NordenBladet — Valtioneuvoston kanslian kesäkuussa asettaman parlamentaarisen TKI-työryhmän työ on käynnistynyt. Työryhmän tehtävänä on etsiä keinoja pitkäjänteiseen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kasvattamiseen.Työryhmä on aloittanut työnsä yhteisen tilannekuvan luomisella Suomen tutkimus- ja kehittämisjärjestelmästä. Työryhmä on myös saanut katsauksen kehys- ja talousarviojärjestelmiin ja niiden reunaehtoihin pitkäjänteisen t&k-rahoituksen näkökulmasta. Jatkossa työryhmä syventää tutkimus- ja kehittämisjärjestelmän tilannekuvaa tarkastelemalla yritysten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan määrään vaikuttavia toimintaympäristön tekijöitä. Työryhmä tulee myös käsittelemään t&k-järjestelmän kehittämisen periaatteita.”On välttämätöntä, että julkisen TKI-rahoituksen kasvuun sitoudutaan pitkäjänteisesti. Siksi parlamentaarinen yhteistyö ja sitoutuminen ylivaalikautisesti on tärkeää. Tämä luo ennakoitavuutta, jonka pohjalle niin yritykset kuin julkiset TKI-toimijat voivat toimintaansa suunnitella. Kyse on Suomen kestävän kasvun ja tuottavuuden kivijalasta, joka rakennetaan yhteistyössä koulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän välillä”, työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen sanoo. Osana tilannekuvatyötä työryhmä järjestää 29. syyskuuta avoimen kansainvälisen seminaarin. Seminaarin tarkoituksena on tuottaa näkymää viimeisimpiin kansainvälisiin tutkimustuloksiin ja kokemuksiin julkisen t&k-rahoituksen perusteista ja vaikuttavuudesta sekä parhaista käytännöistä, joilla t&k-toimintaa on pystytty lisäämään. Yhteinen tilannekuva pohjustaa työryhmän työn seuraavaa vaihetta, jossa kartoitetaan ja arvioidaan vaihtoehtoja julkisen t&k-rahoituksen pitkäjänteiseen kasvattamiseen. Työryhmä toimii avoimesti ja toivoo aktiivista julkista keskustelua Suomen TKI-järjestelmän ja rahoituksen tulevaisuudesta. Sidosryhmiä kuullaan eri tavoin, kuten järjestämällä avoin lausuntomahdollisuus. Keskustelua vauhditetaan myös tuottamalla asiantuntijakirjoituksia eri maiden t&k-rahoituksen kehityksestä ja sen pitkäjänteisyyttä tukevista menettelyistä.  Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä hallitusohjelman sekä tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekartan (TKI-tiekartta) mukaisesti. Pääministeri Marinin hallitus päätti puoliväli- ja kehysriihessä huhtikuussa 2021 perustaa parlamentaarisen TKI-työryhmän. Valtioneuvoston kanslia asetti 18. kesäkuuta työryhmän, jossa kullakin eduskuntapuolueella on yksi jäsen ja varajäsen. Työryhmän työn määräaika on 31.12.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut asetuksen, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Kiihtymis- ja leviämisvaiheen rajoituksia muutetaan nykyisestä siten, että ravitsemisliikkeiden aukiolo- ja anniskeluaikaa pidennetään tunnilla. Perustasolla ei enää vaadita jokaiselle asiakkaalle omaa istumapaikkaa sisätiloissa. Lisäksi Pohjois-Karjalassa otetaan käyttöön perustason rajoitukset.Asetus tulee voimaan torstaina 16.9.2021 ja se on voimassa 31.10.2021 asti.Leviämisvaiheen rajoitukset ravitsemisliikkeille ovat voimassa seuraavissa maakunnissa 16.9. alkaen: Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Kymenlaakso, Uusimaa, Etelä-Karjala, Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa.Ravitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu klo 07-23 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-24.Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa ja ulkotiloissa käytössä on vain puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa on vastaavasti sisä- ja ulkotiloissa käytössä vain 75 % asiakaspaikoista.Ravitsemisliikkeen kaikilla asiakkailla tulee sekä sisä- että ulkotiloissa olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä. Asiakkaita ohjeistetaan sisätiloissa istumaan istumapaikoillaan. Liikkeen on laadittava ja annettava asiakkaille ohjeet siitä, miten sisätiloissa sallitaan kulkeminen liikkeeseen saapumisen, sieltä poistumisen, tupakointitilassa tai wc- ja pesutilassa käymisen sekä ruuan ja juoman noutamisen yhteydessä. Käytännössä esimerkiksi tanssiminen ja karaokelavalla esiintyminen eivät ole sallittuja.Kiihtymisvaiheen rajoitukset ravitsemisliikkeille ovat voimassa seuraavissa maakunnissa 16.9. alkaen: Kanta-Häme, Päijät-Häme, Pohjois-Savo, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Etelä-Savo ja Satakunta.Ravitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu klo 07-01 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-02. Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa on käytössä 75 % asiakaspaikoista. Jokaisella asiakkaalla tulee edelleen sisätiloissa olla oma istumapaikka pöydän tai muun tason ääressä. Asiakaspaikkojen määrää ei ole rajoitettu ulkoterasseilla. Perustason rajoitukset ravitsemisliikkeille Ahvenanmaan, Keski-Suomen, Lapin ja Pohjois-Karjalan maakunnissa 16.9. alkaenEi erillisiä rajoituksia asiakasmäärään tai anniskelu- ja aukioloaikoihin.Yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet ovat voimassa kaikilla alueilla.Poikkeukset rajoituksiin säilyvät ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille. Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtion täysin omistama erityistehtäväyhtiö Solidium Oy omistaa 6,3 prosenttia teräsyhtiö SSAB AB:n osakkeista ja 8,0 prosenttia äänivallasta. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi kokouksessaan 14.9.2021 SSAB:n osakkeiden siirtämistä Solidium Oy:stä valtion suoraan omistukseen, sekä SSAB:n omistukseen liittyvää valtion strategisen intressin määritelmää. Omistus siirretään valtion suoraan omistukseen ja valtioneuvoston kanslian omistajaohjaukseen pääoman palautuksena.Hallitusohjelman ja omistajapoliittisen periaatepäätöksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on Suomen hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä. Teollisuudessa tehtävien päästövähennysten merkitys tavoitteen saavuttamiseksi on merkittävä. Valtio-omistajan näkökulmasta on tärkeää, että Suomen suurin teollinen hiilidioksidipäästäjä konvertoi toimintansa vähähiiliseksi. Tämän vuoksi työ- ja elinkeinoministeriö on nyt määritellyt omistukselle strategisen intressin, ja omistus siirretään Solidiumista valtion suoraan omistukseen. SSAB on hiilivapaan teräksen valmistuksen kehittämisessä johtava yritys maailmassa. Raahen terästehtaan siirtyminen hiilivapaaseen tuotantoon mahdollistaa Suomen suurimman yksittäisen hiilidioksidipäästölähteen (4 milj. tn/v) korvaamisen ilmastoneutraalilla ratkaisulla ja edistää hiilivapaan teräksen käyttöönottoa myös globaalisti. Strateginen intressi on vaikuttaa yhtiön vähähiilistämistrategian nopeaan toteuttamiseen sekä laajemmin alan osaamisperustan kehittymiseen Suomessa.”Valtio-omistaja tekee hallitusohjelman mukaisesti pitkäjänteistä, dynaamista ja valtion strategiset intressit turvaavaa omistajapolitiikkaa. Nyt tehty päätös siirtää valtion SSAB-osakkeet Solidiumista valtioneuvoston kanslian suoraan omistukseen tukee osaltaan tavoitetta hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymisestä. Työ- ja elinkeinoministeriön määrittelemän strategisen intressinmukaisesti Suomen valtiolla on halua vauhdittaa SSAB:n siirtymää kohti fossiilivapaata teräksenvalmistusta yhdessä yhtiön ruotsalaisomistajien kanssa. Toimimme tässä aktiivisen ja vastuullisen omistajuuden keinoin”, toteaa valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Tytti Tuppurainen.SSAB valmistaa erikoisteräksiä. Vuonna 2020 yhtiön liikevaihto oli 6,5 miljardia euroa ja henkilöstön määrä noin 14 000. Solidium on yhtiön kolmanneksi suurin omistaja 6,3 prosentin osuudella osakkeista ja 8,0 prosentin osuudella osakkeiden tuottamista äänistä. SSAB:n Suomen tuotantolaitokset sijaitsevat Raahessa ja Hämeenlinnassa. Yhtiön osake on noteerattu Tukholman ja Helsingin pörsseissä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen meriteollisuudella on hyvät tulevaisuudennäkymät. Mahdollisuuksien toteutuminen edellyttää, että ala kehittyy kokonaisvaltaisesti tavoitteenaan kilpailukyky ja menestys maailmanmarkkinoilla, arvioidaan 14.9.2021 julkaistussa työ- ja elinkeinoministeriön tilaamassa selvityksessä. 
Meriteollisuus on kasvuala, joka tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia innovatiivisille ja kansainvälisesti kilpailukykyisille yrityksille. Suomesta löytyy kansainvälisesti vahvoja, innovatiivisia meriteollisuusyrityksiä, ja uusia syntyy. Selvityksen tekijät korostavatkin, ettei meriteollisuus ole ”auringonlaskun ala” vaan sillä on vahva tulevaisuus.
 
– Globaali kilpailu vaatii alan toimijoiden tiivistyvää yhteistyötä sekä osaamisperustan pitkäjänteistä uudistamista julkisten ja yksityisten toimijoiden kumppanuuksien kautta. Vähähiilisyyttä edistävät teknologiat, digitaaliset ratkaisut sekä tehokkaat arvoketjut ovat meriteollisuudessakin avain menestykseen, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.
 
– Ehdotusta meriteollisuuden strategisesta kehittämisohjelmasta on harkittava tarkoin. Ohjelmassa voitaisiin koota yhteen nykyisiä toimenpiteitä ja yrityspalveluja, varmistaa niiden tarkoituksenmukaisuus sekä käynnistää tarpeen mukaan täydentäviä toimia vastaamaan alan uudistumistarpeisiin, sanoo Lintilä.
 
Meriteollisuus koostuu eri alustyypeille ratkaisuja tuottavien yritysten keskittymistä. Keskittymät ovat osin päällekkäisiä ja niiden yritykset vahvasti ristiinkytkeytyneitä. Selvityksen mukaan verkostoja ja yhteistyötä on syytä vahvistaa edelleen. Erityisesti aiempaa tehokkaampien arvoketjujen muodostaminen on välttämätöntä, jotta innovaatiotoiminta laajenee koko ketjuun ja siten parantaa kokonaisuuden globaalia kilpailukykyä.
 
Koronapandemian vaikutukset kansainväliseen risteilyliiketoimintaan heijastuvat myös Suomessa toimiviin risteilyalusten rakentamiseen keskittyviin meriteollisuusyrityksiin. Selvityksen mukaan kilpailutilanteen epäedullisen kehittymisen aihiot olivat olemassa jo ennen pandemiaa. Kilpailutilanteen muutos voi johtaa kotimaisten yritysten palvelemiseen keskittyneiden alihankkijoiden fuusioihin. Prosessin seurauksena Suomeen voi syntyä entistä vahvempi kansainvälisesti kilpailukykyisten yritysten joukko.
 
Valtioiden rooli meriteollisuudessa ja sen kehittämisessä on perinteisesti ollut merkittävä, eikä rooli selvityksen mukaan ole jatkossakaan heikkenemässä.
 
Selvityksen toteutti työ- ja elinkeinoministeriön tilauksesta Reddal Oy. 
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi toimii tänä vuonna Pohjoismaiden ja Baltian maiden välisen NB8-yhteistyön koordinaattorina. NB8-maiden ulkoministerikokous järjestetään 15.9. Hämeenlinnan Vanajanlinnassa. Samassa yhteydessä 14.9. järjestetään NB8-maiden yhteiskokous Visegrád-maiden (V4) kanssa ulkoministeritasolla. V4-maaryhmään lukeutuvat Unkari, Puola, Slovakia ja Tshekki.Ulkoministerien lehdistötilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä 14. syyskuuta kello 18.15 alkaen:

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sote-tiedonhallinnan yhteistyö vaatii onnistuakseen sidosryhmien jatkuvaa vuoropuhelua. Osaltaan tätä yhteistyötä tukee sosiaali- ja terveysministeriön perustama valtakunnallinen sote-tiedonhallinnan yhteistyöryhmä, jonka jäseniä ovat hyvinvointialueiden vastuuvalmistelijat sekä keskeiset kansalliset toimeenpanevat viranomaiset, sote-yrityskentän edustajat ja muut sidosryhmät.Tiedonhallinnan yhteistyötä asiakkaan parhaaksiYhteistyöryhmä avasi syyskautensa 10.9.2021 pidetyllä kokouksessa, joka käynnistettiin STM:n osastopäällikkö Kari Hakarin pitämällä sote-uudistuksen ajankohtaiskatsauksella. Esityksessään Hakari painotti yhteistyön merkitystä kansallisten toimijoiden ja hyvinvointialueitten välillä. Tätä samaa yhteistyön teemaa toivat hieman eri näkökulmista esiin myös muut kokouksessa pidetyt puheenvuorot: Sote-tiedonhallinnan kehittämistarpeita on priorisoitu sidosryhmiä näkemyksien pohjalta. DigiFinland Oy pyrkii aktiiviseen vuoropuheluun hyvinvointialueitten kanssa ja THL toteuttaa asiakastietolain toimeenpanoa tiiviissä yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa.  Suomeen muodostetaan 21 hyvinvointialuetta, joille siirretään vuoden 2023 alussa kuntien ja kuntayhtymien vastuulla nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät. Digitalisaation, tiedonhallinnan ja ICT:n kehittäminen on olennainen osa tätä järjestämisrakenteen muutosta, sillä palvelujen toiminnallinen uudistaminen tapahtuu pitkälti uusien digitaalisten toimintamallien ja teknologioiden käyttöönoton kautta.Tiedonhallinta tukee sote-uudistustaHyvinvointialueiden perustamisen myötä päällekkäinen ICT-kehittäminen ja tietojärjestelmien määrä vähenee. STM kannustaa vahvasti alueita tekemään yhteistyötä myös uusien asiakas- ja potilastietojärjestelmien hankinnassa, joka on hyvinvointialueiden itsehallinnollinen oikeus ja velvoite. ”Tällaisesta yhteistyöstä hyvänä esimerkkinä ovat Apotin ja Asterin kaltaiset hankkeet. STM:n tavoitteena ei siis ole saada yhtä tietojärjestelmää kaikkien alueiden käyttöön. Keskeisimmät perusteet tälle ovat digiturvallisuuteen ja sote-palvelutuotannon toimintavarmuuteen sekä ICT-ratkaisujen markkinoiden toimivuuteen liittyviä”, tiivisti STM:n osastopäällikkö Kari Hakari. STM pitää asiakas- ja potilastietojärjestelmien tavoiteltavana lukumääränä kuitenkin selvästi alle kymmentä koko maassa,  Resurssit ja palvelut ovat jatkossa paremmin kohdennettuja ja tieto liikkuu palvelunantajien välillä. Viime kädessä tämä näkyy asiakkaille nykyistä yhdenmukaisempina hoito- ja palveluprosesseina sekä parempina sähköisinä asiointi- ja etäpalveluina. Palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta tuetaan uusilla digitaalisilla ratkaisuilla. Sote-ICT:n uudistus on väline entistä yhdenvertaisempiin ja laadukkaampiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.Yhteistyöllä resurssit tehokkaasti käyttöön Toiminnallisen ja hallinnollisen muutoksen vieminen yhtä aikaa eteenpäin on haaste sote-uudistuksesta vastaaville organisaatioille. Kokonaisuus on laaja ja riippuvuussuhteet moninaisia. Tämän vuoksi muutos ja kehittäminen on toteutettava yhteistyössä ja parhaiksi havaittuja käytäntöjä levittämällä. Muutos toteutetaan koordinoidusti osana sote-uudistuksen ohjausrakenteita, jotta vältytään päällekkäiseltä kehittämiseltä. Alueiden ja kansallisten toimijoiden yhteistyöllä varmistetaan olemassa olevien palveluiden tehokas levittäminen. Keskeinen osa ICT-uudistusta ovat myös yhteisten digitaalisten palveluiden käyttöönotot alueilla. Yhteisten toteutusten kehittämisessä ja levittämisessä hyödynnetään DigiFinland Oy:ta mahdollisimman kattavasti. Yhtiö tuottaa hyvinvointialueitten tueksi palveluja, jotka vähentävät päällekkäistä tekemistä.Valtakunnalliseen sote- tiedonhallinnan yhteistyöryhmän kokoukseen osallistuneiden alueiden edustajien kommenttipuheenvuorot korostivat yhteistyön lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaiden näkökulmaa. ”Loppujen lopuksi sote-uudistusta tai ICT-kehittämistä ei tehdä sen itsensä vuoksi, vaan siksi että sote-palvelujen asiakkaille taattaisiin nykyistä laadukkaammat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä mahdollistetaan asiakkaiden itsenäisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukeminen. Aito asiakaslähtöisyys edellyttää myös asiakas- ja potilastietojärjestelmien toimimista myös eri hyvinvointialueiden välillä”, tiivistää Hakari.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi laajentaa viisumihakemusten vastaanottoa Venäjällä 1.10. alkaen. Kyseisestä päivämäärästä lähtien Suomen viisumikeskukset Venäjällä alkavat ottaa vastaan viisumihakemuksia liikematkailijoita sekä kaikilta niiltä hakijoilta, joiden Suomen myöntämä vähintään kahden vuoden Schengen-monikertaviisumi on umpeutunut.Hakemuksia otetaan edelleen vastaan myös kaikilta muilta tähän mennessä hyväksytyiltä erityisryhmiltä. Kaikki uudet viisumihakemukset otetaan vastaan ainoastaan ajanvarauksella.Viisumihakemusten vastaanoton lisääminen ei muuta Suomen maahantulorajoitusten voimassaoloa. Maahantulorajoitusten muuttamisesta ei ole tehty päätöksiä. Jokaiselta viisuminhakijoilta edellytetään allekirjoitettavaa dokumenttia, jossa hän sitoutuu varmistamaan maahantulon edellytysten olemassaolon ja ymmärtää, ettei myönnetty viisumi takaa Suomeen pääsyä. Maahantulon rajoituksista päättää Suomen hallitus Euroopan unionin suositusten mukaisesti. Tarkemmat tiedot rajan ylittämiseen hyväksytyistä erityisryhmistä on julkaistu Suomen rajaviranomaisten kotisivuilla. Suomeen saapuvien matkustajien on noudatettava Suomen terveysviranomaisten suosituksia. Myös Venäjän rajaviranomaisilla on voimassa olevia rajan ylittämiseen liittyviä rajoituksia.Pandemian aikana on mennyt umpeen arviolta yli puoli miljoonaa Suomen Venäjällä myöntämää Schengen-viisumia. Laajentamalla viisumihakemusten vastaanottoa Venäjällä, Suomen ulkoministeriö haluaa tarjota, kuten useat muut Schengen-maat, mahdollisuuden uusia viisuminsa sellaisille henkilöille, joiden viisumi on mennyt umpeen. Tällä halutaan myös ehkäistä mahdollisten rajaliikenteen rajoitusten muutosten synnyttämää hakemusten ruuhkautumista. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole tiedossa, koska rajoituksiin on tulossa muutoksia.Ennen koronapandemiaa Suomi oli suurin Schengen-viisumien myöntäjä Venäjällä ja Suomi oli yksi venäläisten suosituimmista matkakohteista. Vuonna 2019 Suomi myönsi Venäjällä yhteensä 790 000 Schengen-viisumia. Samana vuonna venäläiset tekivät Suomeen yhteensä 3,7 miljoonaa matkaa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Monella lapsella ja nuorella on paljon kysymyksiä ja huolia koronasta. Kauanko tauti vielä vaikuttaa elämään? Miten rokotukset etenevät? Milloin koulussa saa taas tehdä asioita, jotka ovat olleet koronan aikana rajoitettuja?Lasten kysymyksiin vastatakseen opetusministeri Li Andersson ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Otto Helve järjestävät koronaan liittyvän kyselytunnin peruskouluikäisille lapsille ja nuorille. Tilaisuus pidetään torstaina 16.9. klo 12-13. Sitä voi seurata suorana Youtubessa Tilaisuudessa kysymyksiä esittävät eri puolelta Suomea valittujen peruskoulujen 3-9. -luokkien oppilaat videokokousyhteyden kautta. Tervetuloa seuraamaan kyselytuntia!
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) haki keväällä 2021 valtionavustusta kansallisen koronapandemiaan liittyvän palvelun (FINENTRY) toteuttamisesta, kehittämisestä ja käytöstä aiheutuviin kustannuksiin. Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää HUS:lle 4,6 miljoonaa euroa valtionavustusta.Finentry-palvelun tavoitteena on ehkäistä tartuntojen leviämistä Suomeen kohdistuvassa rajat ylittävässä liikenteessä. Palvelu nopeuttaa maahantulijoiden asiointia rajanylityspaikoilla ja säästää ammattilaisten resursseja antamalla matkustajille henkilökohtaiset ohjeet jatkotoimenpiteistä maahan saapuessa sekä mahdollistamalla ajanvarauksen tekemisen covid-19-testiin. Palvelu sisältää sekä matkustajille tarjotun palvelun että terveydenhuollon ammattilaisille ja organisaatioille suunnatut osiot. Avustuksella rahoitettava toiminta palvelee koko SuomeaHUS vastaa palvelun toteuttamisesta ja sen kehittämistä ohjaa hankkeen ohjausryhmä. Hanketta toteutetaan yhteistyössä rajanylityspaikoilla toimivien kuntien ja sairaanhoitopiirien kanssa.Valtionavustus myönnetään Finentryn toteuttamisesta, kehittämisestä ja käytöstä aiheutuviin kustannuksiin. HUS:n on tarjottava palvelua muiden sairaanhoitopiirien käyttöön. Palvelun käyttö tulee olla maksutonta muille sairaanhoitopiireille ja HUS:n on tuettavat alueellista käyttöönottoa asiantuntemuksellaan. HUS:n on avustettavassa toiminnassa noudatettava Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen covid-19-pandemiaan liittyviä ohjeita ja suosituksia. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Perhonjoen Pirttikoskelle aiotaan rakentaa kalatie tai vaihtoehtoisesti luopua kosken vesivoimatoiminnasta kokonaan. Maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelma on sitoutunut kattamaan puolet lunastussummasta, jos neuvotteluissa päädytään voimalaitoksen lunastamiseen ja kosken ennallistamiseen.– Pirttikosken vaellusyhteyden palauttaminen avaisi vaelluskaloille pääsyn Perhonjoen ylävirran laajoille koskialueille. Lisäksi Pirttikoskelle saataisiin lohille runsaasti lisääntymis- ja poikasalueita. Muutos toisi uusia kalastus-, virkistys- ja luontomatkailumahdollisuuksia Kaustisille ja koko Perhonjoen vesistöalueelle, kertoo maa- ja metsätalousministeriön projektikoordinaattori Matti Vaittinen.Pirttikosken vesivoimalaitoksen nykyinen omistaja Killin Voima Oy on sitoutunut rakentamaan kalatien voimalaitoksen yhteyteen. Yhtiö on jo teettänyt esiselvityksen kahdesta eri vaihtoehdosta, joista toinen on tekninen kalatie voimalaitoksen länsipuolelle ja toinen luonnonmukainen ohitusuoma voimalaitoksen itäpuolelle. Näistä luonnonmukainen kalatie on ensisijainen vaihtoehto. Valtio ja Killin Voima Oy ovat neuvotelleet Perhonjoen Pirttikosken tulevaisuudesta kuluvan vuoden ajan. Valtion tuki edellyttää vastinrahoituksen, jolla katetaan kauppasumman toinen puoli. Yhtiö on valmis luopumaan Pirttikosken voimalaitoksesta, jos sopiva ostajataho löytyy. – Tässä tapauksessa luopuminen on varteenotettava vaihtoehto, sillä Pirttikosken voimalaitos on kooltaan ja tuotannoltaan pieni yhtiön muuhun vesivoimatuotantoon verrattuna. Yhtiö jatkaa neuvotteluja voimalaitoksesta luopumiseksi hyvässä yhteistyössä ministeriön ja viranomaisten kanssa, kertoo Killin Voima Oy:n toimitusjohtaja Anu Rantala. Kosken kunnostuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on mukana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.– Tavoitteena on, että kunnostusten aikana pystytään säilyttämään Kaustisen kuntakeskustan kohdalla nykyinen veden korkeus. Uuden kosken yläosa rakennetaan riittävän leveäksi, jotta tulviva vesi ei aiheuta haittaa alueella.  Alivirtaamien aikaan vesi ohjautuu ennallistetun kosken syvimpien uomien kautta alavirtaan, jolloin turvataan vesieliöiden liikkuminen alueella, toteaa johtava vesitalousasiantuntija Jukka Pakkala Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.  Vastinrahoituksen keräämisessä käännytään esimerkiksi alueen kuntien puoleen. Hanketta aikoo mahdollisesti rahoittaa myös WWF. NOUSU-ohjelma parantaa vaelluskalojen elinolosuhteita ja pyrkii palauttamaan vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä Suomen virtavesissä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi