NordenBladet — Valtioneuvosto teki 23.11.2023 periaatepäätöksen huutokauppamenettelyn käynnistämisestä viidellä Suomen yleisillä vesialueilla sijaitsevalla merituulivoima-alueella. Huutokaupattavat merituulivoima-alueet sijaitsevat Metsähallituksen hallinnassa olevilla yleisillä vesialueilla Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjoismaan maakunnissa. Huutokauppamenettely käynnistetään vuonna 2021 laaditun huutokauppamallin mukaisesti.Metsähallitus kilpailuttaa hankekumppanit ja vuokraa valittavalle kumppanille alueen sekä myy hankeoikeudet alueen kehittämiseen, rakentamiseen ja uusiutuvan energian tuottamiseen. Kumppani vastaa hankkeeseen tarvittavien lupien hakemisesta. Vuokra-aika on maksimissaan 50 vuotta. Kahdella alueella (Pyhäjoki/Raahe ja Närpiö) huutokauppamenettely käynnistetään jo tänä vuonna ja kolmen muun alueen (Siikajoki/Hailuoto, Raahe/Siikajoki ja Kristiinankaupunki) kilpailutuksia valmistellaan yhteistyössä kuntien kanssa. Varsinaisen käyttöoikeuden myöntämisestä alueittain valituille hankekumppaneille päättää valtioneuvosto huutokauppojen jälkeen.Valitut vesialueet sijaitsevat maakuntakaavoituksessa tuulivoimatuotantoon osoitetuilla alueilla. Alueiden valinnassa on huomioitu alustavat liittymismahdollisuudet kantaverkkoon sekä vaikutukset kauppamerenkulkuun, puolustusvoimien toimintaedellytyksiin ja maisemaan. Hankkeet vauhdittavat puhdasta siirtymää– Merituulivoimalla voidaan lisätä merkittävästi uusiutuvaa ja päästötöntä sähköntuotantoa Suomessa. Hankkeilla edistetään puhdasta siirtymää ja luodaan Suomeen kokonaan uusi toimiala, houkutellaan kansainvälisiä investointeja sekä edistetään hallitusohjelman tavoitteita, korostaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah. Huutokauppoihin tulevien viiden merituulivoima-alueen yhteenlaskettu laajuus on noin 860 km2 ja niiden laskennallinen maksimikapasiteetti noin 7 500 megawattia. Enimmillään tuulivoimaloita mahtuu alueille yhteensä noin 500 kpl. Yhden merituulivoimapuiston investointiarvo on noin 3-4 miljardia euroa. Valtio saa tuloa alueiden vuokrauksesta sekä hankeoikeuksien myynnistä. Myös alueen kunnat hyötyvät. Kunta saa yleisten vesialueiden merituulivoima-alueista kiinteistöveroa ja hankkeilla on myös merkittäviä työllisyysvaikutuksia.  – Periaatepäätös on mittaluokaltaan historiallinen ja vie Suomea kohti puhtaan energian voimakasta kasvua. Yksistään näiden huutokaupattavien alueiden tuulivoiman ennakoidaan lisäävän Suomen vuotuista sähköntuotantoa yli kolmanneksella. Sähköntuotannon lisääminen on keskeinen keino edistää myös jalostavan teollisuuden investointeja Suomeen, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Ministerit kiittävät Metsähallitusta perusteellisesta valmistelusta, minkä ansiosta huutokaupat voidaan käynnistää. Merituulivoiman kehittäminen kuuluu Metsähallituksen liiketoimintaan. Alueiden käyttöoikeuksien luovuttaminen tuulivoimakäyttöön on osa Metsähallituksen lakisääteistä tehtävää. Toimija valitaan huutokauppamenettelyssä kilpailuttamalla niin, että prosessi on oikeudenmukainen, läpinäkyvä, tasapuolinen, valtion kokonaisedun varmistava ja kilpailuneutraali.Lisätiedot maa- ja metsätalousministeriössäNeuvotteleva virkamies Leena Arpiainen, p. 0295 162 238Metsä- ja bioenergiayksikön päällikkö Erno Järvinen, p. 0295 162 150Ministerin erityisavustaja Jouni Koskela, p. 050 339 9334Lisätiedot ympäristöministeriössäMinisterin erityisavustaja Lyydia Ylönen, p. 050 476 1341         spostit: [email protected]

Valtioneuvosto teki 23.11.2023 periaatepäätöksen huutokauppamenettelyn käynnistämisestä viidellä Suomen yleisillä vesialueilla sijaitsevalla merituulivoima-alueella. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian 2030 toimintaohjelma vuosille 2023–2025 on valmistunut. Ohjelman sisältämillä toimilla helpotetaan pääsyä lähiluontoon sekä edistetään terveyttä ja hyvinvointia.Luonnossa liikkuminen ja luonnon virkistyskäyttö huomioidaan hallitusohjelmassa useassa yhteydessä. Ympäristökasvatusta ja etenkin lasten ja nuorten luonnossa liikkumisen mahdollisuuksia edistetään. Luonnon kunnioittaminen ja eränkäynti nähdään osana suomalaista kulttuuria. Luonto ja retkeily tunnistetaan myös Suomen matkailun keskeisinä vetovoimatekijöinä.Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen muistuttaa, että mahdollisuus virkistyä luonnossa on kansallinen vahvuus, josta kannattaa pitää kiinni.”Vuodenajasta viis, useimmilla suomalaisilla on onneksi mahdollisuus lähteä jopa suoraan kotiovelta lähiluontoon. Tehdään luonnosta ja liikunnan tuomasta hyvinvoinnista arjen voimavara”, Mykkänen sanoo.Kuntien merkitys on tunnistettu virkistyskäyttöstrategian toimintaohjelmaa laadittaessa merkittäväksi. Huomiota kiinnitetään myös esteettömyyteen, kohdetarjontaan, luonnon kestävyyteen ja turvallisuuteen. Tutkimus- ja selvitystarpeita tunnistetaan yhdessä tutkimuslaitosten kanssa, erityisesti virkistyskäytön tuottamia hyötyjä kansanterveydelle ja niiden taloudellisia vaikutuksia. ”Pimeänä vuodenaikana lenkille saattaa tarvita otsalampun, mutta takaisin tullessa mieli on taatusti parempi kuin lähtiessä. Luonnossa liikkumista edistämällä vahvistamme niin mielen vireyttä kuin toimintakykyämmekin”, liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn ministerityöryhmää johtava tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala toteaa.Toimintaohjelman laadinnasta vastasi ympäristöministeriön asettama, laajapohjainen koordinaatioryhmä. Toimenpiteiden toteutus jakautuu usean eri ministeriön hallinnonaloille tukien kaikenikäisten suomalaisten mahdollisuuksia luonnossa liikkumiseen. Valmistelussa tehtiin yhteistyötä myös keskeisten sidosryhmien kanssa.Kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian 2030 tavoitteina ovat lähiluonnon saavutettavuus, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, luonnon kestävyyden vaaliminen virkistyskäytössä, voimavarojen tunnistaminen ja yhteistyö sekä luonnon virkistyskäytön monimuotoisuus. Strategian toteutumista arvioidaan väliarvioinnissa vuonna 2025.LisätietojaMatti Nieminen
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
p. 0295 250 001
[email protected]

Kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian 2030 toimintaohjelma vuosille 2023–2025 on valmistunut. Ohjelman sisältämillä toimilla helpotetaan pääsyä lähiluontoon sekä edistetään terveyttä ja hyvinvointia.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kunnille ja järjestöille suunnattu erityisavustus Helmi-ohjelman mukaisten elinympäristöjen kunnostus-, hoito- ja ennallistamishankkeiden toteuttamiseen on haettavissa 2.1.2024–31.1.2024. Avustusta myönnetään hankkeisiin, joissa vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta heikentyneiden elinympäristöjen tilaa parantavilla toimilla. Avustuksen myöntää koko maassa keskitetysti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus).Helmi-elinympäristöohjelma 2021–2030 vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja tarttuu Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja niiden laadun heikkenemiseen. Avustusta myönnetään konkreettisiin toimenpiteisiin Helmi-ohjelman mukaisten elinympäristöjen tilan parantamiseksi. Hankkeita voidaan suunnitella yksittäisille kohteille tai niissä voi yhdistyä useita eri kohteita ja elinympäristöjä, hyödyttäen siten laajoja ekologisia kokonaisuuksia.Avustusta voivat hakea kunnat, kuntayhtymät ja muut kuntaomisteiset toimijat sekä yhdistykset, säätiöt, yhteisten vesialueiden osakaskunnat ja näiden yhteenliittymät eli kalatalousalueet. Hankkeita voidaan toteuttaa myös yhteishankkeina. Tällöin avustus myönnetään päähakijalle, joka vastaa hankkeen hallinnoinnista kaikkien hakijoiden puolesta. Kaikkien hankkeen osapuolien on kuitenkin täytettävä hakukelpoisuusvaatimukset.Avustus on harkinnanvarainen ja sen myöntäminen perustuu hakuohjeessa esitettyihin kriteereihin sekä kokonaisarviointiin. Lisäksi hankkeiden eduksi voidaan katsoa esimerkiksi hankkeen toteutusvalmius, kohteiden suunniteltu ja turvattu jatkohoito tai toimenpiteiden sijoittuminen Helmi-keskittymien yhteyteen. Helmi-keskittymät ovat monimuotoisuuden kannalta alueellisesti tärkeitä seutuja, joilla on tunnistettu paljon tarpeita elinympäristöjen tilan parantamiseksi niin luonnonsuojelualueilla kuin niiden ulkopuolellakin. Helmi-keskittymiä tunnistetaan, jotta Helmi-ohjelman ennallistamis-, kunnostus-, ja hoitotoimenpiteitä voidaan kohdentaa laajemmiksi, toisiaan tukeviksi kokonaisuuksiksi.Avustusta viiteen eri elinympäristöönKunta- ja Järjestö-Helmi -avustuksia myönnetään viiteen Helmi-ohjelman teemaan liittyviin hankkeisiin:Soiden ennallistaminenLintuvesien ja kosteikkojen kunnostaminen ja hoitoPerinneympäristöjen kunnostaminen ja hoitoMetsäisten elinympäristöjen hoitoPienvesien ja rantaluonnon kunnostaminenAvustusta myönnetään enintään 80 prosenttia hankkeen toteutuneista hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Erityisistä syistä avustusta voidaan myöntää enintään 95 prosenttia. Perusteita korkeammalle avustusprosentille ovat esimerkiksi merkittävä määrä vapaaehtoistyötä tai merkittävä luontoarvo, jossa esiintyy kiireellistä hoitoa vaativa uhanalainen lajisto.Uudenmaan ELY-keskus järjestää webinaarin hausta kiinnostuneille 11.12. kello 14–15.Ratkaisuja Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksiKunta- ja järjestö-Helmi –avustus on synnyttänyt tähän mennessä 144 hanketta 79 kunnassa. Helmi-ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostamalla vesi- ja rantaluontoa. Tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden tilan parantamisen ohella edistää ekosysteemipalveluja, vesiensuojelua, hiilensidontaa sekä muuta ilmastonmuutoksen hillintää ja muutokseen sopeutumista.LisätietojaMaaret Väänänen
ohjelmapäällikkö
ympäristöministeriö
p. 0295 250 370
[email protected]Niina Vähätalo
ylitarkastaja
Uudenmaan ELY-keskus
p. 0295 021 286
[email protected]

Kunnille ja järjestöille suunnattu erityisavustus Helmi-ohjelman mukaisten elinympäristöjen kunnostus-, hoito- ja ennallistamishankkeiden toteuttamiseen on haettavissa 2.1.2024–31.1.2024. Avustusta myönnetään hankkeisiin, joissa vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta heikentyneiden elinympäristöjen tilaa parantavilla toimilla. Avustuksen myöntää koko maassa keskitetysti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus).

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön johdolla on käynnistynyt hanke, jonka tavoitteena on tukea uusiutuvan energian ja vihreiden investointien lupamenettelyjen sujuvoittamista. Projekti rahoitetaan EU:n Teknisen tuen välineen (TSI) kautta, ja sitä koordinoi Euroopan komissiossa rakenneuudistusten tuen pääosasto DG REFORM. Uusiutuvan energian ja vihreiden investointien lupaprosessien nopeuttamisen selvityshanke pyrkii löytämään keinoja erityisesti uusiutuvan energian hankkeiden käyttöönoton nopeuttamiseksi vihreän siirtymän tavoitteiden mukaisesti. Samalla huolehditaan hankkeita koskevista ympäristövaatimuksista. Projekti tarkastelee ympäristöön liittyvien menettelyjen tehostamista, sen lainsäädännöllisiä ratkaisumahdollisuuksia ja digitaalisen muutoksen edistämistä. Projektin tavoitteena on esittää suosituksia ratkaisuista, joissa lupahakemukset keskitetään yhteen asiointipisteeseen, digitalisoidaan ja tehdään käyttäjäystävällisiksi. Esitettävät vaihtoehdot pohjautuvat malliin, jossa yksi viranomainen vastaa lupaprosessin hallinnasta ja koordinoinnista. Hankkeen tuottamaa tietoa hyödynnetään hallitusohjelmaan perustuvan valtion aluehallintouudistuksen valmistelussa ja siihen kytkeytyvässä ympäristöministeriön yhden luukun palvelujen hankkeessa. Yhden luukun palvelujen hanke keskittyy uuden lupa-, ohjaus- ja valvontaviranomaisen perustamisen myötä syntyvään ympäristötehtävien yhteen luukkuun ja hallitusohjelman yhden luukun mallin mukaisten lupamenettelyjen edistämiseksi tarvittavien lainsäädäntömuutosten valmisteluun.Hankkeeseen osallistuu laaja joukko sidosryhmiä, ja sen yhteydessä perehdytään ulkomailla hyväksi havaittuihin käytäntöihin ja järjestelmiin.  Hankkeen aloitustilaisuus järjestettiin 21.11., ja siihen osallistuivat edustajat Euroopan komissiosta sekä PwC:n tiimistä, joka toimii projektissa neuvonantajana. LisätietojaLainsäädäntöneuvos Tia Laine-Ylijoki-Laakso, p. 0295 250 150, [email protected]

Ympäristöministeriön johdolla on käynnistynyt hanke, jonka tavoitteena on tukea uusiutuvan energian ja vihreiden investointien lupamenettelyjen sujuvoittamista. Projekti rahoitetaan EU:n Teknisen tuen välineen (TSI) kautta, ja sitä koordinoi Euroopan komissiossa rakenneuudistusten tuen pääosasto DG REFORM. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Maakuntakaava on toimiva ja joustava suunnitteluväline maakuntien alueiden käytön suunnitteluun, mutta siihen kohdistuu myös kehittämistarpeita, selviää tuoreesta ympäristöministeriön ja maakuntien liittojen kehittämishankkeen raportista.Ympäristöministeriö ja maakuntien liitot käynnistivät yhteisen Tulevaisuuden maakuntakaava -hankkeen syksyllä 2022. Taustalla oli saman vuoden keväällä alueidenkäytön osalta keskeytynyt maankäyttö- ja rakennuslain uudistushanke sekä tarve kartoittaa tarkemmin maakuntakaavoituksen tilannetta ja kehittämistarpeita.Hankkeessa analysoitiin kirjallisten aineistojen, laajan sidosryhmäkyselyn ja työpajatyöskentelyn keinoin maakuntakaavoituksen keskeisiä piirteitä sekä kaavojen sisällön ja esitystavan kehittymistä maankäyttö- ja rakennuslain voimassaolon aikana. Tämän jälkeen koottiin maakuntakaavoitusta koskevia kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia. Raportin tuloksia tullaan hyödyntämään alueidenkäyttölain valmistelussa ja maakuntakaavoituksen muussa kehittämisessä.Kehittämistä lainsäädäntöön, kaavojen sisältökysymyksiin sekä kaavaprosessiinSelvityksen mukaan maankäyttö- ja rakennuslain joustava sääntely on mahdollistanut maakuntakaavojen laadinnan siten, että eri alueiden tarpeet on voitu ottaa huomioon ja samalla reagoida toimintaympäristön muutoksiin. Maakuntakaavoitus on myös onnistunut tehtävässään alueidenkäyttöön liittyvien erilaisten intressien yhteensovittamisessa. Esitystavaltaan maakuntakaavat ovat kehittyneet jonkin verran yleispiirteisempään suuntaan, mikä vastaa maakuntakaavan roolia alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä.Maakuntakaavoituksen kehittämistarpeita tunnistettiin niin lainsäädäntöön, kaavojen sisältöön kuin kaavaprosessiin ja viranomaisyhteistyöhönkin liittyen. Ympäristöministeriön roolia maakuntakaavoituksessa tulisi tarkentaa. Viranomaistahojen näkemysten kerääminen ja huomioon ottaminen maakuntakaavan laadinnassa ja erityisesti kaavaehdotusvaiheessa on asia, joka on tarpeen pohtia alueidenkäyttölain valmistelun yhteydessä. Maakuntakaavan lakiin kirjattujen sisältövaatimusten selkeys ja ajantasaisuus tulisi myös tarkistaa. Julkaisuarkisto Valto: Tulevaisuuden maakuntakaava – maakuntakaavoituksen nykytila ja kehittämistarpeitaLisätietojaPetteri Katajisto
ympäristöneuvos
puh. 0295250120
[email protected]

Maakuntakaava on toimiva ja joustava suunnitteluväline maakuntien alueiden käytön suunnitteluun, mutta siihen kohdistuu myös kehittämistarpeita, selviää tuoreesta ympäristöministeriön ja maakuntien liittojen kehittämishankkeen raportista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto pitää tärkeänä ajoneuvojen kiertotalouden edistämistä. Kiertotalouteen siirtyminen vähentää ajoneuvojen elinkaarenaikaisia ympäristöhaittoja ja auttaa turvaamaan kriittisten raaka-aineiden saantia EU:ssa.Valtioneuvosto hyväksyi tänään U-kirjelmän (72/2023 vp), jossa se linjaa kantansa komission ehdotukseen ajoneuvojen kiertotalousasetukseksi. U-kirjelmä etenee seuraavaksi eduskunnan käsiteltäväksi. Valtioneuvosto kannattaa komission ehdotusta ja pitää tärkeänä sen tavoitetta edistää ajoneuvojen kiertotaloutta. Autoteollisuus kuluttaa paljon luonnonvaroja ja energiaa, mikä aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä. Kiertotalouteen siirtyminen edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä, vähentää niiden louhinnan ja prosessoinnin energiankulutusta ja auttaa turvaamaan kriittisten raaka-aineiden saantia. Ehdotettu asetus myös kasvattaa romuajoneuvojen osien uudelleenkäyttöön ja materiaalien kierrätykseen liittyvää liiketoimintaa.Ehdotus toisi tuottajavastuun piiriin henkilöautojen ja pakettiautojen lisäksi uusia ajoneuvoluokkia, kuten linja-autot, kuorma-autot ja perävaunut. Tämä tehostaisi romuajoneuvojen jätehuoltoa ja lisäisi niihin sisältyvien materiaalien kierrätystä. Tuottajavastuu tarkoittaa sitä, että ajoneuvon markkinoille saattava valmistaja, maahantuoja tai jakelija vastaa ajoneuvon jätehuollon järjestämisestä ja kustannuksista, kun siitä tulee romuajoneuvo. Valtioneuvosto korostaa, että ajoneuvojen tuottajavastuun ja romuajoneuvojen jätehuollon järjestämiseen tulee jättää kansallista liikkumavaraa. Valtioneuvosto kannattaa toimenpiteitä, joilla saadaan etämyynnin ja kuluttajien omatoimisen maahantuonnin tapauksessa toisessa maassa sijaitseva tuottaja vastaamaan tuottajavastuusta Suomessa. Valtioneuvosto painottaa, että romuajoneuvojen uudelleenkäytölle, kierrätykselle ja hyödyntämiselle asetettavien tavoitteiden tulee olla teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Tavoitteissa on myös otettava huomioon romuajoneuvoihin sisältyvät haitalliset aineet ja niitä koskeva EU:n lainsäädäntö. Valtioneuvosto pitää tärkeänä ehdotuksen tavoitetta estää romuajoneuvojen katoaminen asianmukaisen jätehuollon ulkopuolelle. Valtioneuvoston mukaan asetuksella on puututtava laittomaan vientiin myös jäsenmaiden välillä, ei vain vientiin EU:n ulkopuolelle. Käytettyjen ajoneuvojen omistajanvaihdostilanteita koskevaa sääntelyä ja ehdotettuja romuajoneuvon määrittelykriteereitä tulee selkeyttää ja pyrkiä hyödyntämään digitaalisia ratkaisuja. Sääntelystä ei saisi aiheutua kansalaisille ja yrityksille kohtuutonta taakkaa.Ajoneuvojen kiertotalous yhteen asetukseen Komission ehdottama asetus tuo yhteen ajoneuvojen suunnittelua, valmistusta ja jätehuoltoa koskevan nykyisen sääntelyn ja uudistaa sitä. Komissio ehdottaa uutta vaatimusta kierrätetyn muovin käytölle ajoneuvoissa. Ajoneuvojen valmistajille tulisi myös uusia merkintä- ja tiedonantovelvollisuuksia. Tuottajavastuun piiriin tulisi uusia ajoneuvojen valmistajia, maahantuojia ja jakelijoita. Asetus myös tarkentaisi tuottajien kustannusvastuuta, muuttaisi tuottajavastuumaksujen mukauttamista sekä lisäisi tuottajavastuun valvontaa. Komissio ehdottaa uutta romuajoneuvojen muovin kierrätystavoitetta. Nykyiseen sääntelyyn verrattuna romuajoneuvojen uudelleenkäyttö-, kierrätys- ja hyödyntämistavoitteet tiukentuisivat, sillä akut ehdotetaan suljettavan tavoitteiden ulkopuolelle. Käytettyjen ajoneuvojen omistajanvaihdoksiin ja vientiin liittyvillä toimilla pyritään estämään romuajoneuvojen katoaminen asianmukaisen jätehuollon ulkopuolelle.EU:n komissio antoi ehdotuksen ajoneuvojen kiertotalousasetukseksi 13.7.2023. Asetusta koskevat neuvottelut EU:n neuvostossa eivät ole vielä käynnistyneet.

Valtioneuvosto pitää tärkeänä ajoneuvojen kiertotalouden edistämistä. Kiertotalouteen siirtyminen vähentää ajoneuvojen elinkaarenaikaisia ympäristöhaittoja ja auttaa turvaamaan kriittisten raaka-aineiden saantia EU:ssa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suojavyöhykkeitä kohdennetaan jatkossa entistä enemmän siten, että ne ovat mahdollisimman tehokkaita vesiensuojelun kannalta. Uusi aineisto suojavyöhykkeiden kohdentamisesta otetaan käyttöön vuoden 2024 maataloustukien haussa.Suojavyöhykkeet ovat vesistöjen varsille perustettavia pysyviä nurmikasvustoja, joiden avulla vähennetään vesistöihin kohdistuvaa maataloudesta aiheutuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Nyt valmistuneen kehittämishankkeen ansiosta on luotu kartta-aineisto, joka tunnistaa ne peltolohkot, jotka edistävät tehokkaimmin vesien suojelun tavoitteita. Suojavyöhykkeiksi suositeltuihin paikkoihin voi tutustua ArcGis Online palvelussa. Aineisto on suunniteltu niin, että suojavyöhykkeitä voi perustaa pellolle, joka sijaitsee vesistön varrella, pohjavesialueella, Natura-alueella, kosteikkojen reuna-alueella, merenrannalla, merkittävällä tulvariskialueella tai lohkolla, joka on erittäin eroosioherkkä. Eroosioherkät lohkot on tunnistettu peltolohkojen eroosioherkkyyttä kuvaavan RUSLE-mallin avulla. ”Ensi keväänä uusi aineisto tullaan lisäämään vuoden 2024 tukihakua varten VIPU-palveluun. Suojavyöhyketukien haku tulee ensi vuonna olemaan mahdollista aineiston osoittamille alueille”, hankepäällikkö Åke Möller Ruokavirastosta kertoo.Kuluva CAP-kausi käynnistettiin rajatummalla kohdentamisaineistolla. Uusi aineisto täydentää CAP-kauden alussa käytössä ollutta kohdentamisaineistoa, ja aineisto sisältää jatkossa muun muassa merenrannat. Suojavyöhykkeitä ilmoitettiin vuoden 2023 tukihaussa lähes 13 000 hehtaarille, ja niitä ilmoitti noin 3500 maatilaa. CAP-suunnitelman tavoitteena on, että Suomessa on suojavyöhykkeitä 42 000 hehtaarilla vuonna 2027.”Vesien ekologinen tila oli yksi uusista arviointiperusteista”, kertoo johtava asiantuntija Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.Aineisto laadittiin laajassa hallinnonalojen välisessä yhteistyössä, jotta se täyttäisi niin vesiensuojelun kuin maataloustukien vaatimukset ja toimeenpano maanviljelijöiden käyttämään VIPU-sovellukseen olisi mahdollisimman sujuvaa. Aineiston varsinainen kehitys ja mallinnus tehtiin Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksessa. Ohjausryhmässä oli mukana ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Ruokavirasto, Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus. Lisäksi hankkeen aikana käytiin vuoropuhelua tuottajien kanssa.”Tämän projektin nopeasta käynnistymisestä ja etenemisestä haluan suuresti kiittää alueiden toimijoita sekä ympäristöministeriötä. Olen valtavan iloinen, että pääsemme esittelemään uuden kohdentamisaineiston hyvissä ajoin ennen vuoden 2024 tukihakua”, erityisasiantuntija Heini Lehtosalo maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo.Suojavyöhykkeet on Suomen CAP-suunnitelman toimenpide, jonka tavoitteena on ensisijaisesti edistää vesien suojelua ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Lisäksi suojavyöhykkeet ehkäisevät eroosiota sekä parantaa monimuotoisuutta.

Suojavyöhykkeitä kohdennetaan jatkossa entistä enemmän siten, että ne ovat mahdollisimman tehokkaita vesiensuojelun kannalta. Uusi aineisto suojavyöhykkeiden kohdentamisesta otetaan käyttöön vuoden 2024 maataloustukien haussa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomen tavoitteita kansallisista joustoista huomioitiin vielä viime metreillä. Saavutettu lopputulos vaatii huolellista analyysia. Euroopan Unionin jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja komissio pääsivät alustavaan sopuun EU:n ennallistamisasetuksesta 9.11.2023. Ennallistamisasetuksella pyritään parantamaan luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä niin suojelualueilla kuin niiden ulkopuolella.   Asetus tuo sitovia tavoitteita ja velvoitteita luonnon tilan parantamiseksi eri elinympäristöissä. Toimenpiteiden on katettava vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä ja kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä. Ennallistamisasetus koskee muun muassa soita, kosteikkoja, niittyjä, vesistöjä, metsiä, maatalousympäristöjä sekä kaupunkeja.  Suomessa tehdään jo luonnon monimuotoisuutta vahvistavia ennallistamistoimia monissa eri elinympäristöissä mm. Helmi-ohjelman ja vesiensuojelun tehostamisohjelman avulla sekä NOUSU-ohjelmassa, joka pyrkii poistamaan esteitä vaelluskalojen nousulta. Asetuksen myötä nykytoimien riittävyyttä ja kohdentumista on tarkasteltava.  Asetus edellyttää myös luonnon talouskäytön sovittamista eri elinympäristöille määritettyihin tavoitteisiin. Tällä voi olla vaikutuksia maatalouden ympäristötoimenpiteisiin sekä metsätalouden luonnonhoitoon. Lisäksi kaupunkiympäristöjä tulee viherryttää kuumuudelta suojaavien varjojen luomiseksi, tulvien torjumiseksi ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi.  Euroopan komissio antoi ehdotuksen ennallistamisasetukseksi kesäkuussa 2022. Ennallistamisasetusehdotus on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa, jonka tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä.    Suomen vaikuttaminen aktiivista – lopputulos vaatii huolellista analyysiaSuomi on vaikuttanut koko neuvotteluprosessin ajan aktiivisesti asetuksen sisältöön ja tehnyt tiiviisti yhteistyötä monien jäsenmaiden kanssa. Suomi ei tukenut neuvoston yleisnäkemystä kesäkuussa, koska Suomelle arvioitiin edelleen aiheutuvan asetuksen toimeenpanosta neuvoston yleisnäkemyksen mukaisena merkittäviä kustannuksia. Suomi on kesän ja syksyn aikana jatkanut aktiivista vaikuttamistyötä kaikilla tasoilla. ”Luontokadon pysäyttäminen on sinänsä välttämätöntä. Asetusehdotuksen kustannukset ovat kuitenkin Suomelle useimpia muita jäsenmaita korkeammat. Neuvottelujen lopputulos on Suomelle komission ehdotusta kohtuullisempi, mutta se täytyy vielä analysoida huolellisesti”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen toteaa.  Asetuksen tavoitteet huomioivat nyt paremmin jäsenvaltioiden erilaiset lähtökohdat. Luontotyyppien ennallistamistavoitteisiin on lisätty kansallista liikkumavaraa ja joustoja. Kaupunkiekosysteemien viherryttämistä koskeva velvoite ottaa nyt huomioon sen, että Suomen kaupunkialueet ovat jo verraten vihreitä. Kansallisten ennallistamissuunnitelmien laatimiseen sekä seurantaan ja raportointiin on lisätty joustoa. Lisäksi luontotyyppien heikentämiskieltoa on joustavoitettu ja heikentämiskiellosta poikkeamisen mahdollisuuksia on lisätty erityisesti uusiutuvan energian ja maanpuolustuksen vuoksi.  Mitä seuraavaksi?  Seuraavaksi komission, neuvoston ja parlamentin välisissä kolmikantaneuvotteluissa saavutettu yhteinen näkemys on vielä hyväksyttävä lopullisesti parlamentissa sekä neuvostossa. Asetuksen hyväksyntä ja tekninen valmistelu vievät aikaa siten, että asetus voisi näillä näkymin astua voimaan vuoden 2024 puolivälissä.  Kahden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta jokaisen jäsenmaan on laadittava kansallinen ennallistamissuunnitelma. Suunnitelmassa tulee asettaa tiedepohjaiset tavoitteet asetuksessa määritellyille indikaattoreille ja listata keinot, joilla tavoitteet saavutetaan. Jäsenvaltiot valitsevat itse keinot tavoitteisiin pääsemiseksi, joten valtiot voivat itse vaikuttaa toimeenpanosta syntyviin kustannuksiin. Lisätietoja  Lyydia Ylönen  
ministeri Mykkäsen erityisavustaja  
p. 044 5910 812  
[email protected]  Olli Ojala  
ympäristöneuvos  
p. 0295 250 039  
[email protected]  

Suomen tavoitteita kansallisista joustoista huomioitiin vielä viime metreillä. Saavutettu lopputulos vaatii huolellista analyysia. 

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomella on YK:n ilmastokokouksen COP28:n yhteydessä ensimmäistä kertaa oma paviljonki. Paviljongin ohjelma nostaa esille ajankohtaisia näkökulmia ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen globaalisti ja esittelee Suomessa kehitettyjä puhtaan energian innovaatioita ja ratkaisuja.YK:n COP28-ilmastokokous järjestetään Arabiemiraateissa Dubaissa 30.11.– 12.12.2023. Varsinaisten neuvottelujen rinnalla COP28 kokoaa kymmeniä tuhansia kokousosallistujia keskustelemaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja haasteista sekä myös puhtaan siirtymän luomista taloudellisista mahdollisuuksista. Kokouksen keskeisiä teemoja ovat päästöjen vähentäminen globaalisti, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmastorahoitus sekä ilmastotuhoja ja vahinkoja koskevat rahoitusjärjestelyt. Sen yhteydessä tehdään Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanon ensimmäinen, maailmanlaajuinen tilannekatsaus, joka arvioi sopimuksen toimeenpanoa ja ilmastotavoitteiden toteutumista.Suomi kumppanina ilmastonmuutoksen torjunnassaSuomen paviljonki avaa ovensa 1.12. Paviljongin ohjelmassa on kansainvälisiä ja suomalaisia puheenvuoroja ilmastonmuutokseen varautumisesta ja sopeutumisesta sekä kiertotaloudesta. Kaikkia keskusteluja voi seurata suorana lähetyksenä Suomen paviljongin verkkosivulla.  Paneelikeskusteluissa käsitellään esimerkiksi digitalisaation yhteyksiä ilmastoon. Monet puhtaan energian teknologiat, mukaan lukien 5G-verkot, johtavat metallien ja mineraalien kysynnän räjähdysmäiseen kasvuun lähivuosina. Suomalaiset yritysedustajat yhdessä kansainvälisten kumppanien kanssa kertovat, miten kiertotalous auttaa hyödyntämään raaka-aineita kestävästi. Suomen paviljongissa esitellään myös yritysten kehittämiä sään ääri-ilmiöiden, kuten hurrikaanien ja tulvien, varoitusjärjestelmiä. Paviljonkia isännöi yrityksille kansainvälistymisen rahoitusta ja palveluja tarjoava Business Finland kumppaneinaan Climate Leadership Coalition (CLC), Keskuskauppakamari ja Elinkeinoelämän keskusliitto.Paviljongin ohjelmaan osallistuu noin 20 suomalaista yritystä, joukossa muun muassa Nokia, Outokumpu, Stora Enso ja Kone. Lisäksi mukana on lukuisia muita toimijoita kuten Sitra, kansalaisjärjestöjä ja ministeriöiden edustajia. Ympäristöministeriö on aktiivisesti mukana valmisteluissa.

Suomella on YK:n ilmastokokouksen COP28:n yhteydessä ensimmäistä kertaa oma paviljonki. Paviljongin ohjelma nostaa esille ajankohtaisia näkökulmia ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen globaalisti ja esittelee Suomessa kehitettyjä puhtaan energian innovaatioita ja ratkaisuja.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Kansainvälistä muovisopimusta koskevat neuvottelut jatkuvat 13.-19. marraskuuta Nairobissa. Neuvotteluissa käsitellään ensi kertaa luonnosta sopimuksen tekstiksi, ja tavoitteena on edetä sopimuksen sisältöä koskeviin keskusteluihin ja sovittaa yhteen eri maiden kantoja.Neuvottelukomitean puheenjohtajan Gustavo Meza-Cuadran laatima sopimustekstiluonnos eli nollaluonnos toimii neuvotteluiden pohjana. Nollaluonnos on laadittu aikaisempien keskusteluiden ja jäsenmaiden näkemysten perusteella. Sopimuksen nollaluonnoksessa on otettu huomioon EU:n toivomalla tavalla kattavasti muovin ja muovituotteiden kaikki elinkaaren vaiheet, kuten tuotanto, kulutus, kierrätys, päästöt ja jätehuolto. Luonnos sisältää myös ensimmäisiä konkreettisia vaihtoehtoja sopimuksen artikloiksi. Lisäksi nollaluonnokseen sisältyy ehdotuksia muun muassa sopimuksen rahoituksesta, toimeenpanon tuen keinoista sekä muovisaastumisen ehkäisytoimissa edistymisen seuraamisesta. Nairobissa on tarkoitus perustaa neuvotteluryhmät käsittelemään tarkemmin tiettyjä sopimuksen yksityiskohtia. Euroopan unioni tavoitteena on, että neuvotteluryhmät voivat jatkaa työtään myös Nairobin ja seuraavan Kanadan Ottawassa huhtikuussa 2024 pidettävän neuvottelukokouksen välillä. EU tavoittelee myös valtuutusta puheenjohtajalle laatia seuraava, laajennettu sopimustekstiluonnos Ottawan kokouksessa käsiteltäväksi. Neuvottelukomitean tehtävänä on laatia oikeudellisesti sitova muovisopimus. EU kannattaa sopimukseen sitovia velvoitteita muun muassa ongelmallisten ja tarpeettomien muovituotteiden rajoittamiselle. EU tukee myös puheenjohtajan nollaluonnokseen sisältyviä ehdotuksia muovituotteiden jätehuollon, lajittelun ja kierrätyksen kehittämiseksi sekä yhteisten kestävän tuotesuunnittelun kriteereiden laatimista.  Suomen pääneuvottelija Tuulia Toikka ympäristöministeriöstä odottaa Nairobin neuvotteluista haastavia. ”Aiemmissa kokouksissa on edetty ajoittain hitaasti sisältökysymyksissä. Kokousta varten laadittu nollaluonnos tarjoaa kuitenkin uudenlaisia mahdollisuuksia edetä konkreettisesti ”, Toikka kertoo.”Maiden näkemykset ovat olleet eriäviä tietyissä avainkysymyksissä, kuten muovisopimuksen soveltamisalan ja keskeisten velvoitteiden suhteen. Kaikki maat eivät esimerkiksi halua sitovia muovintuotantoa ja muovituotteiden valmistamista koskevia toimia vaan ne painottavat mieluummin kiertotalouden kehittämistä ja jätehuoltotoimia.  EU puolestaan tukee muovin elinkaaren alkupäätä koskevia velvoitteita ja  muovintuotannon vähentämistä koskevan tavoitteen asettamista”, Toikka sanoo.YK:n ympäristökokous (UNEA) perusti maaliskuussa 2022 hallitustenvälisen neuvottelukomitean kansainvälisen muovisopimuksen neuvottelemiseksi. Neuvottelukomitean tulisi laatia sopimus, joka kattaa muovin koko elinkaaren ja muovin aiheuttaman pilaantumisen kaikkialla ympäristössä, mukaan lukien meriympäristössä. Neuvottelukomitean tulisi saada työnsä päätökseen vuoden 2024 loppuun mennessä, ja sopimus on tarkoitus hyväksyä diplomaattisessa konferenssissa keväällä 2025. Nairobin kokous on neuvottelukomitean kolmas kokous.

Kansainvälistä muovisopimusta koskevat neuvottelut jatkuvat 13.-19. marraskuuta Nairobissa. Neuvotteluissa käsitellään ensi kertaa luonnosta sopimuksen tekstiksi, ja tavoitteena on edetä sopimuksen sisältöä koskeviin keskusteluihin ja sovittaa yhteen eri maiden kantoja.

Lähde: ym.fi