NordenBladet — Hallitus esittää tartuntatautilain väliaikaisesti voimassa olevan 58 d §:n muutoksen vahvistamista. Pykälä koskee asiakkaille ja osallistujille tarkoitettujen tilojen käytön edellytyksiä koronavirusepidemian leviämisen estämiseksi. Pykälästä poistetaan lähikontaktin tarkka määritelmä sekä soveltamisen kriteerinä oleva ilmaantuvuusluku.Lakimuutos ei muuta viranomaisten oikeutta ja velvollisuutta tehdä koronavirusepidemian leviämisen estämiseksi päätöksiä tilanteen niin edellyttäessä. Kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin tai aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan päätökset tilojen käytön edellytyksistä, jos kunnan tai sairaanhoitopiirin alueella todetaan merkittäviä tautiryppäitä, joiden tartuntaketjuja ei pystytä luotettavasti jäljittämään ja jotka aiheuttavat asiantuntija-arvion mukaan merkittävän riskin uusien tartuntojen laajaan leviämiseen alueella.Presidentin on tarkoitus vahvistaa lakimuutos perjantaina 8.10. ja muutos tulisi voimaan 11.10.2021.
NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt kolme miljoonaa euroa valtionavustusta yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen käynnistämiseen hallituksen puoliväliriihessä tekemän linjauksen mukaisesti. Rahoituspäätöksen allekirjoitti työministeri Tuula Haatainen.Osaamiskeskuksen toiminta käynnistyy välittömästi ja se jatkuu valtionavustuksen turvin vuoden 2023 loppuun saakka. Hanketta on tarkoitus rahoittaa myös Euroopan sosiaalirahaston varoin. Osaamiskeskus tarjoaa valtakunnallista neuvontaa ja ohjausta yhteiskunnallista yritystoimintaa harjoittaville tai käynnistäville yrittäjille ja yhteisöille yritysmuodosta ja toimialasta riippumatta. Samalla se rakentaa verkostomaisesti toimivat asiantuntijapalvelut vahvistamaan yhteiskunnallisen yritystoiminnan toimintaedellytyksiä ja lisäämään osatyökykyisten työllistämistä.Valtionavustusta myönnettiin kuuden organisaation verkostomaisesti toimivalle konsortiolle eli yhteishankkeelle. Hanketta koordinoi Yhteiskunnallisten yritysten liitto Arvo ry. Muut osapuolet ovat Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy, Kuntoutussäätiö sr, Osuustoimintakeskus Pellervo Oy, Silta-Valmennusyhdistys ry ja Vates-säätiö sr.Konsortion osapuolet täydentävät osaamisellaan toisiaan niin, että niiden osaamisalueet kattavat koko suomalaisen yhteiskunnallisen yritystoiminnan ja yrittäjyyden kirjon. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat sosiaalisten innovaatioiden, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, liiketoiminnan, kestävän kehityksen ja osatyökykyisten työllistämisen näkökulmat. Osaamiskeskus hyödyntää eri alojen asiantuntijoiden osaamistaVerkostomaisen toimintansa ansiosta osaamiskeskus pystyy hyödyntämään eri tahojen asiantuntijoiden osaamista ja tarjoamaan asiantuntija-apua sitä tarvitseville. Näitä ovat yritysten ja yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä kiinnostuneiden lisäksi esimerkiksi oppilaitokset ja tutkimusyhteisöt, ELY-keskukset ja muutkin julkisia yrityspalveluja tuottavat organisaatiot. Neuvonta ja ohjauspalvelujen sekä asiantuntija-avun lisäksi osaamiskeskus edistää vaikuttavuusperusteisten liiketoimintamallien käyttöön ottoa, sosiaalisia innovaatioita, tutkimusta, tiedonkeruuta ja koulutusta eri teemoista. Ydintehtäviin kuuluu myös hautomo- ja kiihdyttämötoimintaa.Yritykset saavat osaamiskeskukselta tukea myös sidosryhmätyön kehittämiseen ja uusien kumppanuuksien löytämiseen, hallinnon järjestämiseen sekä apua osatyökykyisten työllistämiseen. Uudenlaiselle liiketoiminnalle on kysyntääYhteiskunnallinen yritys perustetaan halusta tuoda ratkaisu johonkin yhteiskunnalliseen ongelmaan ja tuottaa ns. yhteistä hyvää. Yritysten toiminta on kannattavaa, mutta ne eivät ensisijaisesti tavoittele voittoa omistajilleen vaan ohjaavat suurimman osan liikevoitostaan valitsemansa yhteiskunnallisen tavoitteen toteuttamiseen. Tavoite on vahvistettu yhteisön yhtiöjärjestykseen tai sääntöihin. Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamuoto voi olla mikä tahansa: yhdistys, säätiö, osakeyhtiö tai osuuskunta.Työ- ja elinkeinoministeriön viime vuonna tilaaman selvityksen mukaan yhteiskunnallisia yrityksiä olisi Suomessa arviolta 1 700, ja niissä työskentelee yli 50 000 ihmistä. Yhteiskunnallisten yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on lähes 5,8 miljardia euroa. Pääosa yrityksistä toimii sosiaali- ja terveysalalla sekä hyvinvointipalveluissa sekä mm kiertotaloudessa ja ympäristöalalla. Yhteiskunnalliselle yrittäjyydelle ja uusille liiketoimintamalleille on kysyntää muuallakin kuin sosiaali-ja terveysalalla tai ympäristökysymyksissä. Tähän vaikuttavat muun muassa yrittäjyyden monimuotoistuminen, kuten itsensä työllistäjien kasvava joukko. Yhteiskunnallinen yritystoiminta on yksi pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan kirjatuista keinoista rakentaa luottamukseen ja tasa-arvoisuuteen perustuvia työmarkkinoita ja nostaa työllisyysastetta.Osaamiskeskuksen perustamisen taustalla on hallituksen keväällä 2021 puoliväliriihessään hyväksymä yhteiskunnallisten yritysten strategia. Sen päämäärä on lisätä uusien yhteiskunnallisten yritysten määrää ja tunnettuutta sekä kehittää niiden osaamista erityisesti toiminnan vaikuttavuuden parantamiseksi. Yksi strategian keskeisistä tavoitteista on työllistää osatyökykyisiä ja muuten vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia. Osaamiskeskus on osa hallituksen Työkykyohjelmaa ja hallituksen työllisyystoimien kokonaisuutta. Työkykyohjelman tarkoitus on edesauttaa osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jaksamista.
NordenBladet — Kokouksessa keskustellaan perusturvan riittävyydestä ja sen arvioinnista. Lisäksi komitea päättää nykyiselle sosiaaliturvajärjestelmälle vaihtoehtoisten mallien käsittelystä. Komitea jatkaa myös kannanottojen luonnoksen työstämistä.Puheenjohtajiston luonnos kannanottojen rakenteeksi (30.8.2021 päivitetty versio)
NordenBladet — Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI) on tehnyt kansainvälisen vertailun ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjunnasta eri maissa. Selvityksessä avataan erityisesti Norjassa, Belgiassa ja Iso-Britanniassa kehitettyjä viranomaisten yhteistyömalleja. Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta tehdyssä selvityksessä käydään läpi myös lainsäädäntöä, jota on otettu käyttöön Alankomaissa, Belgiassa ja Iso-Britanniassa työvoiman hyväksikäyttöön puuttumiseksi. Selvityksessä esitellään myös Viron työriitakomiteaa ja Ruotsin henkilön hyväksikäyttö (människoexploatering) -lainsäädäntöä.Selvitys osoittaa, että ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön puuttuminen vaatii hyvää rakenteellista yhteistyötä työsuojelulta, poliisilta, verottajalta ja muilta keskeisiltä toimijoilta. Yhteiset toimintatavat ja toimintakulttuuri muodostuvat alueellisella tasolla, kun keskeiset viranomaiset kohtaavat säännöllisesti ja tietoa jaetaan matalalla kynnyksellä. ”Työperusteinen hyväksikäyttö on monimuotoinen ja myös muotoaan muuttava ilmiö. Hyväksikäytön torjunnassa tuleekin olla koko ajan hereillä ja pohtia uusia keinoja niiden jatkoksi, joita tällä hallituskaudella on jo tehty. HEUNIn selvitys antaa uusia näkökulmia tähän tarpeeseen”, sanoo työministeri Tuula Haatainen.Työssä tapahtuvasta hyväksikäytöstä tarvitaan lisää koulutustaPoliisin, rajaviranomaisten ja työsuojelutarkastajien lisäksi hyväksikäyttötilanteita voivat tunnistaa esimerkiksi terveys-, pelastus-, alkoholi- ja verotarkastajat, ammattiliittojen toimitsijat ja luottamusmiehet, sosiaalipalvelujen ja terveydenhuollon henkilöstö, järjestöiden ja maahanmuuttajien tukiryhmien edustajat, maahanmuutto- ja lupaviranomaiset, rekrytointi- ja henkilöstöpalveluyritysten, muiden yritysten ja julkisten hankkijoiden edustajat sekä yksityiset kansalaiset. Eri tarkastusviranomaisten ja muiden toimijoiden tietoisuutta työperäisestä hyväksikäytöstä tulisi lisätä tarjoamalla heille koulutusta ja tietoa siitä, miten epäilyttävissä tapauksissa tulisi menetellä. Selvitys sisältää myös lukuisia muita suosituksia.Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI) toteutti selvityksen työ- ja elinkeinoministeriön Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisyn työryhmän toimeksiannosta.
NordenBladet — Webinaarissa kerrotaan tuoreesta perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmasta 2020–2023 sekä yleisemmin perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen seurannasta. Tilaisuutta voi seurata verkossa suorana lähetyksenä.Oikeusministeriön järjestämässä tilaisuudessa kuullaan myös perus- ja ihmisoikeuskentällä toimivien kommentteja aiheeseen ja keskustellaan toimintaohjelman toimeenpanoon liittyvistä kysymyksistä. Kolmas kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma vuosille 2020–2023 hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä 23.6.2021. Toimintaohjelmassa vahvistetaan oikeuksien toteutumisen seurantaa Suomessa ja tuetaan siten tietoon perustuvaa päätöksentekoa sekä perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia. Osana toimintaohjelmaa on kehitetty perus- ja ihmisoikeusindikaattorit, jotka tarjoavat uuden työvälineen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen seurantaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.Tilaisuutta voi seurata Zoomissa 14.10.2021 klo 11.00-14.30. Ilmoittaudu webinaariin viimeistään 11.10.2021Osallistumisohjeet lähetetään ilmoittautuneille ennen tilaisuutta. Tilaisuus järjestetään suomeksi ja tulkataan suomalaiselle viittomakielelle.
NordenBladet — Suomessa rokotusten kohdeväestöstä, eli 12 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista, 84 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen, ja 72 prosenttia kaksi rokoteannosta 6.10. mennessä. Nykyisen arvion mukaan 80 prosentin rokotuskattavuus on mahdollista saavuttaa lokakuun loppuun mennessä, mikäli rokotuskattavuuden nousu ei hidastu.Kaikissa yli 60-vuotiaiden ikäryhmissä jo yli 87 prosenttia on saanut kaksi rokoteannosta. 50–59-vuotiaista kaksi annosta on saanut 83 prosenttia ja 40–49-vuotiaista 76 prosenttia. Viimeisen viikon aikana ensimmäisen rokoteannoksen kattavuus on kasvanut eniten 12–15-vuotiaiden ikäryhmässä (1 prosenttiyksikön, 68 prosentista 69 prosenttiin). Toisen annoksen kattavuus on viikon aikana kasvanut eniten 12–15- ja 16–19-vuotiaiden ikäryhmissä (8 prosenttiyksikköä kummassakin, ollen nyt 12–15-vuotiailla 15 prosenttia ja 16–19-vuotiailla 47 prosenttia). Viimeksi kuluneen kahden viikon aikana rokottamattomat 12−79-vuotiaat ovat joutuneet koronavirustartunnan vuoksi sairaalahoitoon 14 kertaa useammin kuin saman ikäryhmän kaksi kertaa rokotetut. Sairaalahoidon kuormitus on kasvussa useissa sairaanhoitopiireissä.Tärkeintä on kaikin keinoin edistää mahdollisimman korkeaa rokotekattavuutta ja terveysturvallisia toimintatapoja alueellisella ja paikallisella tasolla. Alueellinen ja paikallinen epidemiatilanne voi lisäksi edellyttää, että laaja-alaista informaatio-ohjausta annetaan ja rajoituspäätöksiä tehdään kuntakohtaisesti tai yksittäistä kuntaa laajemmalla alueella. Syyskuussa sairaalahoitoon joutuneista 74 prosenttia rokottamattomiaUusien sairaalahoitoon tulleiden koronaviruspotilaiden viikoittainen määrä on erikoissairaanhoidossa vaihdellut viimeisen kuuden viikon aikana 60 ja 81:n välillä. Viime viikolla erikoissairaanhoidon vuodeosastoille tuli yhteensä 69 uutta koronaviruspotilasta ja tehohoitoon 22 uutta potilasta. Viikon 39 lopussa erikoissairaanhoidossa oli yhteensä 105 koronaviruspotilasta, joista 72 oli hoidossa vuodeosastoilla ja 33 teho-osastoilla. Viikkoa aikaisemmin vastaavat luvut olivat erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla 56 ja teho-osastoilla 25 potilasta. Sairaalahoitoon joutumisen riski on ollut suurin 50−79-vuotiailla, rokottamattomilla henkilöillä, ja 18-kertainen ikäryhmän kaksi kertaa rokotettuihin nähden. Syyskuun aikana sairaalahoitoon joutuneista 74 prosenttia on ollut rokottamattomia. Vakavien tapausten estäminen ja sairaalahoidon tarpeen kääntyminen laskuun edellyttäisi sekä rokotuskattavuuden kasvua että tapausmäärien selvää vähenemistä.Koronavirustartuntojen määrä kääntynyt kasvuunUusien koronavirustartuntojen määrä on kääntynyt huolestuttavaan kasvuun ja painottuu rokottamattomaan väestöön. Kahden viimeksi kuluneen viikon aikana (20.9.–3.10.) uusia tartuntoja ilmaantui 123 sataatuhatta asukasta kohden, mikä on 15 prosenttia enemmän kuin edeltävien kahden viikon aikana, jolloin tartuntoja ilmaantui 107 sataatuhatta asukasta kohden. Viikoittainen uusien koronatapausten määrä on kasvanut yli 800 tapauksella edellisviikkoon nähden: viikolla 39 uusia tapauksia todettiin yhteensä 3 826, kun edellisellä viikolla tartuntoja todettiin 3 008. Tautiin liittyviä kuolemia oli 6.10. mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 1 089. Muuttuneen ohjeistuksen takia testimäärät ovat edelleen vähentyneet, ja viikolla 39 testejä tehtiin noin 10 prosenttia vähemmän edellisviikkoon nähden. Vähentyneet testausmäärät ja testauksen tarkempi kohdentaminen näkyvät positiivisten näytteiden osuuden nousuna. Viime viikolla testatuista näytteistä 4,9 prosenttia oli positiivisia. Osuus on kasvanut verrattuna edelliseen viikkoon, jolloin se oli 3,5 prosenttia. Positiivisten testitulosten osuuden selvä nousu tarkoittaa sitä, että väestössä on raportoitua enemmän tautitapauksia.Epidemiologista tilannetta seurataan viikoittain. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) seurantaraportti julkaistaan Hybridistrategian seurantaraportit –verkkosivuilla torstai-iltapäivisin.Hybridistrategian seurantaraportit (THL)Covid-19-rokotusten edistyminen (THL)Tilannekatsaus koronaviruksesta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL) Koronavirus lukuina (HUS) Toimintasuunnitelma COVID-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseksi 2021–22 (STM:n julkaisuja 2021:30) Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL)
NordenBladet — Virtuaalinen ja elämyksellinen Nykytunteen museo on tarkoitettu tukemaan kansalaisten koronapandemiasta aiheutuneiden erilaisten tunteiden reflektointia. Tiedettä ja taidetta yhdistelevä museo taltioi Suomessa pandemia-aikana koettuja tunteita alkaen vuoden 2020 maaliskuusta.Jotta toipuminen voi alkaa, meidän on ensin kohdattava tunteemme. Tähän lähtökohtaan perustuu tänään lanseerattava Nykytunteen museo, joka on virtuaalinen kokoelma ja elämyksellinen kertomus pandemia-ajan tunteista Suomessa.Tunnemuseo on tieteen ja taiteen yhteistyötä Museon luova toteuttaja on hasan & partners ja tekninen toteuttaja Into-Digital Oy. Mukana on ollut päätoimijoiden lisäksi niin ilmiöiden ja ihmisten tutkijoita, taiteilijoita, järjestöjä kuin tietoalan asiantuntijayrityksiäkin.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö ovat asettaneet työryhmän selvittämään mallia, joka laajentaisi audiovisuaalisten tuotantojen rahoituspohjaa. Selvitettävänä on mahdollisuus velvoittaa av-toimijoita investoimaan kotimaisen sisällön tuottamiseen.Työryhmän tehtävänä on selvittää audiovisuaaliseen mediapalveludirektiivin (AVMS) mediapalveluiden investointivelvollisuuteen liittyvät toteuttamismallit ja niiden vaikutukset. Direktiivin mahdollistaman sääntelyn kautta tuleva lisärahoitus olisi arviolta 6–20 miljoonaa euroa vuosittain. Käytännössä mediapalveluilta perittävät rahoitusosuudet voitaisiin toteuttaa sisällöntuotantoon ja oikeuksien hankintaan tehtävinä suorina sijoituksina tai kansallisiin rahastoihin maksettavina osuuksina. – Pidän tärkeänä, että selvitämme kaikki keinot, joiden avulla voimme vahvistaa Suomen luovien alojen toimijoiden kilpailukykyä. Tavoitteena on vauhdittaa koko audiovisuaalisen sektorimme asemaa kansainvälisessä kilpailussa, toteaa tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.– Kotimaisilla sisällöillä on tärkeä rooli suomalaisille. Niiden kilpailukyvystä täytyy pitää huolta. Onkin hyvä, että työryhmä selvittää EU-lainsäädännön mahdollistamien velvoitteiden vaikutukset nyt tarkasti, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sanoo. Työryhmä antaa selvityksensä elokuun 2022 loppuun mennessä. Työryhmän puheenjohtajana toimii johtaja Jorma Waldén opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Jäsenet ovat yksikön johtaja Emil Asp (liikenne- ja viestintäministeriö), erityisasiantuntija Sirpa Sillstén (liikenne- ja viestintäministeriö), kulttuuriasiainneuvos Laura Mäkelä (opetus- ja kulttuuriministeriö), toimitusjohtaja Lasse Saarinen (Suomen elokuvasäätiö) ja lakimies Eliisa Reenpää (Liikenne- ja viestintävirasto Traficom). Työryhmän tulee kuulla ja osallistaa myös alan yrityksiä, tutkijoita, viranomaisia, järjestöjä ja muita keskeisiä toimijoita.Tilausohjelmapalvelut, kuten esimerkiksi Netflix, Amazon tai HBO, ovat merkittävä osa kuluttajien median käytöstä. Useat maat Euroopassa suunnittelevat direktiivin 13.2 artiklan mahdollistaman investointivelvollisuuden käyttöön ottoa tällaisille mediapalveluille. Suomi ei toistaiseksi ole ottanut velvoitetta käyttöön.Suomessa asiaa on pohjustettu vuonna 2020 Petri Kemppisen tekemässä selvityksessä. Selvityksessä ei tuolloin tarkasteltu eri sääntelyvaihtoehtoja tai niiden vaikutuksia eri toimijoille. Kemppinen ehdotti, että rahoitusvelvoite voitaisiin ulottaa myös muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneisiin mediapalvelun tarjoajiin, joiden kohdeyleisöt sijaitsevat Suomessa. Maksu määriteltäisiin prosenttina mediapalvelun tarjoajan liikevaihdosta tai vaihtoehtoisesti Suomeen kohdistuvien tilausmäärien pohjalta. Työryhmän hanketiedot ja toimeksiantoSelvitys kotimaisen audiovisuaalisen sisällöntuotannon rahoituspohjan vahvistamisen uusista mahdollisuuksista
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisen seurantaryhmän. Laajapohjaisen ryhmän tehtävänä on tukea asiakkaan ja potilaan oikeuksia koskevan lainsäädännön valmistelua, tuottaa asiantuntijatietoa sekä osallistua vaihtoehtojen ja ehdotusten sekä niiden vaikutusten arviointiin. Asiakkaan ja potilaan asemaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa voidaan parantaa eri keinoin. Tänä vuonna käynnistyneessä uudistustyössä valmistellaan muutoksia sekä lainsäädäntöön että toimintatapoihin.Tavoitteena on muuttaa lainsäädäntöä niin, että asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeus toteutuu mahdollisimman täysimääräisesti. Samalla kehitetään toimintatapoja, jotka lisäävät asiakkaan ja potilaan osallisuutta ja vähentävät rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Hanke on laaja, joten uudistusta toteutetaan vaiheittain. Hallituksen esitys ensimmäisen vaiheen muutoksista on tarkoitus antaa ensi vuoden aikana.Seurantaryhmällä on tärkeä rooli laajassa hankkeessaSeurantaryhmässä on mukana muun muassa järjestöjen, palvelujärjestelmän ja viranomaisten edustajia. Ryhmän ensimmäinen toimikausi kestää vuoden 2023 loppuun. Seurantaryhmä kokoontui ensimmäisen kerran tiistaina 5. lokakuuta. Kansliapäällikkö Kirsi Varhila korosti avauspuheenvuorossaan seurantaryhmän huomattavaa merkitystä valmistelutyön tukena ja nosti esiin itsemääräämisoikeushankkeen syvällisen yhteyden eettisin arvoihin ja perusoikeuksiin. Varhila myös painotti, että lainsäädännön lisäksi toimintatapoja tulee kehittää ja lainsäädännön kehittämisessä ottaa huomioon käytännön tarpeet.Seuraavissa kokouksissa seurantaryhmä jatkaa hankkeen käsittelyä eri teemojen kautta.
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta ajokorttilain muuttamiseksi. Lausuntojen määräaika on 17. marraskuuta 2021.Ajokorttilakia uudistettiin vuonna 2018. Tässä yhteydessä eduskunta edellytti, että lakimuutoksen toteutumisesta ja vaikutuksista tehdään seurantatutkimus. Ensimmäiset tutkimustulokset julkaistiin maaliskuussa 2021.Selvityksen mukaan nuorten kuljettajien onnettomuudet ovat vähentyneet vuosina 2019 ja 2020. Sen sijaan 17-vuotiaiden loukkaantumiset henkilöauton kuljettajina lisääntyivät vuonna 2020, ja 17-vuotiaat syyllistyivät lähes kaksi kertaa useammin ajokieltorikkomuksiin kuin 18-vuotiaat.Ajokorttilain muutoksilla pyritään vastaamaan erityisesti nuoria kuljettajia koskeviin huolenaiheisiin. Samalla tarkoituksena on joustavoittaa ajokortin hankintaa ja viranomaisten toimintaa.– Haluamme mahdollistaa nuorten liikkumisen myös jatkossa. Se edellyttää, että liikenneturvallisuuteen kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka. Keskeiset ehdotukset1. Kuljettajaopetusta kehitettäisiin lisäämällä riskientunnistamiskoulutuksen vaatimuksia ja edellyttämällä liukkaalla ajon opettamista pääsääntöisesti ajoharjoitteluradalla. Muutosten johdosta riskientunnistamiskoulutuksen tuntimäärää lisättäisiin kahdella tunnilla (tunti teoriaopetusta ja tunti ajo-opetusta).2. Ajokieltokoulutus ulotettaisiin koskemaan ajokorttiluokkia AM/120, AM/121 ja T sekä väliaikaiseen ajokieltoon poliisin määräämiä kuljettajia.3. Luovutaan poikkeuslupamenettelystä. Jatkossa B-luokan ajokortin (B-luokan rajoitettu ajo-oikeus) suorittaminen 17-vuotiaana olisi mahdollista huoltajan suostumuksella.4. 17-vuotiaiden B-luokan ajo-oikeuden omaavien kuljettajien autoilua rajoitettaisiin kieltämällä ajaminen lauantaisin klo 00-05 ja sunnuntaisin klo 00-05. Rajoitus päättyisi kuljettajan täyttäessä 18 vuotta.5. 17-vuotiaille kuljettajille esitetään velvoitetta käyttää autoon kiinnitettävää alaikäisen kuljettajan tunnusta, kunnes kuljettaja täyttää 18 vuotta.6. Yleisempänä liikenneturvallisuutta edistävänä toimenpiteenä esitetään, että kuljettajantutkinnon teoriakokeessa vilppiin syyllistymisestä säädettäisiin seuraamus: kuuden kuukauden mittainen kielto osallistua kokeeseen, ja kokeessa käytetylle tulkille kuuden kuukauden mittainen kielto tulkata teoriakokeessa.Mitä seuraavaksi?Lakiluonnoksesta voi antaa lausuntoja osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja yksityishenkilöt.Lain valmistelu jatkuu lausuntokierroksen jälkeen virkatyönä.
