelia, joita ministeriössä otettiin kestävän kehityksen edistämiseksi vuonna 2022. Toiminnan vaikutuksia toimintaympäristöön kuvataan raportissa kädenjäljen ja jalanjäljen avulla.Raportissa ympäristöministeriön toiminnan positiivisia vaikutuksia ja toimia kestävän kehityksen edistämiseksi kuvataan kädenjäljellä. Kädenjäljen jäsentämiseen käytetään kuutta kestävän kehityksen Agenda2030-tavoitetta. Nämä tavoitteet koskevat kestäviä kaupunkeja ja yhteisöjä, kestävää kulutusta ja tuotantoa, ilmastotekoja, puhdasta vettä ja sanitaatiota, vedenalaista elämää sekä maanpäällistä elämää.Ympäristöministeriön toiminnan negatiivisia vaikutuksia kuvataan ekologisella, sosiaalisella ja taloudellisella jalanjäljellä. Jalanjälkeä käsittelevissä kappaleissa tarkastellaan ministeriön päästöjä, henkilöstöä ja virkamatkustamista. Lisäksi käydään läpi toimia ministeriön jalanjäljen pienentämiseksi.Vuosittain julkaistavalla vastuullisuusraportilla seurataan, miten ympäristöministeriön toiminta vaikuttaa kestävän kehityksen etenemiseen ja vastuullisuuden toteutumiseen. Ympäristöministeriö julkaisi ensimmäisen, vuoden 2021 toiminnasta kertovan, vastuullisuusraportin viime vuonna.Vastuullisuusraportin valmistelusta vastasi ryhmä, joka koostui ympäristöministeriön kaikkien osastojen ja tulosalueen asiantuntijoista. Raportin laadinnassa noudatettiin Valtiokonttorin ohjetta valtionhallinnon yhtenäisestä vastuullisuusraportoinnista. Ruotsinkielinen versio raportista julkaistaan myöhemmin.Ympäristöministeriön vastuullisuusraportti 2022Vastuullisuusraportointi valtionhallinnossa

Vastuullisuusraportti kuvaa ympäristöministeriön toiminnan vastuullisuutta ja niitä askelia, joita ministeriössä otettiin kestävän kehityksen edistämiseksi vuonna 2022. Toiminnan vaikutuksia toimintaympäristöön kuvataan raportissa kädenjäljen ja jalanjäljen avulla.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Uutta luonnonsuojelulaissa on esimerkiksi luontotyyppien suojelun vahvistaminen tiukalla suojelulla, vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio ja varovaisuusperiaate. Luonnonsuojelulaki on yksi tärkeimmistä keinoista turvata Suomen luonnon monimuotoisuutta.Luonnonsuojelulain tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, luonnonkauneuden ja maisema-arvojen vaaliminen, ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistäminen, luonnonvarojen ja luonnonympäristön kestävän käytön tukeminen, kansalaisten luonnontuntemuksen ja ympäristötietoisuuden lisääminen sekä luonnontutkimuksen edistäminen.Luontotyyppien suoja vahvistuuUuteen lakiin sisältyvät säännökset eräiden luontotyyppien suojelusta. Suojeltavien luontotyyppien määrä lisääntyy, ja jatkossa myös esimerkiksi harjumetsien valorinteet ja meriajokaspohjat voidaan suojella Elinkeno-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rajauspäätöksellä.Osallistuminen luonnon monimuotoisuutta tukevaan toimintaan monipuolistuuUudessa laissa vahvistetaan luonnon monimuotoisuuden tietopohjaa ja luonnonsuojelun suunnittelujärjestelmiä. Samalla laissa luodaan edellytyksiä kansalaisten ympäristötietoisuuden ja ympäristökasvatuksen edistämiselle, kun viranomaisten tehtäviä ja valmistelun vuorovaikutteisuutta vahvistetaan.Vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio uudeksi työkaluksiUutta laissa on myös vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio. Ekologisen kompensaation avulla ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla. Esimerkiksi lehdon menettäminen rakentamistoiminnan seurauksena voidaan hyvittää parantamalla toisaalla heikentyneen lehdon tilaa. Näin luontoarvot eivät kokonaistasolla tarkastellen vähene. Maanomistaja voi halutessaan tuottaa luontoarvoja ja saada niille viranomaisen varmennuksen. Tuotetut luonnonarvot voi myydä yritykselle, joka haluaa hyvittää toiminnastaan luonnolle aiheutuvat heikennykset ja osoittaa toimintansa vastuullisuuden.Luonnonsuojelulaki (Finlex)

Uutta luonnonsuojelulaissa on esimerkiksi luontotyyppien suojelun vahvistaminen tiukalla suojelulla, vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio ja varovaisuusperiaate. Luonnonsuojelulaki on yksi tärkeimmistä keinoista turvata Suomen luonnon monimuotoisuutta.

Lähde: ym.fi