NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut valtionavustushaun, jossa haettavissa on 4,9 miljoonaa euroa lukutaitoa ja lukemisen kulttuuria vahvistaviin toimiinperusopetuksen yläluokille. Avustuksella tuetaan nuorten lukutaitovalmiuksia yhteiskunnassa toimimiseen. Hakuaika päättyy 21.5.Erityisavustuksella vahvistetaan vieraskielisten ja heikomman lukutaidon omaavien perusopetuksen 7 – 9 luokan oppilaiden lukutaitoa, jotta he voisivat saada perustaidot opiskeluun ja yhteiskunnassa pärjäämiseen. Avustuksella tasoitetaan osaltaan myös koronaepidemian aiheuttamia vaikutuksia lukutaidon oppimisessa.Erityisavustusta voidaan käyttää opettajien ja avustajien palkkakustannuksiin lukutaidon opetuksessa. Avustuksella voidaan luokissa muodostaa lukutaitoa edistäviä ryhmäjakoja. Avustusta voi käyttää myös eriytettyyn opetukseen ja kirjahankintoihin.-Lukutaito on kaiken oppimisen perusedellytys, mutta erot hyvien ja heikkojen lukijoiden välillä kasvavat. Oppimiserojen kasvaminen ei ole mikään luonnonlaki, vaan asia jonka ratkaisemiseksi on tehtävä päättäväisesti töitä. Meidän tavoitteemme on varmistaa hyvät elämässä ja töissä riittävät perustaidot jokaiselle lapselle ja nuorelle, sanoo opetusministeri Jussi Saramo.Valtion erityisavustusta voidaan myöntää kunnille ja kuntayhtymille ja yksityisille yhteisöille, joilla on perusopetuksen järjestämislupa. Sekä kansainvälisten että kansallisten oppimistutkimusten mukaan suomalaisten perusopetusikäisten oppilaiden oppimistulokset ovat laskeneet ja asenteet oppimista kohtaan heikentyneet. Tutkimusten mukaan lasku näkyy erityisesti lukutaidossa, joka muodostaa pohjan lapsen ja nuoren osaamisen kartuttamiselle.Avustushakuun

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston kanslia julkisti lokakuussa 2020 kilpailun presidentti Mauno Koiviston muistomerkin suunnittelemiseksi. Teosehdotuksia vastaanotettiin määräaikaan mennessä 111.Kilpailun tulokset julkistetaan keskiviikkona 1. syyskuuta 2021. Kolme parasta ehdotusta palkitaan niin, että voittaja saa 20 000 euroa, toiseksi sijoittuva 15 000 euroa ja kolmanneksi sijoittuva 10 000 euroa. Lisäksi palkintolautakunta voi jakaa kaksi 5 000 euron tunnustuspalkintoa.Tavoitteena on, että muistomerkki on valmis ja sijoitettu paikalleen Pikkuparlamentin puistoon 25.11.2023, jolloin tulee kuluneeksi 100 vuotta presidentti Koiviston syntymästä.Palkintolautakunnan muodostaa presidentti Mauno Koiviston muistomerkkitoimikunta, jonka puheenjohtaja on pääministeri emeritus Paavo Lipponen. Jäsenet ovat:Timo Lankinen, alivaltiosihteeri, valtioneuvoston kanslia (varapuheenjohtaja)
Antti Ahlava, arkkitehti, professori, Aalto-yliopisto
Heikki Allonen, diplomi-insinööri, omaisten edustaja
Pirjo Sanaksenaho, professori, Aalto-yliopisto                                                                             
Sami Sarvilinna, kansliapäällikkö, Helsingin kaupunki                                                                 
Maija Tanninen-Mattila, taidemuseon johtaja, HAM Helsingin taidemuseosekä Suomen Taiteilijaseuran nimeäminä taiteilijajäseninä:Kaarina Kaikkonen, kuvanveistäjä                                         
Antti Tanttu, kuvataitelijaPalkintolautakunnan sihteereinä toimivat lainsäädäntöneuvos Sanna Helopuro ja johtava asiantuntija Tiina-Kaisa Laakso-Liukkonen valtioneuvoston kansliasta. Kilpailun välityshenkilönä toimii kilpailuasiamies Aura Lehtonen Suomen Taiteilijaseurasta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n ulkoministereiden huhtikuun kokouksen pääaiheita ovat Etiopian ja Ukrainan tilanteet. Ulkoasiainneuvoston epävirallisessa videokokouksessa Suomea edustaa ulkoministeri Pekka Haavisto. Ulkoministerit keskustelevat myös Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleban kanssa.Ulkoministerit kuulevat Etiopia-keskustelun yhteydessä katsauksen ulkoministeri Haavistolta hänen EU:n edustajana huhtikuun alussa tekemästään toisesta matkasta Etiopiaan, Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin. Ulkoministeri Haaviston toiminta on keskeinen osa EU:n vaikuttamistyötä väkivaltaisuuksien ja sotatoimien lopettamiseksi Tigrayn alueella. Lisäksi EU:n tulee jatkaa tukeaan rauhanomaisten ratkaisujen löytämiseksi alueellisesti Grand Ethiopian Renaissance Dam (GERD) -patoneuvotteluissa sekä Etiopian ja Sudanin rajakiistaa koskevassa kysymyksessä.Ukraina-keskustelu keskittyy jännitteiden viimeaikaiseen kiristymiseen Venäjän sotilaallisen läsnäolon lisäännyttyä Itä-Ukrainan konfliktialueen lähellä sekä Venäjään laittomasti liitetyllä Krimin niemimaalla. Suomen tavoitteena on vahvistaa EU:n yhtenäinen tuki Ukrainalle, sen suvereniteetille ja alueelliselle koskemattomuudelle sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen puitteissa sekä toimille jotka tähtäävät sotilaallisten jännitteiden lieventymiseen alueella. Lisäksi keskustellaan Ukrainan uudistusprosessista. EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell on kutsunut Ukrainan ulkoministeri Kuleban keskusteluun jäsenmaiden ulkoministerien kanssa kokouksen yhteydessä.Kokouksessa käsitellään lisäksi ajankohtaisina aiheina muun muassa Mosambikia, Valko-Venäjää, Myanmaria, Georgiaa, EU-Intia -suhteita ja Iranin JCPOA-ydinsopimuksen tilannetta.Lisätietoa:Ulkoministerin diplomaattiavustaja Turo Mattila, p. +358 295 350 613
Eurooppakirjeenvaihtaja Matti Nissinen, p.  +358 295 351 780
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected] 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on myöntänyt 1 710 425 euroa nuorten harrastus- ja kesätoiminnan sekä kesäyrittäjyyden lisäämiseen ja kehittämiseen. Avustuksilla tuetaan nuorten toimintaa järjestävien kesätyöntekijöiden lyhytaikaista palkkaamista sekä nuorten kesäyrittäjyyttä ja työelämätaitoja.Nuorisoalan järjestöille osoitetuilla avustuksilla lisätään lapsille ja nuorille tarkoitettua harrastustoimintaa vuoden 2021 kesällä. Avustusta sai 15 hanketta yhteensä 283 425 euroa.Liikunnan 15 aluejärjestöä jakavat saamansa miljoona euroa avustuksina edelleen urheiluseuroille, jotka työllistävät ja osallistavat nuoria erilaisiin kesätöihin. Aluejärjestöt työllistävät jonkin verran myös itse nuoria erilaisiin tehtäviin.Avustettavalla toiminnalla lisätään lasten ja nuorten fyysistä aktiivisuutta ja liikunnallisuutta sekä lisätään toiminnan laatua, kun palkattavien apuohjaajien avulla voidaan lisätä ryhmiä ja ryhmissä yksilöllistä ohjausta ja huomiota.Nuorten harrastus- ja kesätoiminnan lisäämiseen ja kehittämiseen myönnettyä avustusta saa käyttää ainoastaan palkattavien työntekijöiden palkoista tai palkkioista aiheutuviin kuluihin. Avustusta ei saa käyttää jo palvelussuhteessa olevan työntekijän palkkaukseen tai palkkioihin.– Kaikki tiedämme, että korona-aika on ollut raskasta lapsille ja nuorille. Siksi tulevana kesänä on vielä tavallistakin tärkeämpää tarjota lapsille ja nuorille matalan kynnyksen mielekästä vapaa-ajan toimintaa ja kesätöitä. Olen tyytyväinen, että eri toimijat ovat lähteneet aktiivisesti mukaan ja tarttuneet haasteeseen lisätä nuorten kesätyö- ja kesätoimintamahdollisuuksia, sanoo ministeri Annika Saarikko.Nuorten kesäyrittäjyystaitojen tukemisella lisätään nuorten yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Avustusta sai neljä hanketta yhteensä 427 000 euroa. Avustamisessa on kiinnitetty erityistä huomiota kesätyötä vailla oleviin nuoriin ja siihen, että erilaisista taustoista tulevilla nuorilla on mahdollisuus osallistua hankkeisiin.– Kesäyrittäjyys on nuorelle hyvä tapa tutustua työelämään. Samalla nuori oppii tärkeitä työelämä- ja yrittäjyystaitoja, ministeri Saarikko sanoo.Myös seurakunnille avustusta kesätyöntekijöiden palkkaamiseenOpetus- ja kulttuuriministeriö on lisäksi avannut avustushaun uskonnollisille yhdyskunnille kesätyöntekijöiden palkkaamiseen. Tavoitteena on lisätä kesätyöpaikkojen määrää tulevana kesänä. Avustuksiin voidaan käyttää yhteensä 500 000 euroa.Avustusta voivat hakea uskonnonvapauslaissa tarkoitetut uskonnolliset yhdyskunnat, joita ovat evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkko ja rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat. Hakuaika päättyy 21.4.2021.– Seurakunnat ovat jo nykyisin tärkeitä nuorten työllistäjiä ja monien ensimmäiset kesätyökokemukset syntyvät seurakuntien tekemän työn piirissä. Tämän tuen myötä voimme tavoittaa entistä isomman määrän nuoria kaikkialla Suomessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sairaanhoitopiirit, Ahvenanmaan keskussairaala ja Puolustusvoimat saavat koronaviruksen pikatestejä vastikkeetta koronaviruspandemian torjumiseksi ja hillitsemiseksi.Suomi saa pikatestejä niin sanotun EU:n hätäapuvälineen rahoittamana lahjoituksena. EU:n komissio on tehnyt sopimuksen, jolla jäsenmaihin hankitaan yhteensä 20 miljoonaa pikatestiä. Suomen osuus tästä on 250 000 pikatestiä.Kun pikatestejä saadaan jaettua sairaanhoitopiirien kautta nopeasti terveydenhuollon yksiköihin, voidaan testauskapasiteettiä lisätä. Lisäksi testaustuloksia saadaan nopeammin ja seulontatoimintaa voidaan tehostaa altistumistilanteissa esimerkiksi työpaikoilla, kouluissa, asuntoloissa ja palveluasumisen yksiköissä. Pikatestit ovat jo käytössä Suomen länsirajalla, mutta niiden käyttöä on perusteltua laajentaa myös muille raja-asemille.Alustavan suunnitelman mukaan sairaanhoitopiirit saisivat pikatestejä paitsi ilmaisemansa kiinnostuksen, myös sen mukaan, kuinka paljon niiden alueella on tehty antigeenitestejä. Jakelumäärät voisivat kuitenkin muuttua ajankohtaisten tarpeiden ja käytön mukaan.Mikä pikatesti?Sairaanhoitopiirien, Ahvenanmaan ja Puolustusvoimien saamat pikatestit ovat antigeenitestejä. Antigeenitestien tekeminen ei vaadi koulutettua laboratoriohenkilöstöä eikä erikoistunutta laboratoriota. Antigeenitestejä voi tarvittaessa tehdä myös vieritestinä päivystyspisteessä tai hoitopaikassa. Antigeenitestien tulos valmistuu 15–30 minuutissa.Lisätietoaylilääkäri Kari S. Lankinen, [email protected]

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Positiivisesta luottotietorekisteristä on monia hyötyjä sekä kuluttajille, luotonantajille että koko rahoitusmarkkinalle, kertoo Pellervon taloustutkimuksen ja Vaasan yliopiston selvitys. Se vähentäisi ylivelkaantumisen riskiä, parantaisi kuluttajien asemaa markkinoilla ja lisäisi rahoitusmarkkinoiden vakautta. Lisäksi se auttaisi kuluttajia oman talouden hallinnassa.Selvitys valmistui tausta-aineistoksi positiivisen luottotietorekisterin perustamista koskevalle hankkeelle, joka on parhaillaan käynnissä oikeusministeriössä ja valtiovarainministeriössä.Tutkimuksessa selvitettiin positiivisen luottotietorekisterin vaikutuksia kuluttajiin, luotonantajiin ja koko talouden toimintaan. Rekisteri tarjoaisi luotonantajille tiedot luotonhakijoiden tuloista, luottojen määrästä ja suuruudesta. Viranomaiset ja velalliset saisivat nähtäväksi myös tiedot luottojen kustannuksista, kuten marginaaleista. Näin se auttaisi kattavan kuvan muodostamista kotitalouksien velkaantumisesta.Tutkimuksen mukaan rekisteri tuottaisi runsaasti hyötyjä.  Se parantaa lainanhakijan mahdollisuutta kilpailuttaa eri palveluntarjoajia. Samalla se avaa mahdollisuuden luotonsaantiin heille, jotka eivät sitä aiemmin saaneet esimerkiksi riskiprofiilin epäselvyyden vuoksi. Se vähentää ylivelkaantumisriskiä, kun henkilö ei voi ottaa velkaa monelta luotonantajalta muiden luotonantajien tietämättä. Lisäksi vakuuksien käyttö luototuksessa voi vähentyä.”Kuluttajien mahdollisuudet saada luottoa voivat rekisterin myötä parantua, mutta osalle kuluttajista huonontuakin. Luotonantajat pystyvät tulevaisuudessa hinnoittelemaan luoton tarkemmin asiakkaan todellista riskiä vastaavaksi. Tämä epävarmuuden poistaminen tulisi johtaa edullisempiin lainakustannuksiin. Toisaalta korkeampiriskisille asiakkaille asiakaskohtainen marginaali voi nousta”, sanoo selvityksestä vastannut tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen.Rekisterillä on myös merkitystä kuluttajien talousosaamiselle. Osalla kuluttajista voi olla puutteellinen ymmärrys lainojensa suuruuden tai kuukausittaisten lainanhoitokustannusten määrästä. Rekisteri auttaa heitä kokonaistilanteen hahmottamisessa.”Toisaalta ylivelkaantuminen saa usein alkunsa erilaisista riippuvuuksista tai vaikkapa irtisanomisesta, avioerosta tai muusta shokista. Tällaisiin tilanteisiin rekisteri ei tietenkään kykene vastaamaan”, professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta sanoo.Rekisteri auttaa luotonantajaa hallitsemaan riskejäLuotonantajien näkökulmasta positiivinen luottotietorekisteri tehostaa luotonmyönnön prosessia, säästää kuluja ja auttaa luottoriskin hallinnassa. Samalla se lisää rahoitusmarkkinoiden vakautta.Luotonantajille rekisterin käynnistäminen, sen vaatimat muutokset järjestelmissä ja vuosittainen ylläpito tuovat myös kustannuksia. Jos rekisterin raportit ovat kalliita, se rasittaa ennen kaikkea suurten asiakasmäärien ja pienten luottojen tarjoajia.”Kokonaisuudessaan kustannusrasitus vaikuttaa kohtuulliselta, mutta se voi vaikuttaa haitallisesti erityisesti pieniin toimijoihin ja nostaa luoton hintaa niiden asiakkaille”, arvioi Olli-Pekka RuuskanenPositiivinen luottotietorekisteri vaikuttaa myös laajempaan markkinarakenteeseen. Rekisteri alentaa alalle tulon esteitä ja lisää kilpailua tai kilpailun uhkaa. Se voi lisätä pankkikonttoreiden keskittymistä ja vähentää niiden lukumäärää haja-asutusalueilla.Vaikutuksia myös maksuhäiriömerkintöihin ja korkokattoonTutkimuksen mukaan positiivinen luottotietorekisteri voisi epäsuorasti vaikuttaa myös korkokattoon sekä kuluttajien maksuhäiriömerkintöihin.”Tällä hetkellä maksuhäiriömerkintä rajoittaa merkittävällä tavalla kuluttajien taloudellista toimintaa ja voi haitata muun muassa työllistymistä. Luottotiedon lisääntyminen voisi pienentää todennäköisyyttä ylipäänsä saada maksuhäiriömerkintä ja voisi oikeuttaa lyhyemmät merkintäajat. Toisaalta merkintäajan lyheneminen voi myös vähentää rekisterin käyttökelpoisuutta”, toteaa Olli-Pekka Ruuskanen.Kulutusluottojen korkokatto asetettiin ensin 20 prosenttiin syyskuussa 2019, ja sitä laskettiin 10 prosenttiin heinäkuussa 2020. Katto on saattanut vähentää velkaantumista, mutta samalla se ajaa kuluttajia ottamaan tarpeisiinsa nähden ylisuuria lainoja ja sulkee pienituloisia kuluttajia luottomarkkinoiden ulkopuolelle.Professori Panu Kalmin mukaan tiedon lisääntyminen positiivisen luottorekisterin avulla voisi lievittää näitä kielteisiä vaikutuksia. Maltillisesti velkaantuneet pienituloiset voisivat saada helpommin luottoa, ja koron lisäksi voitaisiin säännellä esimerkiksi kuluttajan kokonaisvelkaantumista. Näin ollen positiivinen luottorekisteri voisi mahdollistaa korkokaton maltillisen noston.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistuntojen ja tasavallan presidentin esittelyn 16.4.2021 päätösaineistot on julkaistu valtioneuvoston verkkosivuilla.Valtioneuvoston yleisistunto 16.4.2021
Tasavallan presidentin esittely 16.4.2021
Valtioneuvoston yleisistunto 16.4.2021

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on 16. huhtikuuta muuttanut asetusta vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista (ns. covid-19- rokotusasetus). Asetus täsmentää Suomen aiempaa rokotusjärjestystä. Samalla rokottajien joukkoa laajennetaan. Rokotuksia voidaan lisäksi väliaikaisesti kohdentaa alueellisesti yhdenmukaisin ja avoimesti määritellyin epidemiologisin perustein.Asetus tulee voimaan 19.4.2021. Asetuksen rokotusten alueellista kohdentamista koskeva 2 a § on määräaikainen, ja se on voimassa 31.5.2021 saakka.Rokotukset etenevät ikäryhmittäinRiskiryhmien, sosiaali- ja terveydenhuollon koronapotilaita hoitavan henkilökunnan ja iäkkäiden henkilöiden rokottamisen jälkeen muut ihmiset rokotetaan koko maassa ikäryhmittäin. Rokotukset toteutetaan iän mukaan alenevassa rokotusjärjestyksessä: 60-69-vuotiaat, 50-59-vuotiaat, 40-49-vuotiaat, 30-39-vuotiaat ja 16-29-vuotiaat.Asetuksen mukaan rokotuksen voi jatkossa antaa pistoksena myös hammaslääkäri. Lisäksi sen voi ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena vastedes antaa terveydenhuollon ammattiin eli lääkäriksi, hammaslääkäriksi, sairaanhoitajaksi, terveydenhoitajaksi tai kätilöksi opiskeleva henkilö. Edellytyksenä on, että hän on saanut asianmukaisen rokotuskoulutuksen. Aiemmin rokotuksen sai antaa vain lääkäri tai rokotuskoulutuksen saanut sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai kätilö.Rokotuksia voidaan kohdentaa väliaikaisesti alueellisesti Rokotteita voidaan asetuksen mukaan väliaikaisesti kohdentaa alueellisesti. Tämä ei ole aiemman asetuksen mukaan ollut mahdollista. Alueellista kohdentamista koskeva muutos on väliaikainen, ja se on voimassa 31.5.2021 asti.Rokotteita voidaan jatkossa kohdentaa yhdenmukaisin ja avoimesti määritellyin epidemiologisin perustein. Asetukseen kirjatuissa kohdentamisen periaatteissa on otettu huomioon rokotteiden saatavuus Suomeen ja logistiset haasteet. Asetus takaa sen, että jokainen alue saa rokotteita.Jatkossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) olisi jaettava Suomeen saapuvat Modernan rokotteen toimituserät ja kolmasosa AstraZenecan rokotteen toimituseristä niille sairaanhoitopiireille, joissa todennettuja tartuntoja on ollut vähintään 100/100 000 asukasta kohti rokotteiden toimituserän jakamista edeltäneiden 14 päivän aikana. Rokotteita jaetaan näiden sairaanhoitopiirien kesken siten, että rokotemäärissä otetaan huomioon alueen väestömäärän lisäksi yhtä suurella painotuksella rokotteiden jakamista edeltäneiden 14 päivän aikana alueella todennettujen tartuntojen ja erikoissairaanhoitoon joutuneiden määrät.Lisäksi alueellinen kohdentaminen edellyttää, että riskiryhmillä ja yli 70-vuotiailla henkilöillä on ollut mahdollisuus saada ensimmäinen rokoteannos. Kohdentaminen ei saa estää tai viivästyttää henkilöä saamasta rokotussuojan muodostumiseen tarvittavaa tehosterokotetta. Asetusluonnos oli lausunnoilla 1.-13.4.2021. Lausuntoja saatiin yhteensä 51 kappaletta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-ministerivaliokunnan kokouksessa perjantaina 16. huhtikuuta oli esillä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelma, EU:n ja Mercosur-maiden sopimuksesta sekä EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.EU-ministerivaliokunta käsitteli komission maaliskuussa julkaisemaa tiedonantoa, joka käsittelee Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevaa toimintasuunnitelmaa. Tiedonanto on pääaiheena Eurooppa-neuvoston jäsenten sekä Euroopan tason työmarkkinaosapuolten sosiaalialan huippukokouksessa Portossa 7. toukokuuta, ja seuraavana päivänä Eurooppa-neuvoston jäsenten on määrä hyväksyä sitä koskeva julkilausuma. Tiedonannon tavoitteena on tehostaa vuonna 2017 hyväksytyn sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanoa. Suomi tukee pilaria koskevan toimintasuunnitelman laatimista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Asetuksen muutos tulee voimaan 19. huhtikuuta klo 00. Ravitsemisliikkeiden avaaminen 29.3.-18.4. vallinneen sulun jälkeen toteutetaan siten, että pahimmilla epidemia-alueilla rajoitukset ovat tiukimmat. Alueiden rajoituksia muutetaan epidemiatilannetta vastaavaksi viikoittain muuttamalla valtioneuvoston asetusta.Rajoituskokonaisuutta tarkastellaan valtakunnallisen epidemiatilanteen pohjalta ensimmäisen kerran kaksi viikkoa rajoitusten alkamisen jälkeen erityisesti terassien, ruokaravintoloiden ja kiihtymisvaiheen alueiden rajoitusten osalta. Rajoitusten lieventämisen edellytys on epidemian suotuisan kehityksen jatkuminen.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset Ahvenanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Lapissa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla 19.4.2021 lukienRavintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa käytössä on 75 % asiakaspaikoista. Asiakaspaikkarajoitus ei koske Ahvenanmaan maakuntaa.Anniskelu päättyy klo 22 ja ravitsemisliikkeet saavat olla auki klo 05-23. Lisäksi näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke ja tanssiminen ovat kiellettyjä.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla 19.4. lukienRavintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, käytössä on kolmasosa asiakaspaikoista. Alkoholia saa anniskella klo 7-17, ja sallittu aukioloaika on klo 05-18. Muissa ravintoloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Anniskelu on sallittu klo 7-17 ja sallittu aukioloaika on klo 05-19. Myös näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke ja tanssiminen ovat kiellettyjä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi