NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on 12.10.2021 lähettänyt kunnille ja kuntayhtymille sekä Ahvenanmaan maakunnalle ohjauskirjeen EU-koronarokotustodistuksen myöntämisestä ulkomailla annetuista rokotuksista.Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) suosittelee, että kunnat myöntävät EU-koronarokotustodistuksia pyynnöstä henkilöille, jotka ovat saaneet rokotuksia kolmansissa maissa tai suurlähetystöissä, jotka sijaitsevat Suomessa. Muissa EU-jäsenvaltioissa rokotuksia saaneet saavat todistuksen lähtökohtaisesti kyseisestä valtiosta.STM suosittelee, että kunnat järjestävät todistusten myöntämisen alueellisessa yhteistyössä. STM suosittelee käyttämään mahdollisimman sujuvia toimintatapoja, jotka ovat asiakkaiden parhaaksi.Lisätietoa ja tarkat suositukset ohjauskirjeessä:Ohjauskirje: EU-koronarokotustodistuksen myöntäminen ulkomailla annetuista covid-19-rokotuksistaKaikki STM:n antamat viranomaisohjeet on koottu verkkosivulle:STM:n antamat viranomaisohjeet ja päätökset koronavirustilanteessa
NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on asettanut elokuussa ohjelman etsimään ratkaisuja, joilla korkeakoulutus ja tutkimus voivat edesauttaa kestävää kasvua ja tukea Suomen julkista taloutta. Toimenpide-ehdotukset valmistellaan vuoden 2021 loppuun mennessä, jonka jälkeen ohjelman toimikausi jatkuu niiden täytäntöönpanon yhteydessä.Korkeakoulujen kestävän kasvun ohjelman tavoitteena on valmistella ehdotukset hallituksen kestävyystiekartan mukaisista korkeakoulujen toimenpiteistä, joilla kasvatetaan osaavan työvoiman tarjontaa sekä edesautetaan Suomen kestävää kasvua. Toimenpiteitä valmistellaan neljään kokonaisuuteen liittyvissä korkeakoulujen ja OKM:n yhteisissä valmisteluryhmissä ja olemassa olevissa valmistelurakenteissa. Kokonaisuudet ovatkoulutusvastuujärjestelmän uudistaminen,osaavan työvoiman tarjonnan lisääminen,koulutus- ja työperäisen maahanmuuton lisääminen,kasvun tukeminen vahvalla TKI-toiminnalla.Kasvun tukeminen vahvalla TKI-toiminnalla toteutetaan TKI-tiekartan päivityksen valmistelurakenteissa. Korkeakoulut osallistuvat TKI-tiekartan päivitykseen. Tutkimus- ja innovaationeuvosto ohjaa päivitystä, jonka sisällöstä päättää osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministeriryhmä. Valmistelutyötä ohjaa ohjausryhmä. Lisäksi ohjausryhmän ja valmisteluryhmien tueksi on asetettu Analyysi ja vaikutukset -ryhmä.Taustalla osaamistason nostaminen ja talouden vahvistaminenPääministeri Marinin hallitus linjasi puoliväliriihessään mittavista toimista työllisyyden ja talouden vahvistamiseksi sekä kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi koronapandemian jälkeisessä Suomessa. Toimet on sovitettu osaksi vuosien 2022–2025 julkisen talouden suunnitelmaa, josta hallitus linjasi puolivälitarkastelun yhteydessä.Toimenpiteet pohjautuvat korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision, koulutuspoliittisen selonteon, jatkuvan oppimisen uudistuksen, koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartan ja kotouttamisselonteon jo päätettyihin tai valmisteilla oleviin linjauksiin ja tavoitteisiin.Hallituksen päätöksen mukaan korkeakouluja koskevien toimenpiteiden tarkemmasta toteutuksesta sovitaan korkeakoulujen kanssa sidosryhmiä kuullen vuoden 2021 loppuun mennessä. Toimenpiteet muodostavat pohjan mahdollisille uusille politiikkatoimille.Hankkeen toimikausi alkoi 18.8.2021. Valmisteluryhmien toimikaudet päättyvät vuoden 2021 lopussa. Ohjausryhmä sekä Analyysi ja vaikutukset ryhmä jatkavat hallituskauden loppuun.Hankkeen tiedot ja ohjelman toimielinten kokoonpanot.
NordenBladet — Sosiaaliturvakomitean asialistalla oli 11.10. perusturvan riittävyys ja vaihtoehtoisten sosiaaliturvan mallien käsittely.Perusturvan riittävyyden arviointi”Termiä perusturva käytetään välillä häilyvästi. Yleensä asiantuntijat erottavat toisistaan vähimmäisturvan (toimeentulotuki), perusturvan ja ansioturvan. Perustuslaki takaa perustoimeentulon työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden, vanhuuden, lapsen syntymän tai huoltajan menetyksen kohdatessa. Perusturvalla viitataan usein näissä elämäntilanteissa maksettaviin vähimmäismääräisiin etuuksiin. Työikäisten perusturvaetuuksista työmarkkinatuki on saajamäärältään suurin”, kertoo tutkimuspäällikkö Jussi Tervola THL:sta.Suomi tekee kerran vaalikaudessa arvioinnin perusturvan riittävyydestä. Arviointeja toteuttaa THL:n johtama tutkijaryhmä. Riittävyyden mittaamiseen on käytetty kohtuullisen vähimmäiskulutuksen viitebudjettia, Kelan kansalaiskyselyihin perustuvaa väestön käsitystä riittävästä toimeentulosta, kansainvälistä vertailua ja perustoimeentulotukeen oikeutettujen määrää. ”Perusturvan tarkastelu osoittaa, että monissa elämäntilanteissa perusturva ei riitä kattamaan Suomessa kohtuullisen vähimmäiskulutuksen viitebudjettia, erityisesti yksinasuvalla. Lisäksi viimesijainen etuuspaketti koostuu kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen monesta etuudesta,” kertoo Tervola.Sosiaaliturvakomitean keskustelussa nousi esiin perusturvalla elävien kulut, kuten perheenjäsenten elättäminen ja lapsiperheiden eri tilanteet, velkaantuneisuus ja ulosotto sekä asumismenot, mukaan lukien vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat. Myös perusturvamenojen kokonaiskuvasta keskusteltiin. Komitea jatkaa keskustelua aiheen parissa marraskuussa siitä, tulisiko välimietintöön sisällyttää pitkän aikavälin tavoite ja suunnitelma sosiaaliturvan tasolle, kattavuudelle ja rahoitukselle.Kannanottojen luonnoksen työstäminen ja vaihtoehtoisten sosiaaliturvamallien käsittelySosiaaliturvakomitean kannanottojen luonnosta jatkovalmisteluun vietävistä sosiaaliturvan ongelmista ja niiden ratkaisuvaihtoehtojen periaatteista on työstetty komitealta saatujen kommenttien perusteella alkusyksyn aikana. Tässä kokouksessa keskusteltiin eritoten nykyjärjestelmälle vaihtoehtoisten sosiaaliturvamallien käsittelystä. Näitä malleja ovat esimerkiksi perustulo, negatiivinen tulovero ja perustili. Vaihtoehtoisia malleja aletaan selvittää osana sosiaaliturvakomitean välimietinnön valmistelua, johon myös kannanottojen luonnos tähtää. Keskustelussa todettiin, että kannanotoissa ei tässä vaiheessa linjata sosiaaliturvan koko uudistamisen periaatteista. Kannanottojen luonnos keskittyy nykyjärjestelmän tunnistettujen ongelmien korjaukseen nykyjärjestelmän periaatteiden puitteissa. Vaihtoehtoisten mallien selvittämistä näiden rinnalla pidettiin laajalti kannatettavana ajatuksena. Keskustelussa todettiin myös, että nykyjärjestelmän puitteissakin on mahdollista tehdä radikaalejakin uudistuksia. Kannanottojen luonnokseen tehtiin lisäysehdotuksia myös mm. yrittäjien ja vammaisten henkilöiden näkökulmista. Sosiaaliturvakomitean seuraavat kokouksetSosiaaliturvakomitean seuraava työkokous 8.11. järjestetään hybridikokouksena. Jatkossa kokoukset järjestetään hybridikokouksina ja työkokoukset lähikokouksina.Marraskuun työkokous 8.11.Kannanottojen työstäminen; Välimietinnön rakenteen suunnittelu Marraskuun kokous 29.11.Työelämän murros; Asumis- ja työperusteinen sosiaaliturva ja kansainvälinen liikkuvuus; Muut sovittavat teemat; Kannanottojen työstäminen; Ongelmaraporttien lopullisten versioiden hyväksyminen Tammikuun kokous 31.1. Toimeenpano ja digitalisaatio, Tiedonhallinta ja tietosuoja, Kannanottoluonnoksen periaatteiden hyväksyminen Helmikuun työkokous 14.2. Maaliskuun kokous 21.3. Huhtikuun työkokous 25.4. Toukokuun kokous 23.5.
NordenBladet — Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) maaliskuussa 2020 käynnistämä monikielisen ja monikanavaisen koronaviestinnän toimintaryhmä on saanut vuoden 2021 demokratiatunnustuksen. Työ- ja elinkeinoministeriö on osana ryhmää kehittänyt koronaviestintää niin, että oikea tieto tavoittaisi mahdollisimman laajasti ja tehokkaasti kaikki Suomessa asuvat. Toimintaryhmä on varmistanut, että koronaan liittyvä monikielinen viestintä on tehokasta ja saavutettavaa. Tärkeää on ollut myös monikanavainen neuvonta siitä, miten terveydenhoitoon tulisi hakeutua korona-aikana. Työn tavoitteena on ollut yhdenvertaisuuden varmistaminen kansalaisviestinnässä kriisitilanteen aikana. Toimintaryhmä on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi vieraskielisten yhteisöjen avainhenkilöiden ja maahanmuuttaneiden järjestöjen kanssa. Yhteistyössä on selvitetty kohderyhmään kuuluvien ihmisten tiedontarpeita, purettu ongelmatilanteita ja rakennettu luottamusta viranomaistoimintaan. Avainhenkilöillä ja järjestöillä on ollut merkittävä rooli viranomaistiedon välittämisessä ja yhteisöjen kannustamisessa yhteisessä työssä virusta vastaan.”Tämä on hieno tunnustus koko työryhmälle. Olemme tehneet työ- ja elinkeinoministeriössä paljon työtä, jotta koronaan liittyvä tieto tavoittaa myös maahanmuuttaneet mahdollisimman laajasti ja yhdenvertaisesti. On upeaa, että tämä työ nyt noteerataan näin”, iloitsee työministeri Tuula Haatainen. THL perusti toimintaryhmän, jotta monikielisen viestinnän akuuttiin tarpeeseen voitiin vastata pandemiatilantessa. THL käynnisti monikielisen ja -kanavaisen koronaviestinnän toimintaryhmän ”task forcen” sosiaali- ja terveysministeriön (STM) toimeksiannosta keväällä 2020. Myöhemmin mukaan toimintaan liittyi myös työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). TEM on tuottanut monikielistä viestintää koronan aikanaTEM on osallistunut ryhmän työskentelyyn ja tuottanut myös itsenäisesti monikielistä viestintää koronapandemian aikana. Näin TEM on pyrkinyt vähentämään koronaviruksen vaikutuksia muun muassa yritysten toimintaan, työllisyyteen ja huoltovarmuuteen. Usein kysyttyjä kysymyksiä eri teemoista vastauksineen on julkaistu suomen, ruotsin ja englannin lisäksi 8 eri kielellä. Koronaan liittyviä tiedotteita on julkaistu jopa 15 kielellä ja selkosuomeksi.TEM:n kotoutumisen osaamiskeskus alkoi koota heti maaliskuussa 2020 monikielistä tietoa koronaviruksesta kotoutuminen.fi-verkkopalveluun yhteistyössä InfoFinland-verkkotoimituksen kanssa. Koosteilla on pyritty tukemaan kotoutumistoimijoiden ja järjestöjen työtä tilanteissa, joissa heidän on täytynyt neuvoa maahanmuuttaneita koronaan liittyvissä asioissa. Osaamiskeskus ja InfoFinland ovat myös auttaneet moni- ja selkokielisen viestinnän tuottamisessa pandemian aikana neuvomalla ja ohjaamalla sekä julkaisemalla vinkkejä monikieliseen kääntämiseen.Tunnustus myönnetään demokratiaa ja hallinnon avoimuutta edistävälle taholleValtiovarainministeriö, oikeusministeriö ja Suomen Kuntaliitto myöntävät demokratiatunnustuksen toimijoille tai organisaatioille, jotka ovat edistäneet demokratiaa ja hallinnon avoimuutta. Tavoitteena on myös kannustaa julkista hallintoa ottamaan toiminnassaan paremmin huomioon kuntalaisten ja kansalaisten osallistumistarpeet. Vuoden 2021 tunnustuksen teemana oli covid-19-poikkeusaikana kehitetyt hallinnon ja kansalaisjärjestöjen yhteistyömuodot. Tunnustuksen sai STM-THL-TEM-työryhmän lisäksi myös Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala roolistaan Helsinki-avun organisoinnissa. Palkitut julkistettiin keskiviikkona 13.10.2021 Kuntatalolla Helsingissä.
NordenBladet — Valtiovarainministeriön koordinoiman Avoin hallinto -hankkeen Demokratiatunnustus myönnettiin tänään 13. lokakuuta. Tunnustuksen saivat Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Helsinki-apu-toiminnastaan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) monikielisen ja -kanavaisen koronaviestinnän toimintaryhmä. Vuoden 2021 tunnustuksen erityisenä teemana oli koronapoikkeusaikana kehitetyt hallinnon ja kansalaisjärjestöjen yhteistyömuodot.Ehdotuksen arvioinnissa kiinnitettiin huomiota siihen, miten ehdotettu yhteistyömuoto on mahdollistanut olemassa olevan toiminnan tai palvelun jatkamisen koronapoikkeusoloissa. Tunnustus jaettiin toimijoille, jotka pystyivät tarjoamaan tukea ja apua uudella tavalla niin, että huomioon oli otettu myös saavutettavuuskysymykset ja niiden ihmisten tuen tarve, jotka eivät pysty käyttämään esimerkiksi digitaalisia palveluja itsenäisesti. Lisäksi tunnustuksen jakamisessa arvioitiin sitä, miten palvelua ja tukea pystyttiin tarjoamaan uusille kohderyhmille, miten poikkeusajan rajoitusten vaikutusten arviointi oli otettu huomioon eri kohderyhmien näkökulmasta ja mitä konkreettisia tuloksia ja lisäarvoa uudella toimintatavalla on saatu aikaan.Helsinki-apu tarjosi ikäihmisille käytännön apua ja henkistä tukeaHelsinki-apu oli Helsingin kaupungin ja Helsingin evankelisluterilaisten seurakuntien yhteistyössä organisoima asiointipalvelu yli 70-vuotiaille. Toteuttamisessa olivat mukana Suomen Punainen Risti, Helsinki Missio, Diakonissalaitos sekä lukuisat vapaaehtoiset ja yritysyhteistyökumppanit. Palveluja ei tartuntariskin vuoksi voitu järjestää totutulla tavalla. Yhteistyömallissa ikäihmisiltä itseltään kysyttiin aktiivisesti heidän tarpeistaan uudessa tilanteessa ja myös vastattiin näihin tarpeisiin. Mallissa eri taustaorganisaatioista tulevat ihmiset työskentelivät yhdessä ja työssä pystyttiin hyödyntämään kaikkien osallisten erityistä osaamista. Yhteistyömallia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa niin kriisitilanteissa kuin normaalioloissa. Kaupungin ja seurakuntien työntekijät soittivat yli 70-vuotiaille pandemian alusta elokuun 2020 loppuun mennessä 67 902 puhelua. Vapaaehtoiset jakoivat 3 662 ruokakassia, tekivät 342 lääkekuljetusta ja toimittivat 2 535 lähinnä hävikkiruuasta koostettua akuuttikassitoimitusta. Lisäksi vapaaehtoiset soittivat noin 700 keskusteluapua tarjoavaa puhelua. Monikielisen ja -kanavaisen koronaviestinnän toimintaryhmä toteutti viestintää yli 20 kielelläTHL käynnisti monikielisen ja -kanavaisen koronaviestinnän toimintaryhmän maaliskuussa 2020 sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. Myös työ- ja elinkeinoministeriö on ollut mukana toiminnassa. Toimintaryhmän tehtävänä on ollut kartoittaa toimia, joilla monikielistä viestintää voidaan toteuttaa tehokkaammin ja saavutettavasti. Lisäksi se on luonut terveydenhuoltoon hakeutumiselle ohjeita, joiden tavoitteena on ollut varmistaa koko väestön pääsy palveluihin koronaepidemian aikana. Toimintaryhmä pyrkii kansalaisviestinnän yhdenvertaisuuden varmistamiseen kriisitilanteen aikana.Tavoitteen saavuttamiseksi ryhmä on tehnyt läheistä yhteistyötä ulkomaalaistaustaisten yhteisöjen avainhenkilöiden sekä monikulttuurisuusjärjestöjen kanssa. Heidän kauttaan on kartoitettu kohderyhmään kuuluvien ihmisten tiedontarpeita, purettu ongelmatilanteita ja rakennettu luottamusta viranomaistoimintaan. Viestinnän kohderyhmien jäsenet ovat olleet mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa viestintää. Yhteistyömallia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös muista tärkeistä asioista viestimisessä.Määräaikaan mennessä jätettiin yhteensä kahdeksan ehdotusta tunnustuksen saajaksi. Valtiovarainministeriön ylijohtaja Juha Sarkio, oikeusministeriön ylijohtaja Johanna Suurpää ja Suomen Kuntaliiton strategiajohtaja Markus Pauni valitsivat tunnustusten saajat.Demokratiatunnustuksella halutaan kiittää tunnustuksen saajia hyvästä työstä ja jakaa kokemuksia ja oppeja. Lisäksi tunnustuksen saaneita kannustetaan edelleen kehittämään omaa toimintaansa. Viranomaistaholle myönnettävä Avoimen hallinnon Demokratiatunnustus jaettiin nyt viidettä kertaa. Tunnustuksen jakavat valtiovarainministeriö, oikeusministeriö ja Kuntaliitto. Ensi vuonna jaetaan oikeusministeriön myöntämä Demokratiapalkinto, joka myönnetään demokratiaa edistäneille kansalaisyhteiskunnan toimijoille. Avoimen hallinnon Demokratiatunnustus ja oikeusministeriön Demokratiapalkinto jaetaan vuorovuosin ja vaihtuvista teemoista.
NordenBladet — Sisäministeriö järjestää keskiviikkona 27.10. klo 13.00-16.30 ”Sisäisen turvallisuuden palveluja kehittämässä – miten pidämme Suomen maailman turvallisimpana maana”-webinaarin.Turvallisuuteen liittyvät palvelut ovat Suomessa tehokkaita ja onnistuvat tehtävissään, mutta maailman muuttuessa ja vaatimusten kasvaessa onnistumisen edellytyksenä on palveluiden jatkuva kehittäminen. Uudenlaiset ilmiöt, kuten polarisaatio ja teknologian kehittymiseen liittyvät kysymykset, haastavat kaikkia toimijoita. Samaan aikaan kuitenkin syntyy uudenlaisia mahdollisuuksia, joita on hyödynnettävä. Nyt järjestettävässä sisäisen turvallisuuden webinaarisarjan kolmannessa tilaisuudessa tutkitaan mahdollisuuksia kehittää ja parantaa viranomaisten sekä muiden turvallisuustoimijoiden työtä ja palveluita ajankohtaisiin kysymyksiin peilaten. Ilmoittaudu webinaariinIlmoittaudu webinaariin maanantaihin 25.10. klo 12.00 mennessä. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista.https://link.webropolsurveys.com/S/645108E3944C5C17Ohjelma13.00 tilaisuuden avaus, johtava asiantuntija Sirpa Fourastie, Digi- ja väestötietovirasto13.05 How digitalization and social media affect internal security, akatemiatutkija Rune Saugmann Andersen, Tampereen yliopisto 13.50 Ohjelmakaista 1 Enemmän turvallisuutta – Miten lisätä turvallisuushankkeiden vaikuttavuutta, johtava asiantuntija Anna Tonteri, vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus, työ- ja elinkeinoministeriöOhjelmakaista 2 Hyvin sanottu -hanke, toimitusjohtaja Laura Arikka, Erätauko14.35 Tauko 14.45 Ohjelmakaista 1 Horisontti Euroopan turvallisuus tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta pontta yhteistyölle? erityisasiantuntija Hanna-Miina Sihvonen ja erikoissuunnittelija Eeva Koivunen, sisäministeriöOhjelmakaista 2 Turvallisempi tulevaisuus: Kuntien ja järjestöjen näkemyksiä kansallisesta rikoksentorjuntaohjelmasta ja rikoksentorjunnan tulevaisuudesta, erityisasiantuntija Markus Alanko, Rikoksentorjuntaneuvosto15.35 Tekoälyllä turvallisuutta ja hyvinvointia? Kansallinen tekoälyohjelma Aurora AI, erityisasiantuntija Aleksi Kopponen, valtiovarainministeriö16.15 Tilaisuuden yhteenveto ja päätössanatSisäisen turvallisuuden webinaarisarjaWebinaarisarjan avasi 3.6. järjestetty Arjen turvallisuus kuuluu kaikille -webinaari, joka käsitteli valtioneuvoston toukokuussa hyväksymää sisäisen turvallisuuden selontekoa. Syksyn webinaarit pureutuvat sisäisen turvallisuuden tavoitteisiin ja kehittämiskohteisiin käytännönläheisimmin, mutta kuitenkin selontekoon ja sen johtopäätöksiin nojaten. Syyskuussa järjestetyssä webinaarissa ”Ihmisen näköinen turvallisuus” pureuduttiin siihen, että eri ihmiset tarvitsevat eri asioita turvallisuutensa parantamiseksi.Webinaarisarjan viimeinen osa, Vakavat ja laajat häiriöt – askeleen edellä, järjestetään torstaina 2. joulukuuta.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee valtionavustushakua osana EU:n elpymisvälineen kautta maksettavaa kansallista tukea. Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoitus suunnataan Euroopan unionin elpymisvälineestä hyvinvointialueiden hankekokonaisuuksille.Palvelunjärjestäjät suunnittelevat, miten koronavirustilanteen aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoitovelkaa puretaan ja hoitotakuun toteutumista edistetään. Elpymisvälineellä rahoitetaan myös hankkeita, jotka rakentavat työkyvyn tuen palveluita ja tukevat työllistymistä. Valtionavustushaku hyvinvointialueiden hankekokonaisuuksille avautuu joulukuussa 2021. Koska kyse on Euroopan unionin elpymis- ja palautumismekanismin mukaisen ohjelman rahoituksesta, valtionavustus voidaan myöntää kaikkien valtionavustukseen oikeuttavien kustannusten suuruisena ilman omavastuuosuutta.Haettavissa olevan rahoitus on vuosille 2022-2025. Rahoituksen tarkempi jaksotus, määrä ja kohdentuminen täsmentyvät loppusyksyn aikana. Elpymisvälineen rahoitusta voidaan hakea toimintamallien uudistamiseen, digipalvelujen ja johtamisen ratkaisujen kehittämiseen.Tavoitteena on purkaa koronavirustilanteen aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa ja edistää hoitotakuun toteutumista. Rahoitus kohdennetaan hankkeisiin, jotka edistävät erityisesti heikossa tai haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden palvelujensaantia ja palveluihin pääsyä. Lisäksi rahoitusta suunnataan muun muassa hyvinvoinnin monialaisen palvelukonseptin kehittämiseen sekä osatyökykyisten työllistymistä edistävien toimenpiteiden laajentamiseen.valtiovarainministeriön tiedote: Suomen kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma
NordenBladet — Valtiovarainministeriön asettama Digi arkeen -neuvottelukunta ehdottaa toimenpiteitä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen vahvistamiseksi digitaalisissa palveluissa.Neuvottelukunta on laatinut pyöreän pöydän keskustelujen pohjalta raportin, jossa on yhdeksän toimenpidettä, joiden avulla ymmärrys perus- ja ihmisoikeuksista parantuisi niin yksilöiden, yritysten kuin yhteiskunnankin tasolla. ”On katsottava peiliin ja todettava, että perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat puutteellisesti kansallisissa ja globaaleissa digitaalisissa palveluissa. Neuvottelukuntamme on tehnyt pitkäkestoista vaikuttamistyötä ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa tunnistaakseen kehittämistä vaativat rakenteelliset, toiminnalliset ja lainsäädännölliset esteet digioikeuksien täysimääräiselle toteutumiselle”, sanoo Digi arkeen -neuvottelukunnan puheenjohtaja, Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä.Digioikeuksiin liittyvien ongelmien syitä tunnistettuPyöreän pöydän keskusteluissa ja raportissa digioikeuksilla tarkoitetaan perus- ja ihmisoikeuksia digitaalisessa ympäristössä – eli kaikille ihmisille kuuluvia oikeuksia, joiden pitäisi toteutua aina digitaalisia ratkaisuja käytettäessä. Ihmis- ja perusoikeuksilla tarkoitetaan perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa yksilölle säädettyjä oikeuksia.Pyöreässä pöydässä tunnistettiin neljä osa-aluetta, jotka vaikuttavat digioikeuksien puutteelliseen toteutumiseen: ihmis- ja perusoikeuksiin liittyvä ymmärryksen taso vaihtelee yhteiskunnassa,digioikeuksiin ja -palveluihin liittyvä sääntely on monimutkaista ja epäselvää,toimivien digipalveluiden kehittäminen vaatii lisää osaamista, resursseja sekä selvän sääntelyn jakaikki eivät pääse palveluihin tai osaa käyttää niitä kovin hyvin.”Internetiin ei perustamisvaiheessa valettu ihmisoikeuksia. Asia on tehtävä nyt, jotta digitaalinen ympäristö olisi reilu ja turvallinen niin aikuisille kuin lapsillekin. Ihmisoikeudet voidaan huomioida myös digiympäristössä, mutta se edellyttää syvempää ymmärrystä ja tekemisen tason nostoa niin lain tulkinnassa, sen valvonnassa kuin digitaalisten palveluiden rakentamisessa”, sanoo pyöreän pöydän vetäjä, neuvottelukunnan varajäsen Jussi Kivipuro Suomen Unicefistä.Neuvottelukunnan toimenpide-ehdotuksetKäytyjen pyöreän pöydän keskustelujen pohjalta neuvottelukunta on laatinut toimenpide-ehdotuksia digioikeuksien toteutumisen vahvistamiseksi. Ehdotuksien taustat ja niihin liittyvät perustelut on esitetty tarkemmin neuvottelukunnan julkaisemassa raportissa.Lainsäädäntö ja sen valvontaPerus- ja ihmisoikeussopimusten ja kansallisen lainsäädännön hyödyntäminen täysimääräisesti digipalvelujen sääntelyssäDigitalisaation johtamisen kehittäminen ja valvonnan keskittäminenJulkisen sektorin hankintoihin saavutettavuus-aspekti pakolliseksiKoulutus ja neuvontaDigioikeuksien integrointi opetussuunnitelmiin ja opettajien koulutukseenKansalaisille ja yrityksille tarkoitetun neuvovan viranomaispisteen perustaminenTyökaluja ja kannustimiaKäytettävyyden ja saavutettavuuden kustannusarviointi helpoksiTestauspalvelu ohjeidenmukaisuudelleVastuullinen digitaalinen toimija -sertifikaattiViestintäDigioikeuksien teemavuosi 2022Pyöreä pöytä etsii ratkaisuja moniäänisestiLaajaan kaksiosaiseen pyöreän pöydän keskusteluun osallistui noin 100 henkilöä lähes 55 eri organisaatiosta. Keskustelijat olivat digipalveluiden ja digioikeuksien asiantuntijoita järjestöistä, tutkimussektorilta, valtionhallinnosta, kunnista sekä elinkeinoelämästä. Esitetyt toimenpide-ehdotukset vaativat jatkovalmistelua, ja neuvottelukunta tulee välittämään tietoa aiheesta ja jatkamaan keskustelua eri toimijoiden kanssa.Kaksiosainen pyöreän pöydän keskustelu oli keskustelusarjan kolmas tilaisuus. Ensimmäinen keskustelu järjestettiin lokakuussa 2020, ja sen teema oli hyvinvointi ja osallisuus digitaalisessa yhteiskunnassa. Toisessa pyöreän pöydän keskustelussa käsiteltiin digitaitoja ja -osallisuutta. Neljäs pyöreän pöydän keskustelu järjestetään marraskuussa 2021.
NordenBladet — Unescon Maailman muisti -ohjelman Suomen kansallinen komitea ja Suomen Unesco-toimikunta tukevat Ahvenanmaan maakuntahallituksen esitystä Varustamoyhtiö Gustaf Eriksonin arkiston 1913–1947 liittämiseksi Unescon Maailman muisti -ohjelman kansainväliseen luetteloon.Gustaf Eriksonilla oli aikanaan Ahvenanmaan, Suomen ja maailman suurin yksittäinen purjealusvarustamo. Eriksonin varustamon alukset purjehtivat maailmansotien välisenä aikana kolmansien maiden välisessä liikenteessä Ahvenanmaalta eri puolille maailman meriä.Gustaf Eriksonin arkisto kuvaa toimintaa, joka oli maailmanlaajuista ja ainutlaatuista. Eriksonin merkitys uutta Suomen tasavaltaa ja sen autonomista maakuntaa Ahvenanmaata koskevan tiedon levittämisessä oli huomattava. Ahvenanmaa ja Suomi huomattiin ja pantiin merkille niin kartoilla kuin merikorteillakin vieraissa maissa ja eteläisen pallonpuoliskon mantereilla, ja tämä oli Gustaf Eriksonin maailmanlaajuisen liiketoiminnan ja kattavan varustamotoiminnan ansiota.Merkittävää arkisto- ja kirjastoperintöä koskevaan Unescon Maailman muisti -luetteloon hyväksytään vain pieni osa esitetyistä kohteista. Siihen on tähän mennessä hyväksytty maailmalta vain 527 kohdetta. Suomesta mukaan on valittu kolme kohdetta: A. E. Nordenskiöldin kokoelma, Kolttakylän arkisto sekä Radziwill-ruhtinassuvun kirjasto.Arkiston omistavat Ahvenanmaan merenkulkumuseo ja Mariehamns Rederi Aktiebolag. Arkisto sijaitsee Ahvenanmaan merenkulkumuseossa, Mariehamns Rederi Aktiebolagetin arkistossa sekä talletettuna Ahvenanmaan maakunnanarkistoon.
NordenBladet — Valtioneuvoston kanslia toteuttaa Terveet tilat 2028 -ohjelmasta kehittävän väliarvioinnin. Arvioinnin tavoitteena on tuottaa analyysi ohjelman toteuttamisesta, tuloksista ja vaikuttavuudesta sekä laatia analyysien pohjalta kehittämisesityksiä ohjelman jatkototeutukseen.Arviointi toteutetaan monimenetelmällisesti ja ohjelman laajaa kohde- ja sidosryhmää osallistaen. Osana arviointia toteutetaan asiantuntijahaastatteluita, kysely sekä case-analyysejä, joilla pureudutaan ohjelman monitahoisiin teemoihin. Kerättyä tietoa hyödynnetään kehittämistyössä aluetyöpajoissa, joihin pyritään saamaan mukaan kattavasti eri kohde- ja sidosryhmien edustajia. Arvioinnin myötä syntyy myös esitys ohjelman vaikuttavuutta mittaavista indikaattoreista.Kartoituksen toteuttaa Owal Group Oy yhteistyössä VTT:n kanssa. Arviointi on käynnistynyt syyskuussa ja valmistuu helmikuun 2022 loppuun mennessä.
