NordenBladet — Suomen viranomaiset ovat vastanneet Euroopan komission 11.2.2021 ns. Pilot-menettelyssä esittämiin kysymyksiin enintään 5,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien alkoholijuomien vähittäismyyntiä koskevasta sääntelystä.
Komissio pyysi Suomea muun muassa selvittämään, onko toisessa jäsenvaltiossa toimiville vähittäismyyjille, jotka haluaisivat harjoittaa enintään 5,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien alkoholijuomien etämyyntiä, saatavilla vähittäismyyntilupia. Kirjallisen vastauksen lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön ja komission edustajat ovat keskustelleet etäkokouksessa Suomen alkoholilainsäädännön sisällöstä. Tarvittaessa Suomen viranomaiset ovat valmiita jatkamaan asiaan liittyvää vuoropuhelua komission kanssa.
Sosiaali- ja terveysministeriö julkistaa Suomen vastauksen verkkosivuillaan.
NordenBladet — Yhteensä 29 nuorta on palkittu Avartti-tunnustuksilla osallistumisesta kansainväliseen nuorten harrastusohjelmaan. Kultaisia tunnustuksia jaettiin kaksi ja pronssisia tunnustuksia 27. Palkinnot jakoi etäyhteyksin tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko 29. huhtikuuta.
Avartti on kansainvälinen 14–24-vuotiaiden harrastusohjelma, jonka toiminta-ajatuksena on tukea nuoren kokonaisvaltaista kasvua, vahvistaa osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä antaa valmiuksia toimia paikallisella ja yhteiskunnallisella tasolla.- Haluan onnitella teitä nuoria siitä, että olette sitoutuneet Avartti-ohjelmaan, ja olette pitkäjänteisesti opetelleet uusia taitoja ja valmiuksia. Uutteruus ja avoin mieli palkitaan, ja tänään on teidän vuoronne ansaitusti juhlia saavutustanne, sanoi ministeri Annika Saarikko.
Ministeri Saarikko kiitti lisäksi Avartti-ohjelmaa nuorten kasvun tukemisen eteen tehdystä työstä.- Hyvin verkottuneena, niin Suomessa kuin kansainvälisestikin, ohjelmalla on oma, vahva asemansa nuorisotyön kentällä yhtenä Suomessa yleisavustusta saavista nuorisoalan palvelujärjestöistä.
– Uskon, että Avartti on tehnyt positiivisia muutoksia sinussa ja että sinä puolestasi tulet tekemään muutoksia muiden ihmisten elämässä, sanoi Avartti-ohjelman kansainvälisen neuvoston puheenjohtaja, Wessexin jaarli prinssi Edward onnittelupuheessaan nuorille.Avartissa jokainen nuori voi muodostaa oman näköisen ohjelman valitsemalla harrastukset ja tavoitteet omista kiinnostuksista lähtien. Avartti-ohjelma koostuu kolmesta tasosta ja neljästä osiosta. Tehtyään valitsemansa tason osallistuja saa tunnustuksen, joka on pronssinen, hopeinen tai kultainen merkki sekä kansainvälisen todistuksen osallistumisesta Avartti-ohjelmaan.
Kansainvälisesti Avartti tunnetaan nimellä The Duke of Edinburgh’s International Award. Vuosittain ohjelmaan osallistuu miljoonia nuoria 130 maassa. Ohjelma aloitettiin Isossa-Britanniassa vuonna 1956.
Tunnustuksen saaneet nuoret tasoineen:
Kulta
Mohammad Kazemi, Kajaani
Yasin Nazari, Kajaani
Pronssi
Hamzeh Elsad, Espoo
Ali Elsad, Espoo
Hamzat Dabaev, Espoo
Muhammed Sherzay, Espoo
Mohammed Elsad, Espoo
Vicheth Khoem, Espoo
Khalid Abdikarin, Espoo
Max Perunka, Oulu
Pyry Kylli, Oulu
Annina Virpi, Oulu
Esteri Majuri, Oulu
Pinja Lohi, Oulu
Elias Aho, Muhos
Markus Pakka, Alavus
Alpo Hult, Alavus
Eevert Perälä, Alavus
Rasmus Kauppinen, Alavus
Andrey Bogatenko, Alavus
Niklas Kuusiniemi, Alavus
Zahra Shirzad, Kerava
Yalda Amini, Helsinki
Leila Amini, Helsinki
Fatema Rezaei, Sipoo
Narges Amiri, Helsinki
Maryam Mohammadi, Kerava
Hassan Hosseini, Helsinki
Joona Heikkinen, Suomussalmi
NordenBladet — Valtiovarainministeriö järjestää yhteistyössä aluehallintovirastojen ja Kuntaliiton kanssa virtuaalisia keskustelu- ja yhteistyötilaisuuksia touko-kesäkuussa 2021 julkisen hallinnon uudistamisesta. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille eikä niihin tarvitse ennakkoilmoittautua. Tilaisuuksissa on mahdollista esittää kysymyksiä ja kommentteja.
Ensimmäinen tilaisuus on ma 3.5.2021 klo 9.00 teemasta Ympäristöllinen kestävyys ja energia yhteistyössä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kanssa. Tilaisuus on kaksikielinen.Tilaisuudet avaa kuntaministeri Sirpa Paatero. Julkisen hallinnon strategian esittelee alivaltiosihteeri Päivi Nerg valtiovarainministeriöstä tai toimitusjohtaja Minna Karhunen Kuntaliitosta. Kussakin tilaisuudessa on alueilta tulevia paneelikeskustelijoita, julkisen hallinnon edustajia ja tilaisuuteen valittujen teemojen asiantuntijoita.
Julkisen hallinnon strategia ohjaa ja vahvistaa koko julkisen hallinnon uudistamista 2020-luvulla
Julkisen hallinnon strategia on valmisteltu yhteistyössä kuntien ja Kuntaliiton kanssa. Strategialla on kymmenen vuoden aikajänne. Aluekierroksen tavoitteena on virittää eri puolella Suomea keskustelua siitä, miten strategia voi palvella arjen työtä, yhteistyöverkostoja ja uudistamista koko julkishallinnossa.Julkinen hallinto rakentaa tulevaisuuden kestävää arkea ja kaikissa tilanteissa toimivaa ja turvallista yhteiskuntaaStrategiassa on määritelty kuusi päämäärää, joita julkinen hallinto tavoittelee kulkiessaan kohti 2030-lukua. Kaikessa uudistamisessa vahvana perustana ovat taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys, digitalisaation hyödyntäminen ja kansainvälinen edelläkävijyys. Strategia linjaa mm. palveluiden järjestämistä ihmislähtöisesti, yhteistyötä koko yhteiskunnan kanssa ja hallinnon jatkuvaa oppimista.
Rohkeita ratkaisuja hallinnon uudistamiseen -aluekierroksen ajankohdat ja teemat Länsi- ja Sisä-Suomi
ma 3.5. klo 9.00 – 11.30
Ympäristöllinen kestävyys ja energia Pohjois-Suomi (Oulu)
pe 7.5. klo 9.00 -11.30
Verkostot ja osallisuus Lappi
ti 18.5. klo 13.00 -15.30
Ihmislähtöiset ja monimuotoiset palvelut Etelä-Suomi
ke 26.5. klo 9.00 -11.30
Tiedolla johtaminen ja hallinnon muutoskyky Lounais-Suomi
pe 2.6.2021 klo 14.00 – 16.30
Julkisen hallinnon kehittäminen kumppanuudella, yhtenäisesti ja ketterästi Itä-Suomi
ti 8.6. klo 14.00-16.30
Digitalisaatio, asiakaslähtöinen palvelu ja yhteistyö – keinoja alueiden palvelujen turvaamiseksiJulkisen hallinnon strategian päämääriin ja linjauksiin voi tutustua verkossa julkisenhallinnonstrategia.fi. Sivusto on myös ruotsiksi ja englanniksi.Sosiaalisessa mediassa keskusteluun voi osallistua aihetunnisteilla
#julkisenhallinnonstrategia #forvaltningsstrategin
NordenBladet — Maatilojen biokaasutuotannon investointien tuki nousee 40 prosentista 50 prosenttiin. Valtioneuvosto antoi asiasta asetuksen torstaina. Muutos tulee voimaan 3. toukokuuta.
”Investointien tukeminen on yksi osa niitä toimenpiteitä, joilla lisätään biokaasun tuotantoa ja kulutusta hallitusohjelman mukaisesti. Tämä on tärkeää, sillä biokaasun edistäminen tukee sekä maatalouden kannattavuutta että siirtymää fossiilisista raaka-aineista kohti uusiutuvia. Biokaasun on siis aidosti sekä-että –ratkaisu”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä tiivistää.
Tukitason korotus parantaa maatilojen biokaasutuotannon kannattavuutta, minkä arvioidaan lisäävän biokaasuinvestointien määrää. Myös teknologian parantunut toimivuus ja saatavuus sekä kiinnostus uusiutuvan energian positiivisiin talous- ja ympäristövaikutuksiin lisäävät maatilojen kiinnostusta biokaasun tuotantoon.
NordenBladet — Valtioneuvosto päätti tänään, että lohi on rauhoitettu koko Tenojoen vesistön alueella 1.5.–31.12.2021. Syynä poikkeukselliseen rajoitukseen on Tenon lohikantojen nopeasti heikentynyt tila, joka on havaittu seurannassa. Väliaikaista kieltoa tarvitaan, koska rajoitettukin kalastus verottaisi lohikantoja liikaa ja hidastaisi niiden elpymistä merkittävästi.
Kielto syntyi Suomen ja Norjan välisissä neuvotteluissa, joissa sovittiin Tenojoen kalastuksesta vuoden 2021 kalastuskaudella. Rajoitusalueeseen kuuluvat Tenojoen pääuoma, Tenon sivujoet, Tenovuono sekä vuonon edustan merialue laajalta neljän kunnan kokoiselta alueelta. Kielto koskee sekä lohen vapakalastusta että lohen pyyntiä seisovilla pyydyksillä. Muiden kalojen pyyntimahdollisuuksia sen sijaan lisätään. Matkailijoille luodaan uusi vapakalastuksen ’harrilupa’, joka on tarkoitettu esim. harjuksen pyyntiin kevyillä perhokalastusvälineillä. Muiden kalojen verkkopyyntimahdollisuus ennen lohen nousuvaellusta säilytetään, ja Inarinjoella sallitaan elokuussa rajoitettu verkkopyynti. Paikkakunnalla asuvat voivat harjoittaa rannalta tapahtuvaa vapapyyntiä, jossa mm. uistimen koukkumäärää on rajoitettu ja ainoastaan väkäsettömien koukkujen käyttö on sallittu. Lisäksi Tenolla voi jatkossakin pyytää meritaimenta.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä pitää lohenkalastuksen määräaikaista kieltoa tarpeellisena toimena Tenon lohikantojen turvaamiseksi. – Suomen ja Norjan yhdessä tekemä päätös on poikkeuksellinen, sillä se kattaa koko Tenon lohen elinkierron alueen mereltä joelle. Päätös on kova, mutta sen tavoitteena on turvata kalastusmahdollisuudet ja elinvoimaiset lohikannat Tenolla myös tulevaisuudessa, Leppä sanoo.– Pidän tärkeänä vastaantulona paikallisten, vesialueen omistajien ja matkailun kannalta, että muiden kalalajien pyyntimahdollisuuksia kuitenkin lisätään, Leppä painottaa.
Maa- ja metsätalousministeriö on arvioinut väliaikaisen kiellon vaikutusta eri perusoikeuksiin kuten omaisuuden suojaan, saamelaisten oikeuteen harjoittaa omaa kulttuuriaan sekä perustuslain mukaiseen ympäristövastuuseen. Perustuslakivaliokunta painotti aikanaan kalastuslain hyväksymisen yhteydessä, että julkisella vallalla ei ole ainoastaan valtuutusta vaan myös vastuu huolehtia kalavarojen kestävästä käytöstä niin, että luonnon monimuotoisuus säilyy. Tämän ympäristövastuun toteuttaminen on painava syy kieltää Tenojoen lohenkalastus vuonna 2021. Lohen kalastus Tenojoella on tärkeä osa saamelaiskulttuuria, jonka vuoksi kielto vaikuttaa saamelaisten mahdollisuuksiin toteuttaa omaa kulttuuriaan. Arvion mukaan Tenon lohenkalastuksen määräaikainen tauko parantaa kuitenkin pitkällä aikavälillä lohen kalastusmahdollisuuksia, mikä edistää myös saamelaiskulttuuriin kuuluvan kalastusperinteen harjoittamista tulevaisuudessa.
Saamelaiskulttuurin lisäksi lohenkalastuksen kielto vaikuttaa myös Tenojokilaakson talouteen. Erityisesti matkailuelinkeino ja osakaskunnat kärsivät matkailu- ja kalastuslupatulojen vähentymisestä. Utsjoen kunta on jo aloittanut alueen toimijoiden kanssa äkillisen rakennemuutoksen toimenpiteiden valmistelun. Lohenkalastuskiellon vaikutusten seuranta on tärkeää. Maa- ja metsätalousministeriö kartoittaa seurantaprojektin rahoitusmahdollisuuksia. Seuranta on olennaista paikallisen jokisaamelaiskulttuurin elinvoimaisuuden ja jatkuvuuden kannalta, jonka vuoksi vaikutuksia on tarkoitus arvioida yhteistyössä saamelaisyhteisön kanssa.
Lisätietoa: Neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste, p. 0295 162 152, tapio.hakaste(at)mmm.fi
Erätalousneuvos Vesa Ruusila, p. 0295 162 051, vesa.ruusila(at)mmm.fi
Ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868, teppo.sakkinen(at)tem.fi
NordenBladet — Hallitus ehdottaa säädettäväksi uutta lakia, joka lisäisi vähä- ja nollapäästöisten ajoneuvojen osuutta ajoneuvo- ja liikennepalveluhankinnoissa. Lailla pannaan täytäntöön EU:n puhtaita ajoneuvohankintoja koskevan direktiivin vaatimukset. Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 29. huhtikuuta 2021.
Laki koskisi esimerkiksi kuntien ja valtion ostamia ajoneuvoja ja liikennepalveluita kuten koulukuljetuksia, jätteiden keruuta, paikallisliikenteen bussipalveluiden ostoja ja Kelan kuljetuksia. Lainsäädäntö edistää vaihtoehtoisten polttoaineiden, kuten sähkön, kaasun ja biopolttoaineiden käytön kasvua. Laki korvaisi ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa annetun lain. Laki on yksi fossiilittoman liikenteen tiekarttaluonnoksen toimenpiteistä.
– Julkisissa hankinnoissa on panostettava entistä enemmän vähäpäästöisiin ajoneuvoihin ja palveluihin. Hallituksen esittämä laki on osa fossiilittoman liikenteen tiekarttaa, jonka tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Esityksen myötä julkinen sektori toimii suunnannäyttäjänä liikenteen päästöjen vähentämisessä, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.
Lain valmistelussa on huomioitu kansallisen toimeenpanon alueellinen oikeudenmukaisuus. Kuntien osalta ympäristöystävällisten hankintojen vähimmäisosuuksia on eritelty perustuen etäisyyksiin ja alueiden taloudellisiin valmiuksiin. Direktiiviin perustuvan sääntelyn lisäksi laki koskisi myös käyttöoikeussopimuksin tehtyjä ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintoja. Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä käsitteli lainsäädännön sisältöä ja lainsäädännön arviointineuvosto antoi lakiluonnoksesta lausunnon maaliskuussa.
Vaatimukset jaoteltu kolmeen ajoneuvoluokkaanVähä- ja nollapäästöisten hankintojen vähimmäisvaatimukset on jaoteltu kolmeen eri ajoneuvoluokkaan eli henkilöautot ja kevyet hyötyajoneuvot, kuorma-autot ja linja-autot sekä kahdelle hankinta-ajanjaksolle eli 2.8.2021-2025 ja 2026-2030. Vaatimuksia sovelletaan, kun hankintayksikkö ostaa, vuokraa, leasing-vuokraa, maksaa osamaksulla tai hankkii tiettyjä liikennepalveluhankintoja. Direktiivi koskee ainoastaan uusia hankintoja.
1. Henkilöautot ja kevyet hyötyajoneuvot – hankinnoissa sähköautojen osuus nousee
Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat henkilöautot ja kevyet hyötyajoneuvot, joita ovat pakettiautot eli N1-luokan ajoneuvot ja M2-luokan ajoneuvot.Direktiivin mukaan ympäristöystävällisiksi määriteltyjen henkilö- ja pakettiautojen CO2-päästöt saavat olla enintään 50 g/km vuoden 2025 loppuun asti ja 0 g/km vuodesta 2026 alkaen. Käytännössä tämä tarkoittaa täyssähköautoja ja vuoden 2025 loppuun asti myös lataushybridejä.Suomen on varmistettava kummankin hankinta-ajanjakson aikana, että 38,5 prosenttia henkilö- ja pakettiautohankinnoista on ympäristöystävällisiä. Lakiluonnoksessa ehdotetaan, että henkilö- ja pakettiautoja sekä kuorma-autoja koskevat vähimmäisosuudet eriytettäisiin niin, että eri maakuntiin kuuluvilla kunnilla olisi eri vähimmäisosuudet. Tavoitteena on ottaa huomioon alueelliset erot kuten etäisyydet, taloudelliset valmiudet, latauspisteiden saatavuus ja taksimarkkinoiden tilanne. Muita hankintayksiköitä koskisivat direktiivin vähimmäistavoitteet.
2. Kuorma-autot – ympäristöystävällinen ajoneuvo kulkee biopolttoaineella, sähköllä, kaasulla tai vedyllä
Ympäristöystävälliseksi kuorma-autoksi määritellään ajoneuvo, joka kulkee vaihtoehtoisella polttoaineella kuten biopolttoaine, sähkö, kaasu tai vety. Suomen tulee varmistaa, että kuorma-autojen hankinnoista ensimmäisellä hankinta-ajanjaksolla 9 prosenttia ja toisella hankinta-ajanjaksolla 15 prosenttia on ympäristöystävällisiä.Henkilö- ja pakettiautojen tapaan kuntien hankintayksiköiden vähimmäistavoitteet porrastettaisiin. Korkeamman tavoitetason maakuntiin kuuluvien kuntien hankintayksiköille tulisi siis tiukemmat vaatimukset kuin matalamman tavoitetason maakuntiin kuuluvien kuntien hankintayksiköille. Muita hankintayksiköitä koskisivat direktiivin vähimmäistavoitteet.
3. Linja-autot – täyssähköbussien osuus nousee tulevaisuudessa
Ympäristöystävälliseksi linja-autoksi määritellään ajoneuvo, joka kulkee vaihtoehtoisella polttoaineella kuten sähkö, vety, kaasu tai biopolttoaine. Suomen tulee varmistaa, että uusista linja-autohankinnoista ensimmäisellä hankinta-ajanjaksolla 41 prosenttia ja toisella hankinta-ajanjaksolla 59 prosenttia on ympäristöystävällisiä. Vaatimukset koskevat ainoastaan paikallisliikenteen busseja eli busseja, joissa on istumapaikkojen lisäksi seisomapaikkoja.
Lisäksi kummankin hankinta-ajanjakson aikana puolet hankittavista ympäristöystävällisistä ajoneuvoista tulee olla täyssähköbusseja eli ensimmäisellä jaksolla 20,5 prosenttia ja toisella jaksolla 29,5 prosenttia. Täyssähköbussien ala-tavoite on porrastettu alueelliset eroavaisuudet huomioiden.
Mitä direktiivi ei koske?
Laki ei koskisi kaukoliikenteen linja-autoja, eikä esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa käytettäviä ajoneuvoja tai kaksi- ja kolmipyöräisiä ajoneuvoja. Sääntelyä ei sovellettaisi esimerkiksi hälytysajoneuvoihin, asevoimien ajoneuvoihin ja rakennustyömaiden ajoneuvoihin. Lisäksi pyörätuolinkäyttäjille tarkoitetut M2-luokan ajoneuvot on vapautettu vaatimuksista.
Mitä seuraavaksi?
Hallituksen 29.4.2021 eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja). Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntakäsittelyyn.
Laki tulisi voimaan elokuussa 2021. Direktiivin velvoitteet tulevat voimaan 2.8.2021. Lain velvoitteet koskisivat hankintoja, joissa hankintamenettely aloitetaan lain voimaan tulon jälkeen.
NordenBladet — Valtioneuvosto antoi 29. huhtikuuta eduskunnalle hallituksen toimintaa ja valtiontalouden hoitoa vuonna 2020 käsittelevän vuosikertomuksen.
Vuosittain laadittavassa vuosikertomuksessa on tiedot hallituspolitiikan toteuttamisesta, ministeriöiden toiminnasta, julkisesta taloudesta, toimenpiteistä eduskunnan lausumien ja kannanottojen johdosta sekä valtion yhtiöomistuksesta. Vuosikertomus 2020 sisältää tiedot hallitusten kokoonpanoista, keskeiset tunnusluvut hallituksen työskentelystä, ministerien työnjaot, vuoden 2020 koronavirustilannetta kuvaavan jakson sekä tietoa lainvalmistelusta valtioneuvostossa. Kertomuksessa esitetään katsaus kestävän kehityksen tilasta Suomessa sekä siinä kuvataan hallitusohjelman jäsennyksen mukaisesti hallituksen keskeiset politiikkakokonaisuudet. Kertomuksessa on valtiokokonaisuuden taloudellista asemaa selvittävä katsaus, jossa on kootusti tietoa valtion talousarviotalouden sekä valtion liikelaitosten ja rahastojen tuotoista, kuluista ja varallisuusasemasta. Kertomus sisältää tiedot myös valtiokokonaisuuden taseen ulkopuolisista vastuista. Lisäksi käsitellään tarkemmin mm. valtion talousarviota, kehyksiä EU:n ja Suomen välisiä rahavirtoja. Selvitykset annetaan myös valtionvelasta, valtiontalouden riskeistä sekä verotuksesta. Kertomuksessa on myös katsaukset valtion henkilöstöön, toimitiloihin, ICT-hankkeisiin ja valtion yhtiöomistukseen. Kertomuksessa tarkastellaan lyhyesti myös kuntataloutta sekä työeläkelaitoksia ja muita sosiaaliturvarahastoja.
NordenBladet — Ilmoitusvelvolliset eivät aina selvitä riittävästi asiakkaiden liiketoimien taustoja ja varojen alkuperää rahanpesun estämiseksi. Kaikilla toimialoilla on vaikeuksia tunnistaa merkkejä terrorismin rahoittamisesta, arvioidaan kansallisessa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarviossa.
Valtioneuvosto teki torstaina 29. huhtikuuta periaatepäätöksen kansallisesta rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarviosta ja toimintasuunnitelmasta.Riskiarviossa tarkastellaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä Suomessa toimialoittain. Toimialajako perustuu rahanpesulain mukaisiin ilmoitusvelvollisten sektoreihin. Jokaiselle sektorille on määritelty yleinen riskitaso asteikolla yhdestä neljään (1=vähäinen riski, 4=erittäin merkittävä riski).
Varojen alkuperä vaikea selvittää rahanvälityksessä ja virtuaalivaluutoissa
Rahanpesun näkökulmasta riskialtteimpia toimialoja ovat rahanvälittäjät (niin sanotut hawala-toimijat) ja virtuaalivaluutan tarjoajat. Kansainvälisessä rahanvälityksessä riski liittyy etenkin siihen, että rahansiirtoja on vaikea jäljittää ja rahan alkuperää vaikea selvittää.
Joidenkin virtuaalivaluuttapalveluiden mahdollistama anonymiteetti vaikeuttaa varojen jäljittämistä ja varojen alkuperän selvittämistä. Riskiä nostavat myös liiketapahtumien suuri määrä ja reaaliaikaisuus.
Luottolaitokset ja maksupalvelun tarjoajat asettuvat riskitasolle kolme. Vaikka luottolaitosten suuret maksutapahtumamäärät nostavat rahanpesun riskiä, riskiä pienentää toimijoiden osaaminen riskien hallinnassa. Ilmoitusvelvolliset luottavat useilla toimialoilla liikaa luottolaitosten menettelyihin asiakkaan tunnistamisessa ja tuntemisessa. Jos varat ovat peräisin kotimaisesta luottolaitoksesta, monet ilmoitusvelvolliset eivät selvitä itse riittävästi asiakkaansa liiketoimia tai varojen alkuperää.
Rahaa pystyy siirtämään myös konfliktimaihinTerrorismin rahoittamisen näkökulmasta riskialttein toimiala on rahanvälittäjät eli niin sanotut hawala-toimijat, sillä niiden kautta pystyy siirtämään rahaa myös konfliktimaihin.Kaikilla toimialoilla on vaikeuksia tunnistaa ja ymmärtää merkkejä terrorismin rahoittamisesta. Tämä vaikeuttaa epäilyttävän toiminnan havaitsemista.
Riskejä voi pienentää kehittämällä tietojenvaihtoa ja digitalisointiaKansallisessa toimintasuunnitelmassa esitetään toimia, joilla voidaan pienentää rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä. Suunnitelma koskee vuosia 2021–2023.
Toimintasuunnitelman strategisina painopisteinä onlisätä yleistä tietoisuutta rahanpesusta ja terrorismin rahoittamisestakehittää tietojenvaihtoa, tilastointia ja kansallista lainsäädäntöäedistää viranomaisten ja ilmoitusvelvollisten käytössä olevien rekisterien ajantasaisuutta ja sisältöäpienentää riskiarvion esiin nostamia merkittävimpiä yksittäisiä riskejäkehittää rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen valvonnan ja riskien hallinnan digitalisointia.
Valtiovarainministeriö ja sisäministeriö ovat koordinoineet kansallisen riskiarvion ja toimintasuunnitelman laadintaa. Riskiarvio perustuu lakiin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä. Riskiarvion ja toimintasuunnitelman laatimista ovat suositelleet myös EU sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastainen toimintaryhmä (FATF).
Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut varmistamaan riittävät viranomaisresurssit, parantamaan tiedonvaihtoa ja tehostamaan valvontaa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjumiseksi.
NordenBladet — Valtioneuvosto määräsi Jari Mutasen Etelä-Savon ELY-keskuksen ylijohtajaksi ajalle 1.5.2021– 31.12.2024. Mutanen hoitaa tehtävää ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtajan toimensa ohella, jossa hän myös aloittaa toukokuun alussa.
Jari Mutasella on pitkäaikainen ja laaja johtamiskokemus ELY-keskuksen ja Etelä-Savon ympäristökeskuksen palveluksesta. Ennen nimitystään Etelä-Savon ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtajaksi, hän työskenteli vastaavassa tehtävässä Pohjois-Savon ELY-keskuksessa vuodesta 2010. Sitä ennen vuosina 1996–2009 Mutanen työskenteli johtotehtävissä Etelä-Savon ympäristökeskuksessa.
Elinkeino- liikenne ja ympäristökeskuksia on Suomessa 15, joissa vastuualueita on yhdestä kolmeen. Jokaista keskusta johtaa ylijohtaja, joka hoitaa tehtävää oman vastuualueensa johtajan toimen ohella. Valtioneuvosto määrää keskuksen ylijohtajan enintään viiden vuoden määräajaksi, kuitenkin enintään tehtävään määrättävän vastuualueen johtajan määräaikaisen virkasuhteen päättymiseen asti.
Ylijohtaja vastaa keskuksen toiminnan tuloksellisuudesta ja keskuksen yhteisten tulostavoitteiden saavuttamisesta sekä toimii keskuksen johtoryhmän puheenjohtajana. ELY-keskusten tehtävänä on kehittää ja tukea alueillaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää hyvinvointia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
ELY-keskukset kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan. Keskuksia ohjaavat työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Väylävirasto. ELY-keskukset toteuttavat myös Ruokaviraston, Maahanmuuttoviraston ja Team Finland -verkoston tavoitteita.
NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 29.4. REACT-EU-rahoituksen alueellisesta jaosta. Varoja myönnettiin lähes 255,4 miljoonaa euroa käytettäväksi käynnissä olevaan, Kestävää kasvua ja työtä 2014−2020, Suomen rakennerahasto-ohjelmaan.
REACT-EU-toimenpiteillä tuetaan alueiden elpymistä koronapandemiasta.Rahoitusta saavat kaikki Suomen alueet. Alueille jaetut varat sisältävät sekä EU:lta tulevan rahoituksen että valtion vastinrahoituksen.Euroopan komission maakohtaisten suositusten mukaisesti rahoituksella tuetaan pk-yrityksiä, tutkimus- ja kehitystoimintaa, digitaalista osaamista sekä yritysten ja niiden henkilöstön muutoskyvykkyyden kehittämistä.
Eduskunta hyväksyi 24.3. REACT-EU-rahoituksen sisältävän vuoden 2021 ensimmäisen lisätalousarvion. Valtioneuvoston aluejakopäätöksen jälkeen välittävät toimielimet eli ELY-keskukset ja maakuntien liitot voivat aloittaa rahoituspäätösten teon. Rahoitus tulee käyttää muun ohjelmakauden 2014–2020 rahoituksen tavoin vuoden 2023 loppuun mennessä.
Rahoitusta voi hakea ELY-keskuksilta ja maakuntien liitoiltaYritykset voivat hakea REACT-EU:hun liittyvää yrityksen kehittämisavustusta ELY-keskuksista. Tarkemmat tiedot löytyvät ELY-keskusten verkkosivuilta.
Myös muut toimijat, kuten elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, järjestöt, kunnat ja muut julkisyhteisöt, voivat hakea REACT-EU-rahoitusta. Rahoitusta myöntävät sekä maakuntien liitot että ELY-keskukset alueellisesti. Tietoa löytyy kootusti Rakennerahastot.fi-sivustolta.
REACT-EU-rahoituksen hakemisessa, myöntämisessä, maksamisessa, seurannassa ja jatkotoimenpiteissä noudatetaan nykyisestä rakennerahasto-ohjelmasta tuttuja menettelyjä ja voimassaolevaa lainsäädäntöä.
REACT-EU-rahoituksen kohdentuminen maakunnittain Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) välillä (pl. tekninen tuki)
