NordenBladet — Alaikäinen lapsi voi käyttää Omakanta-palvelua itse ja katsoa palvelusta esimerkiksi koronatodistuksensa, jos hänellä on sähköiset tunnistautumisvälineet. Tarvittaessa todistuksen saa myös paperisena terveydenhuollosta.Se, miten alaikäisen tiedot näkyvät Omakannassa tai potilastietojärjestelmissä, kuitenkin vaihtelee. Siksi terveydenhuollon yksiköiden onkin laadittava toimintamalli alaikäisten EU-koronatodistusten tulostamiseen sekä tilattava alaikäisen puolesta asioinnin toiminnallisuuden päivitys potilastietojärjestelmäänsä.Alaikäisen asiointi terveydenhuollossaJos alaikäinen katsotaan riittävän kypsäksi, hän voi päättää itse omasta hoidostaan. Tämä päätös tehdään kussakin tilanteessa erikseen ja riippuu käsiteltävästä asiasta. Arvioinnin tekee terveydenhuollon ammattilainen ja arvio merkitään potilasasiakirjoihin. Jos alaikäinen voi päättää itse hoidostaan, hän voi päättää myös käyntiin liittyvien potilasasiakirjojen näkymisestä huoltajalle.Monista potilastietojärjestelmistä kuitenkin puuttuu mahdollisuus tallentaa terveydenhuollon ammattilaisen tekemä arvio. Tällöin potilasasiakirjoja ei voida näyttää huoltajille. Yleisesti ottaen alle kymmenenvuotiaat ovat harvoin riittävän kypsiä päättämään itse hoidostaan, joten heidän asiakirjansa voidaan näyttää huoltajille ellei sitä ole erityisesti estetty. Alaikäisen oma asiointi OmakannassaAlaikäinen lapsi voi käyttää Omakanta-palvelua itse, jos hänellä on sähköiset tunnistautumisvälineet. Alaikäinen voi katsoa Omakannasta muun muassa koronatodistuksensa. Omakanta-palveluun kirjautuminen edellyttää sähköisiä tunnistautumisvälineitä kuten pankkitunnuksia, joita useimmat pankit myöntävät vasta 15 vuotta täyttäneille. Omakantaan voi kirjautua myös mobiilivarmenteella.Alaikäinen voi tunnistautua Omakantaan myös henkilökortilla olevalla kansalaisvarmenteella. Jotta henkilökortin kansalaisvarmennetta voidaan käyttää sähköiseen asiointiin, on kansalaisvarmenne ensin aktivoitava. Suomessa henkilökortin myöntää poliisi ja ulkomailla Suomen ulkomaan edustusto. Kansalaisvarmenteen käytössä neuvoo Kansalaisneuvonta.Käyttäjällä pitää kortin lisäksi olla sähköinen lukulaite sekä kortinlukuohjelma asennettuna koneelle. Alaikäisten tietojen näkyminen huoltajilleHuoltajat näkevät Omakannasta alle 10-vuotiaiden lasten tiedot. Yli 10-vuotiaan alaikäisen lapsen tiedot näkyvät huoltajalle, jos terveydenhuollon käyttämässä potilastietojärjestelmässä on käytössä toiminnallisuus, jonka avulla kirjataan alaikäisen päätöskyky ja tietojen luovuttamistahto. Tietojen huoltajille näyttämisen edellytyksenä on potilastietojärjestelmään kirjattu tieto alaikäisen päätöskyvystä ja tahto tietojen luovuttamisesta. Tätä toiminnallisuutta ei kuitenkaan vielä hyödynnetä laajasti terveydenhuollossa. Toistaiseksi vain 10 prosenttia julkisen terveydenhuollon organisaatioista on ottanut käyttöön tietojen näyttämisen mahdollistavan toiminnallisuuden. Terveydenhuollon organisaatiot päättävät itsenäisesti, milloin he ottavat toiminnallisuuden käyttöönsä. Kanta-palvelut tukee terveydenhuoltoa käyttöönotoissa ja ammattilaisille järjestetään muun muassa koulutusta uuteen toimintamalliin. Tästä huolimatta käyttöönotot etenevät terveydenhuollossa hitaasti. Poikkeustilanteet alaikäisen tietojen näkymisessä huoltajilleToistaiseksi alaikäisen puolesta asiointi Omakannassa ei ole mahdollista huoltajille, joilla on väestötietojärjestelmään kirjattu tieto huollonjakosopimuksesta tai -määräyksestä, jossa on sovittu muustakin kuin lapsen asumisesta. Tämän vuoden lopussa tähän on tulossa muutos. Jatkossa myös huoltajat, joilla on huollonjakosopimus, voivat asioida alaikäisen lapsensa puolesta Omakannassa.Myös turvakiellon vaikutukset Omakannassa asiointiin lieventyvät tämän vuoden lopussa. Tällä hetkellä Omakannassa voi asioida lapsen puolesta ainoastaan huoltaja, jolla itsellään on turvakielto. Jatkossa kumpikin huoltaja voi valtuuttaa asioimaan lapsen puolesta myös sen huoltajan, jolla ei ole turvakieltoa. Huoltajalla ei kuitenkaan ole jatkossakaan mahdollisuutta asioida Omakannassa lapsen puolesta, jos lapsella on turvakielto.EU:n koronatodistuksen saa tulosteena terveydenhuollostaJos alaikäinen itse tai hänen huoltajansa eivät pääse Omakantaan katsomaan tietoja ja tulostamaan koronatodistusta, voi koronatodistuksen saada tulosteena terveydenhuollosta. Tulostuspalvelu on käytössä suurimmassa osassa julkisen terveydenhuollon organisaatioita.Todistus tulee pyytää siitä terveydenhuollon yksiköstä, jossa rokotus on annettu tai jossa koronatesti on tehty.Jos omassa terveydenhuollon organisaatiossa tulostuspalvelu ei ole käytössä, voi todistusta pyytää naapurikunnasta. Kuitenkin jos henkilöllä ei ole henkilötunnusta vaan yksilöintitunnus, todistus on mahdollista antaa vain rokotuksen antaneesta terveydenhuollon yksiköstä.Terveydenhuollossa on sovittava toimintamalli siitä, millä tavoin alaikäiset lapset voivat saada koronatodistukset tulosteena terveydenhuollosta sujuvasti. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö asetti joulukuussa 2020 selvityshenkilöt tarkastelemaan Työllisyysrahaston tehtävien kehittämistä. Selvityshenkilöiden Tapio Huttulan ja Riikka-Maria Yli-Suomun raportti kehitysehdotuksista julkaistiin kesäkuussa 2021. Kehitysehdotukset ovat lausuntokierroksella 19.11.2021 asti.Pääministeri Marinin hallituksen hallitusohjelman mukainen työllisyysastetavoite edellyttää, että työuria pidennetään alusta, keskeltä ja lopusta. Muutoksen mahdollisuuksia on tuettava edistämällä osaamista, uusiutumista, uuden teknologian käyttöönottoa ja uusien ideoiden leviämistä. Useimmat ammatit vaativat entistä korkeampaa osaamista. Työelämässä tarvitaan koulutuksen ja jatkuvan oppimisen uudenlaista yhteispeliä.uutta työyhteisöetuutta, ohjelmallista aikuiskoulutustukea, etuusprosessin tehostamista yrittäjien aikuiskoulutustuessa,etuuden piiriin kuuluvien koulutuksien laajennusta,englannin kieltä yhdeksi virallisista asiointikielistä sekäTyöllisyysrahastoa osaksi jatkuvan oppimisen ekosysteemiä.Työyhteisöetuus olisi uusi etuus jatkuvan oppimisen ja työkyvyn ylläpitämisen tukemiseksi työpaikoilla. Työyhteisöetuus olisi tarkoitettu työelämän murroksia ennakoivaan, työyhteisössä tapahtuvaan osaamisen ja työkyvyn kehittämiseen ja niitä tukevien palveluiden hankintaan.Ohjelmallinen aikuiskoulutustuki: Aikuiskoulutustuen rinnalle ehdotetaan laajennettua etuusohjelmaa, joka tukisi erityistarpeessa olevien ryhmien kouluttautumista. Ohjelmallisella etuudella tunnistettaisiin nykyistä paremmin muutoksessa olevat työelämän toimialat.Etuusprosessin tehostaminen yrittäjien aikuiskoulutustuessa: Yrittäjän aikuiskoulutustuen toimeenpanossa tulojen aleneman tarkastelusta ehdotetaan luovuttavan.Etuuden piiriin kuuluvien koulutuksien laajennus: Tuettavien opintojen piiriin ehdotetaan lisättävän ulkomailla suoritetut opinnot tai ulkomaisen oppilaitoksen Suomessa tarjoamat opinnot, jos opinnot ovat rinnastettavissa tai vastaavat suomalaisissa oppilaitoksessa suoritettavia opintoja tai tutkintoja.Englanti viralliseksi palvelu- ja asiointikieleksi: Tarkoituksena olisi helpottaa kaikkien aikuiskoulutusetuutta hakevien tai sitä suunnittelevien asiointia ja parantaa palveluiden saatavuutta.Työllisyysrahasto osaksi jatkuvan oppimisen ekosysteemiä: Työllisyysrahaston edotetaan vahvistavan jatkuvan oppimisen ja työkyvyn ylläpitämisen osaamistaan lisäämällä resursseja verkostotyöhön ja varmistamalla asiakaspalveluhenkilöstönsä riittävän tietämyksen jatkuvan oppimisen palveluista ja toimijoista Suomessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeri seuraa tiiviisti ruuantuottajien kannattavuustilannetta. Maatalouden päästövähennykset onnistuvat vain, kun taloudelliset kannusteet ovat kunnossa ja toimivat maatalouden kannattavuuden eduksi.Maatalouden kannattavuus on ajautunut vaikean tilanteeseen, jossa kustannukset kasvavat, mutta tuottajien saama korvaus ei muutu. Ennusteen mukaan maatalouden yrittäjätulo voi pudota tänä vuonna jopa viidenneksen heikon sadon ja kustannusten nousun takia. Erityisesti lannoitteiden, rehun ja rakentamisen hinnat ovat nousseet merkittävästi.Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mielestä kustannuskriisistä syntynyt tilanne on tuottajan kannalta kestämätön. Ruuantuottajien hätää on käsitelty ministerin johdolla tuottajien, kaupan, teollisuuden ja rahoituslaitosten edustajat yhteisessä tapaamisessa 8. lokakuuta.”Minulla oli palaverissa yksi selkeä viesti. Ruuantuottajilla on hätä ja se korjaantuu ainoastaan euroilla. Tätä tulen vaatimaan niin kauan, kunnes ruuan tuottajille maksetaan reilu korvaus tehdystä työstä”, Leppä kertoi KoneAgriassa pitämässään avauspuheenvuorossa.Etenkin kaupan, teollisuuden ja tuottajien väliseen sopimusketjuun tulisi saada lisää joustavuutta ja kohtuutta olosuhteiden muuttuessa sopimushetkestä. Leppä seuraa tilannetta ja kutsuu myöhemmin koolle osapuolet seurantakokoukseen”Tulen seuraamaan, saavatko toimijat ratkaistua tätä keskenään vai tarvitaanko myös lainsäädäntöuudistuksia. Mikäli tarvitaan, olemme siihen valmiit”, hän sanoi.Kannattavuuden ja päästövähennysten kuljettava rinnakkainMaatalouden ilmastoteot eivät Lepän mielestä onnistu, jos tuottajan tili on punaisella.”On välttämätöntä tarkastella maatalouden päästövähennyksiä ja kannattavuutta kolikon molempina puolina. Maatalouden päästövähennykset onnistuvat vain, kun taloudelliset kannusteet ovat kunnossa ja toimivat maatalouden kannattavuuden eduksi.”Leppä esittää ruuantuotannolle hiili-euro-ohjelmaa”Kutsun tätä Hero-ohjelmaksi. Hero kuvaa hyvin juuri sitä sankarillista asennetta, jolla te tuottajat teette joka päivä töitä suomalaisen ruuantuotannon parissa – ilmastonmuutoksen torjunnan eturintamassa.”Ruuantuotannon hiili-euro-ohjelma kytkee markkinatalouden osaksi ruuantuotannon päästövähennyksiä.”Haluamme luoda maatalouden ympärille vetovoimaisen investointiympäristön ja vauhdittaa markkinoita siirtymään fossiilisista raaka-aineista kohti bio- ja kiertotaloutta. Me tarvitsemme tähän muutokseen mukaan koko elintarviketeollisuuden, jotta koko ruokajärjestelmä saadaan yhdessä investoimaan alan vihreään siirtymään.”Ruokajärjestelmän päästövähennysten kokonaiskuvan muodostamisessa auttavat sekä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n että elintarviketeollisuuden teettämät ilmastotiekartat.”Tähän avuksi tarvitsemme myös oikeanlaiset mittarit, joiden avulla voimme tarkastella päästövähennysten ja tarvittavien taloudellisten investointien ja kannusteiden välistä suhdetta. Kun kannattavuus ja päästövähennys kulkevat rintarinnan, maataloudelle voidaan asettaa oma päästövähennystavoite.”Päästövähennykset syntyvät useista toimenpiteistäViljelijät tekevät koko ajan työtä ilmastonmuutoksen torjunnan ja sopeutumisen eturintamassa. Leppä mielestä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja sopeutumisessa on oltava laaja työkalupakki.”Päästövähennyksiä on tarkasteltava kokonaisuutena, sillä hiili ei tiedä mille sektorille se kuuluu. Työkalupakissamme on muun muassa maatalousmaan hiilensidonnan lisääminen, eloperäisen aineksen määrän kasvattaminen, hyvä vesitalous, viljelykierto ja viljelykasvivalinnat ja maan kasvukunnosta huolehtiminen vain muutamia mainitakseni.”Edelleen tavoitteena on, että soijan rehukäyttö loppuun vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi kosteikkoviljelyssä tärkeintä on pyrkiä saavuttamaan ilmasto- ja taloushyötyjä yhtäaikaisesti.”Viimeksi syksyn budjettiriihessä linjasimme panostuksista maankäyttösektorin ilmasto-ohjelmaan, turvemaa- ja kotieläintutkimukseen sekä ravinteiden kierrätykseen ja biokaasuun. Panostuksia päästövähennyksiin tehdään siis laajalla rintamalla.”Jari Lepän avajaispuhe KoneAgria-näyttelyssä 14.10.2021Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:Ministerin erityisavustaja Satu Haapaniemi, p. 050 400 5193, [email protected]   

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomessa rokotusten kohdeväestöstä, eli 12 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista, 85 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen, ja 74 prosenttia kaksi rokoteannosta 13.10. mennessä. Nykyisen arvion mukaan 80 prosentin rokotuskattavuus on edelleen mahdollista saavuttaa lokakuun loppuun mennessä, mikäli rokotuskattavuuden nousu ei hidastu.Viikolla 40 erikoissairaanhoidon vuodeosastoille tuli yhteensä 109 uutta koronaviruspotilasta. Viimeisen neljän viikon aikana uusien erikoissairaanhoidon vuodeosastoille tulleiden koronaviruspotilaiden viikoittainen määrä on noussut 60 potilaasta 109 potilaaseen. Tehohoitoon tuli viime viikolla 22 uutta koronaviruspotilasta, mikä on yhtä paljon kuin edellisellä viikolla.
Usean viikon ajan nähty testimäärien väheneminen on tasaantunut.Epidemiatilanteen hillitsemiseksi tärkeintä on kaikin keinoin edistää mahdollisimman korkeaa rokotuskattavuutta ja terveysturvallisia toimintatapoja alueellisella ja paikallisella tasolla. Alueellinen epidemiatilanne voi lisäksi edellyttää, että alueella tai kunnassa annetaan laaja-alaista informaatio-ohjausta sekä tehdään kansallista ohjeistusta tiukempia suosituksia tai rajoituksia.  10.10. mennessä erikoissairaanhoidossa oli yhteensä 124 potilasta, joista 95 oli hoidossa vuodeosastoilla ja 29 teho-osastoilla. Potilaiden määrä on kasvanut kahden viimeksi kuluneen viikon aikana erityisesti erikoissairaanhoidon muilla vuodeosastoilla. Sairaalahoidon tarpeen kääntyminen laskuun edellyttäisi sekä rokotuskattavuuden kasvua että tapausmäärien selvää vähenemistä. Tautiin liittyviä kuolemia oli 13.10. mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 1 111.Erikoissairaanhoitoon joutumisen riski on merkittävästi suurempi rokottamattomilla kuin kaksi kertaa rokotetuilla. Viimeksi kuluneen kahden viikon aikana rokottamattomat 12−79-vuotiaat ovat joutuneet koronavirustartunnan vuoksi erikoissairaanhoitoon 19 kertaa useammin kuin saman ikäryhmän kaksi kertaa rokotetut. Erikoissairaanhoitoon joutumisen riski on ollut suurin 50−79-vuotiailla, rokottamattomilla henkilöillä, joilla riski on 24-kertainen verrattuna saman ikäryhmän kaksi kertaa rokotettuihin. Uusia koronavirustartuntoja on ilmaantunut Suomessa kahden viimeksi kuluneen viikon aikana 140 sataatuhatta asukasta kohden, mikä on yli 30 prosenttia enemmän kuin näitä edeltävien kahden viikon aikana, jolloin tartuntoja ilmaantui 105 sataatuhatta asukasta kohden. Viikoittainen todettujen koronatapausten määrä on kuitenkin viimeiset kaksi viikkoa pysynyt lähes samana.
Jätevesitutkimusten avulla voidaan seurata koronaviruksen esiintymisen muutoksia lähes koko maassa. Viimeisimmällä seurantajaksolla virusta havaittiin aiempia viikkoja alhaisempia määriä suurimmassa osassa näytteenottopaikkoja.Muuttunut ohjeistus testiin hakeutumisesta on vaikuttanut tehtyjen testien määrään. Viikolla 40 testejä tehtiin vain noin 1 900 vähemmän kuin edellisviikolla. Vähentyneet testausmäärät, testauksen kohdentaminen sekä mahdollisesti väestössä tunnistamatta jääneet tartunnat ovat viime viikkoina näkyneet positiivisten näytteiden osuuden nousuna. Viikolla 40 testatuista näytteistä oli positiivisia 5 prosenttia. Osuus on lähes sama kuin edellisellä viikolla, jolloin se oli 4,9 prosenttia.Epidemiologista tilannetta seurataan viikoittain. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) seurantaraportti julkaistaan Hybridistrategian seurantaraportit –verkkosivuilla torstai-iltapäivisin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomalaiset lapsiperheet eroavat toisistaan elintarvikkeiden ostokäyttäytymisessä. Lapsiperheiden ollessa ruokaostoksilla noin joka neljäs euro kulutetaan epäterveellisiin elintarvikkeisiin. Niiden osuus ostoskorista on suurempi maaseudulla ja perheissä, joissa koulutus ja tulotaso ovat alhaisempia. Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia lapsille pitäisi rajoittaa erityisesti koulutuksen, tulojen, perhekoon ja asuinalueen mukaisten ruoankäytön erojen vähentämiseksi, todetaan 14. lokakuuta julkaistussa tutkimuksessa.Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille ja nuorille (EPELI) –tutkimushankkeessa kartoitettiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia sekä ratkaisuja sen aiheuttamiin haittavaikutuksiin. Muun muassa OECD on arvioinut epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittamisen olevan yksi tehokkain keino ehkäistä lasten lihavuutta. Toimia alaikäisten suojelemiseksi ovat vaatineet useat kansainväliset toimijat, kuten YK, Maailman terveysjärjestö WHO ja Unicef.Nykyinen sääntely riittämätön suojelemaan erityisesti 13–17-vuotiaitaElintarvikemarkkinointi on pitkälti siirtynyt sosiaaliseen mediaan, jossa hyödynnetään sosiaalisen median vaikuttajia sekä osallistamisen ja vaikuttajamarkkinoinnin keinoja. Sosiaalisessa mediassa kannustetaan alaikäisiä kuluttajia tuottamaan omaa sisältöä epäterveellisistä elintarvikkeista. Nämä keinot eivät ole hyvän tavan mukaisia ja niihin tulee tutkimushankkeen mukaan jatkossa puuttua. Nykyinen sääntely suojelee alle kouluikäisiä lapsia melko hyvin, mutta tämänhetkinen itsesääntely jättää käytännössä 13–17 -vuotiaat vaille suojaa. Lisäksi alaikäisiin vetoavat epäterveellisten elintarvikkeiden pakkaukset eivät nykyään kuulu itsesääntelyohjeiden piiriin.Raportin mukaan keinoja suojella lapsia epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnilta on monia ja sääntelyä pitää tehostaa monella rintamalla. Hankkeen työryhmä esittää esimerkiksi, että Kuluttaja-asiamiehen linjaus ”Lapset ja elintarvikkeiden markkinointi” tulee uudistaa ja lainsäädännön valmistelu käynnistää. Hankkeessa on myös kehitetty Suomen olosuhteisiin sovellettu versio Maailman terveysjärjestön WHO:n ravitsemusprofiilista. Tämän pohjalta voidaan suunnitella toimenpiteitä epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittamiseksi. Lasten oikeuksien toteuttamiseksi sääntelyn tulisi kattaa kaikki alle 18-vuotiaat. Markkinointirajoituksia on voitava seurata altistumista ja ruoankäyttöä tutkimalla.EPELI-hanke on toteutettu Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen ja Ahjo Communications -viestintätoimiston yhteistyönä. Loppuraportti on osa valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen vastuuministeriönä toimi sosiaali- ja terveysministeriö ja mukana olivat myös maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle luvan lunastaa yhteispinta-alaltaan noin 1,45 hehtaarin suuruiset alueet Hällörsfjärdenin ja Salamajärven Natura 2000 -alueilta ja osin myös lintuvesien suojeluohjelma-alueelta. Pohjois-Savon ELY-keskukselle ympäristöministeriö on myöntänyt luvan lunastaa yhteensä noin 8,3 hehtaarin suuruisen alueen Toukkasuo-Huttusuon Natura 2000 -alueelta ja soidensuojeluohjelma-alueelta.Hällörsfjärdenin Natura 2000 -alueelta lunastettava alue edustaa kokonaisuudessaan luontotyyppiä boreaaliset lehdot ja sen edustavuus on hyvä tai merkittävä. Lisäksi osa lunastettavasta alueesta sijaitsee lintuvesien suojeluohjelma-alueella Hällörsfjärden-Mossaviken.Salamajärven Natura 2000 -alueelta lunastettava alue edustaa ensisijaisesti suojeltavaa Natura-luontotyyppiä puustoiset suot. Se on suon laitaosan karua mäntyä kasvavaa rämettä.Toukkasuo-Huttusuon Natura 2000 -alueelta lunastettava alue edustaa ensisijaisesti suojeltavaa Natura-luontotyyppiä keidassuot, mutta sen reunavyöhykkeiden voidaan katsoa edustavan myös ensisijaisesti suojeltavaa Natura-luontotyyppiä puustoiset suot. Lisäksi lunastettava alue sijaitsee soidensuojeluohjelma-alueella Toukkasuo-Huttusuo. Lunastukseen sisältyy myös 0,5 hehtaarin suuruinen suojeluohjelma-aluerajausten ulkopuolinen alue. Se voidaan lukea luontaisen tilajakaumansa ja jatkuvakorkeuksisen kerroksellisuutensa puolesta ensisijaisesti suojeltavaan Natura-luontotyyppiin boreaaliset luonnonmetsät.Lunastuksen kohteena olevien alueiden suojelu on pyritty toteuttamaan ensisijaisesti vapaaehtoisin keinoin ja ennen lunastukseen ryhtymistä on pyritty neuvottelemaan maanomistajien kanssa siten, kuin luonnonsuojelulain 50 §:n 2 momentissa ja 52 §:n 3 momentissa on edellytetty. Alueiden rauhoittaminen yksityisinä suojelualueina tai niiden hankkiminen valtiolle vapaaehtoisin kaupoin ei ole onnistunut. Tämän vuoksi suojelu toteutetaan lunastamalla ne valtion omistukseen luonnonsuojelualueen perustamista varten.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskusteli keskiviikkona kiertotalouden roolista hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamisessa. Keskustelussa korostui ilmastonmuutoksen, luontokadon ja materiaalien ylikulutuksen yhteys. Konkreettisina toimina kiertotalouden edistämiseen nousivat esiin erityisesti koulutus ja osaaminen, digitalisaatio, taloudelliset kannustimet ja uusien palvelumallien kehittäminen. Kokouksen puheenjohtajana toimi ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Keskustelu kiinnittyi erityisesti valmisteilla olevaan vähähiiliseen kiertotalouden sopimukseen, jonka on tarkoitus osaltaan vauhdittaa kiertotalousohjelman tavoitteiden toteutumista. Eri toimijat liittyisivät sopimukseen omilla sitoumuksillaan. Pyöreä pöytä vaihtoi ajatuksia siitä, mitä näkökulmia vähähiilisen kiertotaloussopimuksen valmisteluun tulisi sisällyttää ja minkälaisia kannusteita ja lisäarvoa sopimukseen mukaan lähtevät alueet, kunnat kaupungit, yritykset tai toimialajärjestöt tarvitsisivat.Kiertotaloudesta talouden uutena perustana kertoi työelämäprofessori Reijo Karhinen. Tuoreen kiertotalousohjelman toimeenpanosta ja vähähiilisen kiertotalouden sopimuksesta alusti ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski. Lisäksi keskustelun pohjana olivat Suomen ympäristökeskuksen Jyri Seppälän esitys kiertotaloussitoumuksiin liittyvästä skenaarioprosessista ja Helsingin kaupungin Mira Jarkon esitys kuntien kiertotaloudesta ja rakentamisen kiertotalousohjelmasta Helsingissä.Systeeminen muutos vaatii uutta osaamista ja uusia tekemisen tapojaPyöreän pöydän keskustelussa korostui koulutuksen rooli systeemisen ja kulttuurisen muutoksen edellytyksenä. Kestävän kehityksen periaatteiden ymmärrys on yhä tärkeämpi kansalaistaito ja tulevaisuuden perusosaamista kaikilla aloilla.Kiertotalous on merkittävä mahdollisuus koulutusjärjestelmälle, sillä uudelle osaamiselle on kysyntää kaikilla tasoilla. Koulutus ja uudelleenkoulutus liittyvät myös talouden murroksen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ulottuvuuteen: myös heikoimmassa asemassa olevien tulee päästä työmarkkinoille.Digitalisaation rooli kiertotalouden edistämisessä korostui keskusteluissa. Ilman digitaalisia ratkaisuja iso systeeminen muutos ei ole mahdollista. Jotta eri tahot saataisiin tarttumaan kiertotalouden tarjoamiin mahdollisuuksiin ja tekemään myös omia kiertotaloussitoumuksiaan, tarvitaan taloudellisia kannustimia, pöytä totesi. Tähän esimerkiksi kestävän kehityksen verouudistus tarjoaisi ratkaisuja.Luonto- ja ilmastovaikutukset huomioonPyöreässä pöydässä pidettiin tärkeänä, että kiertotaloussitoumukset sisältäisivät tavoitteet myös ilmastonmuutoksen hillitsemiselle ja luontokadon torjumiselle. Usein kiertotaloustoimet ja ilmastotoimet esimerkiksi kunnissa ovat käytännössä samoja tai ainakin tukevat toisiaan. Kiertotaloustiekartat tulisi linkittää tiiviisti ilmastotiekarttoihin ja –suunnitelmiin ja toimijoille tulisi olla saatavilla tukea kaikkein vaikuttavimpien toimien löytämisessä.Pyöreä pöytä totesi, että vaikka sitoumuksia valmistellaan toimialoittain vähähiilitiekarttojen tapaan, sektorien väliset skenaariot esimerkiksi kestävän biomassan saatavuudesta tulisi huomioida. Ylipäätään ristiintarkasteluja korostettiin, samoin kuin tarvetta ja mahdollisuuksia yhteistyölle sopimusten ympärillä kiertotalousekosysteemien luomiseksi. Verkostoitumismahdollisuudet ovat myös yksi kannustin sopimukseen liittymiselle.Puheenvuoroissa korostettiin kuitenkin, että on seurattava tarkasti, mihin vapaaehtoiset sopimukset riittävät. Kaikkia tahoja koskevaa julkista sääntelyäkin tarvitaan, jotta luontokato ja ilmastokriisi voidaan ratkaista.Kiertotalousratkaisujen liiketoiminta- ja vientipotentiaali on merkittäväKeskustelussa nousi esiin kiertotalousratkaisujen merkittävä vientipotentiaali. Osallisuutta ja mahdollisuutta kehittää liiketoimintaa ja luoda kilpailuetua pidettiin keskeisinä kannustimina eri tahoille liittyä mukaan omilla sitoumuksillaan. Keskusteluissa korostuivat myös toimivat kiertotalouden markkinat ja tarve luoda uusia palvelumalleja kiertotalouteen.”Maailmalla tulee olemaan huutava tarve kiertotalousratkaisuille, sillä yhä edelleen yli 90 % talouteen tulevista materiaaleista on neitseellisiä. Kiertotalouden edistäminen on edellytys ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamiselle”, totesi Sitran johtaja Mari Pantsar.”Kiertotalouteen on linkittynyt jopa 80 % teollisuuden päästövähennysmahdollisuuksista ja toisaalta se tarjoaa useiden miljardien vuotuisen liiketoimintapotentiaalin. Olemme parhaillaan rakentamassa Teknologiateollisuudessa omaa kiertotalouden tiekarttaa”, Teknologiateollisuuden johtaja Helena Soimakallio totesi.Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän jäsenten Teknologiateollisuuden Helena Soimakallion, Iin kunnan Ari Alatossavan ja STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan videokommentit (Youtube)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kuntaministeri Sirpa Paatero on käynnistänyt kotikuntalain kokonaisuudistuksen. Uudistus valmistellaan säädöshankkeen ohjausryhmässä ja lainvalmisteluryhmässä. Ne selvittävät ihmisten kotikuntaa koskevan lainsäädännön muutostarpeet ja valmistelevat niiden pohjalta ehdotuksen uudeksi kotikuntalaiksi ja muut tarvittavat lakimuutokset.Kotikuntalaissa säädetään siitä, miten ihmisen kotikunta ja kotikunnassa sijaitseva asuinpaikka määräytyvät. Kotikuntalain muutostarpeita keväällä 2020 selvittänyt hanketyöryhmä ehdotti, että kotikuntalakiin tehtäisiin kokonaisuudistus eli nykyinen laki korvattaisiin uudella lailla. Kotikuntalaki on säädetty yli 25 vuotta sitten, ja siihen on sittemmin tehty lukuisia muutoksia.Säädöshankkeessa selvitetään kotikuntaa koskevan lainsäädännön nykytila ja siihen liittyvät muutostarpeet. Huomioon on otettava etenkin kotikuntalain soveltamisessa esiin nousseet ongelmat sekä kotikuntalain vaikutukset muussa lainsäädännössä säädettyihin ihmisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että väestötietojärjestelmään tehtävät kotikuntamerkinnät ovat ajantasaisia ja paikkansapitäviä, jotta muut viranomaiset voivat omissa ratkaisuissaan luottaa niihin. Samalla varmistetaan ihmisten perusoikeuksien toteutuminen. Kotikuntalakiin tai ihmisen kotikuntaan on viittauksia lukuisissa muissa laeissa ja asetuksissa. Kotikuntalain muuttamisella voi siten olla vaikutuksia useiden eri hallinnonalojen toimintaan. Siksi kokonaisuudistusta valmistelevissa ohjausryhmässä ja lainvalmisteluryhmässä ovat edustettuina kotikuntalain soveltamisen kannalta keskeisten ministeriöiden, virastojen ja Kuntaliiton edustajat.Hankkeen toimikausi on 12.10.2021–31.3.2023. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii alivaltiosihteeri Päivi Nerg ja lainvalmisteluryhmän puheenjohtajana lainsäädäntöneuvos Ville Koponen valtiovarainministeriöstä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson kutsuu kaikki vaasalaiset ja pohjalaiset kertomaan ajatuksiaan siitä, miten demokratia ja osallistuminen tukevat parhaiten onnellisuutta ja hyvää elämää. Vaasassa 25. lokakuuta järjestettävä tilaisuus kuuluu suomalaisministerien Eurooppa olemme me -kiertueen tapahtumasarjaan.Mitä on hyvä elämä nyt ja tulevaisuudessa? Mitä demokratia ja osallistuminen merkitsevät sinulle? Minkälaiset osallistumismahdollisuudet tukevat parhaiten hyvää elämää? Tule ja kerro oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille näkemyksesi demokratian tulevaisuuden kehittämistarpeista Vaasassa, Pohjanmaalla ja Euroopassa.Vaasan Hankenilla, Kirjastokatu 16, järjestettävä keskustelutilaisuus kuuluu valtioneuvoston Eurooppa olemme me -kiertueeseen. Ministerit kiertävät tänä syksynä ja tulevana talvena ympäri Suomea kuuntelemassa suomalaisten ajatuksia ja toiveita Euroopan tulevaisuudesta. Tapahtumasarja on osa Euroopan tulevaisuuskonferenssia. Kansalaisten näkemyksiä haetaan myös tulevaisuuskonferenssin kaikille avoimen verkkofoorumin kautta. Kansalaisten viestit välitetään osaksi EU-tason pohdintaa siitä, millaista Eurooppaa haluamme rakentaa.Tilaisuuden aluksi oikeusministeri Henriksson, Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri, lehtori Anders Fransén ja tutkija Thomas Karv Åbo Akademista, aluepalvelupäällikkö Suvi Aho Vaasan kaupungilta sekä Katja Lösönen Kalevalaisten Naisten Liitosta alustavat ja keskustelevat demokratian ja hyvän elämän suhteesta. Tämän jälkeen ministeri vastaa vaasalaisten lukiolaisten kysymyksiin. Lopuksi käydään yleisökeskustelua. Tilaisuuden juontaa Anna Bertills.Tilaisuus on avoin kaikille, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumisen. Ilmoittaudu mukaan 20.10.2021 mennessä tästä linkistä. Tilaisuuden kielinä on suomi ja ruotsi.Tilaisuuden järjestävät oikeusministeriö, Vaasan kaupunki ja Pohjanmaan liitto.Vaasan tilaisuuden ohjelmaDemokratian, osallistumisen ja hyvän elämän tulevaisuus Suomessa ja Euroopassa 
– miten varmistamme sen?Maanantai 25.10.2021, klo 14:00 – 16.15
Hanken, Kirjastokatu 16, Vaasa13:30 alkaen ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu tilaisuuteen osallistuville
14.00 Tilaisuuden avaus, maakuntajohtaja Kaj Suomela, Pohjanmaan liitto
14:05 Niin kuin Strömsössä? Näkökulmia demokratian ja osallistumisen edistämiseen Suomessa ja Euroopassa, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
14:15 Demokratian tulevaisuus Euroopassa, Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri 
14:25 Paneelikeskustelu: Miten demokratia ja osallisuus toteutuvat ihmisten arjessa ja miten ne tukevat hyvää elämää? Keskustelemassa aluepalvelupäällikkö Suvi Aho/Vaasan kaupunki,
lehtori Anders Fransen/Vasa Övningsskola, tutkija Thomas Karv/Åbo Akademi sekä Katja Lösönen/Kalevalaisten Naisten Liitto
14.55 Nuorten kyselyvartti, Vaasan Lyseon lukio, Vasa Övningsskola ja IB-linja
15:15 Yleisökeskustelu osallistumisen ja hyvän elämän tulevaisuudesta Vaasassa, Suomessa ja Euroopassa
16:05 Yhteenveto, yksikön päällikkö Niklas Wilhelmsson, oikeusministeriö
16:15 Tilaisuus päättyyLue lisää:
Ministerikiertue
EU:n tulevaisuuskonferenssin verkkofoorumi

Lähde: Valtioneuvosto.fi