NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt torstaina 14. lokakuuta Pasi Pohjolan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) strategiajohtajaksi. Pohjola aloittaa tehtävässään 1.11.2021.Pohjola on työskennellyt sosiaali- ja terveysministeriössä vuodesta 2017 lähtien, ensin erityisasiantuntijana ja vuoden 2017 lopulta lähtien sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosastolla ohjausyksikön johtajana ja tulosryhmän päällikkönä. Hän toimi tästä ajasta yhteensä vajaan vuoden väliaikaisena osastopäällikkönä. Aiempaa kokemusta hänellä on muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Toukokuun 2020 alusta lähtien hän on toiminut johtajan tehtävässään päätoimisesti kansliapäällikön tukena koronavirustilanteen johtamisessa. Pohjola on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden tohtori.Strategiajohtaja toimii johdon tuki -yksikön ja sen strategiaryhmän päällikkönä. Johdon tuki -yksikkö ja sen strategiaryhmä avustavat ja tukevat STM:n kansliapäällikön toimintaa valtioneuvoston strategiaprosessissa, ministeriön ja sen hallinnonalan tavoitteiden valmistelussa sekä laaja-alaisten asioiden kehittämisessä, toteutuksessa ja seurannassa.Virkaa haki 85 henkilöä.
NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriön viestintäjohtajan virkaan tuli yhdeksän hakemusta. Viiden vuoden määräaikainen virka täytetään 1.1.2022 lukien.Virkaa hakivat määräajassa:Arolainen Teuvo Kairesalo Liisa Lintunen Jyri Marjamäki Pipsa Lotta Sjöholm Anne Smirnova Anna Välikangas JarkkoLisäksi kaksi hakijaa ei halua nimeään julkisuuteen.Hakuaika päättyi torstaina 14.10. kello 16.15. Päivitämme tarvittaessa hakijalistaa sellaisten määräaikaan mennessä jätettyjen hakemusten osalta, jotka saapuvat myöhemmin postin kautta tai kirjaamon asiointipisteestä.Viestintäjohtaja johtaa kansliapäällikön alaisuudessa toimivaa viestintäyksikköä, joka vastaa ministeriön sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä, sidosryhmätoiminnasta ja henkilöstön viestintävalmiuksista. Yksikön vastuulle kuuluu myös hallinnonalan viestinnän kehittäminen, valtioneuvoston viestintäyhteistyö sekä mediasuhteet.
NordenBladet — Puolustusselonteon mukaisesti Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen harjoitustoimintaan, joka tukee Suomen puolustuskyvyn ylläpitämistä, kehittämistä ja osoittamista. Sillä edistetään yhteistoimintakykyä keskeisten kumppanimaiden kanssa sekä vahvistetaan alueellista turvallisuutta.Puolustusvoimien osallistuminen kansainväliseen harjoitusyhteistyöhön vuonna 2022 on jatkumoa aiempien vuosien pitkäjänteiselle harjoitusosallistumiselle. Syventynyt yhteistyö Ruotsin, Norjan, Yhdysvaltojen ja Naton kanssa vaikuttaa myös harjoitusyhteistyön sisältöön. Harjoitusyhteistyön painopiste on vaativissa esikuntien ja joukkojen kansainvälissä harjoituksissa sekä sotilaallisen avun antamista ja vastaanottamista kehittävissä harjoituksissa.”Kansainvälisen harjoitustoiminnan merkitys on korostunut turvallisuusympäristön muutoksen, puolustusyhteistyön syvenemisen sekä puolustusvoimien tehtävien edellyttämien valmiuksien ja kyvyn kehittämisessä. Puolustusvoimien aiempi osallistuminen vaativiin kriisinhallintaoperaatioihin ja kansainväliseen harjoitustoimintaan tuki merkittävästi Afganistanin evakuointioperaation toteutusta.”, sanoo puolustusministeri Antti Kaikkonen.Puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan tavoitteena tulevina vuosina on johtamiskyvyn, teknisen yhteensopivuuden ja operaatioiden toimeenpanokyvyn kehittäminen sekä kansallisen puolustuskyvyn osoittaminen.Puolustusvoimien vuoden 2022 hyväksytty suunnitelma sisältää 62 harjoitustapahtumaa. Lisätietoa kansainväliseen harjoitusyhteistyöstä ja esimerkkejä vuoden 2022 harjoituksista löytyy puolustusministeriön verkkosivuilta osiosta Kansainvälinen harjoitusyhteistyö.
NordenBladet — Työelämän ja työmarkkinoiden asiantuntijat eri Pohjoismaista kokoontuivat Pohjoismaiden ministerineuvoston sekä työ- ja elinkeinoministeriön järjestämään tilaisuuteen keskustelemaan pohjoismaisesta palkanmuodostuksesta.Työministeri Tuula Haatainen korosti avauspuheenvuorossa, että pohjoismainen työehtosopimusneuvotteluihin perustuva palkanmuodostus on olennainen osa pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Pohjoismaisen palkanmuodostusmallin menestys sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta on tunnustettu niin kansainvälisesti kuin EU:ssa.”Tutkimusten mukaan vahva sopimisen kulttuuri ja palkanmuodostus yhdessä neuvotellen tukevat yhteiskunnan menestymistä, kilpailukykyä ja vähentävät työssäkäyvien köyhyyttä”, totesi työministeri Haatainen.Konferenssissa keskusteltiin työmarkkinamallien ajankohtaisista haasteista ja kansainvälisistä tutkimuksista, jotka käsittelevät palkanmuodostusta. Työehtosopimuksiin perustuva palkanmuodostusmalli on esillä myös EU:n tasolla, kun jäsenmaat ja toimielimet keskustelevat minimipalkkoja koskevasta direktiiviluonnoksesta. ”EU:n minimipalkkaesityksen tavoitteena on turvata reilut ja tasa-arvoiset palkat EU-alueella. Samaan tähtää työehtosopimuksiin perustuva palkanmuodostusjärjestelmä, ja siksi sitä on syytä puolustaa myös EU-tasolla. Palkanmuodostuksella on laajempiakin vaikutuksia tulojen jakautumiseen yhteiskunnassa. Parhaimmillaan palkanmuodostusjärjestelmä edistää myös sukupuolten välistä palkka-tasa-arvoa”, toteaa työministeri Haatainen.Muita konferenssin puhujia olivat muun muassa sosiologian emeritusprofessori Jelle Visser Amsterdamin yliopistosta, Ruotsin sovitteluinstituutin johtaja Irene Wennemo, Teknologiateollisuuden johtaja Minna Helle ja Euroopan komission johtaja Barbara Kauffman.Suomi toimii tänä vuonna puheenjohtajamaana Pohjoismaiden ministerineuvostossa. Konferenssi on osa puheenjohtajavuoden ohjelmaa, jonka tavoitteena on muuttuvassa maailmassa löytää tapoja toimia vahvemmin yhdessä pohjoismaina.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut sähköiseen lääkemääräykseen ja potilastiedon arkistoon liittyvät käyttömaksut vuosille 2022-2023.Lääkärit ja hammaslääkärit voivat edelleen tehdä lääkemääräyksiä Kelain-palvelussa ilman käyttömaksuja silloin, kun palvelua ei käytetä ansaintatarkoituksessa.Apteekeilta perittävä maksu on 0,054 euroa jokaisesta apteekin ja sen sivuapteekkien toimittamasta sähköisestä lääkemääräyksestä. Kunnallisilta terveydenhuollon palvelunantajilta perittävä maksu on 2,509 euroa vuodessa kutakin kunnan asukasta kohden. Yksityisiltä terveydenhuollon palvelunantajilta perittävä maksu on 0,489 euroa jokaisesta yksityisen terveydenhuollon palvelunantajan laatimasta sähköisestä lääkemääräyksestä. Vuosittain perittävä maksu on kuitenkin vähintään 90 euroa. Vähimmäismaksu koskee myös niitä yksityisen terveydenhuollon palvelunantajia, jotka eivät kirjoita lääkemääräyksiä lainkaanValtion terveydenhuollon toimintayksiköiden maksu on 2,509 euroa jokaista asiakasta kohden vuodessa. Kansaneläkelaitos maksaa 50 000 euroa vuodessa lääkekorvaustietojen käytöstä.Kustannukset arvioidaan etukäteenMaksuilla katetaan Digi- ja väestötietoviraston tuottamat varmennepalvelut sekä ylläpitokustannukset, joita Kelalle tulee Kanta-palveluiden hoitamisesta. Kanta-palveluihin sisältyvät sähköisen lääkemääräyksen palvelut, potilastietojen valtakunnallinen arkistointipalvelu, kansalaisen käyttöliittymä Omakanta sekä tiedonhallintapalvelu ja tahdonilmaisupalvelu.Kustannukset arvioidaan etukäteen ja maksut määräytyvät arvion perusteella. Tarkoituksena on, että jokainen käyttäjä – julkisen ja yksityisen terveydenhuollon palvelunantajat sekä apteekit – maksaa vain toteutuneesta käytöstä.Vuosien 2022-2023 kokonaiskustannukset ovat arviolta 46,8 miljoonaa euroa, josta Kelan osuus on 42,43 miljoonaa euroa ja Digi- ja väestötietoviraston 4,4 miljoonaa euroa. Kelan osuuteen sisältyy maksuvalmiutta turvaavan puskurin kerryttäminen. Tästä apteekkien osuus on 7,36 miljoonaa euroa, julkisen terveydenhuollon 27,77 miljoonaa euroa ja yksityisen terveydenhuollon 8,51 miljoonaa euroa.
NordenBladet — Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asiainneuvosto (TSTK-neuvosto) kokoontuu perjantaina 15.10. Luxemburgissa. Suomea neuvoston kokouksessa edustavat työministeri Tuula Haatainen ja sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen.Ministerit keskustelevat neuvostossa EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarin tehokkaasta toimeenpanosta osana eurooppalaista ohjausjaksoa sekä yksittäisissä jäsenvaltioissa että koko unionissa. Sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteena on edistää oikeudenmukaisempia ja toimivampia työmarkkinoita ja hyvinvointijärjestelmiä unionissa. Kokouksen agendalla on myös EU-tason tavoitteet työllisyyteen, köyhyyden torjuntaan ja aikuiskoulutukseen liittyen. Suomi korostaa sosiaalisten oikeuksien pilarin tehokkaan toimeenpanon olevan tärkeä keino matkalla kohti oikeudenmukaisempaa, tasa-arvoisempaa ja osallistavampaa EU:ta.Koko unionin tavoitteena on, että 20–64 -vuotiaiden työllisyystavoite olisi 78 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tähän liittyen TSTK-neuvosto hyväksyy jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat, joissa linjataan keinoja työllisyyden edistämiseksi.”Toipuminen koronapandemiasta, sopeutuminen väestön ikääntymiseen ja digivihreä siirtymä eivät onnistu ilman vahvaa sosiaalista ulottuvuutta. Panostukset työllisyyteen, osaamiseen ja sosiaaliseen osallisuuteen ovat EU:lle tärkeitä painopisteitä”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Työsuojelun ja -terveyden edistäminen Suomelle tärkeääNeuvostossa käydään periaatekeskustelu työterveyttä ja -turvallisuutta koskevasta EU:n strategiakehyksestä. Suomi tukee EU:n lisätoimia työsuojelun ja työterveyden edistämiseksi.”Työsuojelua, -terveyttä ja -turvallisuutta on jatkuvasti kehitettävä. Tarvitsemme vahvaa lainsäädäntöä ja sen valvontaa. Erityistä huomiota tulee kohdistaa työelämän mielenterveyden edistämiseen. Suomi kannattaakin EU:n mielenterveysstrategian laatimista”, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen sanoo.Neuvostossa keskustellaan myös Ikääntymisen vihreän kirjan seurannasta erityisesti sosiaalisen suojelun järjestelmien kannalta EU:ssa, jossa väestö ikääntyy. Kestävä hopeatalous edellyttää aktiivista ja tervettä ikääntymistä, jotta ihmiset pysyvät työelämässä mahdollisimman pitkään. Suomen hallitus on sitoutunut pyrkimään kohti ikäystävällisempää yhteiskuntaa, jossa tunnustetaan ikääntymisen sosiaaliset vaikutukset ja varautumaan niihin.
NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle hallituksen esityksen rajanylitystietojärjestelmää (EES) ja Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmää (ETIAS) koskevaksi täydentäväksi lainsäädännöksi. Esityksen tarkoituksena on tehdä molemmista järjestelmistä annettujen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten edellyttämät muutokset kansalliseen lainsäädäntöön. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa annettua lakia, rajavartiolakia, ulkomaalaislakia, henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettua lakia, henkilötietojen käsittelystä Tullissa annettua lakia, sakon täytäntöönpanosta annettua lakia ja lentoliikenteen matkustajarekisteritietojen käytöstä terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden torjunnassa annettua lakia.Kokonaisuudesta käytetään nimitystä Älykkäät rajat. Nimitys viittaa automatiikkaan ja uuteen teknologiaan, jota rajatarkastuksissa otetaan käyttöön. Tämä tarkoittaa mm. rajanylityksen automatisointia, EU:n laajuista rajanylitystietojen rekisteröintiä ja sitä, että kolmansista maista eli Euroopan unionin ulkopuolelta tulevat viisumivapaat matkustajat rekisteröityvät ennakkoon internetissä. Muutokset eivät kosketa Suomen tai muiden Schengen-maiden kansalaisia.Rajanylitystietojärjestelmän tavoitteena muun muassa parantaa henkilöiden tunnistamista ulkorajoillaEES-asetuksella (Entry-Exit System) perustetaan uusi EU:n laajuinen tietojärjestelmä, jonka ensisijaisia tavoitteita on parantaa ulkorajavalvontaa, estää sääntöjenvastaista maahanmuuttoa ja helpottaa muuttovirtojen hallintaa. Tarkoituksena on rekisteröidä sähköisesti jäsenvaltioiden alueella lyhytaikaiseen oleskeluun oikeutettujen kolmansien maiden kansalaisten rajanylitystiedot ja laskea heidän sallitun oleskelunsa kesto. Järjestelmällä korvataan velvollisuus leimata kolmansien maiden kansalaisten passit.EES-järjestelmän tietoja saavat käsitellä raja-, viisumi- ja maahanmuuttoviranomaiset. Lisäksi poliisilla, Rajavartiolaitoksella, Tullilla ja Puolustusvoimilla on oikeus saada pääsy järjestelmään terrorismirikosten ja vakavien rikosten torjuntaa, havaitsemista ja tutkintaa varten.Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan EES-järjestelmä otetaan käyttöön toukokuussa 2022. On todennäköistä, että käyttöönotto lykkääntyy. Aikataulu on parhaillaan uudelleen arvioitavana.Matkustustieto- ja -lupajärjestelmällä selvitetään etukäteen henkilön edellytykset saapua maahanEuroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmä ETIAS (European Travel Information and Authorisation System ) on viisumivapaiden kolmansien maiden kansalaisille tarkoitettu ennakkorekisteröitymisjärjestelmä, jonka avulla pyritään selvittämään etukäteen, onko henkilöllä edellytyksiä saapua maahan. Järjestelmällä myös tehostetaan rajatarkastuksia ja tuetaan Schengenin tietojärjestelmälle asetettuja tavoitteita. Henkilöihin liittyvää turvallisuusriskiä, laittoman maahanmuuton riskiä tai suurta epidemiariskiä arvioidaan jo ennen henkilön saapumista rajanylityspaikalle.Rajavartiolaitos on Suomen kansallinen ETIAS-viranomainen. Hakemukset käsitellään pääosin automaattisesti. Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin ylläpitämä ETIAS-keskusyksikkö välittää lisäselvityksiä vaativat hakemukset manuaaliseen käsittelyyn kansallisiin yksiköihin. Järjestelmän tietoja saavat käsitellä raja- ja maahanmuuttoviranomaiset. Lisäksi poliisilla, Rajavartiolaitoksella, Tullilla ja Puolustusvoimilla on oikeus saada pääsy järjestelmään terrorismirikosten ja vakavien rikosten torjuntaa, havaitsemista ja tutkintaa varten.ETIAS-järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön EU:n ulkorajoilla vuoden 2022 lopulla. On mahdollista, että käyttöönotto lykkääntyy. Aikataulu on parhaillaan uudelleen arvioitavana.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on 14.10.2021 tehnyt muutoksia rokotuksista annettuun asetukseen. Voimassa olevan asetuksen mukaan henkilölle, jonka terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhkan tai jonka terveydelle influenssarokotuksesta on merkittävää hyötyä, annetaan vuosittain influenssarokotus.Muutoksen myötä influenssarokotus annetaan jatkossa myös henkilölle, joka on toistuvasti läheisessä kontaktissa vakavalle influenssalle erityisen alttiiseen henkilöön tai vakavalle influenssalle alttiiseen henkilöön, jota ei voida suojata rokotteella. Näiden läheisessä kontaktissa olevien henkilöiden rokottamisella voidaan antaa lisäsuojaa niille, joiden oma influenssarokotteen tuoma suoja jää sairauden, lääkityksen tai iän vuoksi alhaiseksi, sekä niille, jotka eivät itse voi ottaa influenssarokotusta.Asetuksesta on myös poistettu maininta rokotteen antamisesta ennen influenssakauden alkua. Influenssarokotukset pyritään lähtökohtaisesti toteuttamaan ennen kauden alkamista, mutta käytännössä tavallista on, että rokotuksia annetaan myös kauden jo alettua.Lisäksi asetukseen lisätään terveydenhuollon ammattiin opiskelevien mahdollisuus toimia rokottajina.Asetus tulee voimaan 18.10.2021.
NordenBladet — Maahantulon rajoitukset poistetaan EU:n vihreän listan maiden ja alueiden asukkailta. Lisäksi Vainikkalan rajanylityspaikka avataan henkilöliikenteelle. Valtioneuvosto päätti asiasta 14.10. ja päätökset tulevat voimaan 18.10. Muita ulkorajoja koskevia maahantulon rajoituksia jatketaan 7.11. asti. Suomeen voi kuitenkin tulla kaikista maista esittämällä hyväksyttävän todistuksen täydestä rokotussarjasta.EU:n vihreän listan mailla tarkoitetaan riittävän hyvässä tautitilanteessa olevia maita, joiden osalta Euroopan unionin neuvosto on päättänyt sallia vapaan matkustamisen EU:n alueelle. Suomi on aikaisemmin soveltanut näihin maihin koronailmaantuvuuden raja-arvoa 25 (enintään 25 tapausta per 100 000 henkilöä kahden viikon aikana) sallitun liikenteen rajana. Nyt tehdyllä raja-arvon poistolla rajoitukset poistuvat Australian, Bahrainin, Chilen, Etelä-Korean, Jordanian, Kanadan, Qatarin, Ruandan, Singaporen, Ukrainan, Uruguayn ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien asukkailta kyseisistä maista Suomeen saapuvassa liikenteessä. Rajoitukset on jo aiemmin poistettu Hongkongin, Kuwaitin, Macaon, Saudi-Arabian, Taiwanin ja Uuden-Seelannin asukkailta.Ulkorajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien kolmansien maiden välistä liikennettä. Jos rajoitusten piirissä olevasta maasta saapuva henkilö ei ole saanut täyttä rokotussarjaa, sallittuja maahantuloperusteita ovat paluu Suomeen, paluu muihin EU- tai Schengen-valtioihin, säännöllisen reittiliikenteen kauttakulku lentoasemalla tai muu välttämätön syy.Katso voimassa olevat maahantulon rajoitukset ja terveysturvallisuusvaatimukset alla olevilta verkkosivuilta.
NordenBladet — Uusi ministerityöryhmä ohjaa digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämistä ja kokoaa tilannekuvaa toimialasta. Valtioneuvosto on 14.10.2021 nimennyt ministerityöryhmän pääsihteerit. Samanaikaisesti uusi yhteistyöryhmä, digitoimisto, aloittaa toimintansa.Liikenne- ja viestintäministeriö, valtiovarainministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö asettivat digitalisaation ja datatalouden vastuualuetta koskevan uuden yhteistyöryhmän, digitoimiston. Digitoimisto huolehtii ministeriöiden välisestä yhteistyöstä ja digitalisaation ja datatalouden edistämisestä.– Jotta Suomi on edelläkävijä digitalisaatiossa ja datataloudessa, on perustettava yhteinen johtokeskus. Yritysten ja kansalaisten yhteydenpidossa noudatamme jatkossa yhden luukun periaatetta, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka toteaa.Sidosryhmät voivat olla yhteyksissä digitoimistoonDigitoimisto vahvistaa toiminnallaan ministeriöiden välistä yhteistyötä, koordinaatiota ja tiedonkulkua digitalisaation ja datatalouden alueella. Tavoitteena on, että liikenne- ja viestintäministeriön, valtiovarainministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön digitalisaation ja datatalouden kehittämisen toimet muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden ja jaetun tilannekuvan, mikä auttaa priorisoimaan hankkeita ja muun muassa lisää Suomen vaikuttavuutta EU-tasolla.– Suomi haluaa olla aktiivisesti tekemässä EU:sta digitalisaation kärkialuetta. Digitalisaatio koskettaa jokaista organisaatiota ja ihmistä yli toimialarajojen. On tärkeää, että Suomella on selkeät ja yhtenäiset tavoitteet unionin päättävissä pöydissä, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Digitoimisto toimii myös yhden luukun yhteyspisteenä yhteydenotoille, jotka liittyvät data-, digi- ja tietopolitiikan toimialaan. Digitoimiston työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä eri ministeriöiden ja sidosryhmien kanssa.Mitä seuraavaksi?Ministerityöryhmän ensimmäinen kokous järjestetään 27.10.2021. Loppuvuoden aikana järjestetään ministerityöryhmän ja digitoimiston työhön liittyviä sidosryhmätilaisuuksia yhteisen digivision ja digitalisaation ja datatalouden tilannekuvan muodostamiseksi.Digitoimisto asetettiin olemaan toistaiseksi voimassa. Asettamisella ei muuteta ministeriöiden välisiä vastuita tai toimivaltaa. Digitoimiston tavoittaa sähköpostitse [email protected]
