NordenBladet — Oikeusministeriö on asettanut työryhmän selvittämään ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tilaa hallinnonalallaan.Järjestäytyneen rikollisuuden negatiiviset vaikutukset yhteiskunnan turvallisuuteen ovat voimistuneet viime vuosina. Oikeusministeriön hallinnonalan viranomaisilla on laaja kontaktipinta ja mahdollisuus järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan ja haittojen vähentämiseen.Työryhmän tehtävänä on muun muassa koota tilannekuva järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta oikeusministeriössä ja sen hallinnonalalla, selvittää nykyisen lainsäädännön toimivuutta ja viranomaisten yhteistyötä, kartoittaa kansainvälisiä hyviä käytäntöjä ja EU:n toimenpiteitä sekä tehdä ehdotus jatkotoimista.Työryhmän toimikausi kestää 31.5.2023 saakka.
NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa työllisyyden kuntakokeilujen edistymistä lukuisilla tavoilla ja tietoa halutaan tarjota myös avoimesti kansalaisten, median ja päättäjien käyttöön. Ensimmäiset seurantatiedot kokeiluista ovat saatavilla tietoportaalista ministeriön verkkosivuilta 4. toukokuuta.Julkista seurantaa varten työ- ja elinkeinoministeriö ja KEHA-keskus ovat rakentaneet erillisen tietoportaalin, jonka kautta yksittäisten kokeilukuntien tai -alueiden kehitystä voi tarkastella ennalta valittujen työllisyysmittarien valossa. Portaalin tiedot perustuvat TEM:n viralliseen tilastojärjestelmään (TEM Työnvälitystilasto) ja TE-palveluiden yhteiseen URA-asiakastietojärjestelmään. Tietoportaali sisältää neljä laajempaa sovelluskokonaisuutta, joiden avulla on mahdollista seurata muun muassa kokeilujen ja TE-toimistojen vastuulla olevien työnhakijamäärien, palveluiden käytön ja virtaamatietojen sekä työttömyysasteen kehitystä kokeilukunnissa tai -alueilla. Tiistaina 4. toukokuuta julkaistut tiedot perustuvat maaliskuun lukuihin. Asiakassiirrot TE-toimistoista kokeilukuntiin tehtiin maaliskuun kahden ensimmäisen viikonlopun aikana, joten tiedot ovat vielä osin vajavaiset. Portaaliin voi kuitenkin tutustua jo nyt. Toukokuusta eteenpäin portaalin tiedot päivittyvät samassa aikataulussa TEM:n virallisten työllisyystilastojen julkaisun kanssa eli noin kuukauden välein.Työ- ja toimintakyvystä kerätään tietoa Työterveyslaitoksen KykyviisarillaTyöllisyyden kuntakokeiluissa on tarkoitus kerätä työ- ja toimintakyvyn muutokseen liittyvää tietoa kuntien yhteisellä mittarilla. Tähän tarkoitukseen valittu Kykyviisari on Työterveyslaitoksen kehittämä maksuton työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä kaikille työikäisille. Kykyviisarin avulla kerättävää tietoa tullaan asiakastyön lisäksi hyödyntämään kuntakokeilujen arvioinnissa. Kykyviisariin liittyviä seurantatietoja julkaistaan myöhemmin keväällä Työterveyslaitoksen verkkosivuilla.Kokeilujen vaikutuksia arvioidaan VN TEAS -tutkimushankkeessaTyöllisyyden kuntakokeilujen vaikutuksia tullaan arvioimaan valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan (VN TEAS) hankkeen avulla. Tutkimuksessa tullaan kiinnittämään huomiota muun muassa kokeilujen alueellisiin erityispiirteisiin ja alueellisten yhteistyörakenteiden syntyyn sekä kokeilujen kehittämiin erityyppisiin asiakaspalvelumalleihin. Erityishuomio kiinnitetään kokeilujen työllisyys-, kustannus- ja hyvinvointivaikutuksiin. Tutkimuksen ensimmäinen väliraportti julkaistaan syksyllä 2021, toinen raportti vuoden 2022 aikana ja loppuraportti syksyllä 2023. Hankkeen toteutuksesta vastaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) johtama tutkijakonsortio. Hankkeen edistymistä seuraa työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön edustajista koostuva ohjausryhmä.
NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin on tavannut tiistaina 4. toukokuuta EU:n ympäristö-, meri- ja kalastusasioista vastaavan komission jäsenen Virginijus Sinkevičiuksen. Kesärannassa järjestettyyn tapaamiseen osallistui myös komission jäsen Jutta Urpilainen.Tapaamisessa keskusteltiin Suomen näkemyksistä ja tavoitteista Euroopan unionin ilmastopolitiikkaan, metsäpolitiikkaan ja biodiversiteettikysymyksiin liittyen. Komissaari Sinkevičius tapasi kaksipäiväisen vierailunsa aikana useita hallituksen jäseniä, vieraili Euroopan ympäristöpääkaupunki Lahdessa ja tutustui laajasti myös kestävään suomalaisteen metsätalouteen.
NordenBladet — Sisäministeriö on asettanut tutkintalautakunnan selvittämään Kerimäellä 1.5.2021 tapahtunutta rakennuspaloa, jossa loukkaantui vakavasti yksi sopimuspalokuntalainen.Sopimuspalokuntalainen jäi tulipaloa sammuttaessaan sortuneiden rakenteiden alle. Sopimuspalokuntalainen saatiin pelastettua sortuman alta, mutta hän loukkaantui vakavasti.Sisäministeriön asettama tutkintalautakunta selvittää tapahtuman kulun ja sopimuspalokuntalaisen vammautumiseen johtaneet tekijät, viestiliikenteen sujuvuuden sekä työturvallisuuteen liittyvät tekijät onnettomuustilanteessa. Lautakunta esittää saamiensa tietojen pohjalta suosituksia pelastustoimen käytäntöihin, teknisiin ratkaisuihin sekä koulutukseen alan työturvallisuuden kehittämiseksi.Tutkintalautakunta suorittaa työnsä itsenäisesti ja riippumattomasti. Se voi kuulla selvityksen aikana asiantuntijoita. Tavoitteena on, että tutkinta valmistuu joulukuussa 2021.
NordenBladet — Twinning-toiminta laajeni vuodenvaihteessa seitsemään uuteen maahan komission kansainvälisten kumppanuuksien pääosaston (DG INTPA) kolmevuotisella pilotilla. Pilotin hankkeista kahden ensimmäisen tarjouskilpailut on jo järjestetty ja Suomi voitti näistä molemmat. Suomi ryhtyy näin tukemaan Sambiaa sekä korruptionvastaisen toiminnan että valtiontalouden tarkastustoiminnan kehittämisessä. Tarjouskilpailuvoitot ovat hienoa jatkoa Suomen viimeaikaiselle Twinning-menestykselle.Twinning: Toiminta laajenee uusiin maihin ja Suomen menestys jatkuu – tällä kertaa Sambiassa Twinning-toiminnan laajeneminen tuo mukanaan uusia yhteistyömahdollisuuksia. Suomen Twinning-yhteistyö Sambiassa alkaa kesällä 2021. Kuvassa Kafue-joki. Kuva: Pirjo Suomela-Chowdhury.Twinningin laajeneminen sen perinteisten yhteistyöalueiden ulkopuolelle on merkkipaalu, joka tuo mukanaan valtavasti uusia mahdollisuuksia. Twinning on ollut Euroopan unionille tärkeä väline tukea julkisen hallinnon sekä lainsäädännön kehittämistä nimenomaisesti EU:n lähialueilla laajentumis- ja naapuruuspolitiikan kohdemaissa. DG INTPA:n pilotin puitteissa hankkeita on määrä toteuttaa Sambian ohella Senegalissa, Madagaskarilla, Namibiassa, Kirgisiassa, Indonesiassa sekä Dominikaanisessa Tasavallassa. Tukea annetaan eri sektoreilla ja teemat vaihtelevat mm. tuomioistuinlaitoksen kehittämisestä uusiutuvaan energiaan, digitalisaation edistämiseen sekä kaupankäynnin edellyttämien julkisten palvelujen vahvistamiseen.”On erinomaista, että Suomi on aktiivisesti mukana uusissa Twinning-avauksissa. Olemme jo aiemmin vakiinnuttaneet paikkamme EU:n lähialueiden kehittämistyössä ja nyt pääsemme viemään osaamistamme myös kauemmas. Suomi on ainoa EU-jäsenmaa, joka on mukana molemmissa Sambian hankkeissa. Twinning onkin Suomelle hyvin konkreettinen keino olla kokoaan suurempi maailmalla”, toteaa ulkoministeriön valtiosihteeri Matti Anttonen.Sambia uusi avaus myös HAUSilleKorruptionvastaiseen toimintaan liittyvällä hankkeella vahvistetaan ensisijaisesti Sambian antikorruptiokomission toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on edistää komission hallintoa ja teknisiä valmiuksia sekä parantaa yhteistyötä muiden korruptionvastaisiin toimiin osallistuvien virastojen kanssa. Erityistä huomiota kiinnitetään lainsäädännön päivittämiseen, rikostutkinnan ja syytteiden nostamiskäytäntöjen tehostamiseen sekä korruptionvastaisesta toiminnasta viestimiseen.Suomen ja Saksan konsortiota johtaa HAUS kehittämiskeskus Oy ja Saksasta on mukana The German Foundation for International Legal Cooperation (IRZ).Suomen toisella Twinning-hankkeella vahvistetaan Sambian viranomaisten edellytyksiä hallinnoida julkisia varoja tehokkaasti ja vastuullisesti. Suomi toimii yhteistyössä Kroatian sekä konsortiota johtavan Itävallan kanssa ja edunsaajana on Sambian valtiontalouden tarkastamisesta vastaava virasto. Konkreettiset tavoitteet liittyvät viraston mandaatin päivittämiseen, varojen käytön valvonnan tehostamiseen sekä viraston hallinnollisten palvelujen ja työntekijöiden hyvinvoinnin vahvistamiseen. Tässäkin konsortiossa suomalaista julkisen hallinnon asiantuntemusta viedään Sambiaan HAUS kehittämiskeskus Oy:n johdolla ja koordinoimana.”HAUS on ollut jo pitkään mukana Twinning-toiminnassa ja olemme tehneet yhteistyötä useiden kumppanimaiden kanssa. Olemme monasti olleet ensimmäinen suomalainen twinnaaja uusissa kohdemaissa. Antikorruptiohankkeen voitosta kuulimme samana päivänä, kun valtioneuvosto julkaisi Afrikka-strategian. Olemme monesta syystä erityisen iloisia ja ylpeitä näistä voitoista. Menestys Sambiassa juhlistaa mukavalla tavalla myös HAUSin 50-vuotisjuhlavuotta”, iloitsee HAUS Internationalin johtaja Heidi Lempinen.Molemmat hankkeet ovat kolmevuotisia ja niiden on määrä alkaa tulevan kesän aikana.Twinning tukee Afrikka-strategian toimeenpanoaTwinningissä EU:n jäsenmaat kilpailevat hankkeista tarjouskilpailuissa, joiden perusteella kumppanimaat valitsevat toteuttajat. Toiminta perustuu kollegiaalisuudelle ja parhaiden käytäntöjen jakamiselle ja tuo yhteen samojen kysymysten parissa toimivia virkamiehiä EU-jäsenmaista ja kumppanimaista.Vaikka koronapandemia onkin estänyt matkustamisen ja pakottanut hankkeet jatkamaan työtä etäyhteyksin, on ihmisten välinen yhteistyö silti säilynyt toiminnan ytimessä.Twinning tarjoaakin oivan välineen tukea Suomen tuoreen Afrikka-strategian toimeenpanoa.”Suomella ja Sambialla on pitkä kokemus yhteistyöstä. Hallinnon vahvistaminen on vuosien varrella ollut yksi kehitysapumme teemoista ja on hienoa, että voimme tehdä yhteistyötä nyt EU-rahoituksella. Näiden voitettujen Twinning-hankkeiden kautta Suomi on vahvasti mukana Sambian julkisen hallinnon kehittämisessä myös lähivuosina”, tiivistää Suomen Lusakan-suurlähettiläs Pirjo Suomela-Chowdhury.Eerikki Vainio, asiantuntija, ulkoministeriön Twinning-tiimiSuomi on ollut mukana toteuttamassa yli kahtasataa Twinning-hanketta ja Sambia on Suomelle jo kolmaskymmenes Twinning-kumppanimaa. Twinning tarjoaa Suomelle mahdollisuuden julkisen hallinnon osaamisen vientiin EU-rahoituksella ja tukee samalla suomalaisten virkamiesten verkostoitumista kumppanimaiden ja muiden EU-jäsenmaiden kollegoiden kanssa.Twinning-toimintaa on toteutettu vuodesta 1998 alkaen. Ohjelma luotiin alun perin tukemaan EU:n laajentumisprosessia, mutta se on sittemmin ulottunut koskemaan myös unionin naapuruuspolitiikan kohdemaita. Komission kansainvälisten kumppanuuksien pääosaston pilotilla Twinning-ohjelmaa testataan vuosina 2021–2024 EU:n lähialueita kauempana. EU:n uusi ulkosuhderahoitusväline Global Europe mahdollistaa Twinning-toiminnan globaalin toteuttamisen DG INTPA:n pilotin jälkeenkin.Suomessa Twinning-toimintaa koordinoi ulkoministeriön Twinning-tiimi.Twinning ja TAIEX – EU:n laajentumis- ja naapuruushankkeet
NordenBladet — Oikeusministeriö on asettanut työryhmän selvittämään ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tilaa hallinnonalallaan.Järjestäytyneen rikollisuuden negatiiviset vaikutukset yhteiskunnan turvallisuuteen ovat voimistuneet viime vuosina. Oikeusministeriön hallinnonalan viranomaisilla on laaja kontaktipinta ja mahdollisuus järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan ja haittojen vähentämiseen.Työryhmän tehtävänä on muun muassa koota tilannekuva järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta oikeusministeriössä ja sen hallinnonalalla, selvittää nykyisen lainsäädännön toimivuutta ja viranomaisten yhteistyötä, kartoittaa kansainvälisiä hyviä käytäntöjä ja EU:n toimenpiteitä sekä tehdä ehdotus jatkotoimista.Työryhmän toimikausi kestää 31.5.2023 saakka.
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt rahoituksen 38:lle maankäyttösektorin ilmastotoimikokonaisuuteen kuuluvalle Hiilestä kiinni -kehittämishankkeelle. Rahoitusta myönnettiin vuosille 2021–2023 yhteensä 10,4 miljoonaa euroa. Hankkeet tukevat maataloustuottajia, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä uusien ilmastokestävien toimintatapojen käyttöönotossa.Rahoitettavaksi haettiin tutkimustietoon perustuvia käytännönläheisiä hankkeita, joilla edistetään ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyviä maankäyttösektorin toimia. Haku keräsi runsaat 80 hakemusta. Valitut hankkeet edistävät muun muassa seuraavia hallitusohjelman mukaisen Hiilestä kiinni -kokonaisuuden tavoitteita:metsien kasvun ja terveyden edistäminenturvepeltojen ilmastokestävyyden edistäminenviljelyn monipuolistaminen mukaan lukien kotimaisten proteiinikasvien viljely ja jalostussuonpohjien kestävä jatkokäyttöilmastokosteikkojen rakentaminen ja kasvualustojen kehittäminenmaaperätiedon tarkentaminen sekä metsäkasvillisuuden ja peltobiomassan kartoittaminenilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvien tietojärjestelmien kehittäminenMaa- ja metsätalousministeri Jari Leppä korostaa kehittämishankkeiden roolia ilmastotoimien etenemisessä. Hankkeilla on suuri merkitys, kun tutkimustietoon pohjautuvia ratkaisuja sovelletaan käytännön työhön.–Tuemme nyt monia käytännöllisiä hankkeita, joiden avulla esimerkiksi vähennetään turvepeltojen ja -maiden päästöjä sekä edistetään metsien kasvua ja hiilensidontaa. Mukana on myös useita puun pitkäaikaisia käyttömahdollisuuksia edistäviä hankkeita. Kokonaiskestävyys on tekemisen lähtökohtana. Kun ilmastotyössä otetaan huomioon myös taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset, saadaan aikaan kestäviä tuloksia, ministeri Leppä painottaa.Hankkeet yhdistävät tutkimuksen ja monipuolisen käytännön osaamisenHaun teemoissa painotettiin seuraavia toimia: maaperän ja puuston hiilinielujen ja -varastojen ylläpito ja vahvistaminen, kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen, maa- ja metsätalouden sopeutuminen ja varautuminen ilmastonmuutokseen sekä maaperä- ja muun tiedon tuottaminen ja käyttö ilmastotoimien tukena.– Rahoitettavat hankkeet vastaavat näihin toimiin monipuolisesti ja hankkeiden toteuttajina on toivotulla tavalla runsaasti tutkimuslaitosten, yliopistojen, yritysten ja yhdistysten yhteenliittymiä, kertoo johtava asiantuntija Jaakko Nippala maa- ja metsätalousministeriöstä.Korkeatasoinen tutkimus yhdistyy hankkeissa käytännön toimijoiden monipuoliseen osaamiseen ja vahvistaa tutkimustiedon hyödyntämistä. Maankäyttösektorin ilmastotavoitteiden saavuttamista edistävät lisäksi yksityisten toimijoiden merkittävät panostukset Hiilestä kiinni -hankkeisiin.Rahoitettavia hankkeita valittaessa painotettiin erityisesti hankkeiden käytännönläheisyyttä ja sitä, kuinka hyvin hankkeet edistävät Hiilestä kiinni -kokonaisuuden tavoitteita. Hankkeiden tuli lisäksi edistää tasapainoisesti kestävän kehityksen eri osa-alueita. Maa- ja metsätalousministeriössä virkatyönä tehtyyn arviointiin osallistui myös ympäristöministeriön ja ELY-keskusten asiantuntijoita.Hiilestä kiinni -kehittämishankkeille suunnitellaan avattavaksi syksyllä 2021 vielä toinen haku, jonka teemoja valmistellaan parhaillaan yhdessä sidosryhmien kanssa.Maa- ja metsätalousministeriön käynnistämään maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -kokonaisuuteen kuuluu myös laaja, tieteidenvälinen tutkimus- ja innovaatio-ohjelma sekä tieto-ohjelma. Hiilestä kiinni -tavoitteita toteutetaan hankkeiden lisäksi muun muassa uusilla tuhkalannoitus- ja metsitystukisäädöksillä sekä Metsähallitusta koskevilla uusilla omistajapoliittisilla linjauksilla. Toimenpiteiden tavoiteltu nettovaikutus on vähintään 3 Mt CO2-ekvivalenttia vuodessa vuonna 2035. Käynnistetyt toimet tulevat osaksi vuoden 2021 loppuun mennessä valmisteltavaa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa (MISU).Luettelo rahoitettavista kehittämishankkeista
NordenBladet — Sosiaaliturvakomitea käsittelee toukokuussa kaikkia määrittelemiään sosiaaliturvan ongelmakokonaisuuksia. Tätä varten komitea kokoontuu kokoukseen 10.5. ja työkokoukseen 24.5.2021.Sosiaaliturvan ongelmakokonaisuudetSosiaaliturvakomitea on käsitellyt ongelmakokonaisuuksien keskeisintä sisältöä kuluneen talvikauden kokouksissaan. Samaan aikaan komitean jaostot ovat valmistelleet sosiaaliturvan ongelmakokonaisuuksista raportit. Nyt kaikkien ongelmaraporttien luonnokset ovat ensimmäistä kertaa komitean käsiteltävinä yhtä aikaa. Raportteja työstetään rinnakkain vuoden 2021 loppupuolelle saakka. Sosiaaliturvakomitean työskentelyn seuraava vaihe alkaaSamalla kun sosiaaliturvakomitea viimeistelee ongelmaraportteja, se valikoi ja määrittelee ne sosiaaliturvan ongelmat, joihin komitean työssä pyritään löytämään ratkaisu. Ongelmista luodaan kiteytetyt kannanotot. Kannanotot pohjustavat komitean välimietintöä.
NordenBladet — Suomen väestö ikääntyy vauhdilla, ja ikääntyneiden määrän kasvaessa myös esteettömiä asuntoja tarvitaan enemmän. Yli 65-vuotiaista suomalaisista lähes 80 % asuu omistusasunnossa, ja niissä asukkaat päättävät itse, millaisilla korjaus- ja muutostöillä he haluavat parantaa asuntojensa ikäystävällisyyttä.Ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman (2020-2022) yhtenä tärkeänä tavoitteena on tukea ikääntyneiden omaa asumisen ennakointia ja varautumista. Koska valtaosa ikääntyneistä asuu omistusasunnossa, on tärkeää kannustaa asukkaita varautumaan ikääntymisen tuomiin vaatimuksiin oma-aloitteisesti.Valtio ja kunnat pyrkivät luomaan parhaat edellytykset asuntojen korjaamiselle ja ikäystävällisen uustuotannon asumisratkaisuille, mutta erityisesti kansalaisten oman varautumisen kohentaminen vaatii onnistuakseen tukea myös järjestöiltä, jotka tavoittavat kansalaiset valtiota ja kuntia paremmin.TTS Työtehoseura ryhtyykin nyt ympäristöministeriön toimeksiannosta selvittämään keinoja ja mahdollisuuksia, joilla valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt, vanhusalan järjestöt sekä asunto- ja rakennusalan järjestöt voisivat auttaa ikääntynyttä väestöä ennakoimaan oman asumisensa tarpeita.Selvityksen tavoitteena on kerätä tietoa käytännön ratkaisuista, joilla järjestöjen tulevaa – ja jo nyt tekemää – työtä voitaisiin tukea ja tehostaa. Selvityksen tuloksia hyödynnetään myös ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman jakamien avustusten suunnittelussa.TTS Työtehoseuran toteuttama selvitys valmistuu kesäkuussa 2021.
NordenBladet — Hallitus päätti viime torstaina puoliväliriihessä julkisen talouden suunnitelman kehyksistä. Oikeusministeriön alaan kuuluvia toimintoja vahvistetaan turvaamalla pysyvät resurssit oikeudenhoidossa.– Kun maailmalta kuuluu yleistä oikeusvaltiokäsitystä uhkaavia huolestuttavia viestejä, on Suomen entistä tärkeämpi huolehtia oikeusvaltioperiaatteen turvaamisesta ja hyvästä luottamuksesta oikeusvaltiomme eri toimijoihin. Tämän takaamiseksi hallitus ei suoraan kohdistanut leikkauksia oikeusministeriön hallinnonalaan, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.Kehysriihessä päätettiin muuttaa osa oikeusministeriölle vuodelle 2021 osoitetuista lisämäärärahoista pysyviksi vuodesta 2022 eteenpäin. Pysyviä resursseja osoitetaan muun muassa tuomioistuimille, Rikosseuraamuslaitokselle, talous- ja velkaneuvontaan, Rikosuhripäivystykseen, edunvalvontaan sekä oikeusprosessien keventämiseen videoneuvottelulaitteiden määrää lisäämällä.Julkisen talouden suunnitelman kehyspäätöksessä osoitetaan oikeusministeriön hallinnonalalle vuosille 2022−2025 vuosittaisia määrärahoja yhteensä noin 1 miljardi euroa, mikä on alle 2 prosenttia valtion budjettimäärärahoista. Valtioneuvosto hyväksyy julkisen talouden suunnitelman yleisistunnossaan toukokuussa, jonka jälkeen se julkaistaan valtiovarainministeriön nettisivuilla.
Twinning-toiminnan laajeneminen tuo mukanaan uusia yhteistyömahdollisuuksia. Suomen Twinning-yhteistyö Sambiassa alkaa kesällä 2021. Kuvassa Kafue-joki. Kuva: Pirjo Suomela-Chowdhury.