Tutkimus- ja innovaationeuvosto käsitteli Suomen kestävän kasvun ohjelmaa ja TKI-tiekartan toimeenpanoa

NordenBladet — Tutkimus- ja innovaationeuvosto kokoontui vuoden 2021 toiseen kokoukseensa varapuheenjohtaja tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon johdolla keskiviikkona 5. toukokuuta. Kokouksessa käsiteltiin Suomen kestävän kasvun ohjelmaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan näkökulmasta sekä TKI-tiekartan etenemistä.Suomen kestävän kasvun ohjelmassa TKI-toiminta on sekä omana osa-alueenaan että ohjelman läpäisevänä painopisteenä. Noin kolmasosa ohjelman rahoituksesta kohdistunee TKI-toimintaan. Neuvoston keskustelussa todettiin, että edellytykset kestävän kasvun ohjelman toimeenpanolle ovat hyvät. TKI-tiekartan toimenpiteiden toteutus on kokonaisuutena onnistunut poikkeuksellisissa olosuhteissa hyvin ja etenee aikataulussa. Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmä hyväksyi TKI-tiekartan huhtikuussa 2020. Kuluvan vuoden kesän ja syksyn aikana valmistellaan tiekartan päivitys prosessissa, jossa kuullaan laajasti korkeakoulujen, elinkeinoelämän, TKI-rahoittajien ja muiden toimijoiden edustajia. TKI-tiekartan seuraavaa versiota käsitellään syksyllä tutkimus- ja innovaationeuvostossa ja sen hyväksyy Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmä.TKI-tiekarttaan sisältyvän uuden kumppanuusmallin pilotointia on toteutettu Suomen Akatemian ja Business Finlandin yhteistyönä. Kumppanuusmallia on toteutettu eri rahoitusmuotojen kautta, ja vuonna 2020 kumppanuusmallin pilotointiin käytettiin yhteensä yli 230 miljoonaa euroa. Kumppanuuksissa syntyvät osaamiskeskittymät ja innovaatioekosysteemit luovat uutta osaamista ja yritysten kestävään kasvuun tähtäävää liiketoimintaa. Suomen Akatemian ja Business Finlandin kokemukset kumppanuusmallin toteutuksesta ovat olleet positiivisia. Hakemusten laatutaso on ollut hyvin korkea ja sekä tutkimusorganisaatiot että yritykset ovat olleet hyvin sitoutuneita ekosysteemiseen toimintaan ja kehittämiseen. Suomen Akatemian ja Business Finlandin kumppanuusmallin yhdistämät rahoitusinstrumentit ovat soveltuneet myös hyvin erilaisten vaikuttavien kumppanuuksien rakentamiseen. Neuvoston kokouksessa keskusteltiin myös T&K-rahoituksen kehityksestä Suomessa ja painotettiin pitkäjänteisen ja ennustettavan rahoituksen merkitystä. Keskustelussa korostettiin asetettavan parlamentaarisen työryhmän ratkaisevaa merkitystä TKI-toiminnan ja Suomen tulevaisuuden kannalta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Vesa Vuorenkoskesta Tuppuraisen valtiosihteeri

NordenBladet — Valtioneuvosto nimitti torstaina 6. toukokuuta oikeustieteen ja valtiotieteiden maisteri Vesa Vuorenkosken eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen valtiosihteeriksi. Valtiosihteeri nimitetään ministerin toimikaudeksi.Samassa valtioneuvoston yleisistunnossa valtiosihteeri vannoi virkavalan.Ennen siirtymistään valtioneuvoston kansliaan Vuorenkoski on työskennellyt yhteiskunta-asioiden päällikkönä Akava ry:ssä. Lisäksi hän on toiminut Akava ry:ssä vastaavana lakimiehenä, lakimiehenä ja elinkeinopolitiikan asiantuntijana. Hän on toiminut myös Fountain Park Oy:ssä johtajana sekä yrittäjänä. Vuorenkoski on aiemmin toiminut ministerin erityisavustajana opetusministeriössä ja kansanedustajan avustajana eduskunnassa.Valtiosihteeri toimii ministerin apuna poliittiseen ohjaukseen ja asioiden valmisteluun liittyvissä tehtävissä. Hän avustaa ja edustaa ministeriä poliittisten linjausten muodostamisessa, ministeriöiden välisessä koordinoinnissa ja kantojen yhteensovittamisessa, hallitusohjelman toimeenpanossa ministerin toimialalla sekä EU-asioiden ja kansainvälisten tehtävien hoitamisessa.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Valtioneuvoston yleisistunnon 6.5.2021 päätösaineisto julkaistu

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 6.5.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.
Valtioneuvoston asetuksesta eräistä kalastusrajoituksista Saimaalla vuosina 2021-2026 syntyi päätös äänin 10 – 2. Ministerit Mikkonen ja Saramo jättivät eriävän mielipiteen. Lausumaehdotuksesta tuli valtioneuvoston lausuma.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Etelä-Suomen kasvihuonetuet vuodelle 2021 vahvistettiin

NordenBladet — Hallitus vahvisti tänään Etelä-Suomen kasvihuonetuotannon tuen vuodelle 2021. Etelä-Suomessa kasvihuonetuotannon kansallista tukea voidaan maksaa yhteensä 9,95 miljoonaa euroa.Tukea maksetaan puutarhakasvien viljelyssä olevan kasvihuonepinta-alan mukaan Etelä-Suomessa 3,3 euroa neliömetriltä lyhyen viljelykauden (2-7kk) viljelyssä sekä pitkän kauden (yli 7 kk) viljelyssä 9,1 euroa neliömetriltä. Tukitasot ovat hieman aiemmin ennakoitua korkeammat, koska kasvihuoneala on jonkin verran arvioitua pienempi. Pohjoisen tuen kasvihuonetuotannon tuen tasoa (3,3 €/m2 lyhyen kauden ja 9,1 €/m2 pitkän kauden viljelyssä) ei muuteta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Pienten verkkokauppaostosten tuonnin verovapaus poistuu heinäkuussa

NordenBladet — Verkkokauppaostoksista pitää jatkossa maksaa arvonlisävero myös silloin, kun enintään 22 euron lähetys tulee EU:n ulkopuolelta. Valtioneuvosto esittää, että tasavallan presidentti vahvistaa lainmuutokset tulemaan voimaan heinäkuun alussa.Tähän asti arvonlisäveroa ei ole peritty, jos lähetyksen arvo on enintään 22 euroa ja tavara tulee EU:n ulkopuolelta. EU:n sisäisessä kaupassa on pitänyt maksaa arvonlisävero myös pienistä ostoksista.Lainmuutoksella poistetaan EU:n ulkopuolelta tulevien lähetysten arvonlisäverovapautus, mikä parantaa EU-maiden yritysten kilpailuasemaa luomalla tasavertaiset kilpailuolosuhteet.Muutoksia tulee myös tavaroiden etämyyntiin EU:n sisällä. Lisäksi hallinnollinen taakka arvonlisäverotuksessa kevenee.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Lakiesitys eduskuntaan: Tapahtumatakuu pienentää järjestäjien taloudellista riskiä

NordenBladet — Tapahtumatakuun tavoitteena on vähentää tapahtumien järjestämisen taloudellista riskiä. Se on ennakkoon sovittu maksusitoumus, joka annettaisiin tapahtumajärjestäjälle tämän ilmoittamista kustannuksista. Jos tapahtuma peruttaisiin tai sen laajuutta rajoitettaisiin lain tai viranomaisen määräyksestä, korvausta maksettaisiin toteutuneista kustannuksista.Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle 6.5.2021. Tapahtumajärjestäjät hakisivat tapahtumatakuuta Valtiokonttorista. Haun on tarkoitus avautua kesäkuussa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun eduskunta on käsitellyt lain ja tasavallan presidentti vahvistanut sen. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.6.2021.– Haluamme tukea kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijoita, jotka ovat olleet jo pitkään vaikeassa tilanteessa, sekä tarjota ihmisille mahdollisuuden osallistua tapahtumiin. Toivon, että tapahtumatakuu rohkaisee järjestämään tapahtumia, vaikka koronaepidemia jatkuu edelleen. Se voi toimia myös apuna haettaessa tapahtumalle ulkopuolista rahoitusta, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Tapahtumatakuu koskee vakiintuneita tapahtumajärjestäjiäValtiokonttori myöntäisi tapahtumatakuun tapahtumajärjestäjille. Tapahtumatakuu koskisi vähintään 200 hengen yleisötapahtumaa, joka järjestetään 1.6.–30.11.2021 välisenä aikana.Esitys koskisi vakiintuneita, ammattimaisia yleisötapahtumien järjestäjiä. Tapahtumajärjestäjällä tulisi olla Y-tunnus, pysyvä organisaatio ja vuoden 2019 liikevaihto yli 150 000 euroa. Tyypillisesti vakiintuneella tapahtumajärjestäjällä on palkattua henkilöstöä mutta se voi olla myös yksinyrittäjä.Tapahtumatakuun piirissä olisivat esimerkiksi taide- ja kulttuurifestivaalit, konsertit ja näyttelyt, urheilutapahtumat, musiikkifestivaalit, messut sekä vastaavat tapahtumat, joita ei järjestetä säännöllisesti ympärivuotisen toiminnan osana.Tapahtumatakuu perustuu ennakkoon ilmoitettuihin ja toteutuneisiin kustannuksiinTapahtumajärjestäjän olisi hakemuksessaan ilmoitettava muun muassa tapahtuman suunniteltu ajankohta, paikka ja kesto, kustannusarvio sekä tapahtuman alihankkijat.Tapahtumatakuuta hakisi tapahtumajärjestäjä, mutta takuun perusteella maksettava korvaus peruuntuneista tapahtumista maksettaisiin myös tapahtumajärjestäjän hakemuksessaan ilmoittamille tapahtuman alihankkijoille.Jos tapahtuma perutaan kokonaan lain tai viranomaisen määräyksestä, kustannuksista korvataan 85 prosenttia. Korvauksen voisi saada vain toteutuneista ja ennakkoon ilmoitetuista kustannuksista. Tapahtuma katsotaan peruuntuneeksi lain tai viranomaisen määräyksen vuoksi myös, jos korkeintaan 60 päivää ennen tapahtuman järjestämistä on voimassa järjestämisen estävä rajoitus.Tapahtuma voi myös toteutua olennaisesti pienempänä lain tai viranomaisen määräyksestä, mikä tarkoittaa, että tapahtumaan on voinut osallistua enintään 85 prosenttia sen suunnitellusta osallistujamäärästä. Silloin tapahtumatakuu voisi korvata tapahtuman kustannuksia osittain.Aiemmin samojen Euroopan komission tilapäisten valtiontukisääntöjen mukaan myönnetyt tuet otetaan huomioon tapahtumatakuuta myönnettäessä. Koronatuet eivät yhteenlaskettuina saa ylittää 1,8 miljoonaa euroa. Tällaisiin huomioitaviin tukiin kuuluu esimerkiksi kustannustuki.Myös opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää tukea tapahtumilleTapahtumatakuuta ei myönnettäisi säännöllisesti ympäri vuoden järjestettäviin tapahtumiin. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi viikoittainen esitys-, konsertti- ja teatteritoiminta tai sarjamuotoiset urheilutapahtumat.Opetus- ja kulttuuriministeriö avaa tällaisille tapahtumille erilliset haut. Yleishyödyllisenä toimintana järjestettäviä taide-, kulttuuri-, urheilu- ja hengellisiä tapahtumia on lisäksi tarkoitus tukea ensisijaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan avustuksilla.
 
Tapahtumatakuuta ei voitaisi myöskään myöntää harrastustoimintana tai yhdistyksen varainhankintana järjestettävälle pienimuotoiselle tapahtumatoiminnalle.
Hallitus on varannut tapahtumatakuuseen 80 miljoonaa euroa ja koko kulttuuri-, taide-, liikunta- ja tapahtuma-alan tukipakettiin noin 230 miljoonaa euroa. Lakiesitys on ollut lausuntokierroksella maalis-huhtikuun vaihteessa ja lainsäädännön arviointineuvoston kommentoitavana. Valmistelussa on otettu huomioon saatua palautetta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Suomesta koronatukea Intiaan, Afganistaniin, Libanoniin ja Nigeriin

NordenBladet — Suomi tukee kolmella miljoonalla eurolla Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liiton (IFRC) hätäapuvetoomusta, joka koskee Intiaa, Afganistania, Libanonia ja Nigeriä. Intialle osoitettu tukisumma on miljoona euroa, muille kolmelle maalle vajaat 500 000 euroa kullekin. Lisäksi SPR antaa materiaaliapua.Koronaviruspandemia jatkuu vakavana ympäri maailman ja koettelee erityisen pahasti jo ennestään hauraassa asemassa olevia valtioita. IFRC:n vetoomuksen kautta tukea annetaan erityisesti terveyssektoreille, koronaviruspandemian sosioekonomisten vaikutusten lieventämiseen sekä koronavirusrokotusten käytännön toteutukseen, kuten rokotusten kuljetuksiin ja järjestämiseen sekä niitä koskevan tiedon jakamiseen. Suomen tuki kanavoidaan Suomen Punaisen Ristin kautta.”On tärkeää osoittaa solidaarisuutta niille maille, joita koronaviruspandemia on koetellut kaikista pahiten. Koronaviruksen voittaminen kaikkialla maailmassa on myös Suomen etu. Tukemalla Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälistä liikettä vastaamme tehokkaasti koronavirustilanteeseen vaikeimmissakin olosuhteissa”, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.IFRC:n vetoomus on suuruudeltaan noin 2,3 miljardia euroa ja se on vakavasti alirahoitettu. Tällä hetkellä vetoomuksesta on rahoitettuna 1,59 miljardia euroa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Ravitsemisliikkeiden rajoituksiin muutoksia Kymenlaaksossa ja Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueella 7.5. lukien

NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Asetuksen muutos tulee voimaan 7. toukokuuta klo 00.Valtioneuvosto arvioi viikoittain ravitsemisliikkeiden rajoituksia alueellisen epidemiatilanteen pohjalta. Perustason alueilla on ollut kevyemmät rajoitukset kuin pahiten epidemiasta kärsivillä alueilla. Nyt annetulla asetuksen muutoksella rajoitukset lieventyvät Kymenlaakson maakunnassa sekä Itä-Savon sairaanhoitopiirissä. Muilla alueilla rajoitukset säilyvät ennallaan.Valtioneuvosto puolsi periaatepäätöksellään 6.5.2021 valtakunnallisten toimenpidetasojen käytöstä (tasot 1–3) luopumista. Valtioneuvoston puollon jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö käy muutoksen edellyttämiä asioita läpi alueiden kanssa ja tekee varsinaisen päätöksen toimenpidetasoilta poistumisesta. Päätöksen jälkeen valtioneuvosto tarkastelee myös ravintolarajoitusten kokonaisuutta. Ravitsemisliikkeiden rajoitukset Ahvenanmaan, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Lapin, Kainuun, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen ja Etelä-Savon maakunnissa 7.5.lukienRavintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa käytössä on 75 % asiakaspaikoista. Anniskelu päättyy klo 22 ja ravitsemisliikkeet saavat olla auki ravintola-asiakkaille klo 05-23.
Lisäksi näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke ja tanssiminen sisätiloissa ovat kiellettyjä.
Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Asiakaspaikkojen rajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset Kanta-Hämeen ja Kymenlaakson maakunnissa 7.5. lukienRavintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on 1/3 asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa on käytössä puolet asiakaspaikoista.Ravintolassa, jossa anniskelu on päätoimiala, anniskelu päättyy klo 18 ja liike saa olla avoinna ravintola-asiakkaille kello 05-19. Muissa ravintoloissa anniskelu päättyy kello 19 ja liike saa olla avoinna ravintola-asiakkaille kello 05-20.Lisäksi näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke ja tanssiminen sisätiloissa ovat kiellettyjä.Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Asiakaspaikkojen rajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan maakunnissa 7.5. lukienRavintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on kolmasosa asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista.Alkoholia saa anniskella klo 7-17. Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, aukioloaika on klo 05-18. Muut ravintolat saavat olla auki ravintola-asiakkaille klo 05-19.Myös näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke-esiintymiset ja tanssiminen ovat kiellettyjä.Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Yllä mainitut asiakaspaikkarajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja.Poikkeukset rajoituksiin ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille.Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Avoimen datan direktiivin myötä muutoksia julkisen tiedon luovuttamiseen

NordenBladet — Lakiehdotusten mukaan viranomaisten ja eräiden muiden organisaatioiden hallussa olevien tietojen pitää jatkossa olla hyödynnettävissä helpommin. Euroopan komissiolta odotetaan vielä tarkentavia täytäntöönpanosäädöksiä, jotka määrittelevät niin sanotut arvokkaat tietoaineistot. Esityksessä ei ehdoteta muutoksia asiakirjajulkisuuteen tai muihin tietojen luovutusvelvoitteisiin.Hallitus esittää avoimen datan ja julkisen sektorin tietojen uudelleenkäytöstä annetun EU-direktiivin edellyttämää uutta lainsäädäntöä. Hallitus antoi esityksen 5. toukokuuta. Direktiivi on pantava täytäntöön viimeistään 17. heinäkuuta 2021.Hallitus esittää muutoksia tietojen luovuttamisen tapaan ja muotoonNyt annettavat lakiehdotukset koskevat tietojen luovuttamisen tapaa ja muotoa, kun kyse on viranomaisten tai eräiden yleishyödyllisiä palveluita tuottavien yritysten hallussa olevasta julkisesta tiedosta tai kun kyse on julkisesti rahoitetusta tutkimusaineistoista. Hallitus esittää  tietojen luovuttamiseen esimerkiksi seuraavia muutoksia:Jatkossa tiheästi tai reaaliaikaisesti päivittyvien tietojen eli niin sanotun dynaamisen datan olisi oltava tietyin ehdon saatavilla teknisen rajapinnan kautta.Arvokkaiden tietoaineistojen olisi oltava saatavilla teknisen rajapinnan kautta maksutta. Euroopan komissio antaa myöhemmin luettelon näistä tietoaineistoista täytäntöönpanosäädöksessään.Sellaisten tutkimusaineistojen, jotka on tuotettu julkisin varoin ja jotka on asetettu julkisesti saataville tietovaraston kautta, olisi oltava saatavilla maksutta, sekä tietyin ehdoin koneluettavassa muodossa.Esitys sisältää ehdotuksia myös tietojen esitysmuodoista, uudelleenkäyttäjien tasapuolisesta kohtelusta sekä yksinoikeusjärjestelyjen rajoituksista.Avoimen datan direktiivi ei vaikuta tietojen luovutusvelvoitteita koskevaan sääntelyyn, kuten asiakirjojen julkisuuteen, eikä se velvoita yrityksiä tai tutkimusorganisaatioita luovuttamaan tai julkaisemaan uusia tietoja.Ehdotuksia tarkennetaan myöhemmin komission täytäntöönpanosäädösten perusteellaValtiovarainministeriö ei ole vielä pystynyt arvioimaan, mitä organisaatioita ja tietoaineistoja arvokkaita tietoaineistoja koskevan sääntely koskee. Euroopan komissio ei ole antanut täytäntöönpanosäädöksiä, joilla määritellään tarkemmin, mitä arvokkaat tietoaineistot ovat. Arvokkaita tietoaineistoja koskevat ehdotukset ovatkin yleistasoista sääntelyä, jota on mahdollisesti tarkistettava, kun komission täytäntöönpanosäädökset ovat käytettävissä. Täytäntöönpanosäädösten antamisen aikataulusta ei ole tarkempaa tietoa. Valtiovarainministeriö tiedottaa asiasta, kun lisätietoa on saatavilla.Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutoksia julkisuuslakiin ja tiedonhallintalakiin sekä kahden uuden lain säätämistä.Avoimen datan direktiivi korvaa aiemman julkisen sektorin tietojen uudelleenkäytöstä annetun direktiivin, eli PSI-direktiivin. PSI-direktiivi annettiin vuonna 2003, ja sen tarkoituksena on ollut edistää julkisen sektorin tietoaineistojen uudelleenkäyttöä EU:n sisämarkkinoilla. PSI-direktiivissä säädettiin yhteiset käytännöt tietojen uudelleenkäytölle ja uudelleenkäyttöä koskevien pyyntöjen käsittelylle, sekä ylärajat uudelleenkäytöstä perittäville maksuille. Uudelleenlaadittuun avoimen datan direktiiviin on tehty useita muutoksia, joiden toteuttaminen edellyttää uutta kansallista lainsäädäntöä.Hallituksen esityksen luonnoksesta pyydettiin lausuntoja lokakuussa 2020. Tutustu lausuntoyhteenvetoon.Esitys julkaistaan Päätökset-sivulla.Säädösvalmistelu hankeikkunassa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Koronaepidemian torjunnassa painotetaan jatkossa alueellisia rajoituksia ja suosituksia

NordenBladet — Koronaepidemiatilanne on vakaa ja kehittymässä hyvään suuntaan, joten koko Suomea koskevista torjuntatoimien tasoista voidaan luopua. Koronaviruksen leviämistä torjutaan jatkossa alueellisin rajoituksin ja suosituksin. Sosiaali- ja terveysministeriö tekee asiasta päätöksen ensi viikon alussa. Valtioneuvosto puolsi periaatepäätöksellään 6.5.2021 valtakunnallisten toimenpidetasojen käytöstä (tasot 1–3) luopumista.Valtioneuvoston puollon jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö käy muutoksen edellyttämiä asioita läpi alueiden kanssa ja tekee varsinaisen päätöksen toimenpidetasoilta poistumisesta. Päätöksen jälkeen STM ohjaa kirjeellään kaikki alueet luopumaan toimenpidetasoihin liitetyistä lisätoimenpiteistä sekä noudattamaan alueen epidemiavaiheen mukaisia toimenpiteitä.Tiukemmat torjuntatoimen tasot ovat olleet alueilla käytössä 1.3. lähtien. Niistä luopuminen tarkoittaa, että arviointia tehdään jatkossa alueiden epidemiavaiheiden mukaan samoin kuin viime syksynä. Hybridistrategian toimintasuunnitelmassa epidemian tilannekuva jaetaan kolmeen vaiheeseen: perustasoon, kiihtymisvaiheeseen ja leviämisvaiheeseen.Epidemiatilanne eri alueilla on hyvin erilainen. Jotta rajoituksia ja suosituksia voidaan purkaa hallitusti ja oikea-aikaisesti, epidemian kehittymistä ja rajoitusten muutosten vaikutuksia on seurattava ja arvioitava koko ajan. Lisäksi on otettava huomioon epidemiatilanne lähialueilla ja koko maassa. Rajoitustoimenpiteitä ei saa purkaa ennenaikaisesti, vaan suosituksia ja rajoituksia tulee lieventää harkiten, jotta uusia tartuntaryppäitä ei pääse syntymään. Joillain alueilla rajoituksia voidaan joutua myös palauttamaan tai kiristämään uudelleen, mikäli epidemiatilanne heikkenee.

Lähde: Valtioneuvosto.fi