NordenBladet — Suomi toimitti torstaina 14. lokakuuta Euroopan komissiolle alustavan talousarviosuunnitelmansa ensi vuodeksi.Alustavat talousarviosuunnitelmat kuuluvat EU:n koordinoituun valvontamenettelyyn. Suunnitelman perusteella pitäisi pystyä toteamaan mahdolliset poikkeamat julkisen talouden strategiasta, joka on esitetty uusimmassa vakausohjelmassa.Alustava talousarviosuunnitelma sisältää tiedotmakrotalouden ennusteista ja oletuksistajulkisen talouden tavoitteistatulo- ja menoennusteista politiikan pysyessä muuttumattomanatulo- ja menotavoitteistatalousarvioesitykseen sisältyvistä päätösperäisistä toimistaunionin kasvu- ja työllisyysstrategian tavoitteista ja maakohtaisista suosituksistaviimeisimmän vakausohjelman ja alustavan talousarviosuunnitelman vertailusta.Talousarviosuunnitelman pohjana toimivat hallituksen talousarvioesitys ja kuntatalousohjelma ensi vuodelle sekä tämän vuoden lisätalousarviot. Kaikkien euroalueen maiden pitää toimittaa vastaava suunnitelma komissiolle viimeistään 15. lokakuuta.
NordenBladet — Valtioneuvosto valtuutti 14.10.2021 elinkeinoministeri Mika Lintilän allekirjoittamaan sopimuksen EU:n uusiutuvan energian direktiivin mukaisista tilastollisista siirroista Suomen tasavallan hallituksen ja Belgian kuningaskunnan Flanderin alueen välillä.Valtiot sitoutuvat sopimukseen allekirjoituksella. Sopimuksen voimaantulo edellyttää lisäksi, että molempien valtioiden hallitukset ovat sen virallisesti hyväksyneet. Sopimuksen allekirjoittavat Suomen puolesta ministeri Mika Lintilä ja Belgian Flanderin alueen puolesta Flanderin oikeus-, ympäristö-, energia- ja matkailuministeri Zuhal Demir.”Suomen pitkäjänteisten panostusten ansiosta olemme ylittäneet tavoitteemme uusiutuvan energian lisäämiseksi. Tavoitteemme ylittävän osuuden tilastolliset siirrot ovat keino täyttää EU-tason velvoitetta kustannustehokkaasti. Ylijäämän myynti Belgiaan ja Flanderin alueelle hyödyttää kaikkia osapuolia”, toteaa ministeri Lintilä.EU:n uusiutuvan energian direktiivissä Suomen kansallinen sitova kokonaistavoite on 38 prosentin uusiutuvan energian osuus vuoteen 2020 mennessä. Suomi ylitti tämän tavoitteen, kun uusiutuvien osuus oli vuonna 2020 noin 42 % energian loppukulutuksesta. Uusiutuvan energian direktiivissä eri jäsenvaltioiden tavoitteisiin pääsemistä ja samalla EU:n yhteisen tavoitteen saavuttamista on haluttu helpottaa säätämällä niille mahdollisuudesta tilastollisina siirtoina hyödyntää toisessa jäsenmaassa saavutettuja uusiutuvan energian ylityksiä omassa tavoitteessaan.Suomi myy uusiutuvan energian ylijäämäänsä Flanderille liki 3,4 miljoonalla eurollaSopimuksella Suomi siirtää Flanderille uusiutuvan energian tavoitteensa toteutunutta ylijäämää. Siirrettävä kiinteä määrä on 250 GWh. Osapuolet sopivat siirtojen hinnaksi 13,5 euroa/MWh. Näin Flanderi maksaa Suomelle 3 375 000 euroa.Suomen tulee ilmoittaa Euroopan komissiolle tilastollisista siirroista mukaan lukien siirrettyä energian määrää ja hintaa koskevat tiedot. Työ- ja elinkeinoministeriö on hoitanut tilastollisten siirtojen valmistelun ja sopimusneuvottelut Suomen puolesta ulkoministeriön tuella. Tilastollisten siirtojen valmistelun ja sopimusneuvottelut on hoitanut Suomen puolesta TEM. Valtioneuvoston ohjesäännön nojalla energiapolitiikka kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön toimialaan ja uusiutuvan energian direktiivin kansallinen toimeenpano on ministeriön vastuulla. TEM antoi syyskuussa 2020 eduskunnalle selvityksen e-kirjeellä (E 104/2020 vp) sopimustunnustelujen ja – neuvottelujen aloittamisesta.Suomi teki aiemmin tänä vuonna vastaavan sopimuksen Belgian kanssa, jolloin Suomi myi Belgialle 1376,5 GWh uusiutuvan energian tavoitteen toteutunutta ylijäämää 18 582 750 euron kauppahinnalla.
NordenBladet — Hallitus esittää avioliittolakiin muutosta, joka mahdollistaisi sen, että pakottamalla solmittu avioliitto voidaan purkaa kumoamalla. Muutos on osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaa.Esityksen mukaan avioliiton kumoamisen oikeudelliset vaikutukset ovat muutoin samat kuin avioerossa, mutta siviilisääty palautuu siihen, joka aviopuolisolla oli ennen pakkoavioliittoa. – Tämä muutos on tärkeä viesti siitä, että oikeusjärjestyksemme ei hyväksy pakottamalla solmittua avioliittoa. Muutos turvaa avioliittoon pakotetun henkilön ja mahdollisten lasten oikeudet, mutta avioliittoon pakotettu ei ole siviilisäädyltään eronnut, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo. Esityksessä ehdotetaan, että kumoamista koskevan hakemuksen tekemiselle ei olisi määräaikaa. Asian käsittelystä tuomioistuimessa ei myöskään perittäisi hakemusmaksua. Tällä tavalla helpotetaan avioliittoon pakotetun mahdollisuuksia viedä asia tuomioistuimeen. Hallituksen esitystä valmisteltaessa tutkittiin myös avioliiton mitätöinnin vaihtoehtoa. Kumoaminen antaa avioliittoon pakotetulle kuitenkin paremman aseman ja oikeudet. Avioliiton mitätöiminen poistaisi kaikki avioliittoon kytkeytyvät oikeudet taannehtivasti. Avioliiton kumoaminen taas turvaa myös avioliitosta mahdollisesti syntyneiden lasten oikeuden esimeriksi perintöön ja elatusapuun. Hallitus esittää lisäksi täsmennystä ulkomaisen avioliiton tunnustamista koskevaan sääntelyyn. Jatkossa ulkomailla alle 18-vuotiaana solmittu avioliitto tunnustettaisiin vain erityisestä syystä, jos toinen puolisoista on asunut avioliiton solmimishetkellä Suomessa. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.Pakkoavioliiton kumoamisen lisäksi oikeusministeriössä selvitetään pakkoavioliiton rangaistavuutta koskevan sääntelyn täsmentämistarpeita.
NordenBladet — Sisäministeriö on käynnistänyt lakihankkeen, jonka tarkoituksena on tehdä poliisin lastensuojelulle ja sosiaalipäivystykselle antamasta virka-avusta maksutonta. Virka-avun maksuttomuus vaatii toteutuakseen lakimuutoksen. Poliisin antama maksuton virka-apu koskisi esimerkiksi luvatta lastensuojelulaitoksesta poistuneen lapsen etsintää ja palauttamista lastensuojelulaitokseen.-Lakimuutoksen tarkoituksena on turvata se, että erityisen haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, kuten lapset tai lähisuhdeväkivallan uhrit, saavat akuutissa tilanteessa tarvitsemansa tuen. Tämän tehtävän hoidossa lastensuojeluviranomaiset ja sosiaali- ja kriisipäivystys tarvitsevat joskus poliisin virka-apua. Muutoksen myötä käytännön toimijan ei tarvitse pohtia näiden usein vakavien ja kiireellisten toimien virka-avun kustannuksia eikä ihmisten tarvitsemaan apuun tule viivästyksiä, sisäministeri Maria Ohisalo sanoo.Poliisin virka-avun maksullisuudesta säädetään poliisin suoritteiden maksullisuudesta annetussa asetuksessa. Voimassa on myös edelleen vuodelta 1956 oleva laki eräiden poliisin virka-apukustannusten korvaamisesta, joka on kauttaaltaan vanhentunut. Nykysääntely on osoittautunut tulkinnanvaraiseksi. Jotta lainsäädäntöä voidaan selkeyttää ja poliisin lastensuojelulle ja sosiaalipäivystykselle antama virka-apu säätää maksuttomaksi, pitäisi vuoden 1956 laki kumota ja valmistella virka-avun maksuttomuutta koskevat säännökset.
NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Keski-Pohjanmaan maakunnan epidemiatilanteessa tapahtuneiden muutosten vuoksi alueella otetaan käyttöön leviämisvaiheen rajoitukset ravintoloille.Asetuksen muutos tulee voimaan perjantaina 15.10.2021.Leviämisvaiheen rajoitukset ravitsemisliikkeille ovat voimassa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Päijät-Hämeen, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnassa sekä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa 15.10. alkaenRavitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu klo 07-24 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-01.Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa ja ulkotiloissa käytössä on vain puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa on sisätiloissa käytössä vain 75 % asiakaspaikoista.Ravitsemisliikkeen kaikilla asiakkailla tulee sisätiloissa olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä.Eduskunnassa käsitellään hallituksen esitystä, jonka mukaan ravitsemisliikkeet voisivat edellyttää asiakkailtaan koronapassin käyttöä vaihtoehtona asetuksessa säädetyille ravitsemistoiminnan rajoituksille. Näiden säännösten voimaantulosta ja soveltamisesta tiedotetaan erikseen.Rajoitukset ravitsemisliikkeille muualla maassa, eli kiihtymisvaiheen ja perustason alueilla, 15.10. alkaenEi erillisiä rajoituksia asiakasmäärään tai anniskelu- ja aukioloaikoihin.Yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet ovat voimassa kaikilla alueilla.Poikkeukset rajoituksiin säilyvät ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille. Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.Korjattu 14.10.2021 klo 13:38: Ingressin ensimmäisestä virkkeestä puuttui alkuosa. Virke täydennetty muotoon Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi.
NordenBladet — Helmi-ohjelman konkreettisia luonnonhoitotöitä voidaan toteuttaa aiempaa laajemmin, sillä valtioneuvosto on hyväksynyt asetuksen elinympäristöjen kunnostus-, hoito- ja ennallistamishankkeisiin myönnettävästä erityisavustuksesta. Erityisavustusta voidaan myöntää kuntien, yhdistysten, säätiöiden ja vesiosuuskuntien elinympäristöjen tilaa parantaville hankkeille. Asetus on valtionavustuslain mukainen ja tulee voimaan 21.10. Ensimmäinen hakukierros aukeaa tästä seuraavana päivänä, eli 22.10.”On mahtavaa saada kunnat ja järjestöt mukaan toteuttamaan Helmi-ohjelmaa. Ohjelmassa tavoitteemme on turvata Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa. Uuden asetuksen myötä tämä onnistuu paremmin. Kunta-Helmi ja Järjestö-Helmi laajentavat toimijajoukkoa ja kasvattavat ohjelman vaikuttavuutta”, sanoo ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen.Asetus on voimassa Helmi-ohjelman keston ajan, eli vuoteen 2030 saakka. Avustettavien hankkeiden tulee olla konkreettisia ennallistamis-, kunnostus ja hoitotoimia elinympäristöjen tilan parantamiseksi. Kartoituksia, suunnitelmia ja lupaprosesseja voidaan sisällyttää avustettaviin hankkeisiin silloin, kun konkreettiset kunnostustoimet tehdään saman hankkeen aikana tai niihin on varmistunut muu rahoitus ja aikataulu. Hankkeissa voi olla mukana myös viestintään tai koulutukseen liittyviä toimenpiteitä.Ensimmäinen asetuksen mukainen Kunta- ja Järjestö-Helmi -hankehaku avautuu heti asetuksen tultua voimaan. Hakemuksiin perustuvat valtionavustuspäätökset tekee Uudenmaan ELY-keskus.Asetuksella vahvistetaan luonnon monimuotoisuuden eteen tehtävää yhteistyötäErityisavustus parantaa kuntien mahdollisuuksia turvata luonnon monimuotoisuutta sekä lisää järjestöjen mahdollisuuksia toteuttaa luonnonhoitohankkeita. Kuntien ja järjestöjen luonnonhoitohankkeet vaikuttavat myönteisesti myös kansalaisten osallistumismahdollisuuksiin oman lähiluontonsa hoitoon. Avustuksella myös kehitetään yhteistyötä järjestöjen ja kuntatoimijoiden välillä.Helmi-ohjelman hoitotoimien arvioidaan työllistävän ostopalvelujen kautta inventoijia, suunnittelijoita, urakoitsijoita, laiduneläinyrittäjiä sekä muita ohjelman konkreettisia kunnostus- ja hoitotöitä tekeviä toimijoita ja yrittäjiä. Työllisyysvaikutukset kohdentuisivat usein syrjäisemmille alueille ja aloille, joilla työllistymismahdollisuuksia muuten on vähän.Helmi-ohjelman toimenpiteillä parannetaan soiden, lintuvesien ja -kosteikkojen, perinnebiotooppien, metsien sekä pienvesien ja rantaluonnon tilaa. Avustettavien hankkeiden ja toimijoiden yhteistyön avulla pystytään suojelualueet ja niiden ulkopuoliset alueet kytkemään laajoiksi kokonaisuuksiksi. Näin toimet saadaan luonnon monimuotoisuuden kannalta vaikuttaviksi.
NordenBladet — Lokakuun lopussa järjestettävä Talent Boost Summit nostaa esiin, miten monimuotoinen työyhteisö tukee yritysten liiketoimintaa ja mikä on kansainvälisten osaajien merkitys Suomen kasvulle ja kilpailukyvylle. Työnantajat ja -tekijät pääsevät myös tapaamaan tilaisuudessa toisiaan.Nokian Head of Inclusion & Diversity Anneli Karlstedt kertoo Talent Boost Summitin keynote-puheenvuorossaan, miten henkilöstön monimuotoisuus ja kaikki huomioiva inklusiivinen kulttuuri tukevat liiketoimintaa. Kaikille yhteisen seminaariosuuden päättää ETLAn toimitusjohtaja Aki Kangasharju, joka hahmottaa kansainvälisten osaajien merkitystä Suomen taloudelle.Vuosittain järjestettävä Talent Boost Summit tarjoaa jälleen yhteistyöfoorumin julkisen ja yksityisen sektorin edustajille ja kansainvälisille osaajille. Summitissa etsitään yhdessä ratkaisuja ja yhteistyömalleja, joilla kansainvälisten osaajien osallisuutta suomalaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa voidaan kasvattaa. 28.10.2021 järjestettävän virtuaalitilaisuuden paneelikeskustelussa mietitään, miten julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä voidaan kohentaa Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien keskuudessa. Kahdenkeskisiä tapaamisia ja työnantajakuvan rakentamistaTilaisuus tarjoaa työantajille hyvän mahdollisuuden tavata kansainvälisiä osaajia ja rakentaa työnantajamielikuvaa myös Suomen rajojen ulkopuolella, samalla kun kansainväliset osaajat pääsevät tuomaan esille omaa osaamistaan. Tarjolla on myös tietoa kansainvälisiä rekrytointeja tukevista palveluista ja mahdollisuus ilmoittaa avoinna olevista työpaikoistaAiempien vuosien tapaan päivän päättävät työnantajien ja -tekijöiden virtuaaliset 1:1 -tutustumistapaamiset. Tapahtuma-alusta on avoin myös Summitin toisena päivänä.Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille ilmoittautuneilleNeljättä kertaa järjestettävä Talent Boost Summit on englanninkielinen. Tilaisuus on maksuton ja siihen tulee ilmoittautua 20.10. mennessä ilmoittautumislomakkeella. Ilmoittautuneille lähetetään kutsut virtuaalialustalle. Talent Boost Summit järjestetään työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, Business Finlandin, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen koordinoiman Kokka kohti Suomea -hankkeen sekä kansainvälisen rekrytointimallin kansallisesta koordinaatiosta vastaavan Uudenmaan TE-toimiston yhteistyönä. Tämän vuoden tapahtuman koordinoinnista vastaa Espoon kaupunki.
NordenBladet — Lääkeasioiden uudistuksen sidosryhmätilaisuudessa 13.10.2021 kuultiin kansallisten asioiden lisäksi katsaus kansainvälisiin lääkeasioihin. Tapaamisessa kuultiin myös sidosryhmien puheenvuoroja ja näkemyksiä uudistuksen eri kokonaisuuksiin. Ministeri Sarkkinen painotti sidosryhmien osallistumisen tärkeyttä suureen uudistustyöhön.Lääkeasioiden uudistus käynnistyi reilu vuosi sitten lääkehuollon toimijoiden sidosryhmätapaamisella. Samoihin aikoihin sosiaali- ja terveysministeriö asetti poikkihallinnollisen koordinaatioryhmän seuraamaan ja tukemaan kehittämistoimenpiteiden valmistelua. Koordinaatioryhmä on sittemmin nimennyt keskeisiin kehittämiskokonaisuuksiin valmistelua tukevat kolme jaosta. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen avasi tilaisuuden. Puheessaan hän painotti sidosryhmien osallistumisen merkitystä uudistuksen onnistumiseen. ”Toimintaympäristö on muutoksessa. Jotta voimme onnistua tässä mittavassa muutostyössä, haluan korostaa sidosryhmien keskeistä roolia muutoksen aikaansaamisessa. Sidosryhmien kuuleminen ja osallistuminen on erityisen tärkeää, kun kyseessä on lääkeasioiden uudistuksen kaltainen kokonaisvaltainen kehitystyö”, ministeri Sarkkinen sanoi.Johtaja Tuula Helander painotti omassa osuudessaan lääkeasioiden suurta kirjoa ja sitä, että kokonaisuuteen kuuluu sekä kansallisia että kansainvälisiä uudistushankkeita.Erityisasiantuntija Elina Asola kertoi viimeisimmät kuulumiset lääkeasioiden uudistuksesta. Tällä hallituskaudella yksi keskeisistä tavoitteista on saada käyttöön Kanta-lääkityslista kokonaislääkityksen hallintaan ja rationaalista lääkehoitoa tukemaan. Sidosryhmiä tullaan kuulemaan myös tästä aiheesta.Apteekkitalouden uudistamisessa määritellään lääkkeiden vähittäisjakelun tavoite ja tehtävät, ja niiden pohjalta selvitetään kehittämistarpeet yhdessä sidosryhmien kanssa. Vuoden 2022-2023 vaihteessa julkaistava selvitys tulee sisältämään kehittämisehdotuksia apteekkijärjestelmän ja vähittäisjakelun uudistamiseksi sekä lääkkeiden saatavuuden edistämiseksi.Lääkehoidon ohjauksen ja rahoituksen kehittäminen nivoutuu kiinteästi muihin käynnissä oleviin hankkeisiin, kuten sote-uudistukseen ja monikanavarahoituksen purkamiseen. Ensivaiheessa työ keskittyy lääkehoitojen kansallisen arviointitoiminnan kehittämiseen sekä lääkkeiden elinkaaren nykyistä tehokkaampaan hyödyntämiseen.Kansallisen uudistustyön lisäksi menossa on runsaasti uudistuksia EU-tasolla, joista kertoi neuvotteleva virkamies Ulla Närhi. EU-tason lääkedirektiiviä ja lääkeasetusta ollaan muuttamassa. Euroopan lääkestrategia pitää myös sisällään monia muutosehdotuksia, joita toteutetaan lähivuosina. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on juuri saanut ehdotuksen uudesta eurooppalaisesta Terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisesta, HERA:sta. HERA:n tehtävänä on erityisesti vastata lääkkeiden, lääkinnällisten laitteiden ja suojaimien riittävyydestä pandemian kaltaisissa kriisitilanteissa. EU-tason hankkeet tulee huomioida myös kansallisessa kehittämistyössä.Sidosryhmät kiittivät uudistuksen aktiivisesta viestinnästä.Tiedotteet, uutiset ja julkaisut löytyvät uudistuksen verkkosivuilta
NordenBladet — Suomen ja Liettuan diplomaattisten suhteiden solmimisesta tulee torstaina 14.10.2021 kuluneeksi 100 vuotta. Suomi tunnusti Liettuan itsenäisyyden 14. lokakuuta 1921.Suomen Liettuan-suurlähetystö avaa yhdessä Liettuan Suomen-suurlähetystön kanssa 14.10.2021 virtuaalisen valokuvanäyttelyn, jossa esitellään Suomen ja Liettuan diplomaattisuhteita viimeisen 100 vuoden ajalta. Ulkoministereiden Pekka Haaviston ja Gabrielius Landsbergisin puheenvuorot ovat kuultavissa valokuvanäyttelyn sivustolla.
NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle työ- ja elinkeinohallinnon asiakastietojen käsittelyä ja palvelualustaa koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta.Arviointineuvosto katsoo, että uudistuksesta aiheutuvia kustannuksia tulisi erotella tarkemmin. Esitysluonnoksesta ei ilmene riittävällä tarkkuudella, miten juuri tämän lakiehdotuksen kustannukset muodostuvat. Arviointineuvosto katsoo, että myös hyötyjä olisi esitettävä mahdollisuuksien mukaan taulukossa. Hyötyjen muodostumista, niihin vaikuttavia tekijöitä, vaikutusketjuja, hyötyjen suuntaa ja suuruusluokkaa on arvioitava laadullisesti myös asiakastietojärjestelmän uudistuksen osalta, jos määrällinen arviointi ei ole mahdollista. Arviointineuvosto pitää myönteisenä, että lakiluonnoksessa on hyödynnetty vaikutusarvioiden taustalla tutkimustietoa. Myös vaikutusarviointien epävarmuuksien esille nostaminen on myönteistä. Arviointineuvosto katsoo, että uuden tekoälyä hyödyntävän kohtaantotoiminnallisuuden toimivuuden seuranta ja jälkiarviointi on tärkeää. Kohtaantotoiminnallisuuden arvioimisella saadaan tietoa, toteutuiko lain tavoitteet.Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos on puutteellinen säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjeen näkökulmasta. Esitysluonnosta tulee korjata neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
