NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö järjestää avoimen webinaarin kuntoutuksen uudistamisesta. Tule kuulemaan ja keskustelemaan kuntoutuksen hankkeiden etenemisestä. Tilaisuus on kaikille avoin, eikä siihen tarvitse ilmoittautua. Liity webinaariin tästä linkistä. Ohjelma12.00 – 12.10 Tervetuloa 12.10 – 12.30 Tilaisuuden avaus – johtaja Liisa Siika-aho, STM 12.30 – 12.50 Työ- ja toimintakykytieto käyttöön – projektipäällikkö Mervi Pättikangas, THL 12.50 – 13.20 Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisfoorumin (KunFo) tilannekatsaus – foorumin pj Anna-Liisa Salminen, Kela 13.20 – 13.30 Nostoja chatista Tauko 13.45 – 14.10 Lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjautumisen perusteet – projektipäällikkö Ulla Kolomainen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 14.10 – 14.30 Kuntoutusta kehitetään sote -keskuksissa – erityisasiantuntija Anne Kanto-Ronkanen, STM 14.30 – 14.45 Nostoja chatista Tauko 14.55 – 15.20 Lapset, nuoret ja kuntoutus – erityisasiantuntija Riina-Maria Leskelä, STM 15.20 – 15.50 Pyydetyt kommenttipuheenvuorot:Vammaisfoorumi, Sari Kuosmanen, toiminnanjohtaja, LihastautiliittoHyvinvointiala HALI ry, Mika Pekkonen, lääketieteellinen johtaja, VerveSusanna Melkas, ylilääkäri HUS Neurokeskus, neurologisen kuntoutuksen apulaisprofessori Helsingin yliopisto, Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys KUTKE ry:n puheenjohtaja15.50 – 16.00 Päätös
NordenBladet — Puutuoteteollisuuden yritysten liikevaihto oli lähes kymmenen miljardia euroa vuonna 2019. Puutuoteteollisuus työllisti lähes 25 500 työntekijää, ja alalla toimi reilu 2 400 yritystä. Julkisen puurakentamisen tavoitteiden sekä Suomen tavoitteen hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä odotetaan rohkaisevan alan kysyntää.Saha- ja puutavaran valmistuksesta kertyi liikevaihtoa yhteensä 8,54 miljardia euroa ja huonekalujen valmistuksesta 1,36 miljardia euroa vuonna 2019. Tiedot selviävät 19.4.2021 julkistetusta puutuoteteollisuutta käsittelevästä toimialaraportista.Hiilineutraaleille ratkaisuille on kysyntääSuomen tavoitteena on hiilineutraalius vuonna 2035. Vuonna 2020 valmistui 13 eri teollisen toimialan laatimat toimialakohtaiset vähähiilisyyden tiekartat. Työtä koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö.Tiekarttojen avulla toimialat ja niiden yritykset laativat itselleen tarkempia askelmerkkejä kohti hiilineutraaliutta. Toimet voivat vaikuttaa jatkossa esimerkiksi rakennusmääräyksiin, investointeihin, energiatehokkuuteen sekä teollisuuden liiketoimintaan.– Hiilineutraaliustavoitteet ohjaavat rakentamista kohti kestäviä hiilineutraaleja ratkaisuja. Puurakentamisella on tässä oivallinen tilaisuus rakennusmateriaalina – uusiutuvana luonnonmateriaalina, joka sitoo hiiltä pitkäksi aikaa rakenteisiin, toteaa puutuoteteollisuuden toimialapäällikkö Tapani Kiiskinen.Toimialaraportissa tarkastellaan lyhyesti puutuoteteollisuuden tulevaisuuteen eniten vaikuttavia kolmea tiekarttaa, jotka ovat metsä-, saha-, ja rakennusteollisuuden tiekartat. Toimialakohtaisesti tehdyt tiekartat osoittavat, mitä toimia alalla voidaan tehdä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.Hallitus tavoittelee lisää puurakentamista tulevaisuudessaVuonna 2020 alkanut koronapandemia vaikutti voimakkaasti myös puutuoteteollisuuteen. Keväällä 2020 viennin kysyntä laski tuntuvasti, ja tehtaat vastasivat tähän supistamalla liiketoimintaa. Syksyllä teollisuuden kysyntä kuitenkin elpyi, kun koronarajoituksia purettiin monissa maissa. Tuotantomäärät nostettiin loppuvuodesta monin paikoin normaalitasolle, ja alkuvuodesta 2021 etenkin sahatavaran vientikysyntä on ollut erittäin voimakasta.– Koronapandemian vaikutukset näkyivät vahvasti etenkin huonekaluteollisuudessa. Myönnetyistä koronatukirahoituksistakin huomaa huonekaluteollisuuteen kohdistuneen suhteessa enemmän koronatukirahoitusta kuin sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksen toimialalle, kertoo puutuoteteollisuuden toimialapäällikkö Tapani Kiiskinen.
Suomeen laadittiin voimassa olevan hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2020 ensimmäistä kertaa julkisen puurakentamisen tavoitteet. Tavoitteena on, että kaikista julkiseen rakentamiseen myönnetyistä rakennusluvista puurakentamisen osuus olisi 31 prosenttia vuonna 2022 ja 45 prosenttia vuonna 2025. Julkisen puurakentamisen osuus oli noin 15 prosenttia vuonna 2019. Asetetut tavoitteet ovat kunnianhimoiset, ja niiden täyttyminen vaatii julkisilta toimijoilta vahvaa sitoutumista puurakentamiseen. Tavoitteiden saavuttamiseksi työtä jatketaan suunnittelemalla muun muassa maakunnallisia sekä kuntakohtaisia puurakentamisen strategioita.Toimialaraportit kuvaavat eri alojen yritysten tilaa sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteitaPuutuoteteollisuuden toimialaraportissa käsitellään puutuoteteollisuuteen luettavien toimialojen sahatavaran ja puutavaran valmistus (TOL 16) ja huonekalujen valmistus (TOL 31) tilannetta. Raportissa tarkastellaan toimialan yritysten nykytilaa ja tulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteita.Toimialapalvelu on työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijatoiminto, joka kokoaa, analysoi ja välittää tietoa yritysten toimintaympäristöstä ja toimialojen kehityksestä. Toimialapalvelun tavoitteena on edistää ja tukee yritysten uusiutumista, arvonlisän kasvua ja kansainvälistymistä. Se tuottaa valituilta toimialoilta ajantasaista, luotettavaa ja merkityksellistä tietoa sekä vastaa valtakunnalliseen ja alueelliseen tietotarpeeseen.
NordenBladet — Kunnat seuraavat perustoimeentulotukimenoja aiempaa epäsäännöllisemmin, ja toimeentulotuen tarpeen ehkäiseminen on niiden tavoitteena vain epäsuorasti. Taustalla on osittain vuoden 2017 muutos, jossa perustoimeentulotuen myöntäminen siirrettiin kunnilta Kelaan ja kuntien 50 prosentin rahoitusosuus siirrettiin toteutettavaksi peruspalvelujen valtionosuuksista tehtävän vähennyksen kautta, jolloin se ei enää näy kunnille erillisenä menoeränä.Selvityksessä ’Kuntien toimintamallit ja rahoitusvastuu toimeentulotukitarpeen ehkäisyssä ja vähentämisessä’ tarkasteltiin ensimmäistä kertaa, minkälaisia vaikutuksia perustoimeentulotuen nykyisellä rahoitusmallilla ja -vastuulla on kuntien toimintaan, ja millaiset mahdollisuudet kunnilla ylipäätään on vaikuttaa toimeentulotuen käyttöön. Lisäksi arvioitiin sote-uudistuksen ja työllisyyden kuntakokeilujen vaikutuksia toimeentulotukiasiakkaisiin ja rahoitusmallin kehittämiseen.Viimesijaisen etuuden tarpeeseen vaikuttaminen on vaikeaaSelvitys osoitti, että kuntien nykyisen 50 prosentin rahoitusvastuun kannustinvaikutus on heikko. Tämä johtuu toisaalta toimeentulotukimenojen näkymättömyydestä ja heikosta seurannasta ja toisaalta siitä, että kunnat kokevat mahdollisuutensa vaikuttaa toimeentulotuen käyttöön vähäisiksi. Sen sijaan esimerkiksi kustannuksiltaan toimeentulotuen kanssa suunnilleen samansuuruisen työmarkkinatuen maksuosuuksia seurataan kunnissa aktiivisesti, ja kunnat myös pyrkivät vaikuttamaan niihin. Toimeentulotuen tarpeen ehkäisemistä vaikeuttaa sen asema viimesijaisena etuutena. Kunnat voivat ehkäistä tarpeen syntymistä lähinnä välillisesti, kuten edistämällä työllisyyttä, tukemalla asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä parantamalla kohtuuhintaisten asuntojen saatavuutta.Sote-uudistus heikentää kunnan mahdollisuuksia vaikuttaa toimeentulotukeen – rahoitusvastuita harkittava uudelleenSote-uudistuksen myötä kuntien mahdollisuudet ehkäistä toimeentulotuen tarvetta vähenevät sote-palvelujen ja erityisesti aikuissosiaalityön siirtyessä hyvinvointialueen vastuulle. Vastaavasti hyvinvointialueesta tulee toimeentulotukiasiakkaan näkökulmasta merkittävä toimija, kun asiointi tapahtuu jatkossa Kelan lisäksi hyvinvointialueen palveluissa. Kuntien roolin muuttuminen herättää kysymyksen rahoitusvastuun oikeudenmukaisuudesta. Jos rahoitusvastuuta tarkastellaan toimeentulotukitarpeeseen vaikuttamisen näkökulmasta, olisi perusteltua, että rahoitusvastuuta jaettaisiin jatkossa kuntien ja hyvinvointialueen kesken. Kuntiin kohdistuvat ohjauskeinot ja kannustimet tulisi kuitenkin suunnitella kokonaisuutena huomioiden sekä toimeentulotuki että muut siihen kytkeytyvät etuudet, kuntien vastuulla tulevaisuudessa olevat palvelut ja niiden rahoitusmallit.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimuksen toteuttivat NHG Finland Oy ja MDI.
NordenBladet — Akkustrategian toimet ja Suomen Malmijalostus Oy:n pääomittaminen tuottavat tulosta akkuklusterin rakentumisessa Suomeen.– Hyvät uutiset suomalaisen akkuklusterin rakentumisesta jatkuvat. Vaasaan suunniteltu iso investointi on jatkoa Suomen Malminjalostus Oy:n aiemmille uutisille Suomeen kaavaillusta prekursoritehtaasta. Suomalainen osaaminen ja vakaa investointiympäristö tukevat kansallisen akkustrategian mukaista kehitystä ja investointeja Suomeen, työministeri Tuula Haatainen kommentoi.– Suunniteltu investointi osoittaa, että Suomi on kannustava ympäristö akkualan hankkeille. Investointi on osaltaan seurausta pitkäjänteisestä työstä suomalaisen akkuteollisuuden hyväksi ja investointien saamiseksi. Samalla uutinen alleviivaa tuoreen akkustrategian tärkeyttä tulevaisuuden näkymien selkiyttäjänä. Strategian kulmakiviä ovat muun muassa vastuullisesti tuotettujen raaka-aineiden saatavuus ja jalostus sekä vahva akkumateriaalien ja kierrätyksen tuotanto- ja tutkimustoiminta. Aluetaloudellekin tärkeät investoinnit ruokkivat epäilemättä myös muita uusia investointeja Suomeen, kommentoi elinkeinoministeri Mika Lintilä.Suomen Malmijalostus Oy on 19.4.2021 julkistanut suunnittelevansa investointia Vaasaan suunniteltuun katodimateriaalitehtaaseen. Kumppanina ja tehdasinvestoinnin vetäjänä toimii brittiläinen pörssiyhtiö Johnson Matthey. Valtion pääomitus investointien edistämisen tukenaVuoden 2021 talousarvio sisältää 300 miljoonan euron lisärahoituksen Suomen Malmijalostus Oy:lle litiumioniakkujen välituotteita valmistavien prekursori- ja katodiaktiivimateriaalituotannon investointien edistämiseksi Suomeen.– Pääomittamisen tarkoituksena oli nimenomaisesti hakea yhteistyökumppaneita tulevia investointeja varten. Tämäkin investointiuutinen tukee ajatusta siitä, että päätös oli oikea, Haatainen toteaa.Akkustrategia näyttää suunnan kasvuunKansallinen akkustrategia valmistui tammikuussa 2021. Strategiassa on tunnistettu lukuisia Suomen vahvuuksia, jotka tukevat menestymistä akkualalla ja sähköistymisessä.
NordenBladet — Valtioneuvosto on tehnyt muutoksen asetukseen vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista. Rokotusjärjestystä muutetaan siten, että kesäkuun kuntavaalien kotiäänestyksestä huolehtivat vaalitoimitsijat ja laitosäänestyksen toimittavat vaalivirkailijat voidaan rokottaa koronavirusta vastaan. Toimet vaalivirkailijoiden rokottamiseksi voidaan käynnistää, kun asetus on tullut voimaan.– Tämä on tärkeä päätös, joka lisää koti- ja laitosäänestyksen terveysturvallisuutta ja parantaa ylipäänsä vaalien terveysturvallisuutta, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.Tavoitteena on turvata perustuslaillinen oikeus käyttää äänioikeutta niille henkilöille, jotka tartuntatautilääkäri on määrännyt karanteeniin.Asetusmuutoksella halutaan varmistaa terveysturvallinen äänestäminen. Koti- ja laitosäänestystä hoitavat vaalivirkailijat ottavat vastaan sekä riskiryhmiin kuuluvien että koronavirukselle altistuneiden äänestyksiä. Tavoitteena on myös helpottaa vaalivirkailijoiden rekrytoimista.Kuntavaalien kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy 1.6. Koti- ja laitosäänestykset toteutetaan ennakkoäänestyksen aikana 26.5.–8.6. Kuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 13. kesäkuuta.Asetusluonnosta ei lähetetty lausuntokierrokselle asian kiireellisyyden vuoksi.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on päivittänyt Opiskeluterveydenhuollon oppaaseen uudet henkilöstömitoitussuositukset. Uudet suositukset ovat tarpeen, koska opiskeluterveydenhuollon tehtävät ovat lisääntyneet sen jälkeen, kun mitoitukset annettiin edellisen kerran vuonna 2006. Uudet opiskeluterveydenhuollon mitoitussuositukset: toisella asteella yksi kokopäiväinen terveydenhoitaja 570 opiskelijaa kohti ja yksi kokopäiväinen lääkäri 1 800 opiskelijaa kohtikorkea-asteella yksi kokopäiväinen terveydenhoitaja 1 200 opiskelijaa kohti ja yksi kokopäiväinen lääkäri 3 300 opiskelijaa kohti Mitoitussuosituksessa on otettava huomioon mm. paljon tukea tarvitsevien nuorten osuus, terveydenhoitaja ja lääkärin toimipisteiden määrä ja muiden asiantuntijoiden tuki. Näissä tilanteissa opiskelijamäärän tulee olla suositusta alhaisempi.Jos kunnallisessa opiskeluterveydenhuollossa tehdään kutsuntojen ennakkoterveystarkastuksia, opiskelijamäärän tulee olla alhaisempi ja se lasketaan kuntakohtaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö myös muistuttaa kuntia, että silloin kun ennakkoterveystarkastukset tehdään opiskeluterveydenhuollossa, on ennakkoterveystarkastuksista kunnille maksettava korvaus kohdistettava opiskeluterveydenhuoltoon täysimääräisesti.Mitoitusten toteuttaminen mahdollistaa opiskeluterveydenhuollon palvelujen tarjoamisen lainsäädännön mukaisena kokonaisuutena, mikä vähentää päällekkäistä työtä, parantaa hoidon jatkuvuutta ja säästää siten kustannuksia. Lue koko kuntainfo 3/2021: Opiskeluterveydenhuoltoon uudet henkilöstömitoitussuositukset
NordenBladet — Suomi on mukana YK:n vuosittaisella Humanitaaristen verkostojen ja kumppanuuksien viikolla 19.4.-7.5.2021. Suomen delegaation yhteisenä teemana on kokonaisturvallisuus.Sisäministeriön ja ulkoministeriön kokoamassa Suomen delegaatiossa on edustettuina muun muassa viranomaisia, yrityksiä ja korkeakouluja. Yhteensä delegaatiossa on mukana kahdeksan organisaatiota.− Suomi koetaan luotettavana kumppanina maailmalla ja osaamisemme on kysyttyä. Erityisesti suomalainen kokonaisturvallisuuden malli herättää kiinnostusta. Haluamme tänä vuonna tuoda sitä esiin oman ohjelmamme kautta, kertoo sisäministeriön erityisasiantuntija Jari Honkanen.Tapahtuma on avoin kaikille teemoista kiinnostuneille Humanitaaristen verkostojen ja kumppanuuksien viikko (Humanitarian Networks and Partnerships Week, HNPW) on YK:n vuodesta 2015 lähtien järjestämä tapahtuma. Tavallisesti Genevessä järjestettävä tapahtuma on tänä vuonna täysin virtuaalinen.Tapahtuma kerää vuosittain yhteen yli 2 000 globaalia toimijaa muun muassa YK:n jäsenvaltioista, kansalaisjärjestöistä, tiedemaailmasta ja yksityiseltä sektorilta keskustelemaan keskeisimmistä humanitaarisista kysymyksistä. Tapahtumassa toimijat voivat jakaa asiantuntemustaan ja parhaita käytäntöjään sekä luoda yhdessä ratkaisuja yhteisiin ongelmiin.Tämän vuoden tapahtuma on avoin kaikille sen teemoista kiinnostuneille. Tapahtumaan osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä.
NordenBladet — Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen osuus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (tki) lisääminen ja menojen nosto neljään prosenttiin edellyttävät pitkäjänteistä, yli vaalikausien ulottuvaa sitoutumista. Tki-toiminnan vahvistaminen vaatii myös laajasti hyväksyttyä, yhteistä näkemystä sekä kunnianhimoista ja johdonmukaista tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa.Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi perustuvat osaamiselle, tutkimukselle ja innovaatioille. Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla on ratkaiseva merkitys tuottavuuden kasvussa, elinkeinoelämän uudistumisessa ja hyvinvoinnin luomisessa. Tki-toiminta luo ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Suomen talouskasvu on hidastunut ja jäänyt jälkeen verrokkimaista jo kymmenen vuoden ajan. Talouskasvun näkymät ovat edelleen heikommat kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Kasvun kiihdyttäminen voi laajan yksimielisyyden mukaan perustua vain työn tuottavuuden kasvuun, jonka perustana on työvoiman osaamisen ajantasaisuus sekä nykyistä vaikuttavampi tki-toiminta.Tki-toiminta on Suomessa vähentynyt. Toiminnan intensiteetti nousi Suomessa vuoteen 2009 asti, jolloin se oli 3,75 prosenttia bruttokansantuotteesta. Sen jälkeen osuus bruttokansantuotteesta (BKT) laski vuoteen 2015 asti, minkä jälkeen se on ollut lievässä nousussa. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on pudonnut tki-toiminnan intensiteetissä kärkimaiden joukosta. Pääministeri Marinin hallitus on asettanut tavoitteeksi nostaa Suomen BKT-osuus tutkimus- ja kehittämismenojen nykyisestä runsaasta 2,7 prosentista neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan lisääminen ja menojen nosto neljään prosenttiin edellyttävät pitkäjänteistä sitoutumista, joka ulottuu yli vaalikausien. Toiminnan vahvistaminen vaatii myös laajasti hyväksyttyä, yhteistä näkemystä sekä kunnianhimoista ja johdonmukaista tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa.Pääministeri Sanna Marin kutsuu eduskuntapuolueet parlamentaariseen keskusteluun tki-rahoituksen tasosta ja sen pitkäjänteisyydestä. Tavoitteena on luoda pohja pitkäjänteiselle sitoutumiselle tutkimus- ja kehittämisinvestointien kasvattamiseen. Tarvitaan yhteinen näkemys ja sitoutuminen siihen, miten tavoite neljän prosentin BKT-osuudesta saavutetaan vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tarvitaan suunnitelma sekä tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavan julkisen rahoituksen turvaamisesta että tutkimus- ja innovaatiopolitiikan sisältöjen ja menettelyjen pitkäjänteisyyden vahvistamisesta.
NordenBladet — Yritykset voivat pian hakea kustannustukea ja sulkemiskorvausta. Näistä määrätään laissa kustannustuesta, ja lakiin on tehty nyt muutoksia. Muutosten avullakustannustukea voidaan myöntää helpommin kaiken kokoisille yrityksillekoronaepidemian takia suljetut yritykset voivat saada sulkemiskorvausta.Tasavallan presidentti vahvisti kustannustukilain muutokset 9.4.2021. Laki tuli voimaan 12.4.2021.Kustannustuki ja sulkemiskorvaus ovat rahallisia tukia yrityksille, joiden tulot ovat vähentyneet merkittävästi koronaepidemian vuoksi.KustannustukiKustannustuen hakukierros alkaa 27.4.2021. Hakukierros on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto eli vuoden aikana saatu tuotto on laskenut koronaepidemian takia.Yritykset hakevat kustannustukea Valtiokonttorin verkkosivuilta sähköisestä asiointipalvelusta. Asiointipalvelussa yritys täyttää hakemuksen kustannustukea varten. Kustannustukea voi hakea 23.6.2021 asti.Mitkä yritykset voivat saada kustannustukea?Yritys voi saada kustannustukea, jos sen liikevaihto on laskenut kolmanneksen eli yli 30 prosenttia tukikaudella 1.11.2020–28.2.2021. Tukikauden liikevaihtoa verrataan saman ajankohdan liikevaihtoon vuosina 2019–2020.Kustannustukea voivat hakea kaikkien alojen yritykset. Valtioneuvosto kertoo huhtikuussa aloista, joiden yritysten liikevaihto on laskenut tukikaudella vähintään 10 prosenttia. Näiden alojen yritykset voivat hakea kustannustukea ilman lisäperusteluja. Muilla aloilla toimivien yritysten täytyy perustella, miksi yrityksen liikevaihto on laskenut koronaepidemian aikana.Jotta yritys voi hakea kustannustukea, sillä täytyy olla Y-tunnus. Lisäksi yrityksellä täytyy olla kuluja vähintään 2 000 euroa tukikauden aikana.Kuinka paljon yritys voi saada kustannustukea?Yritys voi saada kustannustukea vähintään 2 000 euroa ja enintään miljoona euroa. Tuen määrä riippuu siitä, paljonko yrityksen liikevaihto on laskenut ja paljonko yrityksellä on ollut kuluja.Kustannustuen määrään vaikuttaa myös se, paljonko yritys on aiemmin saanut koronatukia. Yritys voi saada tukia enintään 1,8 miljoonaa euroa, kun kaikki tuet lasketaan yhteen.Mitä kustannustuki korvaa?Kustannustuki korvaa yrityksen joustamattomia kustannuksia ja palkkakuluja. Joustamattomia kustannuksia ovat esimerkiksi liiketilan vuokra ja vakuutusmaksut. Lisäksi osa yrityksen sivukuluista voidaan korvata. Sivukuluja ovat esimerkiksi sosiaaliturvamaksut ja työterveyskustannukset.SulkemiskorvausSulkemiskorvauksen hakukierros alkaa 12.5.2021. Sulkemiskorvausta voivat hakea mikroyritykset ja pienyritykset, jotka ovat joutuneet sulkemaan toimitilansa.Yritykset hakevat sulkemiskorvausta Valtiokonttorin verkkosivuilta sähköisestä asiointipalvelusta. Asiointipalvelussa yritys täyttää hakemuksen sulkemiskorvausta varten.Sulkemiskorvausta täytyy hakea neljän kuukauden sisällä sen kuukauden päättymisestä, jona yritys on saanut avata toimitilansa. Esimerkiksi jos yritys on saanut avata toimitilansa huhtikuussa, sen täytyy hakea sulkemiskorvausta elokuun loppuun mennessä.Mitkä yritykset voivat saada sulkemiskorvausta?Sulkemiskorvausta voivat hakea mikroyritykset ja pienyritykset, joiden tilat on suljettu asiakkailta lain tai viranomaisen määräyksestä koronaepidemian aikana. Mikroyrityksiä ovat alle 10 henkilön yritykset ja pienyrityksiä alle 50 henkilön yritykset. Suurempien yritysten sulkemiskorvausta suunnitellaan.Korvausta voidaan maksaa ravintoloille, muille ravitsemusyrityksille sekä yrityksille, jotka kunta tai aluehallintovirasto on sulkenut tartuntatautilain perusteella. Näitä yrityksiä ovat esimerkiksi liikunta- ja urheilutilat, kuntosalit, yleiset saunat, uimahallit ja kylpylät sekä sisäleikkipuistot.Suljetut yritykset voivat hakea myös kustannustukea.Jos yrityksen asiakasmäärää on rajoitettu, mutta sen toimitiloja ei ole suljettu kokonaan, yritys ei voi saada sulkemiskorvausta.Kuinka paljon yritys voi saada sulkemiskorvausta?Sulkemiskorvauksen määrä perustuu siihenkuinka suuret yrityksen kulut ovat olleet helmikuussa 2021kuinka suuri osa liiketoiminnasta on suljettu.Esimerkiksi ravintoloiden korvauksessa huomioidaan se, että ravintolat eivät ole voineet tarjoilla ruokaa asiakkaille ravintolassa. Ravintolat ovat kuitenkin voineet myydä ruokaa ulos, minkä vuoksi korvaukset eivät koske ulosmyyntiä. Korvaus maksetaan yritykselle siltä ajalta, jonka se on ollut suljettuna. Yritykselle korvataan palkkakuluista 100 prosenttia ja muista kuluista 70 prosenttia. Muita kuluja ovat esimerkiksi vuokra.Sulkemiskorvauksen määrään vaikuttaa myös se, paljonko yritys on aiemmin saanut koronatukia. Yritys voi saada tukia enintään 1,8 miljoonaa euroa, kun kaikki tuet lasketaan yhteen.
NordenBladet — Koronatilanteeseen kevätkaudella 2021 liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Epävarmasta tilanteesta huolimatta on tärkeää arvioida koronaepidemian vaikutuksia yhteiskuntaan pitkällä aikavälillä. Valtionhallinnossa onkin skenaarioiden avulla hahmoteltu pandemian mahdollisia kehityskulkuja ja niiden vaikutuksia yhteiskuntaan lähivuosina. Luodut skenaariot eivät ole ennusteita, vaan laskelmiin ja arviointiin perustuvia vaihtoehtoisia kehityskulkuja. Skenaarioita on hyödynnetty hallituksen suunnitelmassa koronarajoitusten purkamisesta.Valmistellut keskipitkän- ja pitkän aikavälin koronaskenaariot kuvaavat kolme mahdollista kehityskulkua epidemiatilanteesta Suomessa ja maailmalla ja tilanteen vaikutuksista kesästä 2021 vuoden 2023 loppuun asti. Lisäksi työhön sisältyy laadullinen katsaus epidemian vaikutuksista vuosina 2024-2026. Vaikutuksia on kuvattu talouden, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä väestön tasolla.Skenaariot on muodostettu valtioneuvoston kanslian johdolla yhteistyössä THL:n, sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Skenaariot ovat: Epidemia saadaan hallintaan sekä Suomessa että maailmalla kesään 2021 mennessä Epidemia saadaan hallintaan Suomessa kesään 2021 mennessä, hallinta maailmalla pitkittyy vuoteen 2022 Epidemian hallintaan saaminen pitkittyy sekä Suomessa että maailmalla vuoteen 2022.Ensimmäisessä skenaariossa tilanne normalisoituu kesä-heinäkuuhun mennessä. Rokotukset etenevät suunnitellusti ja rajoitustoimien avulla hillitään kevään epidemiatilannetta. Talven 2021-2022 epidemia jää vaikutuksiltaan lieväksi. VM:n joulukuun suhdanne-ennusteen perusura on laadittu tämän skenaarion mukaan. Tässä skenaariossa yhteiskunta toimisi syksystä alkaen käytännössä normaalisti ilman merkittäviä rajoitustoimia ja häiriöitä taloudelliselle toimeliaisuudelle, palveluille tai sosiaaliselle kanssakäymiselle. Vastaava kehityskulku toteutuisi Suomelle keskeisissä vientimaissa. Toisessa skenaariossa epidemia on saatu hallintaan Suomessa syyskauden 2021 alkaessa eli Suomen tilanne vastaa skenaariossa 1 kuvattua. Suomi siirtyy lähes normaaliin elämään kesä- heinäkuun aikana, eikä epidemiatilanne enää merkittävästi heikkene tämän jälkeen. Maailmalla tilanne pitkittyy, ja kehittyvissä maissa tilanne voi olla vaikea. Tämä luo epävarmuutta, mikä vaikuttaa Suomeen erityisesti kansainvälisen kaupan kautta.Kolmannessa skenaariossa epidemian hallinta viivästyy syystä tai toisesta sekä Suomessa että maailmalla. Olennaisesti epidemiatilanne on tässä skenaariossa vielä vuoden 2021 lopulla haastava ja helpottaa vasta vuoden 2022 aikana. Talouden elpyminen ja yhteiskunnan eheytyminen viivästyvät. Hyvinvoinnin ongelmat uhkaavat kasautua – talouden tilanne kohtuullinen Skenaarioihin sisältyvien laskelmien mukaan epidemian talousvaikutukset eivät ole BKT:n kehityksen tai talouden kokonaisuuden kannalta erityisen vakavia missään skenaariossa. Joidenkin toimialojen ja yritysten tilanne on kuitenkin vaikea. Sen sijaan kaikissa kehityskuluissa voimakasta huolta herättävät hyvinvoinnin ongelmien kasautuminen sekä riski kohonneen palvelutarpeen pitkittymisestä. Erityisesti lasten ja nuorten tilanteessa on tulevaisuutta koskevia riskejä. Vuosikymmenen puolivälissä haasteeksi nousee se, että jo ennen koronakriisiä olemassa olleet kysymykset voimistuvat kriisin seurauksena. Esimerkiksi julkista velkaa on entistä enemmän samalla kuin SOTE-palveluiden tarve on voinut kasvaa. Jo entuudestaan heikossa asemassa olleiden ihmisten tilanne on kriisin seurauksena voinut heiketä pitkäaikaisesti. Työn tuottavuuden kasvun merkitys tässä tilanteessa aiempaakin suurempi. Samalla esimerkiksi digitaalinen murros on hypännyt askeleen edemmäs, mikä osaltaan aiheuttaa muutospaineita erityisesti kaupan alalla, jossa merkittävä osa nykyisistä työpaikoista katoaa 2020–luvun aikana. Näiden haasteiden taklaamiseksi on tarpeen samanaikaisesti pyrkiä edistämään talouskasvua, huolehtimaan julkisen talouden kestävyydestä, järjestämään SOTE-palvelut tuottavasti ja ehkäisemään eriarvoisuutta. Huomionarvoista on, että kriisillä on myös myönteisiä vaikutuksia, kuten digitaalisten palveluiden ja toimintamallien kehityspyrähdykset.
Muutosten avulla