NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriön toimipaikka on 1.11.2021 lähtien Helsingissä osoitteessa Eteläesplanadi 4. Ministeriö muuttaa vanhasta osoitteestaan Eteläesplanadi 16:sta remontin vuoksi. Muutto tapahtuu 28.-31.10.2021 aikana. Työskentely uusissa toimitiloissa alkaa marraskuun alussa. Muuton myötä ministeriön kaikki osastot ja yksiköt ovat jälleen samassa osoitteessa lähes kahden vuoden tauon jälkeen.Liikenne- ja viestintäministeriön yhteystiedot 1.11.2021 lähtien ovatMinisteriön käyntiosoite:Liikenne- ja viestintäministeriöEteläesplanadi 400130 HelsinkiMinisteriön postilokero-osoite:Liikenne- ja viestintäministeriöPL 3100023 ValtioneuvostoPuhelinvaihde: 0295 16001Kirjaamo:käyntiosoite: Ritarikatu 2, Helsinkisähköpostiosoite: [email protected]Internetsivut:www.lvm.fi
NordenBladet — Suomessa rokotusten kohdeväestöstä, eli 12 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista 85 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen, ja 78 prosenttia kaksi rokoteannosta 27.10. mennessä. Nykyisen arvion mukaan 80 prosentin rokotuskattavuus on mahdollista saavuttaa marraskuun alussa, viikoilla 44 tai 45, mikäli rokotuskattavuuden nousu ei hidastu.Viikon aikana (21.–27.10.) ensimmäisen rokoteannoksen kattavuus on kasvanut 0,5:llä prosenttiyksiköllä ja toisen annoksen kattavuus 1,5:llä prosenttiyksiköllä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee kolmannen koronarokoteannoksen tarjoamista 60 vuotta täyttäneille ja lääketieteellisille riskiryhmille. Kolmannen rokoteannoksen on 27.10. mennessä saanut 88 774 henkilöä.Viikolla 42 erikoissairaanhoidon vuodeosastoille tuli yhteensä 98 uutta koronaviruspotilasta. Viimeisen viiden viikon aikana uusien erikoissairaanhoidon vuodeosastoille tulleiden koronaviruspotilaiden viikoittainen määrä on vaihdellut 79 ja 129 potilaan välillä. Tehohoitoon tuli viime viikolla 22 uutta koronaviruspotilasta, mikä on seitsemän potilasta vähemmän kuin edellisellä viikolla.Viime viikon lopussa erikoissairaanhoidossa oli yhteensä 120 potilasta, joista 89 oli hoidossa vuodeosastoilla ja 31 teho-osastoilla. Viikon 41 lopussa hoidossa oli yhteensä 148 potilasta, joten kuormitus on jonkin verran pienentynyt. Tautiin liittyviä kuolemia oli 27.10. mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 1 150. Sairaalahoidon tarpeen jatkuva lasku edellyttäisi sekä rokotuskattavuuden kasvua että tapausmäärien selvää vähenemistä. Paikallisen tai alueellisen epidemiatilanteen heikentyessä tartuntojen leviämistä ja sen aiheuttamia haitallisia vaikutuksia voidaan edelleen tehokkaasti estää ottamalla oikea-aikaisesti käyttöön hybridistrategian mukaisia toimenpiteitä kuntakohtaisesti tai yksittäistä kuntaa laajemmalla alueella.Erikoissairaanhoitoon joutumisen riski on merkittävästi suurempi rokottamattomilla kuin kaksi kertaa rokotetuilla. Viimeksi kuluneen kahden viikon aikana rokottamattomat 12−79-vuotiaat ovat joutuneet koronavirustartunnan vuoksi erikoissairaanhoitoon 15 kertaa useammin kuin saman ikäryhmän kaksi kertaa rokotetut. Erikoissairaanhoitoon joutumisen riski on ollut suurin 50-69-vuotiailla, rokottamattomilla henkilöillä, joilla riski on 52-kertainen verrattuna saman ikäryhmän kaksi kertaa rokotettuihin. Uusia koronatartuntoja on ilmaantunut Suomessa kahden viimeisen viikon aikana 133 sataatuhatta asukasta kohden, mikä on noin 6 prosenttia vähemmän kuin näitä edeltävien kahden viikon aikana (27.9.–10.10.), jolloin tartuntoja ilmaantui 141 sataatuhatta asukasta kohden. Viikoittainen todettujen koronatapausten määrä on pysynyt neljä viikkoa samalla tasolla, noin 3600–4000 tapausta viikoittain.Viikolla 42 koronavirustestejä tehtiin yli 74 000. Määrä on hieman pienempi kuin kolmella edellisellä viikolla, jolloin testejä tehtiin noin 79 000–81 000 viikoittain. Viime viikolla testatuista näytteistä oli positiivisia 4,9 prosenttia. Osuus on kasvanut hieman tätä edeltävästä viikosta, jolloin lukema oli 4,6 prosenttia. Epidemiologista tilannetta seurataan viikoittain. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) seurantaraportti julkaistaan Hybridistrategian seurantaraportit –verkkosivuilla torstai-iltapäivisin.
NordenBladet — Uusi ministeriryhmä päätti Suomen digitaalisen kompassin laatimisesta kevään 2022 aikana. Tavoitteena on luoda digitalisaatiolle ja datataloudelle yhteinen kansallinen visio ja tavoitteet vuoteen 2030.Digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon ministerityöryhmä piti ensimmäisen kokouksensa 27. lokakuuta. Ministerit kuulivat myös katsauksen Suomen digitaalisesta tilanteesta ja hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymisestä.Digikompassi määrittelee yhteisen vision ja tavoitteetEuroopan unionin digitaalistrategian tavoitteena on valjastaa digitalisaatio palvelemaan ihmisiä ja yrityksiä sekä tukemaan tavoitetta tehdä Euroopasta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Tämän tueksi Euroopan komissio on tehnyt ehdotuksen EU:n digitaalisesta kompassista syyskuussa 2021. Se on jaettu neljään osa-alueeseen: osaaminen, turvalliset ja kestävät digitaaliset infrastruktuurit, yritysten digitaalinen muutos sekä julkisten palvelujen digitalisointi.Suomen digikompassilla on tarkoitus laatia näille alueille kansalliset tavoitteet ja mittarit sekä luoda yhtenäinen digivisio. Työtä on tarkoitus tehdä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Työhön kytketään nyt jo vireillä olevat hankkeet. Kompassi auttaa myös Suomen digitalisaatiokehityksen kannalta keskeisten hankkeiden priorisoinnissa.– Digitaalinen kompassi on keskeinen työkalu yhteisen tavoitetilan luomiseksi vuoteen 2030 sekä tähän tarvittavien konkreettisten toimien määrittelemiseksi. Haluamme olla edelläkävijöitä ja olla ensimmäinen digikompassin laatinut EU-maa, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sanoo.Suomi on digitalisaation kärkeä, mutta tarkempaa tilannekuvaa tarvitaanMinisterit käsittelivät digitalisaation ja datatalouden tilannekuvaa. Sen mukaan Suomi on digimaailman kärkeä kansainvälisten mittausten perusteella. Kuitenkin tietyillä osa-alueilla, kuten verkkokaupassa, Suomi on jäämässä jälkeen.Digitalisaatioon, datatalouteen ja tiedon hyödyntämiseen liittyviä hankkeita on vireillä lukuisia ja ne ovat yhteensä satojen miljoonien eurojen arvoisia. Vahvempaa kokonaiskuvaa ja koordinaatiota tarvitaan, jotta hankkeilla saavutettava hyöty on mahdollisimman suuri. Koordinaatiolla varmistetaan myös hankkeiden yhteentoimivuus ja se, että hankkeista saatavat opit ovat laajalti hyödynnettävissä.Hyvinvointialueiden valmistelut etenevät pääosin suunnitellustiMinisterityöryhmä kuuli tilannekatsauksen hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymisestä. Väliaikaisten valmistelutoimielinten toiminta on käynnissä kaikilla alueilla. Aluevaalit järjestetään 23.1.2022 ja aluevaltuustojen toimikausi käynnistyy maaliskuussa 2022.– Valmisteilla on Suomen historian suurin hallintouudistus. Pidän tärkeänä, että alueet ja väliaikaiset valmistelutoimielimet saavat työhönsä riittävästi tukea. Uudistuksen onnistunut toimeenpano edellyttää hyvää yhteistyötä ja tiivistä yhteydenpitoa valtiovarainministeriön ja alueiden välillä, kuntaministeri Sirpa Paatero sanoo.Hyvinvointialueiden valmistelurahoitus vuodelle 2021 on maksettu. Myös ICT-rahoituksesta on tehty ensimmäiset päätökset. Sote-ministeriryhmän linjauksen mukaisesti hyvinvointialueiden mahdollista lisärahoitustarvetta arvioidaan täytäntöönpanon edetessä, ja siihen varaudutaan lisätalousarvioesityksissä vuonna 2022.
NordenBladet — Oikeusministeriön yhteydessä toimivan Onnettomuustutkintakeskuksen johtajan viran hakuaika päättyi tänään 27. lokakuuta. Virkaa haki kuusitoista henkilöä. Vakinainen virka täytetään 1.1.2022 alkaen.Hakijat ovat: Taisto HakalaJuha HakolaTapio HeiskanenHannamari HelkeMiikka HultMatti KinnunenJukka-Pekka KiuruKurt Kokko Jussi LaaksonenEki LamminmäkiJarno RuusunenArja ToolaKai ValonenJyri VilkoKaksi hakijaa ei halua nimeään julkisuuteen.
NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaArno Liukko, hallitusneuvos p. 0295 160 175 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (Kurvinen)Nina Brander, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 160 347 – Saamelaisten totuus- ja sovintokomissioMerja Saaritsa-Lantta, hallinnollinen notaari p. 0295 160 270 – Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatUlkoministeriöTarja Kangaskorte, lähetystöneuvos p. 0295 350 292 – YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO:n yleiskokouksen 41. istunto Pariisissa 9.-24.11.2021OikeusministeriöArto Jääskeläinen, vaalijohtaja p. 0295 150 128 – Valtioneuvoston asetus ennakkoäänestyspaikoista ulkomailla ja Ahvenanmaan maakunnassa vuoden 2022 aluevaaleissaPiritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026 – Asiantuntijajäsenen varajäsenen määrääminen Ahvenanmaan hallintotuomioistuimeen – Asiantuntijajäsenen määrääminen Itä-Suomen hallinto-oikeuteen – Asiantuntijajäsenten määrääminen vakuutusoikeuteenJasmiina Jokinen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 078 – Valtioneuvoston periaatepäätös valtioneuvoston toimintaohjelmasta rasismin torjumiseksi ja hyvien väestösuhteiden edistämiseksiSisäministeriöElina Rantakokko, johtava asiantuntija, esittelijä p. 0295 488 611 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1153 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse toimivaltaisten viranomaisten pääsystä keskitettyihin pankkitilirekistereihin keskitetyn yhteyspisteen kauttaPuolustusministeriöHannu Antikainen, hallintojohtaja p. 0295 140 500 – Puolustusministeriön kansliapäällikön viran täyttäminenValtiovarainministeriöPauli Kariniemi, osastopäällikkö, ylijohtaja p. 0295 530 210 – Eduskunnan kirjelmä eduskunnan käsittelemän eduskunnan pankkivaltuuston kertomuksen 2020 johdosta (EK 29/2021 vp – K 19/2021 vp)Seppo Tanninen, hallitusneuvos p. 0295 530 224 – Valtiontakaukseen perustuvan saamisen luovuttaminenAntti Makkonen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 530 013 – Hallituksen esitys eduskunnalle katettuja joukkolainoja koskevan lainsäädännön uudistamiseksiJaana Mikkola, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 665 – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden rajat ylittävien hybridijärjestelyjen verotuksesta annetun lain ja tuloverolain 9 ja 10 §:n muuttamisestaOpetus- ja kulttuuriministeriöPiritta Sirvio, hallitusneuvos p. 0295 330 238 – Valtioneuvoston asetus valtion rahoituksen perusteena käytettävistä lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen ja kansalaisopistojen keskimääräisistä yksikköhinnoista vuonna 2022Leo Liukkonen, hallitusneuvos p. 0295 330 388 – Virkavapauden myöntäminen opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvokselleMaa- ja metsätalousministeriöTimo Rämänen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 197 – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläinten lääkitsemisestä annetun lain muuttamisesta sekä eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain 10 §:n muuttamisestaHannu Miettinen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 478 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rehulain muuttamisestaLiikenne- ja viestintäministeriöEmmi Nykänen, neuvotteleva virkamies p. 0295 342 397 – Valtioenemmistöisen osakeyhtiön perustaminen – Liikenne- ja viestintäministeriön oikeuttaminen valtion puolesta hyväksymään Pohjolan Rautatiet Oy:n asettaminen selvitystilaanTyö- ja elinkeinoministeriöMikko Huuskonen, teollisuusneuvos p. 0295 063 732 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisestaSari Alho, neuvotteleva virkamies p. 0295 049 007 – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jalkineiden ja tekstiilituotteiden vaatimustenmukaisuudesta sekä eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisestaPetri Haapalainen, neuvotteleva virkamies p. 0295 064 922 – Ehdokkaiden nimeäminen Suomen edustajaksi ja varaedustajiksi Euroopan unionin alueiden komiteaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi ja ilmoitus muiden jäsenten toimikauden jatkumisestaJohanna Osenius, neuvotteleva virkamies p. 0295 064 937 – Suomen EU-ohjelmien kumppanuussopimuksen 2021−2027 hyväksyminenSosiaali- ja terveysministeriöArita Kaario, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 163 522 – Sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteerin viran täyttäminen
NordenBladet — Rikoksentorjuntaneuvosto, Kaupan liitto ja Aseman Lapset ry. ovat laatineet oppaan myymälävarkauksien sovitteluun. Verkossa julkaistun oppaan tarkoituksena on kannustaa kaupan alan ammattilaisia kokeilemaan sovittelua.Kaupan alalle kohdistuu monenlaisia rikoksia, joista yleisimpiä ovat asiakkaiden tekemät varkaudet ja näpistykset. Kokonaisuudessaan myymälävarkauksista on arvioitu aiheutuvan kaupan alalle noin 550 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Kustannusten lisäksi rikollisuus kuluttaa työaikaa sekä aiheuttaa työntekijöille ylimääräistä henkistä kuormitusta ja väkivallan uhkaa.Sovittelu on joustava tapa ratkaista rikoksia ja riitoja. Sovittelulla ehkäistään uusintarikollisuutta sekä parannetaan uhrin mahdollisuuksia saada vahingosta korvaus. Rikoksesta epäillylle sovittelu tarjoaa mahdollisuuden uhrin kohtaamiseen ja aitoon vastuunottoon. Parhaimmillaan sovittelu toimii rikosprosessin rinnalla tai sitä täydentäen. Vaikka sovittelua säännöllisesti käyttävien kaupan alan ammattilaisten kokemukset ovat pitkälti positiivisia, sovittelu ei vielä ole levinnyt kaupan alalle kovin laajasti.Myymälävarkaudesta sovintoon -oppaassa käydään yksityiskohtaisesti läpi, miten kaupan alan rikoksia, kuten myymälävarkauksia ja näpistyksiä, voidaan ratkoa tehokkaasti lakisääteisen rikos- ja riita-asioiden sovittelun keinoin. Lisäksi esitellään katusovittelu-menetelmä, jota sovelletaan monilla paikkakunnilla nuorten tekemien rikosten käsittelyyn. Opasta varten on haastateltu niin sovittelun asiakkaita kuin sovittelun parissa työskenteleviä ammattihenkilöjäkin. Ääneen pääsevät kauppias, kauppakeskuspäällikkö, poliisi ja sovittelunohjaaja.Opas julkaistiin tänään rikoksentorjuntaneuvoston ja Kaupan liiton järjestämässä seminaarissa, jossa aiheena oli myymälävarkauksien ennaltaehkäisy.
NordenBladet — Pohjoisimman Suomen asukkailla on tilaisuus keskustella eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen kanssa EU-asioista Utsjoella 2. marraskuuta. Avoimen keskustelutilaisuuden teemat käsittelevät erityisesti rajat ylittävää yhteistyötä sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia saamelaiskulttuuriin ja paikallisiin elinkeinoihin.Tapahtuma kuuluu valtioneuvoston ”Eurooppa olemme me” -tapahtumasarjaan. Ministerit matkaavat syksyn ja talven aikana ympäri maata kuulemassa suomalaisten toiveita EU:n kehittämisestä.Tapahtumasarja on osa Euroopan tulevaisuuskonferenssia, jonka tavoitteena on kerätä laajasti EU-maiden kansalaisten ajatuksia Euroopan tulevaisuudesta. Sekä Euroopan tulevaisuuskonferenssin että Eurooppa olemme me -tapahtumasarjan pohjoisin tapahtuma järjestetään Utsjoella.”On tärkeää, että kuulemme ajatuksia mahdollisimman kattavasti ympäri Suomen. Tämä konferenssin pohjoisin tilaisuus on tärkeä mahdollisuus tuoda esiin EU:n pohjoista ulottuvuutta. Maantieteellinen sijaintimme antaa meille suomalaisille poikkeuksellista näkökulmaa, jonka on syytä kuulua konferenssissa. Toivon, että mahdollisimman moni tarttuu itselleen luontevaksi kokemallaan tavalla tähän mahdollisuuteen jakaa ajatuksiaan”, Tuppurainen kertoo.Keskustelussa keskitytään ennen kaikkea kahteen teemaan: miten ilmastonmuutos vaikuttaa arktisen alueen asukkaiden elinkeinoon ja kulttuuriin ja miten EU:n ulkoraja ja rajat ylittävä yhteistyö näyttäytyy alueen ihmisten jokapäiväisessä arjessa.Teemoista keskustellaan arktiselta alueelta ja Ylä-Lapin alueen asukkaista koostuvan paneelin voimin. Myös paikalle saapuneen yleisön toivotaan ottavan osaa keskusteluun ja yleisöä kannustetaan esittämään kysymyksiä ja näkemyksiä keskustelun aiheisiin.Keskusteluissa esiin nousseet asiat kirjataan tulevaisuusfoorumin verkkofoorumiin, ja suomalaisministerit vievät näitä viestejä tulevaisuuskonferenssin EU-tason täysituntoihin. Jokainen voi vapaasti jakaa ajatuksiaan myös tulevaisuuskonferenssin kaikille avoimessa verkkofoorumissa. Verkkofoorumin kautta haetaan kansalaisten näkemyksiä esimerkiksi arvoista, ilmastonmuutoksesta, taloudesta, terveydestä ja koulutuksesta. Sosiaalisessa mediassa käytetään EU-tason yhteistä tunnistetta #SinunTulevaisuutesi.Utsjoen tilaisuus järjestetään tiistaina 2. marraskuuta Utsjokisuun koululla. Tilaisuus myös striimataan. Lähetystä voi seurata suorana ja tallenteena Lapin Kansa -lehden verkkosivuilla ja eurooppaolemmeme.fi -verkkosivuilla. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä valtioneuvoston kanslia ja Utsjoen kunta.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan sisäinen työryhmä ehdottaa, että sosiaali- ja terveysalan lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä kootaan valtakunnalliseen sosiaali- ja terveysalan valvontavirastoon. Perustettavan viraston tehtävät muodostuisivat Valviran nykyisistä tehtävistä kokonaisuudessaan sekä niistä aluehallintovirastojen peruspalvelut-, oikeusturva- ja luvat vastuualueiden tehtävistä, joita sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa. Kyse on asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä elinympäristön turvallisuutta varmistavista sosiaali- ja terveydenhuollon, ympäristöterveydenhuollon ja alkoholihallinnon valvontatehtävistä. Ratkaisuehdotus vastaisi parhaiten sosiaali- ja terveydenhuollon ajankohtaisiin valvonnan kehittämistarpeisiin.Työryhmä katsoo, että valvontavirasto tulisi perustaa mahdollisimman pian. Valvontaviraston perustaminen loisi pohjan valvontatehtävien kehittämistä koskevalle jatkotyölle.Työryhmä ehdottaa, että jatkossa STM:n hallinnonalan uudet lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävät pääosin keskitettäisiin perustettavaan valvontavirastoon. Työryhmä ehdottaa myös yhteistyöhön ja osaamiseen liittyvää jatkokehittämistä hallinnonalan virastojen kesken.Jos toimialan valvontavirasto toteutuu, työryhmä katsoo, että jatkotyössä voitaisiin tarkastella aluehallintovirastojen työsuojeluvalvonnan sijoittumista osaksi valtakunnallista valvontavirastoa. Työsuojeluvalvonnan sijoittuminen osaksi valtakunnallista valvontavirastoa edellyttää kuitenkin laajempaa selvitystyötä, jossa otetaan huomioon mahdollinen laajempi aluehallinnon kokonaisuudistus sekä muun toimintaympäristön muutos. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 19.10.2020 hallinnonalan sisäisen työryhmän selvittämään STM:n toimialan lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenjärjestelymahdollisuuksia. Työryhmän työ kesti syyskuun loppuun asti.
NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin ja Saksan väistyvä liittokansleri Angela Merkel keskustelivat keskiviikkona 27. lokakuuta Berliinissä. Kyseessä oli jäähyväisvierailu.Pääministeri Marinin ja liittokansleri Merkelin keskustelussa tuli esille, miten maiden kahdenväliset suhteet ovat edelleen lähentyneet hyvin tiiviiksi Merkelin kaudella liittokanslerina ja miten Suomi ja Saksa ovat tänä päivänä pitkälti samanmielisiä tärkeissä EU-politiikan sekä kansainvälisen agendan kysymyksissä.
Pääministeri Marin ja liittokansleri Merkel vaihtoivat näkemyksiä Euroopan unionin asialistan keskeisistä kysymyksistä kuten Puolan tilanteesta ja oikeusvaltion vahvistamisesta Euroopassa, pandemiaan vastaamisesta ja rokotekattavuudesta, finanssipolitiikan säännöistä sekä kilpailukyvystä.EU:n yhtenäisyyden merkitys korostui keskustelussa. Pääministeri Marin ja liittokansleri Merkel keskustelivat myös suhteista Turkkiin ja toisaalta Venäjään ja Kiinaan. Esille tuli kysymys Euroopan unionin suuremmasta strategisesta autonomiasta, toimintakyvystä sekä eurooppalaisen osaamisen ja kilpailukyvyn turvaamisesta muuttuvassa kansainvälisessä toimintaympäristössä. Tiistaina 26. lokakuuta pääministeri Marin tapasi virkaatekevän valtiovarainministerin ja varakansleri Olaf Scholzin, jonka johdolla Saksassa käydään hallitusneuvotteluja. He keskustelivat poliittisesta tilanteesta ja ajankohtaisista EU-asioista, kuten ilmasto- ja energiapolitiikasta.
Pääministeri Marin tapasi Berliinissä myös WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesusin ja osallistui Maailman terveysjärjestö WHO:n järjestämään Maailman terveyshuippukokoukseen. Pääministerin kokouksen päätösjaksossa pitämän avauspuheenvuoron aiheena oli hyvinvointitalous.
NordenBladet — Oikeusministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa kehittävät uudenlaista digitaalisen osallistumisen alustaa sekä toimintamallia lasten ja nuorten osallistumisen tueksi.Uusi, erityisesti nuorille suunnattu digitaalinen osallistumisen alusta, työnimeltään ”digiraati”, on tarkoitus avata loppuvuonna 2021 oikeusministeriön otakantaa.fi-palvelussa. Alustan idea pohjautuu Tampereen yliopiston ALL-YOUTH-tutkimushankkeessa kehitettyyn Digiraati-konseptiin, jota muun muassa oikeusministeriö ja Suomen Punainen Risti ovat pilotoineet kuluneen vuoden aikana. Pilotoinnista kertyneitä kokemuksia ja nuorilta saatua palautetta hyödynnetään uuden alustan kehitystyössä. Lasten ja nuorten osallistumisen tukemiseksi ja raatien fasilitoimiseksi on suunnitteilla myös toimintamalli, jonka avulla vahvistetaan lasten ja nuorten yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia ja lisätään vuorovaikutusta eri-ikäisten ja eri taustoista tulevien kesken. Toimintamallin vahvuutena on julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan tiivis vuoropuhelu, minkä toivotaan lisäävän nuorten yhdenvertaista osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lasten ja nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen ja toimijuuden vahvistaminen on yksi pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteista. Nyt käynnistetyn kehitystyön tarkoitus on vaiheittain uudistaa oikeusministeriön demokratiaverkkopalveluja siten, että ne tukevat nykyistä paremmin myös lasten ja nuorten yhdenvertaista osallistumista yhteiskuntaan digitaalisten palvelujen avulla. Kansallisen demokratiaohjelman ja valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman puitteissa sekä osana kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa toteutettava osallistumisalusta rakennetaan osaksi oikeusministeriön demokratiaverkkopalveluita. Kehitystyöhön osallistuvat ministeriöiden lisäksi nuorisoalan Osallisuuden osaamiskeskus, Suomen Punainen Risti, Tampereen yliopisto ja Oikeusrekisterikeskus. Uudistuksen yhteydessä luovutaan Nuortenideat.fi-palvelusta vuoden 2022 aikana. Palvelun nykyisiä käyttäjiä ohjataan otakantaa.fi-palveluun sekä muihin demokratiapalveluihin ja heitä tuetaan niiden käyttöönotossa. Asiasta tiedotetaan tarkemmin alkuvuonna 2022.Lue lisääOikeusministeriön demokratiaverkkopalvelut demokratia.fi-sivustollaKansallinen demokratiaohjelma 2025 oikeusministeriön verkkosivuillaKansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma valtioneuvoston julkaisuarkistossaValtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma valtioneuvoston julkaisuarkistossaALL-YOUTH-tutkimushankkeen verkkosivut
