NordenBladet — Suomen ympäristökeskuksen ja ympäristöministeriön vuoden 2021 lopussa julkaisema opas luontoselvityksen laadinnan ja luontovaikutusten arvioinnin tueksi on päivitetty vastaamaan kesäkuussa 2023 voimaan tullutta uutta luonnonsuojelulakia. Uudistetun oppaan tavoitteena on edeltäjänsä tavoin edistää laadukkaan luontotiedon kertymistä, luonnonarvojen huomioon ottamista ja siten luonnon monimuotoisuuden turvaamista.Kaikessa luontoa muuttavassa toiminnassa tulee selvittää ja ottaa huomioon sen alueen luonnonarvot, jolle suunniteltu toiminta ja sen vaikutukset kohdistuvat. Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi – opas tekijälle, tilaajalle ja viranomaiselle ohjeistaa alueiden käyttöön liittyvissä hankkeissa ja suunnitelmissa tehtävien luontoselvitysten laatimista ja luontovaikutusten arviointia. Ohjeistus tähtää siihen, että luonnonarvot selvitetään oikea-aikaisesti ja riittävän laajasti ja niihin kohdistuvat vaikutukset arvioidaan kattavasti. ”Tarve luontoselvitysoppaalle on edelleen kasvanut. Vihreän siirtymän hankkeita suunnitellaan ja käynnistetään kiihtyvää tahtia. EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteet, vuonna 2024 odotettava ennallistamisasetus ja uuteen luonnonsuojelulakiin sisältyvä vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio edellyttävät luonnon monimuotoisuuden huomioimista ja luontoarvojen selvittämistä monien toimijoiden tarpeisiin”, sanoo ympäristöneuvos Hanna-Leena Keskinen ympäristöministeriöstä.”Toivomme, että oppaan toinen painos saavuttaa mahdollisimman nopeasti paitsi kaikki aiemmat, myös laajenevan joukon uusia käyttäjiä. Kattava opas tukee luontoselvitysten tilaajien ja tekijöiden sekä viranomaisten työtä laadukkaan luontotiedon kerryttämisessä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä”, Keskinen toteaa. Luontoselvitys tarkoittaa tietyn alueen luonnonarvojen selvittämistä. Luontoselvitykseen sisältyviä työvaiheita ovat muun muassa olemassa olevien tietojen kokoaminen, maastotyöt selvitysalueella, arvottaminen ja suositusten antaminen sekä tulosten raportointi.Luontovaikutusten arviointi sisältää vaikutusten tunnistamisen, vaikutusten merkittävyyden arvioinnin sekä mahdollisten lieventävien toimenpiteiden tarkastelun. Oppaassa tarkastellaan lisäksi erikseen kaavoitusmenettelyyn, YVA- ja SOVA-lainsäädäntöön sekä Natura-arviointiin liittyviä luontovaikutusten arvioinnin erityispiirteitä.Opas on päivitetty uuden luonnonsuojelulain mukaiseksiOppaan sisältö on päivitetty vastaamaan kesäkuussa 2023 voimaan astunutta uutta luonnonsuojelulakia sekä sen nojalla annettuja luonnonsuojeluasetusta ja asetusta vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta. ”Oppaan sisältämät aihekokonaisuudet ovat säilyneet ennallaan, mutta tekstit on käyty läpi kauttaaltaan. Samalla on tarkennettu esimerkiksi metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen ja rauhoitettujen lajien asemaa luontoselvityksessä sekä ohjeita maastotyöskentelyyn”, kuvailee vanhempi tutkija Katariina Mäkelä Suomen ympäristökeskuksesta.Selvitysalueelta tunnistettujen luonnonarvojen tärkeysjärjestykseen asettamista, eli arvottamista, esittelevää lukua on ajantasaistettu. Myös Natura-arvioinnin ohjeistusta on selvennetty ja tarkennettu. Oppaaseen aiemmin sisältynyt luettelo luontoselvityksiä ja luontovaikutusten arviointia tukevista oppaista, ohjeista ja paikkatietoaineistoista on siirretty hankkeen verkkosivuilleLUOPAS-hankkeen verkkosivu | SYKE.fiHyvin laadittu tarjouspyyntö on pohja riittävälle luontoselvitykselle  Luontoselvitysoppaan päivityksessä on täsmennetty selvityksen tilaajan ohjeistusta sekä tilaajan ja luontoselvityksen tekijän välisiä vastuita. Opas antaa suosituksia hyviksi käytännöiksi tarjouspyyntöjen laadintaan, luontoselvitysten toteuttamiseen ja luontovaikutusten arviointiin. Suositusten tavoitteena on luonnonarvojen asianmukainen, riittävä ja asiantunteva selvittäminen. Riittävä luontoselvitys on myös hyvä pohja asianmukaiselle luontovaikutusten arvioinnille.Opas on päivitetty Syken, ympäristöministeriön ja useiden asiantuntijoiden yhteistyönä. Opas julkaistaan sähköisessä muodossa.Mäkelä, K. & Salo, P. Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi. Opas tekijälle, tilaajalle ja viranomaiselle. 2. korjattu painos. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 43/2023.Samaan aikaan oppaan toisen painoksen kanssa julkaistaan oppaan sisältöjä esittelevien ohjevideoiden sarja (linkit videoihin alla). Videot käsittelevät muun muassa luontoselvityksen tilaamista, selvityksen tietosisällön määrittelyä sekä tietojen tallennusta ja raportointia. Mikä on luontoselvitys?Milloin tarvitsen luontoselvityksen? Miten tilaan luontoselvityksen? Mitä luontoarvoja luontoselvityksessä selvitetään?Mitä luontoselvitysraportti kertoo? Miten luontoselvityksen aineistot tulisi tallentaa? Mikä on luonnonarvojen yleisselvitys? LisätietojaKatariina Mäkelä
vanhempi tutkija
Suomen ympäristökeskus
p. 029 5251 443
[email protected]Pälvi Salo 
suunnittelija
Suomen ympäristökeskus
p. 029 5252 152
[email protected]Hanna-Leena Keskinen
ympäristöneuvos
ympäristöministeriö
p. 029 5250 096
[email protected]

Suomen ympäristökeskuksen ja ympäristöministeriön vuoden 2021 lopussa julkaisema opas luontoselvityksen laadinnan ja luontovaikutusten arvioinnin tueksi on päivitetty vastaamaan kesäkuussa 2023 voimaan tullutta uutta luonnonsuojelulakia. Uudistetun oppaan tavoitteena on edeltäjänsä tavoin edistää laadukkaan luontotiedon kertymistä, luonnonarvojen huomioon ottamista ja siten luonnon monimuotoisuuden turvaamista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on päättänyt korottaa ensiasunnon ostajille tarkoitetun ASP-korkotukilainan enimmäismääriä. Enimmäismäärät nousevat asunnon sijaintikunnasta riippuen 15 000–25 000 eurolla. Tavoitteena on helpottaa ensiasunnon ostamista tai rakentamista. Uudet enimmäismäärät ovat voimassa 1.4.2024.Asuntosäästöpalkkiojärjestelmän (ASP) on tarkoitus kannustaa säästämiseen ja helpottaa ensimmäisen asunnon ostoa. Pääministeri Orpon hallitus linjasi ASP-enimmäismäärien korottamisesta budjettiriihessä osana asuntorakentamista vauhdittavia toimia syyskuussa 2023. Mahdollisuus saada aiempaa suurempi laina kannustaa osaa ensiasunnon ostajista hankkimaan tarpeitaan vastaavan asunnon ASP-korkotukilainan avulla.”Suurin osa nuorista aikuisista haaveilee omistusasunnosta, mutta ensiasunnon ostaminen on viime vuosina lykkääntynyt. ASP-lainojen enimmäismääriä nostamalla tavoittelemme sitä, että ensiasunnon ostaminen ASP-lainalla olisi hieman helpompaa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.Uudet lainan enimmäismäärät eri sijaintikunnissaHelsinki        230 000 euroa
Espoo, Vantaa, Kauniainen        185 000 euroa
Tampere, Turku        160 000 euroa
Muut kunnat        140 000 euroaSuurin korotus tulee Espoon, Kauniaisten ja Vantaan alueelle, jossa tällä hetkellä yli kolmannes ASP-lainalla ensiasunnon ostajista nostaa enimmäismäärän lainaa. Enimmäismäärät nousevat myös muilla alueilla. Yksittäisen ostajan lainamäärä määräytyy jatkossakin ostettavan asunnon ja säästöjen sekä toisaalta lainansaajan maksukyvyn ja taloudellisen tilanteen mukaan.Lausuntokierroksella ASP-korkotukilainan enimmäismäärien korottamista pidettiin tarpeellisena. Lausunnonantajat toivat esiin useita enimmäismääriin liittyviä ja muita ASP-järjestelmän kehittämistarpeita. Ne otetaan huomioon ASP-lainsäädännön laajemmassa kehittämishankkeessa, joka on käynnistynyt ympäristöministeriössä.Valtioneuvoston päätöksetASP-lainsäädännön kehittämistä voi seurata Hankeikkunassa.Enimmäismäärien korotus HankeikkunassaLisätietojaEmma-Stina Vehmanen
ministerin erityisavustaja
p. 040 847 1992
[email protected]Satu Eronen
hallitussihteeri
p. 0295 250 180
​​​​​​​[email protected]

Valtioneuvosto on päättänyt korottaa ensiasunnon ostajille tarkoitetun ASP-korkotukilainan enimmäismääriä. Enimmäismäärät nousevat asunnon sijaintikunnasta riippuen 15 000–25 000 eurolla. Tavoitteena on helpottaa ensiasunnon ostamista tai rakentamista. Uudet enimmäismäärät ovat voimassa 1.4.2024.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön ja Kaupan liiton välinen green deal -sopimus on vähentänyt nopeasti muovikassien ja -pussien määrää. Tuoreen arvioinnin mukaan vuoden 2020 jälkeen muovisten kantokassien kulutus on kuitenkin kääntynyt pieneen kasvuun, ja vähennystavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2025 mennessä edellyttää lisätoimia.Vuonna 2022 sopimuksen piirissä olevien muovikassien kulutus oli noin 56 kassia henkilöä kohden vuodessa. Suomessa noin 3 600 päivittäis- ja erikoistavarakaupan myyntipistettä on sitoutunut muovikassisopimuksen tavoitteisiin, kuten siihen, että vuoden 2025 loppuun mennessä muovikasseja kulutetaan enintään 40 kappaletta suomalaista kohden vuodessa.Ympäristöministeriön Suomen ympäristökeskuksella teettämän väliarvioinnin mukaan muovisten kantokassien kulutus laski vuoteen 2020 saakka, mutta sen jälkeen kulutus on kääntynyt lievään kasvuun. Ohuiden hedelmä- ja vihannespussien määrä on vähentynyt vuodesta 2017 vuoteen 2022 noin 38 %. Perinteisen muovisten kauppakassien määrä on vastaavassa ajassa laskenut vain n. 9 %. Kaiken kaikkiaan kulutus on laskenut vuodesta 2017.Muovikassisopimuksen alkuvuosina ympäristöministeriö, Kaupan liitto ja sopimuksessa mukana olevat yritykset kampanjoivat yhteisellä Omat kassit mukana -viestintäkampanjalla, jonka tavoitteena oli vähentää muovikassien kulutusta ja roskaamista sekä lisätä tietoisuutta kestävästä kulutuksesta. Kuluttajat ovat muoveista käydyn keskustelun ja kampanjoinnin seurauksena muuttaneet kulutuskäyttäytymistään, mutta työtä on vielä tehtävä paljon, jotta muovikassien kulutuksessa saavutetaan vähennystavoitteet. ”Muovikassien käytön vähentäminen on helppo ja konkreettinen tapa vähentää muovin kulutusta omassa arjessa. Muovikassisopimus on tärkeä osa laajaa EU- ja kansainvälistä toimintaa, joka tähtää muovien aiheuttamien haittojen vähentämiseen ”, erityisasiantuntija Salla Koivusalo ympäristöministeriöstä sanoo.Kauppa kannustaa vähentämään muovikassien kulutusta myös jatkossa”Muovikassien käytön väheneminen eteni mallikkaasti vuoteen 2020, mutta covid-epidemia muutti kulutuskäyttäytymistä. Kaupan yritykset pyrkivät saavuttamaan EU-direktiivin mukaisen tavoitteen 40 kassista kuluttajaa kohden. Nykytilanteeseen nähden 15 kassia vähemmän vuosittain kansalaista kohden on kunnianhimoinen tavoite saavutettavaksi parissa vuodessa”, Kaupan liiton johtava asiantuntija Marja Ola kertoo.Sopimuksen tavoitteista pidetään kiinni ja niitä varten on suunniteltu toimia. Muovikassien kulutukseen liittyvää asiakasviestintää tehostetaan vuosina 2024–2025. Myös muita kulutuksen vähentämiseen kannustavia toimenpiteitä on tulossa, ja niistä pääsevät kertomaan aikanaan kaupan yritykset. Suomen ympäristökeskuksen tekemän väliarvioinnin mukaan muovikassien maksullisuus ja hinnoittelu ovat olleet tehokkaimmat keinot kulutuksen vähentämiseksi. Jotta vähennystavoitteet saavutetaan, tarvitaan lisää tietoa kuluttajakäyttäytymisestä sekä konkreettisia toimenpiteitä, joilla kannustetaan kuluttajia muuttamaan käyttäytymistä.”Tavoite voidaan saavuttaa yhteistyössä kaupan asiakkaiden kanssa. Kannustamme siihen, että ruokaostoksilla siirryttäisiin pysyvästi käyttämään uudelleenkäytettäviä kestokasseja kertakäyttöisten kassien sijasta. Tähän meistä jokainen voi vaikuttaa omassa arjessa,” Ola korostaa.Ympäristöministeriön ja Kaupan liiton välinen green deal -muovikassisopimus solmittiin vuonna 2016, ja se on voimassa vuoden 2025 loppuun.  Ympäristöministeriö teettää väliarvioinnit kaikista vapaaehtoisista sopimuksista. Näin voidaan seurata toimien vaikuttavuutta ja tuloksia sekä arvioida, miten toimet etenevät sopimuksen loppukauden aikana. Väliarvioissa esitetään myös muutosehdotuksia. 

Ympäristöministeriön ja Kaupan liiton välinen green deal -sopimus on vähentänyt nopeasti muovikassien ja -pussien määrää. Tuoreen arvioinnin mukaan vuoden 2020 jälkeen muovisten kantokassien kulutus on kuitenkin kääntynyt pieneen kasvuun, ja vähennystavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2025 mennessä edellyttää lisätoimia.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt ympäristöministeriön ylijohtajan virkaan Veli-Matti Uskin 5.2.2024–4.2.2029 väliseksi ajaksi. Ylijohtaja toimii ministeriön ilmasto- ja ympäristönsuojeluosaston päällikkönä.Ilmasto- ja ympäristönsuojeluosasto vastaa asioista, jotka koskevat ilmastonmuutosta, teollisuuden ympäristönsuojelua, ilmansuojelua, kiertotalouden edistämistä ja jätehuoltoa, kemikaalien ympäristöhaittojen ehkäisemistä, maaperän pilaantumista sekä ympäristövahinkojen ehkäisemistä, jälkihoitoa ja korvaamista. Ylijohtajan virkaan tänään 18.1.2024 nimitetty Veli-Matti Uski on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri. Uski on työskennellyt vuodesta 2020 lähtien ympäristölupavastuualueen johtajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Aiemmin hän on toiminut Itä-Suomen aluehallintovirastossa useissa tehtävissä; vuonna 2019 ympäristöneuvoksena ja ympäristövastuualueen johtajana, ja vuosina 2014–2019 ympäristölakimiehenä sekä 2017–2019 vesiluvat-yksikön päällikkönä. Lisäksi Uski on työskennellyt Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa.Ylijohtajan virkaa haki määräajassa 24 henkilöä.LisätietojaJuhani Damski
kansliapäällikkö
ympäristöministeriö
[email protected]

Valtioneuvosto on nimittänyt ympäristöministeriön ylijohtajan virkaan Veli-Matti Uskin 5.2.2024–4.2.2029 väliseksi ajaksi. Ylijohtaja toimii ministeriön ilmasto- ja ympäristönsuojeluosaston päällikkönä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Vuonna 2004 käynnistynyt Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma juhlii kaksikymppisiään. Laajasti hyödynnetty ja usein tunnustuksin palkittu työ jatkuu kolmatta vuosikymmentä vastaten aikamme suurimpiin haasteisiin.Velmu-ohjelma kerää tietoa vedenalaisten luontotyyppien, lajien ja eliöyhteisöjen esiintymisestä Suomen merialueilla. Ohjelma tukee Itämeren meriluonnon suojelua ja kestävää käyttöä sekä kartuttaa kokonaisvaltaista ymmärrystä Itämeren luonnosta. Velmun ansiosta on saatu yleiskuva Suomen merialueen lajien ja luontotyyppien levinneisyydestä sekä merenpohjan ominaisuuksista. Velmun kartoitusten avulla on muun muassa tunnistettu Suomen meriluonnon arvoalueet eli rannikkomme luonnon ekologisesti ja biologisesti arvokkaimmat alueet.Velmu-tietoa käytetään merialueiden suojelutarpeen määrittelyssä, suojelualueiden hoidon ja käytön suunnittelussa, lajien ja luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa sekä merialuesuunnittelussa. Euroopan komissio myönsi Velmulle arvostetun Natura 2000 –palkinnon vuonna 2020.  Luontokadon on viimeisen 20 vuoden aikana ymmärretty olevan ilmastonmuutoksen ohella maapallon suurin uhka. Meri muuttuu jatkuvasti globaalin ympäristönmuutoksen myötä ja siksi meriekosysteemiä koskevan tiedon tarve on entisestään kasvanut. Uutta tietoa tarvitaan ilmaston huomioivan suojelun ja ennallistamisen tueksi. Luotettavaa luontotietoa tullaan tarvitsemaan myös luonnon huomioimisessa kansallisessa tilinpidossa sekä esimerkiksi ihmisen biodiversiteettijalanjäljen arvioinnissa. Ihmisen toiminta uhkaa luonnon monimuotoisuutta – elämästä vedenpinnan alla tarvitaan lisää tietoaSuurimman uhan vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuudelle aiheuttaa ihmisen toiminta. Itämeren vedenalaisen luonnon suojelemiseksi tarvitaan tekoja sekä merellä että maalla: esimerkiksi ravinteet ja roskat päätyvät maalta mereen muun muassa jokien ja rantojen kautta. Rehevöityminen muodostaa yhä suurimman uhan Itämeren eliöille, mutta sen rinnalle on tullut uusia ratkottavia ongelmia. Eräs vedenalaisen meriluonnon suojelua koskeva ajankohtainen kysymys on merituulivoima. Työssä ekologisen kestävyysmurroksen eteen on tärkeää tiedostaa, että kaikella ihmisen toiminnalla on vaikutuksia ekosysteemeihin. Velmu-tiedon avulla onkin voitu tunnistaa merialueita, joille tuulivoimaa voidaan sijoittaa ilman, että meriluontoa vakavasti vahingoitetaan. Meriluonnosta kerättyä tietoa hyödyntämällä eri intressejä voidaan sovittaa yhteen hidastaen samalla ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Kestävät ratkaisut vaativat tieteellisen tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa, muistuttaa ympäristöneuvos Penina Blankett ympäristöministeriöstä.”Velmu kerää ja tuottaa tietoa, jota hyödyntämällä meidän on mahdollista pyrkiä sekä ihmisen että luonnon kannalta parhaisiin ratkaisuihin”, Blankett sanoo.Uudistettu karttapalvelu on aiempaa helppokäyttöisempiVelmu-karttapalvelu on uudistettu. Karttapalvelun tekniikka ajanmukaistettiin ja samalla palvelulle suunniteltiin uusi ulkoasu. Nyt julkaistavassa versiossa on toteutettu toiminnallisuudet, jotka käyttäjäkyselyiden avulla määritettiin palvelun tärkeimmiksi. Nämä liittyvät erityisesti aineistojen visuaaliseen tarkasteluun sekä aineistojen ominaisuustietojen käyttöön. Kehitystyö jatkuu edelleen ja palveluun lisätään toiminnallisuuksia, jotka liittyvät etenkin sen käyttöön merialuesuunnittelutyössä. Uudesta palvelusta kerätään käyttäjäkokemuksia, joiden perusteella päätetään jatkokehityskohteista. Karttapalvelusta julkaistaan myöhemmin myös ruotsinkielinen versio. Velmu-karttapalvelu | Suomen ympäristökeskusVelmua ohjaa ympäristöministeriö ja koordinoi Suomen ympäristökeskus. Kenttätöistä vastaavat erityisesti Metsähallituksen Luontopalvelut, Geologian tutkimuskeskus sekä Luonnonvarakeskus. Mukana ovat myös rannikon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja Åbo Akademi sekä ajoittain myös muita yliopistoja, korkeakouluja ja konsulttiyrityksiä. Ohjausryhmässä toimivat ympäristöministeriön lisäksi puolustusministeriö, valtiovarainministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Väylävirasto, Merivoimien esikunta, Rajavartiolaitos ja Museovirasto.Lisätietoja Penina Blankett
ympäristöneuvos 
p. 029 525 0058
[email protected]Karttapalvelusta toivotaan palautetta sähköpostitse osoitteeseen [email protected].

Vuonna 2004 käynnistynyt Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma juhlii kaksikymppisiään. Laajasti hyödynnetty ja usein tunnustuksin palkittu työ jatkuu kolmatta vuosikymmentä vastaten aikamme suurimpiin haasteisiin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen julkaisema alueidenkäytön kehityskuva tarjoaa tietoa alue- ja yhdyskuntarakenteen nykytilasta ja tulevaisuudesta suunnitelmien ja päätöksenteon tueksi. Kehityskuvasta järjestetään esittely- ja keskustelutilaisuus 1.2.2024.”Aikamme suuret haasteet, kuten ilmastonmuutos, luontokato ja saastuminen liittyvät toisiinsa. Alueidenkäytön kehittäminen on yksi keino, jolla haasteita voidaan ratkaista yhdessä kestävästi. Tähän kehityskuvatyö antaa tärkeän panoksensa. Kehityskuva on ympäristöministeriön virkanäkemys, joka on laadittu laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa”, sanoo ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski.Kehityskuvan mukaan nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä alue- ja yhdyskuntarakenteen on kestettävä muutoksia, sopeuduttava niihin ja uudistuttava kestävällä tavalla. Haasteet liittyvät muun muassa ilmastonmuutokseen, luontokatoon, kaupungistumiseen, alueiden eriytyvään kehitykseen, väestörakenteen muutoksiin, globalisaatioon, digitalisaatioon tai koronapandemian tapaisiin äkillisiin kriiseihin ja murroksiin. Julkinen talous asettaa yhä tiukempia raameja alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämiselle.Kehityskuvan mukaan koko maan aluerakennetta on kehitettävä siten, että eri alueiden vahvuuksia hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Kehityskuvassa on tunnistettu, että kasvavilla kaupunkiseuduilla kasvua täytyy hallita ja väestöään menettävien alueiden on sopeuduttava palveluiden kysynnän kausivaihteluun. Yhdyskuntarakennetta on eheytettävä edelleen täydennysrakentamisella. Samalla elinympäristön laatua on parannettava ja huolehdittava kestävistä liikkumismahdollisuuksista sekä viherympäristön laadusta ja saavutettavuudesta. Mahdollisuuksia alueidenkäytön kehittämiseen tuo esimerkiksi digitalisaation aikaansaama paikkariippumattomuus. Etelä-Suomen verkostometropolia kehittämällä voidaan vahvistaa koko Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.Kehityskuvatyön tuloksia voidaan hyödyntää monilla eri yhteiskunnan sektoreilla sekä hallinnon tasoilla kunnista valtion toimintaan. Se tukee esimerkiksi alueidenkäytön, liikennejärjestelmän, palveluverkon, asumisen ja valtiontalouden suunnittelua. Kehityskuvaa hyödynnetään myös alueidenkäyttöä koskevan lainsäädännön ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamisessa.Alueidenkäytön kehityskuvalla haetaan jatkuvuutta, järjestelmällisyyttä ja vaikuttavuutta alue- ja yhdyskuntarakenteen seurantaan, ennakointiin ja suuntaamiseen. Työstä on tarkoitus tehdä jatkuvaa. Vuosittain seurataan alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitystä keskeisten muuttujien kautta. Neljän vuoden välein tehdään arvio muutostekijöistä ja mahdollisista kehityskuluista, joihin kestävän kehityksen kannalta on varauduttava. Vastaavasti tavoitteita, toimia ja ohjauskeinoja päivitetään neljän vuoden välein.Ympäristöministeriö järjestää kehityskuvan julkistustilaisuuden 1.2.2024 kello 9–11 Teamsin välityksellä. Tilaisuudessa ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijat kertovat kehityskuvatyön keskeisistä havainnoista ja tuloksista, minkä lisäksi sidosryhmien edustajat pitävät omat kommenttipuheenvuoronsa. Sidosryhmät ovat olleet tiiviisti mukana kehityskuvan laadinnassa muun muassa ympäri Suomen järjestetyissä työpajoissa.Alueidenkäytön kehityskuva, Suuntaa kestävälle alue- ja yhdyskuntarakenteelle | julkaisuarkisto ValtoAlueidenkäytön kehityskuvan julkistustilaisuus 1.2.2024

Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen julkaisema alueidenkäytön kehityskuva tarjoaa tietoa alue- ja yhdyskuntarakenteen nykytilasta ja tulevaisuudesta suunnitelmien ja päätöksenteon tueksi. Kehityskuvasta järjestetään esittely- ja keskustelutilaisuus 1.2.2024.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Muovisten kertakäyttöisten annospakkausten green deal -sopimukseen on sitoutunut riittävä määrä yrityksiä. Tänä vuonna yritykset määrittelevät itselleen kunnianhimoiset vähennystavoitteet. Suomessa tarvitaan lisätoimia EU:ssa asetettujen muovipakkausjätteen kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi.”On tärkeää, että keskeisten toimialojen yritykset sitoutuvat mukaan vähentämään muovin kulutusta. Kun vähennämme yhteistyössä muovipakkausten kulutusta, voimme vähentää muovituotteiden aiheuttamia haitallisia ympäristövaikutuksia”, sanoo erityisasiantuntija Salla Koivusalo ympäristöministeriöstä. Muovijätteen vähentäminen vaatii konkreettisia toimia, jotka huomioivat koko muovin elinkaaren. ”On tärkeää löytää keinoja pakattujen elintarvikkeiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi, pakattujen tuotteiden ja pakkausten ympäristövaikutuksia pitää kuitenkin aina tarkastella kokonaisuutena”, sanoo toimitusjohtaja Antro Säilä Suomen Pakkausyhdistyksestä.  Muovisten kertakäyttöisten annospakkausten vähentämiseen on sitoutunut riittävä määrä yrityksiä”Olemme iloisia siitä, että yhteistyöllä saimme aikaan kokonaisuuden, jonka puitteissa tarjolla olevista toimenpiteistä yritykset voivat valita parhaiten omaan toimintaansa sopivat keinot ja elintarvikealan merkittävimmät yritykset lähtivät lopulta rohkeasti mukaan omilla sitoumuksillaan”, kertoo vastuullisuuden ja kestävän kehityksen johtaja Satumaija Levón Elintarviketeollisuusliitosta.Sopimuksen toimialakohtaiset kattavuustavoitteet on saavutettu. Vähintään kaksi kolmas osaa merkittävimmistä Elintarviketeollisuusliiton jäsenyrityksistä on sitoutunut mukaan vapaaehtoiseen sopimukseen. Matkailu- ja ravintolapalveluiden ravintola- ja kahvila-alan liikevaihdon yrityksistä vähintään kolmas osa on sitoutunut mukaan. Jokainen Päivittäistavarakaupan jäsenyritys on myös mukana. Lisäksi kaikki Suomen Pakkausyhdistyksen merkittävimmät kotimaiset pakkausvalmistajat ovat sitoutuneet mukaan sopimukseen. Kattavuustavoitteet perustuvat VTT:n tekemään esiselvitykseen eri toimialojen muovituotteiden ympäristövaikutuksista. Seuraavaksi työ jatkuu määrällisten tavoitteiden asettamisellaVuoden 2024 aikana sitoutuneet yritykset määrittelevät itselleen kunnianhimoiset vähennystavoitteet vuoden 2026 loppuun. Sekä Päivittäistavarakauppa että Matkailu- ja Ravintolapalvelut korostavat tiedon jakamisen merkitystä. ”Uudelleenkäytettävien take-away pakkausten käyttöönotto päivittäistavarakaupan myymälöissä tarjoaa hyvän mahdollisuuden vähentää kertakäyttöisiä annospakkauksia. Käytännön kokeilujen perusteella voidaan asettaa konkreettisia vähennystavoitteita, kun kaupan yritykset saavat tietoa pakkausten uudelleenkäytön tehokkaista toimintamalleista, ympäristövaikutuksista ja ennen kaikkea asiakkaiden valmiudesta muuttaa ostokäyttäytymistään”, sanoo johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakaupasta.”Matkailu- ja ravintolapalveluiden puolelta vapaaehtoiseen sopimukseen liittyi aluksi joukko suuria yrityksiä. Tarkoituksenamme on löytää ja kehittää toimivia ratkaisuja kertakäyttöisten muoviastioiden vähentämiseksi. Jaamme tietoa hyvistä käytännöistä kaikkien jäsenyritystensä käytettäväksi. Yritykset kannustavat myös kuluttajia tekemään muovin käyttöä vähentäviä ratkaisuja”, kertoo varatoimistusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi MaRasta. Muovien aiheuttamia haittoja pyritään vähentämään sekä EU-tasolla että kansainvälisesti Muovisten kertakäyttöisten annospakkausten green deal -sopimuksen lisäksi muita muovin kulutuksen vähentämiseen tähtääviä vapaaehtoisia sopimuksia ovat muovikassisopimus sekä rakentamisen muoveja koskeva sopimus. Myös muovitiekartan toimilla edistetään muovien kiertotaloutta koko arvoketjussa. Muovisten kertakäyttöisen annospakkausten -green deal sopimus on Ympäristöministeriön, Elintarviketeollisuusliiton, Matkailu- ja Ravintolapalveluiden, Päivittäistavarakaupan sekä Pakkausyhdistyksen välinen. Vapaaehtoisessa sopimuksessa etsitään tehokkaita keinoja ja toimivia toimintamalleja kertakäyttöisten muovipakkausten vähentämiseksi. Sopimuksen taustalla on EU-direktiivi, joka edellyttää jäsenmaita vähentämään muovisten kertakäyttöisten annospakkausten käyttöä.

Muovisten kertakäyttöisten annospakkausten green deal -sopimukseen on sitoutunut riittävä määrä yrityksiä. Tänä vuonna yritykset määrittelevät itselleen kunnianhimoiset vähennystavoitteet. Suomessa tarvitaan lisätoimia EU:ssa asetettujen muovipakkausjätteen kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Päästöttömät työmaat green deal -sopimuksen väliarvioinnin mukaan sopimuksen välitavoitteet on saavutettu lähes kokonaan. Arvioinnin mukaan työkoneiden sähköistyminen toimisi keskeisenä keinona irtaantua fossiilisten polttoaineiden käytöstä kokonaan.Sopimuksen väliarvioinnin mukaan 93 % kyselyyn vastanneista arvioi sopimuksen välitavoitteiden toteutuvan täysin tai osittain. Päästötön työmaa -konsepti on käytössä kaikilla sopimuksen toimijoilla ja osana toimintaa. Seurantajärjestelmät ovat toiminnassa sekä puolet toimijoiden työmaista ovat osittain fossiilivapaita. Lisäksi työmailla on otettu käyttöön vähimmäisvaatimuksena Stage IV -luokan täyttävät työkoneet ja Euro VI -luokan täyttävät kuorma-autot haitallisten pakokaasupäästöjen vähentämiseksi.Väliarvioinnin mukaan konekannan sähköistyminen toimisi keskeisenä keinona saavuttaa sopimuksen loput tavoitteet. Konekannan sähköistymistä haastaa sähköisten koneiden kehitys ja saatavuus sopimuksen edellyttämässä tahdissa. Sähköistymisen vauhdittamiseksi tarvitaan lisää sitoumuksen tekeviä toimijoita. Uudet toimijat lisäävät kunnianhimon tasoa uusilla toimilla sekä asettamalla kunniahimoisempia tavoitteita. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan konkreettisia toimia ja kehitysehdotuksia. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös tulosten ja vaikuttavuuden kattavaa arviointia. Sopimuksen kunnianhimoisista tavoitteista pidetään kiinniPäästöttömät työmaat -sopimuksen tavoitteiden mukaan mukana olevien toimijoiden työmaiden tulee olla vapaita fossiilisista polttoaineista vuonna 2026, eli vuoden 2025 loppuun mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että vuoden 2030 loppuun mennessä 50 % työmailla käytettävistä koneista ja työmaiden kuljetuksista toimii sähköllä, biokaasulla tai vedyllä. Sopimukselle asetut tavoitteet kannustavat jatkossakin kehittämään toimintaa ja rakentamaan yhteistyötä tutkimuslaitosten sekä yrityskentän kanssa.Päästöttömät työmaat -sopimus solmittiin työmailla syntyvien päästöjen vähentämiseksi. Sopimus voi auttaa taakanjakosektorin päästöjen vähentämistä.Ympäristöministeriö, Senaatti-kiinteistöt sekä Espoo, Helsinki, Turku ja Vantaa solmivat vuonna 2020 vapaaehtoisen sopimuksen. Myöhemmin mukaan ovat liittyneet Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy ja Helen Oy. Ympäristöministeriön tukena sopimuksen toimeenpanossa toimii valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomaisen osaamiskeskus KEINOn kautta. Ympäristöministeriöllä on sitoutunut toteuttamaan väliarvioinnit kaikista vapaaehtoisista sopimuksista. Näin voidaan seurata toimien vaikuttavuutta ja tuloksia sekä arvioida, miten toimet etenevät sopimuksen loppukauden aikana. Päästöttömät työmaat -sopimuksen väliarviointi tehtiin Yrkeshögskolan Novia, byggmästare (YH)/rakennusmestari –tutkinnon opinnäytetyönä, yhteistyössä KEINO-osaamiskeskuksen kanssa

Päästöttömät työmaat green deal -sopimuksen väliarvioinnin mukaan sopimuksen välitavoitteet on saavutettu lähes kokonaan. Arvioinnin mukaan työkoneiden sähköistyminen toimisi keskeisenä keinona irtaantua fossiilisten polttoaineiden käytöstä kokonaan.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Maankäytön muutosmaksun lainsäädäntöä valmistelemaan asetettu työryhmä on luovuttanut loppuraporttinsa sekä siihen liittyvän vaikutusten arvioinnin maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön kansliapäälliköille. Asiakirjat on julkaistu myös valtioneuvoston hankeikkunassa.Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman hyväksymisen yhteydessä kesällä 2022 pääministeri Sanna Marinin hallitus päätti käynnistää lisätoimia, joilla edistettäisiin silloisen hallitusohjelman ja ilmastolain tavoitteita hiilinielujen kasvusta sekä Suomen hiilineutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2035 mennessä.  Yhtenä toimenpiteenä käynnistettiin rakentamista ja pellonraivausta koskevan maankäytön muutosmaksun lainsäädännön valmistelutyö.Työryhmän laatima ehdotus maankäytön muutosmaksusta olisi veroluonteinen ohjauskeino, jota sovellettaisiin metsämaan raivaamiseen muuhun käyttöön. Ehdotettu maksun suuruus olisi 500 euroa täydeltä 10 aarilta eli 5 000 euroa hehtaarilta. Maksu olisi sama riippumatta jatkokäytöstä. Alle puolen hehtaarin yksittäiset alueet jäisivät lain soveltamisalan ulkopuolelle. Asemakaava-alueet olisi rajattu maksun ulkopuolelle. Lakiesitystä ei viimeistelty työryhmän toimikauden aikana, joten sen mahdollinen käyttöönotto vaatisi vielä lisävalmistelua.Lisäksi työryhmä tunnisti useita erilaisia keinoja ja niiden yhdistelmiä, joilla pyritään vähentämään metsäkatoa. Metsäkadolla tarkoitetaan metsän muuttamista muuhun maankäyttöön. Suomessa metsäkatoala on ollut keskimäärin noin 12 000–14000 ha vuodessa, josta hieman yli puolet rakentamiseen ja noin kolmannes maatalouteen.Työryhmän tunnistamia ohjauskeinoja ovat muun muassa:Euroopan unionin metsäkatoasetus,yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) ehdollisuuden vaatimukset uusille lohkoille,tilusjärjestelyt sekämaankäyttöpäätösten vaikutusarviointien kehittäminen.Työryhmä on syksyn 2023 aikana arvioinut maankäytön muutosmaksun käyttöönoton vaikutuksia. Vaikutusarvion tarkoituksena on toimia päätöksenteon tukena sekä havainnollistaa, miten maankäytön muutosmaksu täydentäisi olemassa olevia maankäyttösektorin ohjauskeinoja, mikä olisi maksun potentiaalinen ilmastovaikutus ja miten se vaikuttaisi toteutuessaan erilaisissa hankkeissa.Maankäytön muutosmaksu muodostaisi raivaushankkeille lisäkustannuksen, joka kannustaa metsänraivausta vähentäviin vaihtoehtoihin silloin kun niitä on tarjolla. Ohjausvaikutus olisi merkittävämpi pellonraivauksesta aiheutuvan metsäkadon hillitsemisessä kuin rakentamisesta aiheutuvan metsäkadon hillitsemisessä.Pääministeri Petteri Orpon hallitus on ohjelmassaan linjannut, että maankäytön muutosmaksun käyttöönotto vaikutusarvioidaan. Hallitus ei ole sopinut jatkoaskelista tai maksun käyttöönoton valmistelusta.Maankäytön muutosmaksua valmistelleen työryhmän loppuraporttiMaankäytön muutosmaksun käyttöönoton vaikutusten arviointi Työryhmän asettamispäätös ja pöytäkirjat valtioneuvoston hankeikkunassa

Maankäytön muutosmaksun lainsäädäntöä valmistelemaan asetettu työryhmä on luovuttanut loppuraporttinsa sekä siihen liittyvän vaikutusten arvioinnin maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön kansliapäälliköille. Asiakirjat on julkaistu myös valtioneuvoston hankeikkunassa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Maailman talousfoorumin (World Economic Forum, WEF) 54. vuosikokous järjestetään Sveitsin Davosissa 15.–19. tammikuuta. Suomea kokouksessa edustavat ulkoministeri Elina Valtonen ja ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. Kokouksen teemana on luottamuksen rakentaminen. Osallistuminen kokoukseen antaa ministereille mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia useiden valtioiden edustajien, tutkijoiden ja liike-elämän vaikuttajien kanssa sekä tuoda esille Suomen ajattelua politiikan ajankohtaiskysymyksissä.Muun ohjelmansa ohella ulkoministeri Valtonen osallistuu 16. tammikuuta julkiseen paneelikeskusteluun otsikolla Securing an Insecure World, jossa keskustellaan ratkaisuista lisätä globaalia turvallisuutta jatkuvien konfliktien, ilmastonmuutoksen, hidastuneen talouskasvun ja uusien teknologioiden värittämässä toimintaympäristössä. Ulkoministeri Valtosen ohella paneelikeskusteluun osallistuvat muun muassa Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg, Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock, Saudi-Arabian ulkoministeri Faisal bin Farhan Al Saud sekä Nigerian ulkoministeri Yusuf Tuggar.Maailman talousfoorumi kerää yhteen yli 100 hallitusta ympäri maailmaa, kaikki merkittävät kansainväliset organisaatiot, 1000 yksityisen sektorin toimijaa, sekä kansalaisyhteiskunnan johtajat sekä kansainvälisen ja kansallisten medioiden edustajat.LisätietojaUlkoministeriö:Eemil Nuuttila, ministeri Valtosen erityisavustaja, puh. 0295 351 066, [email protected]Ympäristöministeriö:Emma-Stina Vehmanen, ministeri Mykkäsen erityisavustaja, puh. 040 847 1992, [email protected]

Maailman talousfoorumin (World Economic Forum, WEF) 54. vuosikokous järjestetään Sveitsin Davosissa 15.–19. tammikuuta. Suomea kokouksessa edustavat ulkoministeri Elina Valtonen ja ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.

Lähde: ym.fi