NordenBladet — Suomessa tarvitaan systemaattisempaa tietoa maapolitiikan keinovalikoiman käytöstä. Aalto-yliopiston selvityksen mukaan nykyiset julkiset tietovarannot eivät tue kaavoituksesta aiheutuvan arvonnousun ja sen jakautumisen tarkastelua ja maankäyttöpoliittisten ohjauskeinojen muutosten vaikutusarviointia.Kaavoituksen vaikutus yksittäisen kiinteistön arvoon syntyy välittömästi erilaisten käyttötarkoitusten sallimisen tai kieltämisen kautta ja välillisesti ulkoisvaikutusten kautta. Maapoliittisilla keinoilla vaikutetaan siihen, kenelle ja missä suhteessa kaavoituksesta aiheutuva arvonnousu jakautuu.Suomessa keskeisimpiä välittömän arvonnousun jakamisen keinoja ovat julkinen maan kehittäminen ja siihen liittyvä maanhankinta sekä maankäyttösopimukset. Näistä julkinen maan kehittäminen on tyypillisintä uusilla asemakaava-alueilla, kun taas maankäyttösopimuksia käytetään tyypillisesti kaavamuutosten yhteydessä. Kummastakaan keinosta ei ole saatavilla systemaattista tietoa, joka mahdollistaisi keinovalikoiman muutosten luotettavan vaikutusarvioinnin. Etenkin maankäyttösopimusten osalta kuntien käytänteet esimerkiksi sopimuskynnysten ja maksujen suuruuden osalta vaihtelevat, eikä kerättyjen maksujen yhteydestä yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin ole tietoa.Selvityksessä havaittiin, että maapolitiikan keinovalikoiman vaikutuksia voidaan arvioida vain hyvin karkealla tasolla tai haarukoiden vaikutusten todennäköistä mittakaavaa erilaisista lähteistä. Vaikutusarvioinnin edellytysten parantamiseksi tietoa tarvittaisiin etenkin kunnalle koituvista kaavan toteuttamisen kustannuksista, maankäyttösopimusten perusteista sekä maan arvosta, arvonnoususta ja sen jakamisesta. Raportissa suositellaan maankäyttöpolitiikkaan liittyvän taloudellisen raportoinnin systemaattista kehittämistä sekä eri aineistolähteissä havaittujen erojen selvittämistä.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Suomessa tarvitaan systemaattisempaa tietoa maapolitiikan keinovalikoiman käytöstä. Aalto-yliopiston selvityksen mukaan nykyiset julkiset tietovarannot eivät tue kaavoituksesta aiheutuvan arvonnousun ja sen jakautumisen tarkastelua ja maankäyttöpoliittisten ohjauskeinojen muutosten vaikutusarviointia.
Lähde: ym.fi