NordenBladet — Esityksessä on kyse veron kiertämisen estämistä koskevan sääntelydirektiivin kansallisesta voimaansaattamisesta.Esityksen tavoitteena on puuttua tilanteisiin, joissa elinkeinoyhtymän tulo jää verottamatta käänteisen hybridiyksikön tilanteesta johtuen. Käänteisen hybridiyksikön tilanteella tarkoitetaan tilannetta, joissa yksikköä pidetään toisen valtion lakien mukaisesti verotuksessa läpivirtaavana yksikkönä ja toisen valtion lakien mukaisesti erillisenä verovelvollisena. Soveltamisedellytysten täyttyessä EU:n jäsenvaltiot verottaisivat käänteisen hybridiyksikön tuloa. Muutos toteutettaisiin laajentamalla rajoitetusti verovelvollisten yhtiömiesten verovelvollisuutta käänteisen hybridiyksikön tilanteissa. Lisäksi säädettäisiin direktiiviin perustuen eräitä vaihtoehtorahastoja koskevasta poikkeuksesta. Uudistuksen esitetään tulemaan voimaan vuoden 2022 alusta. Uudistusta sovellettaisiin ensimmäisen kerran verovuodelta 2022 toimitettavassa verotuksessa. Ehdotetun uudistuksen myötä veron kiertämisen estämistä koskeva direktiivi ja sen muutosdirektiivi on saatettu kaikilta osin voimaan Suomessa.Hallituksen esitys julkaistaan päätökset-sivulla.
NordenBladet — Euroopan alueiden komitean Suomen valtuuskunnassa vaihtuu yksi varsinainen jäsen ja kaksi varajäsentä. Valtioneuvosto on nimennyt uudet ehdokkaat komitean loppukaudeksi eli tammikuuhun 2025 asti. Valtioneuvosto on nimennyt uudeksi jäseneksi Niina Ratilaisen Turun kaupunginvaltuustosta. Uusiksi varajäseniksi on nimetty Eeva-Liisa Nieminen Tuusulan kunnanvaltuustosta ja Manu Huuhilo Kouvolan kaupunginvaltuustosta. Lopullisen päätöksen kokoonpanon muutoksista tekee Euroopan unionin neuvosto.Alueiden komitea on EU:n neuvoa-antava toimielin, joka antaa lausuntoja alueita ja kuntia koskevista uusista säädöksistä. Jäsenet ovat vaaleilla valittuja alueellisten ja paikallisten julkisyhteisöjen edustajia tai poliittisesti vastuussa vaaleilla valitulle elimelle.Suomella on alueiden komiteassa yhdeksän varsinaista ja yhdeksän varaedustajaa. Näistä kahdeksan on Manner-Suomessa ja yksi Ahvenanmaalta.Alueiden komitean toimikausi on viisi vuotta. Meneillään oleva kausi on alkanut vuonna 2020 ja päättyy tammikuussa 2025.Alueiden komitean suomalaisjäsenten ehdotettu kokoonpano jatkossaVarsinaiset jäsenetMarkku Markkula, Espoon kaupunginvaltuuston jäsen Sari Rautio, Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston jäsen Anne Karjalainen, Keravan kaupunginvaltuuston jäsen Mikkel Näkkäläjärvi, Rovaniemen kaupunginvaltuuston jäsen Mirja Vehkaperä, Oulun kaupunginvaltuuston jäsen Ilpo Heltimoinen, Lappeenrannan kaupunginvaltuuston jäsen Mikko Aaltonen,Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen Niina Ratilainen, Turun kaupunginvaltuuston jäsen (uusi)Ahvenanmaa: Bert Häggblom, maakuntapäivien jäsenVarajäsenetPauliina Haijanen, Laitilan kaupunginvaltuuston jäsen Jari Andersson, Sastamalan kaupunginvaltuuston jäsen Sanna Rissanen, Liperin kunnanvaltuuston jäsen Merja Lahtinen, Jämsän kaupunginvaltuuston jäsen Pekka Myllymäki, Mynämäen kunnanvaltuuston jäsen Patrik Karlsson, Vantaan kaupunginvaltuuston jäsen Eeva-Liisa Nieminen, Tuusulan kunnanvaltuuston jäsen (uusi) Manu Huuhilo, Kouvolan kaupunginvaltuuston jäsen (uusi)Ahvenanmaa: Annette Bergbo, maakuntapäivien jäsen
NordenBladet — Valtioneuvosto on asettanut Saamelaisten totuus- ja sovintokomission valtioneuvoston istunnossa 28. lokakuuta. Työtä Saamelaisten totuus- ja sovintokomission perustamiseksi on jatkettu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti. Asiaa on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä Suomen valtion, Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen edustajien kanssa. Komission tavoitteena on koota saamelaisten kokemukset Suomen valtion ja eri viranomaisten toimista sekä tehdä tämä tieto näkyväksi.”Toivotan menestystä Saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle sen tärkeässä työssä. Yhteinen tavoitteemme on, että komission työn seurauksena vuoropuhelu ja luottamus saamelaisten ja valtion välillä lisääntyy. Vain ymmärtämällä mitä saamelaiset ovat kokeneet, voimme aidosti löytää ratkaisuja tulevaisuuteen”, pääministeri Sanna Marin sanoo.”Tänään käynnistyy merkittävä työ saamelaisten kohtaaman syrjinnän sekä valtion sulauttamispolitiikan aiheuttamien seurauksien selvittämiseksi. Saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien tunnustaminen ja toimeenpano takkuaa Suomessa edelleen. Toivon, että tämän raskaan prosessin läpikäymisestä seuraa konkreettisia toimenpiteitä, jotka aidosti edistävät saamelaisten asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa”, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.”Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio tulee tekemään tärkeää ja samalla myös raskasta työtä. Komission työn alkaessa on jo useamman vuoden huolellinen valmistelutyö saamelaisten ja valtion välisen ymmärryksen ja luottamuksen lisäämiseksi takana. Toivomme komission työlle menestystä ja riittäviä resursseja onnistumisen turvaamiseksi”, sanoo Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff.Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio on toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton. Siihen kuuluu viisi komissaaria, joista kaksi on asetettu valtioneuvoston esityksestä, kaksi Saamelaiskäräjien esityksestä ja yksi Kolttien kyläkokouksen esityksestä.Komission jäsenet ovat: väitöskirjatutkija, oikeustieteiden kandidaatti Heikki J. Hyvärinenhallintotieteiden maisteri Irja Jefremoffarkkipiispa emeritus, teologian tohtori Kari Mäkinentyöelämäprofessori, oikeustieteen tohtori Hannele Pokkafilosofian maisteri Miina Seurujärvi Saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin päämääränä on:Tunnistaa ja arvioida saamelaisten historiallista ja nykyistä syrjintää, mukaan lukien valtion sulauttamispolitiikkaa, sekä oikeuksien loukkauksia.Selvittää, miten tämä vaikuttaa saamelaisiin ja heidän yhteisöönsä nykyisessä tilanteessa.Ehdottaa, miten voitaisiin edistää yhteyttä saamelaisten ja Suomen valtion välillä sekä saamelaisten keskuudessa.Lisätä tietoisuutta saamelaisista Suomen alkuperäiskansana. Tarkoituksena on myös, että totuus- ja sovintoprosessin tuloksena Suomen valtio kantaa vastuuta ja yhdessä Saamelaiskäräjien, Kolttien kyläkokouksen ja muiden saamelaistoimijoiden kanssa vahvistaa saamelaisten oikeuksien toteutumista Suomessa. Psykososiaalinen tuki on olennainen osa Saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin toteutumista.
Komissio laatii työstään raportin, joka sisältää myös toimenpide-ehdotuksia. Raportti luovutetaan valtioneuvostolle, Saamelaiskäräjille ja Kolttien kyläkokoukselle 30.11.2023 mennessä. Saamelaisten asema alkuperäiskansana on turvattu Suomessa perustuslaissa. Perustuslain 17 §:n 3 momentin mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.Kansainväliset esikuvatTotuus- ja sovintokomissioinstituutio juontaa juurensa 1970-luvulle. Kansainvälisesti totuuskomissioiksi tai totuus- ja sovintokomissioiksi kutsutaan prosesseja, joissa tarkastellaan historiassa tapahtuneita kollektiivisia vääryyksiä. Totuus- ja sovintokomissioita on toteutettu noin 40 maassa.
NordenBladet — Valtioneuvosto on jatkanut ravitsemisliikkeiden toimintaa rajoittavan asetuksen voimassaoloa 15.11.2021 saakka. Voimassa olevat aluekohtaiset rajoitukset ravintoloille säilyvät ennallaan.Leviämisvaiheen rajoitukset ravitsemisliikkeille ovat voimassa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Päijät-Hämeen, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Uudenmaan maakunnassa 31.10. alkaenRavitsemisliikkeiden anniskelu on sallittu klo 07-24 ja ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna klo 05-01.Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa ja ulkotiloissa käytössä on vain puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa on sisätiloissa käytössä vain 75 % asiakaspaikoista.Ravitsemisliikkeen kaikilla asiakkailla tulee sisätiloissa olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä.Vaihtoehtona ravitsemistoiminnan erityisille rajoituksille toimija voi edellyttää asiakkailtaan koronapassin käyttöä.Rajoitukset ravitsemisliikkeille muualla maassa, eli kiihtymisvaiheen ja perustason alueilla, 31.10. alkaenEi erillisiä rajoituksia asiakasmäärään tai anniskelu- ja aukioloaikoihin.Yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet ovat voimassa kaikilla alueilla.Poikkeukset rajoituksiin säilyvät ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille. Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.
NordenBladet — Hallitus esittää 28.10.2021 muutoksia yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annettuun lakiin. Kustannustukea jatketaan kohdistamalla tuki erityisesti matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yrityksille. Tuen myöntää Valtiokonttori. Hakukausi alkaisi joulukuussa 2021Tukikelpoisia olisivat myös muiden toimialojen yritykset, joihin tai jonka merkittävään asiakaskuntaan on kohdistunut julkisoikeudellinen pandemian hallintaan liittyvä rajoitus. Pelkkää viranomaisen suositusta ei pidetä rajoituksena.
Lain tavoitteena on koronapandemiasta erityisesti kärsineiden toimialojen ja rajoituksista kärsineiden yritysten toiminnan jatkuvuuden tukeminen COVID-19 -pandemian aikaansaamassa vaikeassa tilanteessa sekä konkurssiin ajautuvien yritysten määrän vähentäminen järjestämällä yrityksille lisäaikaa toiminnan ja kustannusten sopeuttamiseen COVID-19 -pandemian aiheuttaman kriisin pitkityttyä.
Esitys liittyy valtion vuoden 2021 neljänteen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lain voimassaolon jatkumisesta 31.12.2021 jälkeen annetaan erillinen hallituksen esitys.
NordenBladet — EU tarjoaa uusia aseita mikrobilääkeresistenssin vastaiseen taisteluun, ja eläinlääke- ja lääkerehumääräykset pätevät kaikissa EU-jäsenvaltioissa. Muutokset astuvat voimaan ensi vuoden tammikuun lopussa.Hallitus esittää 28.10. eduskunnalle, että eläinten lääkitsemisestä annetun lain, eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain sekä rehulain muuttamiseksi annettavilla lakiesityksillä toimeenpannaan Euroopan unionin eläinlääkkeitä ja lääkerehuja koskevat asetukset. Päivitettyjen lakien on tarkoitus tulla voimaan 28.1.2022 yhtäaikaisesti EU-asetusten soveltamisen alkaessa.Eläinlääkäreiden oikeus saada apteekkien tavoin keskeytymättömästi lääkkeitä tukkukauppiailta turvataan. Eläinlääkäreiden oikeudet luovuttaa eläinlääkkeitä pysyisivät lakimuutoksen jälkeen ennallaan, eli eläinlääkärit eivät jatkossakaan toimisi apteekkien kaltaisesti lääkkeiden vähittäismyyjinä.Tietyt kriittiset mikrobilääkkeet varataan ainoastaan ihmisille ja eläimille tarkoitettujen mikrobilääkkeiden käyttöä rajoitetaan. Lain tultua voimaan aloitetaan tiedonkeruu eläimille käytetyistä mikrobilääkkeistä. Jatkossa eläinlääkemääräykset ja lääkerehumääräykset tunnustetaan koko unionin alueella.Lääkerehun valmistuksen ja sisämarkkinakaupan ilmoitusvelvollisuutta yksinkertaistetaanRehulakia koskevan hallituksen esityksen mukaisesti lääkerehuihin liittyvät säännökset pysyvät pääsääntöisesti ennallaan. Lääkerehun valmistukseen käytetään lääkemuodoltaan esisekoitteita. Tilarehustamot sekä hyväksytyt tilasekoittajat saavat mahdollisuuden valmistaa lääkerehua tilan omille eläimille lain tultua voimaan. Lääkerehun valmistukseen ja sisämarkkinakauppaan liittyvää ilmoitusvelvollisuutta harvennetaan ja yhdenmukaistetaan, ja tiedot ilmoitetaan jatkossa vuosittain Ruokavirastolle.Lääkerehuasetuksen tavoitteena on rehu- ja elintarviketurvallisuuden varmistaminen sekä ympäristön suojelu ja mikrobilääkeresistenssin rajoittaminen. Samalla tuetaan sisämarkkinoiden tehokasta toimintaa, mahdollistetaan innovaatioita sekä yhdenmukaistetaan rehualan toimijoiden toimintaedellytyksiä.
NordenBladet — Valtioneuvosto on yleisistunnossaan 28.10.2021 nimittänyt Esa Pulkkisen puolustusministeriön kansliapäällikön virkaan ajaksi 1.1.2022-31.7.2025.Ylijohtaja Esa Ilmari Pulkkinen (s. 1957) on toiminut puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston päällikkönä vuodesta 2020. Aikaisemmin hän on toiminut samassa tehtävässä vuosina 2011-2016. Vuosina 2016-2020 Pulkkinen työskenteli Euroopan unionin sotilasesikunnan päällikkönä Brysselissä. Aikaisemmin urallaan hän on toiminut muun muassa Puolustusvoimissa apulaisosastopäällikkönä Pääesikunnassa ja Jääkäriprikaatin komentajana, sekä EU:n sotilasesikunnassa osastopäällikkönä ja kansallisena asiantuntijana. Koulutukseltaan Pulkkinen on yleisesikuntaupseeri.
Kansliapäällikkö on ministeriön korkein virkamies, joka ministerin apuna johtaa, kehittää ja valvoo ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa. Kansliapäällikkö johtaa ministeriön strategista suunnittelua, sovittaa yhteen sen toimeenpanoa, vastaa sisäisen valvonnan toimivuudesta ja osallistuu ministerin tukena laajakantoisten asioiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja valvontaan sekä johtaa hallinnonalan tulosohjausta.
NordenBladet — EU-maiden valtiovarainministerit ilmoittivat torstaina 28. lokakuuta olevansa tyytyväisiä Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman arviointiin. Suomea edusti videoneuvottelussa valtiovarainministeri Annika Saarikko.”Olen tyytyväinen Suomen saamaan positiiviseen palautteeseen. Elpymissuunnitelma osaltaan auttaa meitä tekemään suomalaista vastuullista talouspolitiikkaa, jossa kestävä taloudenpito ja vihreät investoinnit kulkevat käsi kädessä,” ministeri Saarikko sanoo.Suomi linjaa elpymis- ja palautumissuunnitelmassaan, miten käyttää EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta. Elpymissuunnitelma sisältää nykyhinnoin 2,1 miljardia euroa rahoitusta uudistuksiin ja investointeihin. Suunnitelma on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.Uudistukset ja investoinnit jakautuvat neljälle pilarille:vihreä siirtymädigitalisaatiotyöllisyys ja osaaminensosiaali- ja terveyspalvelut.Neuvosto hyväksyy suunnitelman lähipäivinäEuroopan komissio julkisti myönteisen arvion Suomen suunnitelmasta 4. lokakuuta. Valtiovarainministerit keskustelivat videoneuvottelussaan arvioinnista, mutta muodollisesti EU:n neuvosto hyväksyy suunnitelman täytäntöönpanopäätöksellä kirjallisessa menettelyssä lähipäivinä. Täytäntöönpanopäätös sisältää muun muassa välitavoitteet ja tavoitteet Suomen suunnitelmalle.Hyväksynnän jälkeen Suomi saa käyttöönsä 13 prosenttia elpymissuunnitelman EU-rahoituksesta eli 271 miljoonaa euroa nykyhinnoin. Eduskunta on hyväksynyt kolmannen lisätalousarvion, joka linjaa rahoituksen käyttöä tänä vuonna. Ensi vuoden EU-rahoitus sisältyy hallituksen talousarvioesitykseen. Ministeriöt ja muut organisaatiot viestivät vastuualueidensa rahoitushauista.
NordenBladet — Suomi on sijoittunut viidenneksi sukupuolten tasa-arvovertailussa Euroopan unionissa. Vertailussa mitattiin tasa-arvoa useilla eri osa-alueilla kuten työmarkkinoilla, terveydenhuollossa ja vallankäytössä.Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE julkaisi kuudennen sukupuolten tasa-arvoa mittaavan indeksin 28. lokakuuta 2021. Indeksillä mitataan tasa-arvoa kuudella eri osa-alueella: valta, tieto, työ, terveys, raha ja aika. Lisäksi raportissa on mukana erityinen teema, joka tänä vuonna on terveys, erityisesti koronan terveysvaikutukset, mielenterveys sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys. Suurin osa nyt julkaistun indeksin tiedoista on vuodelta 2019, vallan alueella käytetään suurimmaksi osaksi keskiarvoja vuosilta 2018–2020.Kokonaisvertailussa nousu on voimakkainta vallan alueella ja taloudellisessa päätöksenteossaIndeksin kokonaisluku EU:ssa on nyt tasan 68, kun täydellistä tasa-arvoa kuvaava luku on 100. Nousua edellisestä mittauksesta on 0,6 pistettä ja 4,9 pistettä vuodesta 2010. Raportissa kiinnitetäänkin huomiota kehityksen hitauteen. Nykyisellä nopeudella tasa-arvon saavuttamisen arvioidaan kestävän lähes kolme sukupolvea. Koronpandemia ja sen kielteiset tasa-arvovaikutukset uhkaavat hidastaa vauhtia.Korkeimmat pisteet EU:n yhteispisteissä ovat terveyden alueella (87,8) ja matalimmat vallan (55,0) ja tiedon (62,7) alueilla. Näistä taloudellisessa päätöksenteossa ja koulutuksen segregaatiossa pisteet ovat kaikkein matalimmat (48,8/54,1). Sukupuolen mukainen segregaatio on merkittävä ongelma EU:ssa sekä työmarkkinoilla että koulutuksessa. Koulutuksen osalta pisteet ovat pysyneet lähes samoina viime vuosina, varsinkin segregaation osalta.Eniten pisteet ovat nousseet vallankäytössä, edellisestä mittauksesta nousua on 1,9 pistettä ja vuodesta 2010 reilu 13 pistettä. Nousu vallan alueella vastaa lähes kahta kolmasosaa koko indeksin pisteiden noususta vuodesta 2010. Erityisen paljon tilanne on parantunut taloudellisessa päätöksenteossa.Suomi EU:n keskiarvon yläpuolellaSuomen kokonaisteet ovat 75,3 ollen reilu seitsemän pistettä yli EU:n keskiarvon. Nousua viime vuodesta on 0,6 pistettä. Vuodesta 2010 indeksiluku on noussut 2,2 pisteellä. Suomi kuuluu EIGEn luokituksessa ryhmään, jossa kansallinen pistemäärä on korkeampi kuin EU:n keskiarvo, mutta pisteet ovat nousseet EU:n keskiarvoa hitaammin.
Suurinta nousu myös Suomessa on vallan alueella, jonka tulos on nyt 74,3. Eroa edelliseen mittaukseen on 2,4 pistettä. Nousua on sekä poliittisessa että taloudellisessa päätöksenteossa. Lyhyellä aikavälillä suurin nousu on ollut poliittisessa päätöksenteossa (6,5), pitkällä aikavälillä taloudellisessa (8,3). Nousua on tuonut naisten osuuden kasvu eduskuntavaaleissa 2019 sekä hallituksessa.Muilta osin muutokset ovat Suomen osalta olleet pieniä. Suomen korkeimmat pisteet ovat terveyden alueella 89,5 pistettä. Kärjessä vähän muutoksia – Alankomaat nousi kolmanneksiKolmen kärjen muodostavat Ruotsi, Tanska ja Alankomaat. Ranska on neljännellä sijalla ja Suomi viidennellä. Alankomaat ajoi Ranskan ja Suomen ohi kolmanneksi ja samalla pudotti nämä yhden sijan. Yhdeksän maata on yli 70 pisteen. Näistä ainoastaan Ruotsi sai yli 80 pistettä. Alankomaiden ja Ranskan pisteet ovat nousseet viime vuosina erityisesti päätöksenteon alueella, Ranskassa melkein 30 pistettä vuodesta 2010. Tähän keskeisenä syynä ovat Ranskassa sekä poliittisessa että taloudellisessa päätöksenteossa käytössä olevat kiintiöt. Alankomaiden pisteet nousivat viime vuodesta erityisesti taloudellisessa päätöksenteossa. Terveydentilassa ja terveyskäyttäytymisessä selkeitä eroja sukupuolten välilläTänä vuonna erityisteemana on terveys. Kokonaistuloksissa naiset raportoivat keskimäärin huonommasta terveydentilasta kuin miehet, mielenterveys mukaan lukien kaikissa ikäryhmissä. Naisista 66 % ja miehistä 71 % kertoo terveydentilansa olevan hyvä tai erittäin hyvä. Naiset myös raportoivat alhaisemmasta psyykkisestä hyvinvoinnista riippumatta perheen kokoonpanosta, iästä, tuloista, syntymämaasta tai vammaisuudesta.Terveyttä edistävässä käyttäytymisessä, kuten terveellisessä syömisessä ja liikunnassa, on pysyviä sukupuolten välisiä eroja; miehet esimerkiksi tupakoivat ja käyttävät enemmän alkoholia kuin naiset. Toisaalta miehet saavuttavat naisia useammin viikoittaisen liikuntatavoitteen. Käyttäytymismallit näkyvät jo nuoruudessa, ja miesten ja naisten välinen kuilu laajenee iän myötä. Koronapandemia heikentänyt terveydenhuoltopalvelujen saatavuuttaMonet väestöryhmät, kuten yksinhuoltajat, iäkkäät ihmiset, maahanmuuttajat ja vammaiset, ja näissä ryhmissä erityisesti naiset, ovat suuremmassa riskissä jäädä syrjään terveydenhuollon palveluiden piiristä. Terveyspalveluiden saatavuutta voivat estää esimerkiksi kustannukset ja syrjinnän kokemukset. Suuret kustannukset ovat pääsyn esteenä etenkin 65-vuotiailla ja sitä vanhemman väestön parissa.Koronapandemia on entisestään lisännyt terveydenhuoltopalvelujen saatavuuden esteitä EU:ssa joko lääketieteellisten toimenpiteiden lykkäämisen tai tartunnan pelon vuoksi. Noin viidennekseltä on pandemian aikana jäänyt väliin hoito tai lääkärintarkastus. Miehillä suurempi riski sairastua vakavaan koronatautiin – naiset altistuvat taudille useamminMiehillä on suurempi riski sairastua vakavaan tautiin ja heillä on suurempi riski kuolla tautiin. Naiset puolestaan altistuvat useammin koronatartunnalle ja työikäisten naisten koronatartunnat ovat yleisempiä verrattuna työikäisiin miehiin, mikä on liitetty naisten tekemään hoivatyöhön ja erityisesti työskentelyyn terveydenhuollossa.Erityisesti hoitoalalla työskentelevillä on havaittu koronan vakavia vaikutuksia myös mielenterveyteen.
NordenBladet — Sisäministeriö on asettanut hankkeen, jossa tehdään esiselvitys ulkomaalaislain muutostarpeista ja uudistuksen toteuttamistavasta.Esiselvityksessä on tarkoitus arvioida ulkomaalaislain nykyisen sisällön ja rakenteen toimivuus ja tunnistaa keskeiset kehittämistarpeet, jotka johtuvat oikeuskäytännön ja toimintaympäristön muutoksesta. Toimintaympäristöön on vaikuttanut erityisesti teknologian kehitys, kuten digitaalisen asioinnin ja biometristen tunnisteiden käyttöönotto.Esiselvityksen pohjalta hankkeessa laaditaan suunnitelma kokonaisuudistuksesta. Suunnitelmassa annetaan ehdotus ulkomaalaislain tulevasta rakenteesta ja uudistuksen toteuttamistavasta sekä arvioidaan työn henkilöstötarpeet ja aikataulu.Varsinainen uudistustyö aloitettaisiin erillisessä hankkeessa seuraavalla hallituskaudella. Kokonaisuudistusta koskeva kirjaus on tarkoitus sisällyttää seuraavaan hallitusohjelmaan. Hankkeessa kootaan näkemyksiä ulkomaalaislain käytettävyydestäEsiselvitys valmistellaan sisäministeriön maahanmuutto-osastolla. Pohjana hyödynnetään vertailevaa tutkimustietoa EU-maiden ulkomaalaislainsäädännön rakenteesta. Tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan työssä hyödynnetään myös ulkopuolisia selvityksiä sekä valtioneuvoston yhteistä selvitys- ja tutkimustoimintaa (VN TEAS). Esiselvityksessä kuullaan lakia soveltavia viranomaisia sekä muita asiantuntijoita ja sidosryhmiä erityisesti lain käytettävyydestä ja toimivuudesta. Samanaikaisesti ministeriössä on vireillä hanke, jonka tehtävänä on määritellä pitkän aikavälin tavoitteet Suomen kokonaisvaltaiselle maahanmuuttopolitiikalle. Esiselvityshankkeelle asetetaan poikkihallinnollinen seurantaryhmä. Siihen kutsutaan jäsenet ulkoministeriöstä, oikeusministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, Maahanmuuttovirastosta, tuomioistuinlaitoksesta, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta sekä tutkijayhteisöstä. Hankkeen toimikausi päättyy 31.3.2023.Muutokset ovat tehneet laista vaikeasti hahmotettavanUlkomaalaislaissa säädetään muun muassa maahantulon ja maassa oleskelun edellytyksistä, matkustusasiakirjoista, kansainvälisestä suojelusta ja oikeusturvasta. Joistakin lupatyypeistä on nykyisin omat lakinsa, mutta ulkomaalaislaissa määritellään myös näiden lupien yleiset edellytykset.Nykyinen ulkomaalaislaki tuli voimaan vuonna 2004. Laajassa laissa on noin 300 pykälää, joissa on yli 1 000 säännöstä. Voimaantulonsa jälkeen lakia on muutettu kaikkiaan noin 90 kertaa. Ulkomaalaislain säännöksillä on myös saatettu voimaan yli 20 EU-direktiiviä. Lukuisten muutosten johdosta lain rakenne on kärsinyt, ja laista on tullut vaikeasti hahmotettava. Ulkomaalaislaki on maahanmuuttopolitiikan väline, jonka avulla voidaan tukea kokonaisvaltaisen, johdonmukaisen ja selkeän maahanmuuttopolitiikan tavoitteita. Hallitus päätti toukokuun 2021 kehysriihessä, että ulkomaalaislain kokonaisuudistuksesta valmistellaan esiselvitys.
