NordenBladet — Tiina Kivinen on aloittanut sisäministeri Maria Ohisalon erityisavustajana. Kivinen vastaa EU-asioihin, maahanmuuttoon, turvapaikkapolitiikkaan sekä tiedusteluun liittyvistä asioista.Kivinen siirtyy tehtävään Vihreän eduskuntaryhmän pääsihteerin tehtävistä. Tehtäviä tähän asti hoitanut Emilia Laaksonen on siirtynyt perhevapaalle.Ohisalon esikunnassa erityisavustajina jatkavat tekniikan kandidaatti Jarno Lappalainen, diplomi-insinööri Sami Kerman, tekniikan kandidaatti Heikki Sairanen ja arkkitehtuurin ja taloustieteen ylioppilas Sameli Sivonen.Yhteystiedot: erityisavustaja Tiina Kivinen, p. 050 566 1922, [email protected]
NordenBladet — Tartuntatautilain uusien väliaikaisten pykälämuutosten nojalla alueille voidaan jatkossa säätää nykyistä tiukempia rajoituksia ravitsemisliikkeiden aukiololle, anniskeluajoille sekä asiakaspaikkamäärille. Tasavallan presidentti hyväksyi tartuntatautilain muutokset 16.huhtikuuta. Muutokset ovat voimassa 19. huhtikuuta lukien 30.6.2021 saakka.Ravitsemisliikkeen asiakasmäärä voidaan tartuntatautilaissa säädettyjen edellytysten täyttyessä rajata jopa kolmasosaan normaalista. Alkoholin anniskeluaika voidaan säätää päättymään jo klo 17 ja ravitsemisliikkeet suljettaviksi jo klo 18.Käyttöön otettavista rajoituksista säädetään tarkemmin erikseen valtioneuvoston asetuksella epidemiatilanteen edellyttämällä tavalla. Asetuksella voidaan myös edellyttää esimerkiksi pakollinen pöytävaraus ja rajoittaa esimerkiksi laulamista ja musiikin soittamista ravitsemisliikkeessä. Valtioneuvoston asetuksesta ja ravitsemisliikkeiden rajoituksista tiedotetaan erikseen.Sulun jälkeen 19.4. tulevat voimaan tartuntatautilain säädöksetLakimuutosten taustalla on hallituksen hybridistrategia. Sen mukaisesti voidaan ottaa käyttöön välttämättömät ja oikeasuhtaiset ravitsemistoimintaa koskevat rajoitustoimien kiristykset, kun ravitsemistoiminnan sulku päättyy 18. huhtikuuta. Sulusta on säädetty majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain nojalla. Tämän jälkeen rajoituksista säädetään tartuntatautilailla.Tiukempia rajoituksia voidaan tarvita torjumaan muuntovirusten leviämistäRavitsemisliiketoimintaa koskevat rajoitukset lisättiin toukokuussa 2020 tartuntatautilakiin väliaikaiseen 58a §:ään koronavirusepidemian torjumiseksi. Tammi-helmikuussa 2021 ennen ravitsemisliikkeiden sulkua todettiin ravitsemisliikkeistä alkunsa saaneita laajoja tartuntaketjuja ja altistumistilanteita hygieniatoimista ja rajoituksista huolimatta. Joissakin tilanteissa lähes kaikki ravitsemisliikkeessä asioineet olivat saaneet tartunnan. Erityisen suuri riski on ollut niissä ravitsemisliikkeissä, joissa alkoholin anniskelu tuo suuren osan tuloista. Tartuntoja on todettu myös pääasiassa ruokailuun keskittyvissä ravitsemisliikkeissä. Herkemmin tarttuvien virusmuunnosten runsastuminen on entisestään lisännyt tartuntariskejä ravitsemisliikkeissä ja muissa sellaisissa tiloissa, missä aikuiset kohtaavat ja kokoontuvat.Aiemmin säädetyt rajoitukset ja yleiset velvoitteet edelleen voimassaRavitsemisliikkeiden on tartuntatautilain mukaisesti edelleen noudatettava hygieniaan liittyviä erityisiä vaatimuksia ja huolehdittava asiakkaiden välisen riittävän etäisyyden ylläpitämisestä. Ravitsemisliikkeiden on laadittava suunnitelma velvollisuuksien ja rajoitusten noudattamisen tueksi. Toteuttamista koskeva kuvaus ja suurin sallittu asiakasmäärä on pidettävä asiakkaiden nähtävillä.Aluehallintovirastot valvovat rajoitusten ja velvollisuuksien noudattamista. Laissa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintolatoimintaa eivätkä ruuan ja juoman noutomyyntiä. Aukioloaikarajoitusten ulkopuolelle jäävät huoltoasemien yhteydessä toimivat ravitsemisliikkeet sekä Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevien laivojen ja lentokoneiden ravitsemistoiminta.
NordenBladet — Team Finland -verkoston vaikuttavuuden arviointi on käynnistynyt. Arvioinnin toteuttavat yhteistyössä 4FRONT ja Etlatieto, ja sen on tarkoitus valmistua 31.5.2022. Arviointi on osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa.Team Finland on yrityksille kansainvälistymispalveluita tarjoavien julkisten toimijoiden verkosto. Verkosto pyrkii tarjoamaan yrityksille sujuvan palveluketjun neuvonnasta rahoitukseen. Hanke arvioi Team Finland -toiminnan vaikuttavuutta ja palvelujen sujuvuutta. Lisäksi arvioidaan verkostomallin ja yhteisen asiakkuustyön lisäarvoa kansainvälistyville kasvuyrityksille.Business Finland aloitti toimintansa vuoden 2018 alussa ja otti vetovastuun Team Finland -toiminnan koordinaatiosta. Verkoston ydintoimijoihin kuuluvat lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoministeriö, Finnvera, ELY-keskukset ja TE-toimistot. Verkoston tavoitteena on varmistaa yritysten sujuva palvelupolku ja erinomainen asiakaskokemus.Tietoa hyödynnetään kansainvälistymispalveluiden kehittämisessäArvioinnissa tarkasteltavia kysymyksiä ovat muun muassakuinka tuloksellisia ja vaikuttavia Team Finland -verkoston palvelut ovatmiten julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyö ja työnjako on sujunut ja mitä kehittämistarpeita siinä onmiten maakuntatason, kansallisen tason ja ulkomaantason kuten ”maakunnasta maailmalle” konsepti toimii yritysten näkökulmastaonko yhteisestä asiakkuustyöstä saatu lisäarvoa jamiten palvelu vastaa yritysten tarpeisiin.Arviointi toteutetaan tilastollisilla ja taloustieteellisillä analyyseilla palveluiden vaikuttavuudesta yritysten toimintaan. Määrällisten menetelmien käyttöä täydennetään muun muassa osallistavilla työpajoilla, kyselyillä ja haastatteluilla palvelua käyttäneille yrityksille, minkä lisäksi tehdään useita yrityskohtaisia case-analyysejä.Arvioinnin tuottamaa tietoa hyödynnetään Team Finland -verkoston ja sen tarjoamien palveluiden vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden kehittämiseksi. Hanke luo tietopohjaa julkishallinnon ja yrityspalveluverkoston kehittämiseksi. Arviointi palvelee osaltaan myös hallitusohjelmassa asetettuja viennin ja kansainvälistymisen edistämiseen ja valtioneuvoston toimintatapojen uudistamiseen liittyviä tavoitteita.
NordenBladet — Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä sai keskiviikkona tilannekatsauksen Helmi-elinympäristöohjelmaa 2021-2030 koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen valmistelusta. Helmi-ohjelmalla tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja niiden laadun heikkenemiseen. Luonnos valtioneuvoston periaatepäätökseksi lähetetään lausuntokierrokselle huhtikuun aikana.”Vastuumme on pysäyttää luontokato. Helmi-ohjelma on historiallinen ohjelma, joka tähtää Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Perustamme ensimmäistä kertaa Suomessa toimintaohjelman, jolla hoidetaan, ennallistetaan ja suojellaan useita heikentyneitä elinympäristöjä. Turvaamalla luonnon monimuotoisuutta voidaan hillitä myös ilmastonmuutosta. Olen ylpeä siitä, että ohjelmaan on jo nyt sitoutunut niin laaja toimijajoukko koko maasta”, ilmasto- ja energiapoliittisen ministerityöryhmän puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Monet luonnon monimuotoisuutta vahvistavat toimet kasvattavat ja ylläpitävät luonnon omia hiilinieluja ja -varastoja. Kattavalla ja kytkeytyneellä suojelualueverkostolla yhdistettynä talousmetsien ilmastokestävään hoitoon ja käyttöön on tärkeä rooli sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä että siihen sopeutumisessa. Esimerkiksi metsien ja soiden suojelu suojelee myös niiden merkittäviä hiilivarastoja.Helmi-ohjelma sisältää määrälliset ja laadulliset tavoitteet eri elinympäristöjen tilan parantamiseksi vuoteen 2030 saakka. Tavoitteet on asetettu soille, lintuvesille ja kosteikoille, perinnebiotoopeille, metsille sekä pienvesille ja rantaluonnolle, ja toimia tehdään sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Ohjelmaa toteuttavat yhdessä ympäristö- ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalat, kunnat ja järjestöt, ja sen toimet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen.Ministerityöryhmä sai katsaukset luonnonsuojelulain uudistuksesta ja EU:n biodiversiteettistrategian kansallisesta toimeenpanostaMinisterityöryhmä keskusteli luonnonsuojelulainsäädännön uudistuksesta. Luonnonsuojelulaki on yksi tärkeimmistä keinoista turvata Suomen luonnon monimuotoisuutta. Yli 20 vuotta vanhaa lakia päivitetään, jotta se turvaisi entistä paremmin lajeja ja luontotyyppejä sekä luonnon tarjoamia palveluja. Lain uudistuksen etenemistä ohjaa laajapohjainen ohjaus- ja projektiryhmä. Lain valmistelun tieteellistä pohjaa on vahvistanut tieteellinen tukiryhmä, joka on arvioinut lakiuudistuksen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, talouteen, yhteiskuntaan ja ilmastoon. Hallituksen esityksen uudeksi luonnonsuojelulaiksi on määrä lähteä lausuntokierrokselle loppukeväästä.EU:n biodiversiteettistrategia 2030 tukee Suomelle tärkeää työtä luontokadon pysäyttämiseksi ja elinympäristöjen tilan parantamiseksi. Strategiassa on mm. 14 eri ennallistamistavoitetta, tavoite turvata kaikki vanhat luonnontilaiset metsät sekä suojelutavoite, jonka mukaan sekä EU:n maa- ja merialasta suojeltaisiin 30 prosenttia. Lisäksi tiukan suojelun pitäisi kattaa molemmista vähintään kymmenen prosenttia. Suojelutavoitteet ovat EU:n laajuisia yhteisiä tavoitteita.Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus selvittävät parhaillaan, minkälainen lähtötilanne Suomella on toteuttaa strategiaa ja millaisia vaikutuksia strategian toimeenpanolla olisi yhteiskunnan eri osa-alueilla. Selvitys valmistuu huhtikuussa. Kansallisessa toteutuksessa hyödynnetään olemassa olevia toimintatapoja, kuten Helmi- ja METSO-ohjelmia. Ohjelmat ovat ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteisiä ja perustuvat maanomistajien vapaaehtoiseen osallistumiseen. Jatkossakin luonnon monimuotoisuutta edistetään vapaaehtoisilla toimilla yhteistyössä maanomistajien kanssa.
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on julkistanut haettavaksi valtionavustukset Finavia Oyj:n lento-asemaverkoston ulkopuolisten alueellisten lentoasemien ja lentopaikkojen toiminta- ja investointimenoihin vuodelle 2021.Avustuksiin on käytettävissä 900 000 euron määräraha. Kyseessä on harkinnanvarainen avustus.Avustus on suunnattu alueellisten lentoasemien ylläpitoon ja kehittämiseen, mikä osaltaan tukee alueellisia yhteyksiä ja parantaa alueellista saavutettavuutta. Hakemusten arvioinnin painopiste on matkustaja- ja reittiliikenteen edistämisessä ja niitä tukevissa toimenpiteissä.Myönnettävän avustuksen edellytyksenä on, että lentoasemalla on säännöllistä (toistuvaa) reitti- tai tilausliikennettä suomalaisiin tai ulkomaisiin kohteisiin tai kohteista.Avustusta ei ole tarkoitettu alueellisen lentoasematoiminnan suunnitteluun tai aloittamiseen vaan jo käynnissä olevan toiminnan jatkumiseen ja kehittämiseen.Ministeriö on myöntänyt vuosina 2018 ja 2020 tukea Etelä-Suomen lentokentille. Tukia myönnettäessä on otettu huomioon eduskunnan 4.4.2018 antama lausuma koskien toimenpiteitä Malmin lentokentän korvaavien lentopaikkatoimintojen turvaamiseksi. Ministeriö myös seuraa jo myönnettyjen tukien vaikuttavuutta.Hakemukset liitteineen tulee toimittaa liikenne- ja viestintäministeriöön viimeistään 7.5.2021 kello 16.15.
NordenBladet — Valtioneuvosto vahvisti 15.4.2021 Metsähallituksen vuoden 2020 tilinpäätöksen ja päätti Metsähallituksen liiketoiminnan voittovaroista valtiolle vuonna 2021 tuloutettavasta summasta. Tuloutussumma, 120 miljoonaa euroa, on Metsähallitukselle tälle vuodelle asetetun alustavan tuloutusvelvoitteen mukainen.Metsähallituksen liiketoiminnan tulos vuodelta 2020 oli noin 15 prosenttia edellistä vuotta pienempi (127,4 < 149,4 miljoonaa euroa). Tuloksen alenemiseen vaikuttivat metsäteollisuuden työnseisaukset, puun markkinahintojen kehitys sekä Metsähallitusta koskevien omistajapoliittisten linjausten uudistaminen huhtikuussa 2020. Liiketoiminnan kannattavuus säilyi hyvänä.Uusissa omistajapoliittisissa linjauksissa painotetaan kaikkien kestävyyden osa-alueiden huomioimista ja yhteensovittamista. Erityisesti korostetaan luonnonhoito- ja ennallistamistoimien lisäämistä sekä talousmetsien hiilensidonnan ja hiilinielun vahvistamista. Taloudellisen kestävyyden näkökulmasta linjaukset tarkoittavat menojen kasvua ja tulojen vähenemistä – ja samalla siis myös liiketoiminnan taloudellisen tuloksen pienenemistä. Tavoitteiden yhteensovittamiseen liittyviin uusiin toimiin panostettiin viime vuonna yhteensä 7,2 miljoonaa euroa. Talouskäytössä olevissa monikäyttömetsissä aloitettiin viime vuonna toteuttaa aktiivista luonnonhoidon ohjelmaa ja panostusta tutkimukseen lisättiin. Peitteellistä metsänkäsittelyä lisättiin erityisesti turvemailla ja maisemallisesti herkillä alueilla. Luonnonhoito- ja ennallistamistöitä tehtiin esimerkiksi lehdoissa ja paahdeympäristöissä sekä lisäämällä tulen käyttöä palojatkumoalueilla.Myös lisätoimet metsien hiilivaraston kasvattamiseksi käynnistettiin. Talousmetsien hiilinielua on tarkoitus kasvattaa vähintään kymmenellä prosentilla ennen vuotta 2035, tähän pyritään muun muassa lisäämällä lannoitusta ja jalostetun siemenen käyttöä. Päästövähennyspotentiaalia on erityisesti ojitettujen suometsien maaperässä.Valtion monikäyttömetsistä on monimuotoisuuden, virkistyskäytön, porotalouden ja saamelaiskulttuurin huomioimisen takia erilaisten käyttörajoitusten piirissä noin 600 000 hehtaaria. Näiden yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden vaikutus Metsähallituksen tulokseen oli viime vuonna 73,3 miljoonaa euroa. Velvoitteiden noudattamisesta ja merkityksestä Metsähallituksen toiminnassa on laadittu vuodelta 2020 erillinen seurantaraportti.Metsähallituksen hakkuut olivat viime vuonna markkinatilanteesta johtuen yli 6 prosenttia edellistä vuotta pienemmät. Hakkuiden määrä – 5,9 miljoonaa kuutiota – oli lisäksi yli 10 prosenttia pienempi kuin kestävyyden eri osatekijät huomioonottava suurin mahdollinen vuotuinen hakkuumäärä.Kävijämäärät luonto- ja virkistyskohteissa kasvoivat merkittävästiMetsähallituksen Luontopalvelut sai vuoden 2020 alussa huomattavan korotuksen perusrahoitukseensa sekä kertaluonteista investointimäärärahaa luonnonsuojelualueiden ennallistamistoimiin. Toimien määrä kasvoi viime vuonna lähes nelinkertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2020 toteutetut ennallistamistoimet olivat lähtölaukaus tänä vuonna valtioneuvostossa esiteltävälle elinympäristöjen tilan parantamiseen tähtäävälle HELMI-ohjelmalle.Luonnon virkistyskäytön kannalta vuosi 2020 oli ennätysvuosi: kävijämääräennusteet kansallispuistoissa ja muissa luonto- ja virkistyskohteissa ylittyivät merkittävästi. Määrät olivat jo aiemminkin kasvaneet vuosi vuodelta, mutta korona-aika kasvatti niitä vielä entisestään. Myös metsästys- ja kalastuslupien myyntimäärät ja Metsähallituksen verkkopalvelujen (Luontoon.fi ja Retkikartta.fi) käyttäjämäärät kasvoivat merkittävästi.Metsähallituksen Luontopalvelujen saamia lisäresursseja kohdennettiin myös luonnonsuojelu- ja retkeilyalueiden korjausvelan hoitamiseen. Kunnostustöihin varattua määrärahaa siirtyi myös vuodelle 2021, joten edellytykset korjausvelan pienentämiseen ovat jatkossakin hyvät. Tavoitteena on, että luonto- ja retkeilykohteiden korjausvelka saadaan pääosin hoidettua lähivuosina.Metsähallitukselle uudet omistajapoliittiset linjaukset (MMM:n ja YM:n yhteistiedote 28.4.2020)Metsähallituksen vuosi 2020 oli aktiivisen kehittämisen aikaa (Metsähallituksen tiedote 10.3.2021)Metsähallituksen yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet, seurantaraportti 2020 (metsa.fi)
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja lehtien jakelutukea ja sen toteuttamista koskevasta arviomuistiosta. Arviomuistiossa esitellään erilaisia vaihtoehtoja jakelutukea koskevan kilpailutuksen yksityiskohdista ja pyydetään sidosryhmiltä näkemyksiä kilpailutuksen toteutusmallista. Jakelutukea valmistellaan samanaikaisesti postilain muutosta koskevan hallituksen esityksen kanssa. Postilain muutoksessa yleispalveluvelvoitetta on tarkoitus keventää kolmeen päivään. Jakelutuen tavoitteena on yleispalveluvelvoitteen muuttamisesta huolimatta varmistaa viisipäiväinen lehtijakelu joka puolella Suomea.Lehtien jakelu varhaisjakeluverkon ulkopuolella varmistetaan valtion toteuttamalla kilpailutuksella. Tukea myönnettäisiin niille alueille, joilla ei ole kaupallisin ehdoin toteutettua sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa. Mitä seuraavaksi?Lausuntoaika päättyy 6.5.2021. Lausuntoja voi antaa osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi tai lähettämällä lausunto sähköpostitse osoitteeseen [email protected]Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja yksityishenkilöt. Jakelutuesta järjestetään keskustelu- ja kuulemistilaisuus 28.4.2021.
NordenBladet — Hallitus esittää teknisiä muutoksia useisiin eri ministeriöiden hallinnonalan lakeihin. Lakipaketissa on kyse sote-uudistukseen keskeisesti liittyvien lakien täsmennyksistä ja päivittämisestä. Hallitus esittää muutoksia kaikkiaan 109 lakiin.Pääministeri Marinin hallitus antoi eduskunnalle 8.12.2020 esityksen hyvinvointialueiden perustamisesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamisesta. Uudistukseen liittyy myös mittava voimassa olevien lakien muutostyö, jossa on tehty reilun sadan lain tarkastus.Nyt hallituksen eduskunnalle antamassa niin sanotussa SOTE100 -esityksessä ehdotetaan tehtäväksi eri ministeriöiden hallinnonalan lakeihin sote-uudistusta koskevasta lainsäädännöstä johtuvat tekniset muutokset. Lisäksi tehtäisiin Uudenmaan erillisratkaisuun liittyvä tietojohtamista koskeva sisällöllinen täydennys. Näillä muutoksilla on tarkoitus päivittää eri hallinnonalojen lainsäädäntö vastaamaan uutta rakenteellista toimintakenttää ja järjestämisvastuuta. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023.HE 56/2021
NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään muuttanut metsästysasetusta. Asetusmuutoksilla tehostetaan hirvieläinten metsästystä, parannetaan saalistiedon laatua ja vähennetään itämeren norpan metsästykseen liittyvää hallinnollista taakkaa. Muutokset tulevat voimaan alkavalle metsästysvuodelle.Kiimarauhoituksen jälkeen alkavaa hirven metsästysaikaa aikaistetaan viikolla Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa, joten ensi syksynä metsästys alkaa edellä mainituissa maakunnissa jo lokakuun ensimmäisenä lauantaina. Lisäksi koiran käyttäminen on sallittua valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästyksessä ajalla 1.2.‒15.2. sekä hirven metsästyksessä ajalla 1.1.‒15.1. muualla kuin poronhoitoalueella. Metsästysaikoihin tehdyillä muutoksilla parannetaan hirvieläinten kannanhallinnan edellytyksiä.Saalisilmoitusvelvollisuutta koskevaa sääntelyä muutettiin siten, että jokaisesta pyyntiluvanvaraisesta hirvieläimestä tulee ilmoittaa seitsemän vuorokauden kuluessa siitä, kun eläin on tullut pyydystetyksi. Lisäksi saaliiksi saadusta merihanhesta on tehtävä saalisilmoitus Suomen riistakeskukselle. Tarkentuva saalistieto tehostaa metsästyksen valvontaa, auttaa metsästyksen kohdentamisessa sekä turvaa metsästyksen kestävyyttä.Jatkossa itämeren norpan metsästykseen ei enää vaadita pyyntilupaa, vaan norppaa voidaan metsästää metsästysaikana alueellisen kiintiön puitteissa. Kiintiömetsästyksellä vähennetään metsästäjien hallinnollista taakkaa sekä helpotetaan kalastukselle ja pyydyksille vahinkoja aiheuttavien itämeren norppayksilöiden poistamista.– Metsästysasetukseen tehdyillä muutoksilla on haluttu tehdä metsästyksestä sujuvaa ja huomioida eri puolilla maata vaihtelevat sääolosuhteet. Tässä on kuultu metsästäjien toiveita. Koiran käytön lisääminen mahdollistaa sen, että vähälumisina talvina voidaan metsästää runsaslukuisia hirvieläinkantoja nykyistä tehokkaammin. Luotan metsästäjien vastuulliseen ja eettisesti kestävään toimintaan, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
NordenBladet — Hallitus esittää muutoksia rikoslakiin EU:n maksuvälinepetosdirektiivin täytäntöön panemiseksi.Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain säännöksiä maksuvälinepetoksesta, törkeästä maksuvälinepetoksesta, maksuvälinepetoksen valmistelusta, maksuvälineen määritelmästä ja oikeushenkilön rangaistusvastuusta. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uudet säännökset maksuvälinerikoksesta, törkeästä maksuvälinerikoksesta ja lievästä maksuvälinerikoksesta.Rikoslain muutoksilla pantaisiin täytäntöön EU-direktiivi muihin maksuvälineisiin kuin käteisrahaan liittyvien petosten ja väärennösten torjunnasta. Direktiivi täydentää maksuvälinepetoksia koskevaa vuoden 2001 puitepäätöstä.Suomen lainsäädäntö vastaa rangaistavuuden alan osalta nykyään suurelta osin direktiivin velvoitteita. Rikoslain maksuvälinepetossäännökset ovat tekniikkaneutraaleja ja jo ennestään olleet monilta osin edistyksellisempiä kuin aikaisempi EU-lainsääntö.Direktiivissä uutta on, että se koskee myös virtuaalivaluuttoja maksuvälineenä. Tämän vuoksi esityksessä maksuvälineen käsite on selkeästi ulotettu koskemaan virtuaalivaluuttoja ja sähköistä rahaa.Maksuvälinepetoksia tehdään nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja ne ovat usein valtioiden rajat ylittäviä. Niihin saattaa liittyä järjestäytynyttä rikollisuutta, mikä huomioitaisiin törkeitä rikoksia koskevissa säännöksissä.Direktiivin velvoitteiden vuoksi maksuvälinerikoksista säädettyjä rangaistuksia ankaroitettaisiin useissa kohdin. Törkeistä tekomuodoista säädettäisiin viiden vuoden enimmäisrangaistus nykyisen neljän vuoden sijaan. Maksuvälinepetoksen valmistelun enimmäisrangaistus korotettaisiin yhdestä vuodesta kahteen vuoteen vankeutta.Direktiivin täytäntöönpanon tavoitteena on tehostaa maksuvälinepetosten torjuntaa kansallisesti ja kansainvälisesti. Esitys myös vahvistaa rikosoikeudellista suojaa lailliselle taloudelle ja lisää maksujärjestelmien luotettavuutta.Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään 31. toukokuuta, jolloin direktiivi on viimeistään pantava täytäntöön.
