NordenBladet — Maahantulon rajoitukset poistetaan Kuwaitin asukkailta Kuwaitista Suomeen saapuvassa liikenteessä. Valtioneuvosto päätti asiasta 7.10. ja päätös tulee voimaan 11.10. Rajoituksiin ei tule muita muutoksia. Nykyisiä ulkorajoja koskevia maahantulon rajoituksia jatketaan 24.10. asti. Suomeen voi kuitenkin tulla kaikista maista esittämällä hyväksyttävän todistuksen täydestä rokotussarjasta.Ulkorajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien kolmansien maiden välistä liikennettä. Jos rajoitusten piirissä olevasta maasta saapuva henkilö ei ole saanut täyttä rokotussarjaa, sallittuja maahantuloperusteita ovat paluu Suomeen, paluu muihin EU- tai Schengen-valtioihin, säännöllisen reittiliikenteen kauttakulku lentoasemalla tai muu välttämätön syy.Katso voimassa olevat maahantulon rajoitukset ja terveysturvallisuusvaatimukset alla olevilta verkkosivuilta.
NordenBladet — Oppilas- ja opiskelijahuolto vahvistuu, kun lakiin tuodaan säädökset opiskelijahuollon kuraattorien ja psykologien sitovasta mitoituksesta. Valtioneuvosto antoi torstaina 7.10. asiaa koskevan esityksen.Esityksen mukaan henkilöstömitoitus olisi saman suuruinen perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Sama mitoitus helpottaisi opiskeluhuollon käytännön järjestämistä erityisesti kunnissa, joissa järjestetään sekä perusopetusta että toisen asteen koulutuksia.Kuraattorien kelpoisuusvaatimuksiin täsmennyksiäHallituksen esitys: hallitusneuvos Anne-Marie Brisson, puh. 02953 30079Erityisavustukset: opetusneuvos Erja Vitikka, puh. 02953 30058Valtion erityisavustus oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstömitoituksen laajentamisen vaatimiin toimenpiteisiin
NordenBladet — Hallitus antoi 7.10.2021 eduskunnalle esityksen, jolla ehdotetaan muutoksia vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annettuun lakiin, kaivoslakiin ja ydinenergialakiin.Toiminnanharjoittajien, esimerkiksi yritysten, täytyy hakea Tukesilta lupa vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn ja räjähteiden valmistukseen ja varastointiin. Hallituksen kemikaaliturvallisuuslakiin esittämä muutosehdotus antaisi tulevaisuudessa laissa määritellyille yhdistyksille, säätiöille ja kunnille mahdollisuuden tehdä valituksen kyseisiin Tukesin myöntämiin lupiin. Lakiin on esitetty myös muita teknisiä muutoksia. Lisäksi kaikkiin kolmeen lakiin, kemikaaliturvallisuuslakiin, ydinenergialakiin ja kaivoslakiin, lisätään viittaus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa säädettyyn kansainväliseen kuulemismenettelyyn, jota sovelletaan valtioiden rajat ylittävissä ympäristövaikutusten arviointia koskevissa tapauksissa.Hallituksen eduskunnalle antamalla esityksellä täydennetään EU-lainsäädännön täytäntöönpanoa kansallisessa lainsäädännössä. EU:n komissio on antanut kaksi virallista huomautusta EU-lainsäädännön kansallisesta täytäntöönpanosta Suomelle, jonka vuoksi kyseisiä säädöksiä esitetään muutettavan. Ehdotettujen muutoksien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 aikana.
NordenBladet — Vastaanottolakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että Maahanmuuttovirastolle keskitettäisiin vastuu valmiussuunnittelusta, joka koskee vastaanottopalveluiden järjestämistä laajamittaisen maahantulon tilanteessa. Muutos parantaisi varautumista suuriin maahantulijamääriin ja selkeyttäisi viranomaisten työnjakoa. Hallitus antoi asiaa koskevan esityksen eduskunnalle 7.10.Nykyisin Maahanmuuttovirasto vastaa turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmästä sekä yleisestä vastaanottoon liittyvästä valmiussuunnittelusta. ELY-keskukset vastaavat alueidensa valmiussuunnitelmista ja ylläpitävät alueillaan yhteistyöryhmiä, joiden tarkoituksena on koordinoida laajamittaiseen maahantuloon liittyvää valmiussuunnittelua. Alueellisissa yhteistyöryhmissä on jäseninä viranomaisten lisäksi kuntia, järjestöjä ja seurakuntia.Vastaanoton valmiussuunnittelun jakautuminen usealle toimijalle on koettu hankalaksi. Koska Maahanmuuttovirastolla on laajamittaisen maahantulon tilanteessa operatiivinen johtovastuu, viraston koordinoivasta roolista ja tehtävistä olisi tarpeellista säätää myös laissa. Ehdotetun lakimuutoksen myötä kokonaisvastuu valmiussuunnittelusta ja varautumistoimista siirtyisi Maahanmuuttovirastolle, jolla on vahvin osaaminen vastaanottopalveluiden järjestämisestä. Alueellisten yhteistyöryhmien vetovastuu siirtyisi ELY-keskuksilta Maahanmuuttovirastolle. Lisäksi nykyisessä laissa oleva kirjaus kuntien velvollisuudesta perustaa järjestely- ja vastaanottokeskuksia poistettaisiin, koska kunnilla on perustuslain mukaan laaja itsehallinto.Muutoksen myötä Maahanmuuttoviraston tehtävät lisääntyisivät, ja se tarvitsisi kolmen henkilötyövuoden verran uutta henkilöresurssia. Tästä syystä eduskunta käsittelee lakiesitystä valtion vuoden 2022 täydentävän talousarvioesityksen yhteydessä. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.Valmisteilla myös muita varautumista tukevia lakimuutoksiaSisäministeriön vuonna 2020 käynnistyneessä hankkeessa valmistellaan myös muita lakimuutoksia, jotka tukisivat varautumista laajamittaiseen maahantuloon. Niitä koskevat esitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle myöhemmin.Lakia säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä muutettaisiin niin, että laajamittaisen maahantulon tilanteessa säilöönottoyksiköissä voitaisiin käyttää ohjaus- ja valvontatehtäviin tilapäisesti myös muuta kuin virkasuhteista henkilöstöä.Ulkomaalaislakiin lisättäisiin säännökset Euroopan unionin turvapaikkaviraston (EUAA) tukeen turvautumisesta. Uusi turvapaikkavirasto korvaa nykyisen Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO), ja sitä koskeva EU-asetus tulee voimaan arviolta alkuvuonna 2022. Virastoa voitaisiin tarvittaessa pyytää lähettämään Suomeen tukiryhmiä, jotka koostuisivat muiden EU-maiden virkamiehistä sekä EUAA:n henkilöstöstä. Maahanmuuttohallinnon henkilötietolakia muutettaisiin niin, että Maahanmuuttovirasto saisi luovuttaa tukiryhmän jäsenelle välttämättömät tiedot.Uusia turvapaikkahakemuksia jätetään nyt ennätyksellisen vähänLaajamittaisessa maahantulossa on kyse tilanteesta, jossa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset lisämajoituspaikkoineen ovat täyttymässä, maahantulijoita saapuu jatkuvasti ja maahantulijoiden määrä on suurempi kuin maasta poistuvien. Tilanne voi syntyä vaiheittain tai hyvin nopeasti esimerkiksi toisesta valtiosta Suomeen tapahtuvan joukkopaon vuoksi.Tällä hetkellä näköpiirissä ei ole vuoden 2015 kaltaista tilannetta. Vuodesta 2018 alkaen Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on ollut pienempi kuin ennen vuotta 2015, ja tänä vuonna ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia on jätetty noin 900. Määrä on yhä ennätyksellisen pieni.On arvioitu, että esimerkiksi Afganistanin tilanne vaikuttaa jollakin aikavälillä myös Eurooppaan kohdistuvaan muuttoliikkeeseen. Muuttoliikkeen määrien vaihtelua eri reiteillä seurataan tarkasti. Suomi ylläpitää ajantasaista tilannekuvaa sekä kansallisesti että osana EU:ta.
NordenBladet — EU:n rahoitustietodirektiivin kansallinen täytäntöönpano etenee. Valtioneuvosto antoi 7.10. eduskunnalle esityksen pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annetun lain ja rahanpesun selvittelykeskuksesta annetun lain muuttamisesta.– Rahoitustietodirektiivi liittyy niin sanottuun viidenteen rahanpesudirektiiviin, jossa edellytetään, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön keskitettyjä pankkitilirekistereitä tai tiedonhakujärjestelmiä, jotka mahdollistavat pankki- ja maksutilien sekä tallelokeroiden haltijoiden oikea-aikaisen tunnistamisen, johtava asiantuntija Elina Rantakokko kertoo.Suomessa edellä mainittu vaatimus on pantu täytäntöön säätämällä pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä, joka muodostuu pankki- ja maksutilien tiedonhakujärjestelmästä ja pankki- ja maksutilirekisteristä.Pääsy pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmään vakavia rikoksia paljastaville ja tutkiville viranomaisilleRahoitustietodirektiivin mukaan EU:n jäsenvaltioiden on nimettävä ne viranomaiset, joilla on valtuudet päästä jäsenvaltioiden perustamiin kansallisiin keskitettyihin pankkitilirekistereihin ja tehdä hakuja rekistereissä. Direktiivin mukaan pääsy pankki- ja maksutilirekistereihin voidaan antaa viranomaisille, joilla on toimivalta vakavien rikosten ennalta estämisessä, paljastamisessa, tutkimisessa ja niihin liittyvissä syytetoimissa.Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että edellä mainituiksi viranomaisiksi nimetään poliisi, rahanpesun selvittelykeskus, Tulli ja Rajavartiolaitos. Lisäksi rahanpesun selvittelykeskuksen tehtäviä laajennettaisiin koskemaan yhteistyötä viranomaisten kanssa rahoitustietodirektiivissä tarkoitettujen vakavien rikosten estämisessä, paljastamisessa ja selvittämisessä.Tulli valmistelemaan koostavaa tietojärjestelmää viranomaisilleHallituksen esityksessä ehdotetaan, että Tulli rakentaisi koostavan sovelluksen, jonka välityksellä voitaisiin välittää tiedonhakujärjestelmissä ja tilirekisterissä olevat tiedot toimivaltaisille viranomaisille. Järjestelmä sujuvoittaisi viranomaisten pääsyä pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmään, sillä useiden rajapintojen sijaan viranomaiset voisivat rakentaa vain yhden rajapinnan koostavaan sovellukseen. Tietojärjestelmän rajapinnalla tarkoitetaan määritelmää, jonka mukaan eri ohjelmat voivat tehdä pyyntöjä ja vaihtaa tietoja eli keskustella keskenään.Koostava sovellus vastaisi paremmin viidennen rahanpesudirektiivin vaatimusta keskitetystä tiedonhakujärjestelmästä, johon tulee voida tehdä hakuja välittömästi ja suoraan, kuin nykyinen hajautettu järjestelmä. Viidennen rahanpesudirektiivin täytäntöönpanemiseen liittynyt, hajautettu pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmä, on jäämässä paljon vähäisemmälle käytölle kuin valvontajärjestelmää suunniteltaessa oli tarkoituksena.Hallituksen esityksessä esitetään, että pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä annetussa laissa säädettyjen voimassaolevien pääsyoikeuksien lisäksi Verohallinnolla, Tullilla, Ulosottolaitoksella, poliisilla ja Rajavartiolaitoksella, Puolustusvoimilla ja Finanssivalvonnalla olisi pääsy pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmään. Esityksessä ei ehdoteta viranomaisille uusia toimivaltuuksia, vaan tarkoituksena on, että viranomaiset, jotka jo nykyisellään pääsevät pankki- ja maksutilitietoihin voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, voisivat käyttää näiden tietojen saamiseen pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmää.Suomessa viides rahanpesudirektiivi on pantu täytäntöön muun muassa lailla pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä, joka tuli voimaan 1.5.2019. Sen pankki- ja maksutilien tiedonhakujärjestelmää sekä pankki- ja maksutilirekisteriä koskevia säännöksiä on sovellettu 1.9.2020 lähtien.Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian lukuunottamatta koostavaa sovellusta koskevaa säännöstä, joka on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.9.2022.
NordenBladet — Hallitus on saanut valmiiksi kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelman. Suunnitelmassa on yhteensä 30 uutta toimenpidettä, joilla turvataan lasten ja nuorten hyvinvointia sekä vahvistetaan heidän oikeuksiaan. Toimenpiteet täydentävät jo käynnissä olevaa laajaa työtä sekä vahvistavat rakenteita ja tietopohjaa pitkäjänteiselle ja suunnitelmalliselle lapsi- ja perhepolitiikalle.Toimenpiteissä painotetaan lasten osallisuutta ja yhdenvertaisuuttaYksi lapsistrategian pääajatuksista on haavoittuvassa asemassa olevien lasten aseman turvaaminen. Tätä linjausta toteutetaan useassa suunnitelman toimenpiteessä. Tarkoituksena on esimerkiksi tehdä oma lastensuojelun käsikirja lapsille ja nuorille sekä toteuttaa pilotti, jossa kokeillaan etsivää harrastustoimintaa yhdessä nuorisotyöntekijöiden kanssa ja tavoitetaan siten kohderyhmää, joka helposti muutoin jää harrastusten ulkopuolelle.Lisäksi selvitetään saamelaislasten ja romanilasten oikeuksien toteutumista ja koostetaan hyvinvointia koskeva ajantasainen tieto päätöksenteon tueksi.Toimenpiteiden perustana tieto ja vaikutusten arviointiToimeenpanosuunnitelman toimenpiteiden tulee perustua parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon ja lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointiin.Tiedon kokoamisella ja jakamisella on erityinen rooli lapsen oikeuksien vahvistamisessa. Tätä varten tuotetaan muun muassa kattava tietopohja lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraamiseen. Lisäksi toteutetaan koulutuskokonaisuus lapsen oikeuksista sekä kootaan osallisuuskampanjan avulla lasten ja nuorten näkemyksiä siitä, miten heidän oikeuksiaan tulisi edistää. Jokainen hallitus laatii oman toimeenpanosuunnitelmansa lapsistrategian toteuttamiseksiLapsistrategialla luodaan lapsen oikeuksia kunnioittava, lapsi- ja perhemyönteinen Suomi. Strategia perustuu lasten, nuorten ja perheiden asemaa koskevaan tietopohjaan sekä Suomen perus- ja ihmisoikeusvelvoitteisiin.Suomen ensimmäinen kansallinen lapsistrategia valmisteltiin parlamentaarisessa yhteistyössä ja julkaistiin 23.2.2021. Kunkin hallituksen tehtävänä on laatia ja toteuttaa tarkempi toimeenpanosuunnitelma strategian linjausten edistämiseksi hallituskaudellaan.
NordenBladet — Työtön työnhakija saisi uudistuksen myötä työnhakuunsa tukea nykyistä nopeammin ja tiiviimmin. Hallitus antoi pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista lakiesityksen eduskunnalle 7.10.2021. Tavoitteena on, että muutokset tulevat voimaan toukokuussa 2022.”Pohjoismainen työvoimapalvelumalli on yksi toimista, joilla hallitus uudistaa työnhakijoiden palveluja. Yksilöllinen ja tehokas palvelu lyhentää tutkitusti työttömyysjaksoja. Tähän asti Suomi on laahannut muita Pohjoismaita perässä työllisyyspalveluiden määrässä ja laadussa, mutta tähän tulee nyt korjausliike”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin arvioidaan kasvattavan työllisyyttä noin 9 500–10 000 henkilöllä. Työllisyysvaikutukset syntyisivät täysimääräisesti vuodesta 2025 alkaen.Työllistymistä tukisivat erityisesti keskustelut, joita järjestettäisiin työnhaun alkuvaiheessa kahden viikon välein. Tutkimusten mukaan juuri työnhakijan kohtaaminen säännöllisesti, aktiivinen työnvälitys ja työnhaun seuranta lyhentävät työttömyysjaksoja.Jotta yksilöllinen palvelu on mahdollista, hallitus lisää TE-toimistojen ja kuntien resursseja 70 miljoonalla eurolla. Tällä palkataan noin 1200 uutta virkailijaa.Tukea työnhakuun nopeasti ja tiiviistiPohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa työnhakijan ja asiantuntijan ensimmäinen kohtaaminen tapahtuisi jo viiden arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta. Tämän jälkeen työnhakija saisi tukea työnhakuunsa nykyistä tiiviimmin. Työnhaun alkuvaiheessa työnhakija tapaisi TE-toimiston tai kuntakokeiluun osallistuvan kunnan virkailijan kahden viikon välein.Keskusteluissa arvioitaisiin nykyistä yksilöllisemmin jokaisen työnhakijan palveluntarve, osaaminen ja mahdollisuudet hakea työtä. Jos työnhakijan edellytyksissä hakea työtä ja työllistyä olisi puutteita, hänen pääsynsä palveluihin nopeutuisi. Jos edellytykset työllistyä olisivat kunnossa, työnhakijan tulisi hakea neljää työmahdollisuutta kuukauden aikana. Tästä voitaisiin kuitenkin poiketa esimerkiksi, jos työnhakijan työkyky on alentunut tai alueella on vain vähän avoimia työpaikkoja.Modernia työnhakua, ei hakemustehtailuaTyönhakijan olisi siis jatkossakin haettava työtä työttömyysetuuden saamiseksi, mutta mahdollisuudet vaikuttaa omaan työnhakuun kasvaisivat. Työnhakija valitsisi lähtökohtaisesti itse, mitä työmahdollisuuksia hakee. Asiantuntija kuitenkin tukisi työnhakijaa sopivien työpaikkojen etsinnässä. Työnhakija raportoisi työnhaustaan pääsääntöisesti verkkopalvelun välityksellä.Työnhauksi laskettaisiin esimerkiksi työhakemusten tekeminen sekä avoimen työhakemuksen laittaminen yritykseen, joka ei ole ilmoittanut haettavana olevista työpaikoista. Haettavien työmahdollisuuksien tulisi olla sellaisia, joihin työnhakija voi perustellusti olettaa voivansa työllistyä.Kohtuulliset seuraamukset työnhaun laiminlyönnistäTyöttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on aina ollut työnhaku. Jos työtön ei hae hänelle tarjottua työpaikkaa, se johtaa nykyisin työttömyysetuuden menettämiseen määräaikaisesti eli niin sanottuun karenssiin. Seuraamukset on koettu kohtuuttomiksi.Pohjoismainen työvoimapalvelumalli kohtuullistaisi seuraamuksia, joita työnhaun laiminlyönnistä tulee. Ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä seuraisi muistutus. Lisäksi korvauksettomien määräaikojen eli karenssien kestoja porrastettaisiin ja muutettaisiin kohtuullisemmiksi.
NordenBladet — Valtioneuvosto on linjannut kantojansa Euroopan komission lainsäädäntöehdotuksiin, joiden tarkoituksena on vähentää tie-, meri- ja lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Ehdotukset koskevat liikenteen osalta päästökaupan laajentamista tie- ja meriliikenteeseen ja nykyisen lentoliikenteen päästökaupan tehostamista, uusien autojen päästörajojen kiristämistä, vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuurin kehittämistä sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön lisäämistä lento- ja meriliikenteessä.– Kaikilla sektoreilla tarvitaan nopeita päästövähennyksiä. Se koskee liikenteen lisäksi kaikkia muitakin inhimillisen tuotannon alueita. EU:ssa ja Suomessa tieliikenteen osuus kasvihuonekaasupäästöistä on noin viidennes, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.– On tärkeää havaita, että EU-jäsenmailla ja erityisesti edistyksellisimmän ilmastolinjan jäsenmailla on nyt erinomainen tilaisuus uudistaa talouttaan ja parantaa kilpailukykyään. Valmiuspaketti tarjoaa elinkeinoelämälle ennakoitavuutta. Yhdistettynä Suomen kestävän kasvun ohjelmaan on odotettavissa todellinen ekologisten investointien aalto, suuren mittakaavan ilmastoteollinen läpimurto, sanoo ministeri Harakka.– Nyt on h-hetkemme hyödyntää käynnissä olevan energiamurroksen mahdollisuudet ja kehittää kestäviä ratkaisuja, teknologioita, tuotteita ja palveluja, joilla on myös globaalia kysyntää, ministeri Harakka jatkaa.Suomi on osana Euroopan unionia sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen. Tavoite edellyttää, että EU:n hiilineutraalius saavutetaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla ennen vuotta 2050. Valtioneuvoston tavoitteena siis on, että nyt alkavat neuvottelut johtavat siihen, että vuodelle 2030 asetettu vähintään 55 prosentin päästövähennystavoite saavutetaan.EU:n tieliikenteen kattava päästökauppa olisi tasapuolinen, paljon kysymyksiä aukiKomissio ehdottaa tieliikenteen ja rakennusten yhteistä päästökauppaa, joka on erillinen nykyisestä EU:n päästökaupasta. Huutokauppa päästöoikeuksilla alkaisi vuonna 2026. Valtioneuvosto suhtautuu esitykseen uudesta päästökaupasta lähtökohtaisesti myönteisesti.– Ehdotettu päästökauppa ohjaisi päästövähennyksiin kaikkialla EU-alueella. Neuvottelut ovat kuitenkin vasta alussa ja moni tärkeä kysymys on vielä auki, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Uusien autojen CO2-rajojen kiristämistä kannatetaanSuomi kannattaa komission ehdotusta hiilidioksidipäästöjen raja-arvoista henkilö- ja pakettiautoille. Esimerkiksi uusille henkilöautoille raja-arvo olisi 55 prosenttia vuonna 2030 eli autonvalmistajien olisi EU-tasolla laskettava hiilidioksidipäästöjä 55 prosenttia vuodesta 2021. Nyt tavoite on 37,5 prosenttia.– 55-valmiuspaketin aloitteet tukevat osaltaan Suomen omia kansallisia ilmastotavoitteita. Liikenteen päästöjen puolittamisesta tämän vuosikymmenen aikana päätettiin jo Sipilän hallituksessa, ja Marinin hallitus on etsinyt siihen keinot. Esimerkiksi ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen raja-arvojen sääntely vaikuttaa suoraan siihen, milloin, millaisia ja miten puhtaita ajoneuvoja saamme kotimaan markkinoille. Erityisen tärkeää on, että ymmärretään biokaasun mahdollisuudet tieliikenteessä. Tämä tuodaan selkeästi esiin Suomen kannassa, sanoo ministeri Harakka.Lisäksi komissio haluaa kehittää EU:n laajuista vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuuria. Valtioneuvosto tukee pääpiirteittäin ehdotuksen tavoitteita. Hallitus pitää tärkeänä, että sähköautoiluun on mahdollisuus kaikkialla matkareitistä riippumatta. Raskaaseen liikenteeseen voidaan tarvita joustoja harvaan asutuilla alueilla.Merenkulun päästökaupassa huomioitava talvimerenkulku ja vaikutukset kilpailukykyynValtioneuvosto tukee meriliikenteen liittämistä päästökauppaan ja EU-tason toimia vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön lisäämiseksi meriliikenteessä. Toimien tulee vähentää päästöjä tehokkaasti ja huomioida jäsenvaltioiden kilpailukyky. Lainsäädäntöehdotusten yhteisvaikutusten arviointia on tärkeää jatkaa.– Suomen maantieteellinen olosuhde on erityinen – harva asutus kaukana Keski-Euroopan markkinoista. Ulkomaankauppamme on lähes täysin merikuljetusten varassa. Meret jäätyvät talvisin. Kuljetuskustannuksemme ovat jo lähtökohtaisesti monia verrokkimaita korkeammat. Erityisenä haasteenamme on se, että talvimerenkulun vaatimukset huomioidaan merenkulun päästökaupassa. Tämä teema tuodaan selkeästi esiin Suomen kannoissa, sanoo ministeri Harakka.Lentoliikenteen päästökaupan tehostaminen tarpeenKomissio hakee lisää tehoa lentoliikenteen päästökauppaan vähentämällä lentoyhtiöille ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien määrää. Ehdotuksen mukaan päästöoikeudet siirrettäisiin kokonaisuudessaan huutokaupan piiriin vuonna 2027. Valtioneuvosto tukee lentoliikenteen päästökaupan tehostamista.Jatkoneuvotteluissa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten päästökaupan tehostaminen vaikuttaa lentoliikenteen saatavuuteen alueellisesti. On myös arvioitava riskiä, että lentoliikenne ohjautuisi EU:n ulkopuolelle päästökaupan välttelystä johtuen.Lisäksi päästökauppadirektiivin muutoksilla pantaisiin toimeen Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestö ICAO:ssa sovittu päästöjen hyvitysjärjestelmä Corsia (Carbon Offsetting and Reduction Scheme for International Aviation). EU:n päästökaupan ja Corsian yhteensovittamista tulee vielä jatkoneuvotteluissa arvioida huomioiden maailmanlaajuisten ilmastotoimien tehokas edistäminen.Komissio ehdottaa uusiutuvien polttoaineiden käytön lisäämistä myös lentoliikenteessä. Hallitus tukee EU-tason toimia, joilla edistetään uusiutuvien lentopolttoaineiden käyttöä. Samalla pitää huomioida lentoliikenteen toimintaedellytykset.Mikä U-kirjelmä?Valtioneuvosto toimitti 30.9. ja 7.10.2021 eduskunnalle U-kirjelmiä Euroopan komission lainsäädäntöehdotuksista, jotka koskevat 55-valmiuspaketin liikennealoitteita. U-kirjelmissä on kuvattu valtioneuvoston kannat.Mitä seuraavaksi?U-kirjelmät käsitellään suuressa valiokunnassa. EU:n tieliikennettä koskevat lainsäädäntöaloitteet huomioidaan fossiilittoman liikenteen tiekartan toimeenpanossa.Säädösehdotusten käsittely on alkanut Euroopan unionin neuvoston työryhmissä. Neuvottelutuloksia voidaan odottaa EU:ssa arviolta vuoden 2023 paikkeilla.Ensimmäiset säädökset voivat tulla voimaan arviolta vuonna 2024.
NordenBladet — Valtioneuvosto on asettanut ensimmäisen jatkuvan oppimisen ja työllisyyden neuvoston viisivuotiselle toimikaudelle. Neuvosto ohjaa ja tukee Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen toimintaa. Neuvoston jäsenet edustavat keskeisiä ministeriöitä ja työelämää.Syksyllä toimintansa aloittava Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus edistää työikäisten osaamisen kehittymistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus toimii Opetushallituksen erillisyksikkönä, ja sen perustamiseen liittyvät lait tulivat voimaan 1.9.2021. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen yhteydessä toimii jatkuvan oppimisen ja työllisyyden neuvosto, jonka valtioneuvosto nimittää enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Neuvoston tehtävänä on palvelukeskuksen toiminnan strateginen suunnittelu. Se päättää merkittävistä lausunnoista ja aloitteista, tekee esityksen palvelukeskuksen toiminnan kehittämissuunnitelmasta ja päättää palvelukeskuksen vuosittaisen toimintasuunnitelman painopisteistä. Neuvoston puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana toimivat vuorovuosin opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön edustajat. Neuvoston toimikauden ensimmäisen vuoden puheenjohtajana toimii alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen. Toimintansa tueksi neuvosto voi asettaa jaostoja, joihin kuuluu myös neuvoston ulkopuolisia jäseniä.Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden neuvosto 11.10.2021 – 11.10.2026 alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen, työ- ja elinkeinoministeriö kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, opetus- ja kulttuuriministeriö lakimies Timo von Boehm, Kirkon työmarkkinalaitos johtava asiantuntija Mirja Hannula, Elinkeinoelämän keskusliitto EK erityisasiantuntija Lauri Kurvonen, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry/Akava ry koulutus- ja työvoimapolitiikan asiantuntija Mikko Laakkonen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry kehitysjohtaja Markus Lassheikki, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä, Suomen Yrittäjät ry osaamisen kehittämisen asiantuntija Sanja Mursu, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT asiantuntija Riina Nousiainen, STTK ry koulutus- ja työvoimapolitiikan asiantuntija Kirsi Rasinaho, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry erityisasiantuntija Joni Rehunen, sosiaali- ja terveysministeriö budjettineuvos Merja Salmi, valtiovarainministeriö johtava asiantuntija Elina Sojonen, Akava ry
NordenBladet — Hallitus esittää asteittain kiristyvää vähimmäishenkilöstömitoitusta lastensuojelun sosiaalityöhön. Yhdellä lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä saisi olla vastuullaan enintään 35 lasta vuosina 2022 ja 2023 ja enintään 30 lasta vuodesta 2024 alkaen.Asiakasmäärän rajaus koskisi lastensuojelun asiakkuudessa olevia 0–17-vuotiaita lapsia. Tarkoituksena on, että lasten asioista vastaavilla sosiaalityöntekijöillä ei olisi ehdotetun enimmäismäärän lisäksi muita asiakkuuksia.Esityksen tavoitteena on vahvistaa lapsen oikeuksien toteutumista lastensuojelussa sekä turvata lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tavoitteiden toteutuminen. Lapsen edun turvaaminen on lastensuojelun tärkein periaate. Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on vastuu valvoa lapsen etua ja edistää lapsen oikeuksia.Tutkimustieto osoittaa, että lastensuojelun asiakkaana olevien lasten hyvinvointia ja osallisuuden kokemusta lisäävät työntekijöiden pysyvyys ja aika, joka työntekijöillä on käytettävissään kunkin lapsen asiassa. Henkilöstömitoituksella voidaan vähentää sosiaalityöntekijän työkuormitusta ja näin parantaa sosiaalityöntekijän mahdollisuuksia perehtyä lapsen asioihin ja sosiaalityön tekemiseen lapsen edun mukaisesti. Kunnat vastaavat vuoteen 2023 asti siitä, että lastensuojelulain mukaiset palvelut ovat saatavilla ja niiden järjestämiseen on riittävät voimavarat. Tämän jälkeen lastensuojelulain mukaisten palveluiden järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille.Esitys liittyy esitykseen valtion vuoden 2022 talousarvioksi ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022. Esitettyä vähimmäishenkilöstömitoitusta tehdään haastavassa henkilöstötilanteessa. Lastensuojelun sosiaalityöntekijän asiakasmäärän rajaus vaatisi lain voimaan tullessa 80 ja kaksi vuotta lain voimaan tulon jälkeen kaikkiaan 359 uutta työntekijää nykyiseen verrattuna. Uudistus edellyttää myös koulutuslisäyksiä: sosiaalityöntekijöiden aloituspaikkoja lisättäisiin 200 paikalla vuosina 2022 – 2027.
