NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt torstaina 6.5. Hanna Heinosen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) johtajaksi. Heinonen aloittaa tehtävässään 6.9.2021. Siihen saakka johtajan tehtävää hoitaa väliaikaisena Kristian Seemer.Heinonen on työskennellyt Lastensuojelun Keskusliitossa vuodesta 2010 ohjelmajohtajana ja toiminnanjohtajana. Vuosina 2008–2010 hän toimi Stakesissa/Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehittämispäällikkönä. Vuosina 2004–2008 Heinonen työskenteli Helsingin kaupungilla erityissuunnittelijana. Koulutukseltaan Heinonen on yhteiskuntatieteiden maisteri ja valtiotieteiden lisensiaatti.Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus on sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen valtionapuviranomainen. STEA hallinnoi Veikkaus Oy:n pelituotoista myönnettäviä avustuksia, jotka kohdistuvat sosiaali- ja terveysjärjestöjen yleishyödyllisiin, terveyttä ja hyvinvointia edistäviin hankkeisiin.STEAn johtajaksi haki 46 henkilöä.
NordenBladet — Valtioneuvosto nimitti opetus- ja kulttuuriministeriön lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtajan virkaan filosofian tohtori Petri Lempisen. Virka täytetään ajalle 17.5.2021 – 16.5.2026.Petri Lempinen on toiminut pitkään koulutuksen kehittämistehtävissä Suomessa ja ulkomailla. Lempinen on työskennellyt erityisesti ammatillisen koulutuksen, aikuiskoulutuksen ja korkeakoulutuksen parissa erilaisissa organisaatioissa. Hänellä on vahvat kansalliset ja kansainväliset yhteistyöverkostot.Vuosina 2015-2019 Lempinen työskenteli Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n toimitusjohtajana ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n koulutuspoliittisena asiantuntijana vuodet 2013-2015 ja 2002-2010. Vuosina 2010 – 2013 Lempinen toimi European Training Foundationin palveluksessa. Hän on aiemmin toiminut myös Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa, Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs:ssä, Åbo Akademissa, Suomen ylioppilaskuntien liitossa ja Turun yliopiston ylioppilaskunnassa.Ylijohtaja toimii lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osaston päällikkönä. Osaston toimialaan kuuluvat lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, oppisopimuskoulutus ja kielitutkinnot.Ylijohtajan virkaa haki määräajassa 40 henkilöä.
NordenBladet — Osakeyhtiöiden, asunto-osakeyhtiöiden, osuuskuntien ja yhdistysten kokouksia voidaan tänä keväänä myöhentää niin, että ne järjestetään syyskuun loppuun mennessä. Lisäksi osuuskunnat ja yhdistykset voivat sallia etäosallistumisen jäsenten kokoukseen, vaikka sitä ei sallittaisi säännöissä. Näin halutaan varmistaa, että kokoukset voidaan järjestää turvallisesti koronaepidemiasta huolimatta.Väliaikaisen lain mukaan yhteisöt voivat lykätä kuluvan kevään ja kesän kokouksensa pidettäväksi syyskuun 2021 loppuun mennessä yhteisölain, yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen estämättä. Lisäksi pörssiyhtiöt ja First North -listayhtiöt voivat järjestää kokouksensa kokonaan etäkokouksina. Osuuskuntien, yhdistysten ja eräiden rahoitusalan yritysten vuosikokouksissa on mahdollista lisäksi käyttää asiamiestä, vaikka sitä ei ole sallittu säännöissä. Väliaikainen laki on voimassa vuoden 2022 kesäkuun loppuun asti. Osakeyhtiöissä, taloyhtiöissä ja suurimmassa osassa osuuskuntia etäosallistuminen on sallittu jo pysyvän lain perusteella.Presidentin on määrä vahvistaa väliaikainen laki huomenna perjantaina, ja se tulee voimaan 8. toukokuuta.
NordenBladet — Verovelvolliset maksavat tilapäisesti alempaa viivästyskorkoa veroista, jotka ovat maksujärjestelyissä. Hallitus esittää, että viivästyskorkoa alennetaan seitsemästä prosentista 2,5 prosenttiin.Esitetty muutos on määräaikainen: maksujärjestelyä alemmalla viivästyskorolla voi hakea Verohallinnolta elokuun loppuun asti. Lisäksi hallitus esittää, että veron palautuksia ei tilapäisesti käytetä maksujärjestelyyn kuuluvan veron suoritukseksi, vaan ne palautetaan verovelvollisille.Muutoksilla pyritään helpottamaan pitkittyneen koronaviruspandemian vuoksi taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten tilannetta. Hallituksen esitys julkaistaan Päätökset-sivulla.Verohallinto helpottaa myös maksujärjestelyjen ehtoja tilapäisesti.
NordenBladet — Valtioneuvosto nimitti oikeustieteen kandidaatti Minna Kivimäen Saimaan kanavavaltuutetun tehtävään 1.6.2021-31.5.2026 väliseksi toimikaudeksi.Kanavavaltuutettu vastaa Saimaan kanavaa koskevien kantojen yhteensovittamisesta ja huolehtii Saimaan kanavan Venäjälle kuuluvan osan ja siihen liittyvän alueen vuokraamisesta Suomen tasavallalle sekä Saimaan kanavan kautta tapahtuvasta alusliikenteestä Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välillä tehdyn Saimaan kanavan vuokrasopimuksen täytäntöönpanoon liittyvistä tehtävistä ja Saimaan kanavan alusliikenteen kehittämisestä.Kanavavaltuutetun tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa Saimaan kanavavaltuutetun kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä.Saimaan kanavavaltuutetun tehtävä on luottamustoimeen verrattava tehtävä.Kanavavaltuutettua avustaa Saimaan kanavan toimisto.Valtioneuvosto nimitti 22.4.2021 Minna Kivimäen liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäälliköksi. Kivimäki aloittaa kansliapäällikkönä 1.6.2021.
NordenBladet — Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työturvallisuuslakia. Muutokset koskisivat työajan ulkopuolista työhön liittyvää matkustamista ja yötyötä. Esityksen tavoitteena on vähentää työajan ulkopuolella tapahtuvasta matkustamisesta ja yötyöstä työntekijöille aiheutuvaa haitallista kuormitusta ja terveydellisiä haittoja.Ehdotetut muutokset ohjaisivat entistä painokkaammin työnantajia tekemään ennaltaehkäisevästi kattavaa ja järjestelmällistä vaarojen selvittämistä ja arviointia sekä ottamaan huomioon työntekijän henkilökohtaisia edellytyksiä. Tällöin keskiössä olisi työajan ulkopuolella tapahtuvasta matkustamisesta sekä yötyöstä aiheutuvien vaarojen tunnistaminen, arviointi ja terveydellisten haittojen ennaltaehkäisy.Työnantajan velvollisuutena nykyisinkin olevaa työn vaarojen selvittämistä ja arviointia koskevaa säännöstä täsmennettäisiin. Nykyisinkin työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle.Muutoksessa vaarojen arvioinnissa huomioon otettavaksi seikaksi lisättäisiin maininta työajan ulkopuolella tapahtuvasta työhön liittyvästä matkustamisesta.Yötyötä koskeva muutos koskisi tilanteita, joissa yksittäisen työntekijän työtehtävien vaihto tai siirtyminen päivätyöhön ei olisi mahdollista huolimatta työntekijän terveydelle yötyöstä aiheutuvasta terveysvaarasta. Työnantajalle säädettäisiin velvollisuus selvittää, millä muilla toimenpiteillä työn kuormitustekijöitä voitaisiin näissä tilanteissa vähentää.Lakimuutos tulisi voimaan 1.10.2021.
NordenBladet — Valtioneuvosto teki 6. toukokuuta 2021 periaatepäätöksen, jolla vahvistettiin kansalliset toimenpiteet sekä kansainvälisen vaikuttamisen painopisteet meri- ja sisävesiliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Periaatepäätöksen valmistelu pohjautuu fossiilittoman liikenteen tiekarttatyöhön.Valtioneuvosto vahvisti myös periaatepäätökset kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä eli fossiilittoman liikenteen tiekartasta sekä lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä.Periaatepäätöksessä linjataan useista toimista, joilla helpotetaan siirtymistä vaihtoehtoisiin käyttövoimiin ja polttoaineisiin meriliikenteessä sekä tuetaan olemassa olevien alusten energiatehokkuuden parantamista ja uusien vähäpäästöisten alusten kehittämistä. Kansallisten toimien lisäksi periaatepäätöksessä korostetaan aktiivista vaikuttamista kansainvälisen meriliikenteen päästöjen vähentämiseksi, sillä maailmanlaajuiset toimet ovat kansainvälisellä merenkulkualalla tehokkaimpia.Suomi on osaltaan sitoutunut sekä EU:n päästövähennystavoitteisiin että kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n tavoitteisiin meriliikenteen päästöjen vähentämiseksi. IMO:ssa on tarkoitus lähivuosina päättää maailmanlaajuisista markkinaehtoisista sääntelykeinoista, joilla tähdätään kaikkien kansainvälisestä meriliikenteestä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen alenemiseen vähintään 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 2008 tasoon verrattuna. Pyrkimyksenä on kasvihuonekaasupäästöjen vaiheittainen poistaminen kokonaan, jotta myös Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet saavutetaan.Päästövähennystavoitteiden saavuttaminen vaatii laajaa keinovalikoimaaVesiliikenteen, eli Suomen sisäisen meri- sekä sisävesiliikenteen, päästöjen osuus kotimaan liikenteen kaikista päästöistä on noin neljä prosenttia. Meriliikenne muodostaa valtaosan näistä päästöistä. Vesiliikenteen päästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamiseksi ei ole yhtä keinoa, vaan joukko toisiinsa vaikuttavia ja usein eri tahtiin hallitustenvälisten järjestöjen neuvotteluissa eteneviä toimenpiteitä. Kansallisessa päätöksenteossa meri- ja sisävesiliikenteen päästövähennystoimista onkin otettava huomioon esimerkiksi ajankohtainen tilanne vesiliikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinakehityksessä sekä kansainvälisissä neuvotteluissa IMO:ssa ja EU:ssa.– Linjaamme Suomessa nyt ensikertaa vesiliikenteen päästövähennyksistä. Meidän on keskityttävä kokonaisuuteen. Sen lisäksi, että uudistamme aluskantaa ja parannamme nykyisten alusten energiatehokkuutta, meidän on kiinnitettävä huomiota koko vesiliikennejärjestelmän toimintaan niin, että päästöt vähentyvät sekä vesillä että satamissa, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Periaatepäätöksessä linjatut toimenpiteet on jaoteltu sen mukaan, koskevatko ne vaihtoehtoisiin käyttövoimiin ja polttoaineisiin siirtymistä, nykyisten alusten energiatehokkuuden parantamista sekä uusien vähäpäästöisten alusten kehittämistä, vesiliikenteen järjestämistä vai vaikuttamista kansainvälisiin päätöksiin päästövähennystoimista. Lisäksi periaatepäätöksessä on linjattu sisävesiliikenteen, maantielautta- ja yhteysalusliikenteen sekä veneilyn päästövähennystoimet.Mitä seuraavaksi?Periaatepäätöksen täytäntöönpanon etenemistä seurataan puolivuosittain ilmasto- ja energiapoliittisessa ministerityöryhmässä, sekä säännöllisesti valtioneuvoston kanslian asettamassa meripolitiikan ohjausryhmässä ja liikenne- ja viestintäministeriössä.
NordenBladet — Valtioneuvosto teki 6. toukokuuta 2021 periaatepäätöksen, jolla vahvistettiin lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskeinot ja kansainvälisen vaikuttamisen painopisteet. Periaatepäätöksen valmistelu pohjautuu fossiilittoman liikenteen tiekarttatyöhön.Lentoliikenteen päästöt ovat 2000-luvulla kasvaneet Suomessa erittäin voimakkaasti. Ilman uusia toimia Suomen kotimaan ja lähtevän kansainvälisen liikenteen lentojen määrän arvioidaan lisääntyvän vuoteen 2030 mennessä 15-20 prosenttia ja päästöjen 20-25 prosenttia verrattuna vuoteen 2018. Koronapandemia on vaikuttanut toimialaan rajusti, mutta lentoliikenteen määrän ennustetaan jatkavan pian kasvuaan niin Euroopassa kuin globaalisti.Periaatepäätöksen mukaan kotimaan ja Suomesta lähtevän kansainvälisen lentoliikenteen päästöjä vähennetään vuoden 2018 tasosta 15 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 50 prosenttia vuoteen 2045 mennessä. Päästövähennystavoite koskee sektorin sisäisiä päästöjä, joiden lisäksi lentoliikenne tuottaa erilaisten markkinamekanismien kautta päästövähennyksiä muilla sektoreilla. Kotimaan lentoliikenteen tulee olla päästötöntä vuoteen 2045 mennessä. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan tehokkaita päästöjen vähennyskeinoja niin kansallisesti, EU:ssa kuin globaalisti siviili-ilmailujärjestö ICAO:ssa.– Suomi ei voi yksin poistaa globaaleja haasteita, mutta voimme kunnianhimon ja esimerkin kautta edistää kansainvälistä muutosta. Nyt olemme tunnistaneet keinoja, joilla lentoliikenteen hiilijalanjälkeä voidaan pienentää, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Lentoliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on noin kaksi prosenttia, mutta Suomesta lähtevän kansainvälisen lentoliikenteen päästöt ovat huomattavasti suuremmat.Uusiutuvat polttoaineet, energiatehokkuus ja hinnoittelu keskiössäLentoliikenteen päästöt vähenevät uusiutuvilla polttoaineilla, energiatehokkuudella ja hinnoittelulla. Periaatepäätös sisältää 23 toimenpidettä.Lentoliikennettä on vaikeampi sähköistää kuin henkilöautoliikennettä, minkä vuoksi uusiutuvien lentopolttoaineiden käyttöönotto korostuu. Hallitusohjelmassa lentoliikenteen päästöjä pyritään vähentämään ottamalla käyttöön uusiutuvien lentopolttoaineiden sekoitevelvoite. Hallitusohjelman toimeenpanon yhteydessä arvioidaan, miten eri tasoiset velvoitteet vaikuttaisivat toimialaan, velvoitteen tarkemmat toteutustavat sekä kansainvälinen kehitys. Suomi myös edistää sitä, että EU:ssa ja ICAO:ssa tehdään velvoittavia päätöksiä uusiutuvien lentopolttoaineiden laajemmasta käyttöönotosta. Tieliikenteen sähköistyessä ohjataan uusiutuvien polttoaineiden käyttöä kansallisin ja kansainvälisin päätöksin lentoliikenteeseen, koska näin voidaan saavuttaa suurimmat ilmastohyödyt.Energiatehokkuutta voidaan edistää erityisesti ilmatilan toimivuutta parantamalla ja ottamalla käyttöön päästöjä vähentäviä lentomenetelmiä. Suomi kannattaa eurooppalaisen yhtenäisen ilmatilan (Single European Sky, SES) uudistamista niin, että se kannustaa nykyistä tehokkaammin vähentämään päästöjä. Lisäksi vapaan reitityksen ilmatilaa laajentamalla voidaan lyhentää lentoreittejä ja vähentää päästöjä. Myös valtion matkustusstrategiaa muutetaan niin, että lentomatkustamisen määrää vähennetään etäyhteyksiä hyödyntämällä. Lisäksi ympäristövastuullisuutta lisätään suosimalla valtion matkustushankinnoissa vähäpäästöisiä vaihtoehtoja.Päästöjen hinnoittelulla voidaan edistää kestävää kulutusta. Maailman valtiot ovat sitoutuneet siihen, että lentoliikenteen päästöjen kasvu pysäytetään vuoden 2019 tasolle. Tämä toteutetaan vuonna 2021 voimaan tulleen globaalin päästöjen hyvitysjärjestelmä Corsian avulla, johon Suomi ja muut 43 Euroopan siviili-ilmailukonferenssin jäsenvaltiota ovat liittyneet. Jatkossa on tärkeää kansainvälisessä yhteistyössä löytää keinot Corsian toiminnan tehostamiseksi ja muutoinkin edistää lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen hinnoittelua. Lentoliikenne on ensimmäisenä liikennemuotona liittynyt EU:n päästökauppaan vuonna 2012. Komissiolta odotetaan vuonna 2021 esittävän lainsäädäntömuutoksia, joilla päästökaupan tehoa lisätään. Suomen tavoitteena on, että lentoliikenteen päästökaupan päästöoikeuksien ilmaisjakoa asteittain vähennetään ja siitä lopulta luovutaan kokonaan.Valtioneuvosto teki periaatepäätökset myös fossiilittoman liikenteen tiekartasta, joka koskee etenkin tieliikennettä, sekä meri- ja sisävesiliikenteen päästöjen vähentämisestä 6.5.2021.Mitä seuraavaksi?Periaatepäätöksen täytäntöönpanoa seurataan puolivuosittain ilmasto- ja energiapoliittisessa ministerityöryhmässä. Keskeinen mittari on Tilastokeskuksen lentoliikenteen päästötilastot.
NordenBladet — Valtioneuvosto teki 6. toukokuuta 2021 periaatepäätöksen kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä eli fossiilittoman liikenteen tiekartasta. Kolmivaiheisen suunnitelman tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä.Suunnitelma koskee erityisesti tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Valtioneuvosto teki periaatepäätökset myös meri- ja sisävesiliikenteen ja lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä.– Elämme maailmanlaajuista siirtymäkautta, jossa liikkuminen ja kuljetukset muuttuvat ilmastoystävällisemmiksi. Myös Suomessa kehitetään vientituotteiksi asti uusia teknologioita ja fiksuja käytäntöjä. Päästövähennys on itse asiassa seuraus tehokkaista ratkaisuista, joihin valtio tarjoaa monia tukia ja kannustimina niin yrityksille kuin kansalaisille, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.– Samalla kun uusia ratkaisuja otetaan ennakkoluulottomasti käyttöön, on huolehdittava sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Jos liikenne sähköistyy tavoitteen mukaisesti, myös vaikutus fossiilisen polttoaineen hintaan jää huomaamattomaksi. Kuljetusten kustannuksia pidetään tarkkaan silmällä, Timo Harakka linjaa. Liikenteen kasvihuonekaasujen puolittamisen tavoite vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2005 verrattuna määriteltiin Sipilän hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa 2016 osana Suomen sitoumusta EU:n päästövähennystavoitteissa.Vuoteen 2045 mennessä liikenne tulee muuttaa nollapäästöiseksi. Vuonna 2005 tieliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä noin 12,5 miljoonaa tonnia eli vuonna 2030 päästöt saisivat olla yhteensä noin 6,25 miljoonaa tonnia. Periaatepäätöksen toimilla tavoitellaan vielä 1,65 miljoonan hiilidioksiditonnin vähennystä, jotta päästöt puolittuvat. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen perusennuste päivitetään kevään ja kesän 2021 aikana.Tiekartta koostuu kolmesta eri vaiheesta, joista ensimmäinen sisältää useita tukia ja kannustimia vähäpäästöisen liikenteen edistämiseksi. Ensimmäisen vaiheen kustannukset kohdistuisivat pääosin vuosille 2022-26 ja olisivat tuolloin yhteensä noin 360 miljoonaa euroa. Ensimmäisen vaiheen keinot kustannuksineen käsiteltiin ennen periaatepäätöksen tekemistä raha-asiainvaliokunnassa 6. toukokuuta Toimenpiteitä edistävät määrärahat käsiteltäisiin vuoden 2022 talousarvion sekä vuosien 2023-26 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä. Liikenne aiheuttaa viidesosan Suomen päästöistä. Tieliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on noin 94 prosenttia. Kotimaan liikenteen päästöistä henkilöautojen osuus on noin 54 prosenttia ja paketti- ja kuorma-autojen noin 41 prosenttia. Raideliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on alle prosentin.Ensimmäinen vaihe – tukea fossiilisista polttoaineista luopumiseenEnsimmäisen vaiheen tukien ja kannusteiden avulla korvataan fossiilisia polttoaineita muun muassa sähköllä ja biokaasulla, uudistetaan ajoneuvokantaa ja nostetaan liikennejärjestelmän energiatehokkuutta. Toimenpiteitä on 20 ja ne vähentävät hiilidioksidipäästöjä arviolta noin 0,62 megatonnia, mikä on yli kolmasosa tiekartan tavoitteesta.Toimet fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi1) Biokaasun ja sähköpolttoaineiden sisällyttäminen jakeluvelvoitteeseen2) Jakeluinfratuki julkisille lataus- ja kaasuntankkausasemille3) Latausinfratuki taloyhtiöille ja työpaikoille4) Huoltoasemien latauspisteiden sääntelytarpeen arviointi5) Latauspalveluiden yhteiskäyttö ja roamingToimet autokannan uudistamiseksi 6) Autovalmistajia koskevan sitovan CO2-raja-arvon päivittäminen7) Täyssähköautojen hankintatuki8) Konversiotuet etanoli- ja kaasuautoille sekä mahdollisesti myös sähkökäyttöisille kuorma-autoille9) Romutuspalkkiokampanjat10) Sähkö- ja kaasukäyttöisten pakettiautojen hankintatuki11) Sähkö- ja kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuet12) Julkisen sektorin puhtaat ajoneuvohankinnat13) Puhtaiden ajoneuvojen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien tutkimusToimet liikennejärjestelmän tehostamiseksi14) Liikennejärjestelmäsuunnitelmat (Liikenne 12 -suunnitelma ja kaupunkien suunnitelmat)15) Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelma ja olosuhteiden parantaminen16) Joukkoliikennetuet17) Liikkumisen ohjauksen tuki18) Suuret ajoneuvot tiekuljetuksissa19) Väylien kunnossapito20) Logistiikan digitalisaatio Osa toimista, kuten kaasukäyttöisen kuorma-auton ja täyssähköautojen hankintatuet ovat jo käynnissä, ja niitä esitetään jatkettavaksi. Osaan jatkettavista toimista on esitetty myös rahoituksen lisäämistä. Toinen vaihe – etätyö, liikenteen uudet palvelut ja jakeluvelvoitteen nostoKäynnissä olevissa hankkeissa arvioidaan muun muassa etätyön ja liikenteen uusien palveluiden vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin. Lisäksi selvitetään, miten polttoaineiden hinnannousu vaikuttaisi eri toimialojen yrityksiin. Myös uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen nostoa arvioidaan. Samoin arvioidaan sähköpolttoaineiden saatavuutta, kustannuksia ja vaikutuksia polttoaineiden hintaan. Vaikutusarvioinnit valmistuvat syksyyn 2021 mennessä. Tuloksia hyödynnetään, kun päätetään fossiilittoman liikenteen tiekartan kolmannen vaiheen toimenpiteistä.Kolmas vaihe – tarvittaessa päätös täydentävistä keinoistaKolmas vaihe on ehdollinen. Syksyyn 2021 mennessä saadaan lisää tietoa edellä mainituista selvityksistä sekä muun muassa Suomen kestävän kasvun ohjelman ja valtiovarainministeriön liikenteen verotusta selvittävän työryhmän ratkaisuista sekä kesällä julkaistavista EU-aloitteista. Euroopan komissiolta odotetaan kesäkuussa esitystä muun muassa liikenteen kytkeytymisestä päästökauppaan.Jos tavoite päästöjen puolittamisesta ei näytä toteutuvan, hallitus tekee päätökset muista tarvittavista toimista. Tätä varten hallitus jatkaa eri toimenpiteiden, kuten fossiilisten polttoaineiden kansallisen päästökaupan sekä ajoneuvokilometreihin ja tieluokkiin perustuvan liikenneveromallin valmistelua. Miltä liikenne näyttää vuonna 2030?Tiekartassa on määritelty alatavoitteita liikennejärjestelmän eri osa-alueille vuosille 2030 ja 2045. 1) Liikenteessä olisi vuonna 2030 noin 700 000 sähkökäyttöistä henkilöautoa ja noin 45 000 sähkökäyttöistä pakettiautoa, joista vähintään puolet olisi täyssähköautoja. Vuonna 2020 sähköautoja oli 55 318, joista 9697 oli täyssähköautoja. 2) Kaasuautoja olisi vuonna 2030 noin 130 000. Lisäksi Suomen teillä liikkuisi noin 4600 sähkökäyttöistä ja noin 6200 kaasukäyttöistä kuorma-autoa ja -bussia. Vuonna 2020 Suomessa oli kaasukäyttöisiä henkilöautoja 12 355 ja kuorma- ja linja-autoja noin 300. Sähkökäyttöisiä kuorma- ja linja-autoja oli noin 100. 3) Ajokilometrien määrä olisi lähellä vuoden 2019 tasoa vuosina 2030 ja 2045.4) Liikenteen energiankulutus pienenisi merkittävästi. Jäljelle jäävä energiankulutus katettaisiin vuonna 2045 sähköllä, vedyllä, biokaasulla, biopolttoaineilla ja muilla uusiutuvilla polttoaineilla.5) Kaupunkiseuduilla liikuttaisiin vuonna 2030 ja 2045 huomattavasti nykyistä enemmän kävellen, pyöräillen ja erilaisia liikenteen palveluita hyödyntäen. Maaseudulla auto säilyisi pääasiallisena kulkumuotona, mutta sen käyttövoimat muuttuisivat huomattavasti.Mitä seuraavaksi?Lainsäädännön valmistelu alkaa eri ministeriöissä. Toimenpiteitä edistävät määrärahat käsiteltäisiin vuoden 2022 talousarvion sekä vuosien 2023-26 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä.Syksyllä 2021 hallitus arvioi, tarvitaanko lisää toimia liikenteen päästöjen vähentämiseksi.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle hallituksen esitysluonnoksen opetuksen turvalliseen järjestämiseen liittyen. Lakimuutoksen avulla vahvistetaan koulujen ja oppilaitosten keinovalikoimaa esimerkiksi kiusaamisen ehkäisemiseksi. Lausunnoille lähetettiin myös lakiesitys varhaiskasvatuslain muuttamisesta lasten saaman tuen vahvistamiseksi.Hallitus esittää toimenpiteitä turvallisen oppimisympäristön varmistamiseksi sekä esimerkiksi kiusaamisen vastaisen keinovalikoiman vahvistamiseksi. Toimet liittyvät tammikuussa julkaistuun kiusaamisen vastaiseen toimenpideohjelmaan. Perusopetuksen sekä toisen asteen kurinpitoa koskevaa sääntelyä koskeva lausuntokierros päättyy 11.6.2021. Lausuntopalveluun
