NordenBladet — Sosiaaliturvakomitea käsitteli viimeisen kerran komitean kannanottoja sosiaaliturvan uudistamiseksi.Kannanotot valmistuvat viimeistelyn jälkeen joulukuussa 2021. Komitea sopi myös, että jaostot aloittavat jatkotyöskentelyn kannanottojen luonnoksen pohjalta.
Komitean raportit sosiaaliturvan ongelmakokonaisuuksista ovat valmistuneet. Raportteihin on koottu komitean määrittelemät sosiaaliturvan keskeiset ongelmakokonaisuudet ja niiden kuvaukset. Lisäksi yksi raportti käsittelee sosiaaliturvan valintoja ja perusperiaatteita. Raportit sosiaaliturvan ongelmakokonaisuuksista julkaistaan lopullisessa muodossaan tammikuussa 2022. ”Sosiaaliturvakomitean jaostot ovat tehneet merkittävän työn kootessaan raportit komitean linjausten mukaisesti. Tällaista kokonaiskatsausta suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän ongelmiin ei ole aiemmin nähty”, toteaa sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja Pasi Moisio. Sosiaaliturvakomitean työtä tukee viisi jaostoa: työllisyyden ja osaamisen jaosto, työ- ja toimintakykyjaosto, asumisen jaosto, hallintojaosto ja tutkimus- ja arviointijaosto. Sosiaaliturvakomitean jaostotTyöelämän ja työmarkkinoiden muutoksetSosiaaliturvakomitealle tuotetaan tilastollista tietoa hyödyntävä katsaus viimeisen 20-30 vuoden aikana työelämässä ja työmarkkinoilla tapahtuneista muutoksista. Katsauksessa ennakoidaan myös sitä, kuinka muutokset jatkuvat 2020-luvulla. 
”Raportin keskiössä ovat muutokset, joilla on yhteys sosiaaliturvaan. Sen näkökulmina ovat muun muassa kestävyys, tehokkuus, reiluus ja tasa-arvoisuus. Raportissa käsitellään työllisyyttä ja työttömyyttä, ammatti- ja koulutusrakennetta, työurien ja -suhteiden vakautta ja epävakautta, työ- ja toimintakykyä ja työhyvinvointia. Käsittelyyn otetaan myös esimerkiksi heikot signaalit työelämän polarisaatiosta, nuorten miesten työllisyysasteen madaltuminen, alakohtaiset ja yrittäjien erityishaasteet, maahanmuuttajien työllisyys, harmaa työ sekä palvelut”, kertoo katsauksen kokoamista johtava tutkimusprofessori Tuomo Alasoini.
Työ- ja asumisperusteinen sosiaaliturva ja kansainvälinen liikkuvuus Komitealle esiteltiin työ- ja asumisperusteisen sosiaaliturvan ja kansainvälisen liikkuvuuden keskeisiä kysymyksiä. Aiheesta kootaan myöhemmin kirjallinen muistio.”Viime vuosisadalla muuttoliike suuntautui Suomesta pois paremman elämän toivossa. Nyt muuttoliikettä tapahtuu sekä täältä muualle että muualta tänne – eivätkä kaikki jää pysyvästi. Sosiaaliturvaa on muokattu huomioimaan kasvava liikkuvuus. EU-lainsäädäntö sovittaa laajasti yhteen maiden välillä liikkuvien henkilöiden oikeuksia. Suomen asumisperusteista sosiaaliturvaa on uudistettu siten, että maahanmuuttajan oikeus sosiaaliturvaan alkaa nopeammin ja vastaavasti maasta pois muutettaessa oikeus lakkaa nopeammin.Eurooppalaisessa vertailussa Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on kattava. Suomessa suurempi osa sosiaaliturvaa on asumisperusteista ja verorahoitteista, muualla Euroopassa useammin vakuutusmaksu- ja työperusteista. Suomen sosiaaliturvan haasteita globaalissa digitaalisessa maailmassa ovat muun muassa: miten turvataan sosiaaliturvan rahoituksen kestävyys, miten seurataan ihmisten oleskelua Suomessa ja miten Suomeen tulevat integroituvat työmarkkinoille – ja ottavatko työmarkkinat heidät vastaan”, toteaa tutkimus- ja arviointijaoston puheenjohtaja Essi Rentola.
Omaishoidon tuki ja perhehoitoSosiaaliturvakomitealle esiteltiin omaishoidon tukea ja perhehoitoa sekä niihin liittyviä sosiaaliturvakysymyksiä käsittelevä muistio. Omaishoidon tukea ja perhehoitoa käsitellään muistiossa sekä hoidettavien että hoitajien näkökulmasta. Työskentely sosiaaliturvakomitean jaostoissa jatkuu muistion pohjalta.
”Sekä omaishoidon tuessa että perhehoidossa on kyse hoitoa tarvitsevan oikeudesta saada tarvitsemansa palvelu. Hoidon tarjoaja tekee kunnan kanssa toimeksiantosopimuksen, ja saa kunnalta palkkion tarvittavan hoidon ja hoivan turvaamiseksi. Se, että hoidon antajan kohdalla kyse ei ole työsuhteesta kuntaan tai hoidettavaan, vaikuttaa eri etuuksissa osin erilaisin tavoin. Esimerkiksi työttömyysturvassa omaishoidon tuki ja perhehoitajuus vaikuttavat monin tavoin yhtäläisesti muiden toimeksiantosuhteiden kanssa. Keskeinen ero on se, että muista toimeksiantosuhteista poiketen omaishoitajana tai perhehoitajana toimiminen voi olla hyväksyttävä syy olla pois työmarkkinoilta”, kertoo työllisyyden ja osaamisen jaoston puheenjohtaja Marjaana Maisonlahti.
Nuoret ja osaamisen kehittäminenKomitealle esiteltiin muistio, jonka aiheena on nuoret ja osaamisen kehittäminen. Aiheen käsittely jatkuu sekä vaihtoehtoisten sosiaaliturvan järjestämistapojen että nykyjärjestelmän kehittämisen puitteissa.  
”Nuorten kouluttautuminen on avaintekijä sekä nuorille itselleen että yhteiskunnalle. Toisaalta nuorten näkökulmasta erilaiset järjestelmien sisälle asetetut kannustimet voivat toimia järjestelmän yleistavoitteita vastaan. Nuoret saattavat kokea järjestelmän monimutkaisena ja vaikeaselkoisena. Erityisesti marginaalissa olevilla nuorilla on haasteita hakea etuuksia, joihin heillä on oikeus”, toteaa työllisyyden ja osaamisen jaoston varapuheenjohtaja Tiina Polo.Rahoitus ja etuusmenotKomitealle tuotettu muistio sosiaaliturvan rahoituksesta ja etuusmenoista valmistui ja se on tämän tiedotteen liitteenä.
Sosiaaliturvakomitea kokoontui maanantaina 29.11.2021.Kokousmateriaali: KokouskutsuLiite 1 Komitean 11.10. pidetyn kokouksen pöytäkirjan luonnosLiite 2 Muistio: Omaishoito ja perhehoitoLiite 3 Muistio: Nuoret ja osaamisen kehittäminenLiite 4 Raporttiluonnos: Sosiaaliturvan monimutkaisuusLiite 5 Raporttiluonnos: Ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittaminenLiite 6 Raporttiluonnos: Viimesijainen turva, perusturva ja asuminenLiite 7 Raporttiluonnos: Palvelujen ja etuuksien yhteensovittaminenLiite 8 Raporttiluonnos: Sosiaaliturvan valinnat ja perusperiaatteetLiite 9 Puheenjohtajiston luonnos kannanotoistaLiite 10 Muistio: Rahoitus ja etuusmenotLiite 11 Kokouksen diaesitysKomitean työsuunnitelma kevät 2022: Tammikuun kokous 31.1.
Toimeenpano ja digitalisaatio, Tiedonhallinta ja tietosuoja, Kannanottoluonnoksen hyväksyminenHelmikuun työkokous 14.2.
Vaihtoehtoiset järjestämistavatMaaliskuun kokous 21.3.
Työelämän murros, Elonkehä-tietokooste, Muut sovittavat asiatHuhtikuun työkokous 25.4.Toukokuun kokous 23.5.Kesäkuun kokous

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin syyskuussa nimitetty uusi pääjohtaja, jordanialainen Sima Sami Bahous, vierailee Suomessa 8.–9. joulukuuta.Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari keskustelee tapaamisessaan 8. joulukuuta Suomen ja UN Womenin kiinteästä suhteesta ja monista yhteistyön muodoista naisten ja tyttöjen globaalin aseman parantamiseksi. Suomi käy alivaltiosihteeri Elina Kalkun johdolla samana päivänä keskustelut tasa-arvotyön globaalista toimintakentästä ja tilasta, järjestön painopisteistä ja tulevasta toiminnasta.”Erityisesti Suomen ja muiden Pohjoismaiden tuella UN Womenin merkitys on koko ajan kasvanut ja selkiytynyt, samalla kun tasa-arvotyötä haastetaan maailmalla ehkä enemmän kuin koskaan. Pidän tärkeänä, että käymme keskusteluja siitä, kuinka UN Women aikoo näihin haasteisiin seuraavina vuosina vastata”, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Skinnari sanoo.Pääjohtaja Bahous tapaa lisäksi ulkoministeri Pekka Haaviston ja vierailee myös eduskunnassa tavaten ulkoasiainvaliokunnan jäseniä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt lausunnolle luonnoksen hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea uudistusta koskevan lainsäädännön täydentämiseksi 1.12.2021. Esityksen lausuntoaika päättyy 20.1.2022.Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistusta koskevaa lainsäädäntöä. Tavoitteena on tarkentaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen lainsäädäntöä niiltä osin, joissa on havaittu täsmentämistarpeita uudistuksen toimeenpanossa.Esityksessä ehdotetaan määräaikaisesti säädettäväksi oikeudesta luovuttaa potilastietoja hoidon edellyttämässä laajuudessa Uudenmaan maakunnassa potilasta hoitavalle taholle, jos potilas ei ole kieltänyt tietojen luovuttamista. Pysyvä lainsäädäntö potilastietojen luovutukseen tullaan esittämään sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintasäädösten kokonaisuudistuksen yhteydessä. Uudistukseen liittyvä hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi syyskuussa 2022.Väliaikaisen toimielimen tiedonsaantioikeutta ehdotetaan muutettavaksi siten, että väliaikaisella toimielimellä olisi oikeus saada sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietoja silloin, kun tiedot olisivat välttämättömiä asiakkaan hoidon ja palvelujen jatkuvuuden sekä hoitoon ja palveluun liittyvien yksilökohtaisiin sopimuksiin liittyvine velvoitteiden täyttämiseksi.Kuntien hyvinvointialueille tuottamien tukipalvelujen yhtiöittämiselle ehdotetaan yhden vuoden siirtymäaikaa, jos kunta on tuottanut kyseisiä palveluja sosiaali- ja terveydenhuoltoon ennen vuotta 2023. Hyvinvointialue voisi myös siirtymäaikana ostaa palveluja kunnilta kilpailuttamatta, jos hankinta alittaa EU-kynnysarvot.Lisäksi ehdotetaan täsmennettäväksi ympäristöterveydenhuollon tehtävien järjestämisvastuun sopimuksenvaraista siirtoa, sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-toimintaa, asiakirjojen siirtoa, valtionavustuksien takaisinperintää, neuvottelukuntien toimikautta sekä ensihoitokeskuksien lääkärihelikopteritoimintaa koskevia velvoitteita.Lakien on määrä tulla voimaan siten, että osa muutoksista tulee voimaan mahdollisimman pian lain vahvistamisen jälkeen ja osa muutoksista tulisi voimaan vuoden 2023 alusta lukien.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suositus vahvistettiin 1. joulukuuta 2021. Suosituksessa kootaan ja selkeytetään valtionhallinnon organisaatiomuotojen valintaa koskevia periaatteita, ja se on laadittu virkamiesvalmistelun tueksi. Lisäksi siinä annetaan suosituksia ja ohjeita valtion virastojen ja laitosten rakennetta ja toiminnan järjestämistä koskien.Suositus on laadittu tilanteisiin, joissa harkitaan uuden organisaation perustamista tai uuden tehtävän organisointia, nykyisen organisaation toimivuutta tai uudelleenorganisointia tai muita olennaisia muutoksia organisaation toimintaperiaatteisiin. Suosituksen on tarkoitus tukea virkamiesvalmistelua ratkaisuvaihtoehtojen vertailussa. Nyt annettu suositus muodostaa kokonaisuuden aiemmin annettujen suositusten kanssa. Näitä suosituksia ovat Valtionhallinnon toimintojen uudelleenjärjestämisessä noudatettavat periaatteet harkittaessa toiminnan yhtiöittämistä ja Valtionhallinnon organisaatiomuodon valinta, ulkopuoliset rahastot, itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset ja säätiöt. Kun valtion tehtävien uudelleenjärjestelyä harkitaan, on ministeriöillä ja virastoilla mahdollisuus konsultoida myös valtiovarainministeriön valtionhallinnon kehittämisosastoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeriö on myöntänyt yhteensä 17,82 miljoonaa euroa kansainvälisille kansalaisjärjestöille (INGO) vuosille 2022–2024. Tukea saa 11 kehittyvissä maissa toimivaa kansainvälistä ihmisoikeusjärjestöä, joiden työ keskittyy neljään eri teemaan: rankaisemattomuuden torjuminen; ihmisoikeuspuolustajien tukeminen; syrjinnän vastainen työ sekä taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien edistäminen; sekä liiketoiminta ja ihmisoikeudet.Kansainvälisille kansalaisjärjestöille myönnettävällä rahoituksella edistetään Suomen ihmisoikeusperustaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kehityspolitiikan tavoitteita. ”Kansalaisyhteiskunnalla on keskeinen rooli ihmisoikeuksien edistämisessä eri puolilla maailmaa. Tukemalla ihmisoikeusjärjestöjen työtä voimme saavuttaa haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien edustajat ja tuoda heidän äänensä kuuluville, myös YK:n ihmisoikeusneuvostossa, jonka jäsenenä Suomi toimii 2022–2024. Tulosten saavuttaminen edellyttää sekä yhteistä vaikuttamista että rahoitusta”, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari toteaa. Haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden oikeuksien edistäminen on Suomelle tärkeää. Kumppanuuksissa painottuvat naisten ja tyttöjen, ihmisoikeuspuolustajien, vammaisten henkilöiden, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen sekä alkuperäiskansojen oikeudet. Myös yritystoiminnan merkityksen nousu ihmisoikeuksien toteutumisessa heijastuu järjestöjen työssä. 
 
”Suomi edistää vastuullista liiketoimintaa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. On tärkeää, että yritykset kunnioittavat ihmisoikeuksia omassa toiminnassaan ja liikesuhteissaan. Suomen tukemilla järjestöillä on keskeinen rooli niin yritysten yhteistyökumppanina, ihmisoikeuspuolustajien tukijoina kuin yritysten ihmisoikeusvaikutusten esille nostamisessa”, Skinnari sanoo.Valtionavustusta saavat seuraavat järjestöt:International Center for Transitional Justice (ICTJ), 1 000 000 euroa. ICTJ on siirtymäoikeuteen keskittyvä järjestö, joka puuttuu erilaisista konflikteista ja sortokausista toipuvien valtioiden ihmisoikeusloukkausten perintöön. ICTJ:n työ luo perustaa rauhanomaisille, oikeudenmukaisille ja inklusiivisille yhteiskunnille.
 
International Commission of Jurists (ICJ), 1 941 600 euroa. ICJ vaikuttaa ihmisoikeusnormiston kehittämiseen kansainvälisellä tasolla ja ihmisoikeusvelvoitteiden toimeenpanemiseen kohdemaissa. Suomen tukema hanke edistää oikeusvaltiokehitystä Kolumbiassa, Myanmarissa, Nepalissa, Tadzhikistanissa, Tunisiassa ja Zimbabwessa.International Service for Human Rights (ISHR), 1 720 371 euroa. ISHR on kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö, joka vaikuttaa kansainvälisillä ihmisoikeusfoorumeilla ihmisoikeuspuolustajien aseman parantamiseksi. ISHR vahvistaa myös kehittyvien maiden ihmisoikeuspuolustajien osaamista ihmisoikeusnormistosta.Front Line Defenders, 1 500 000 euroa. Front Line Defenders vahvistaa ihmisoikeuspuolustajien asemaa ja suojelua. Suomen tukemassa hankkeessa kiinnitetään huomiota muun muassa ihmisoikeuspuolustajien surmien lisääntymiseen, naisihmisoikeuspuolustajiin kohdistuvaan häirintään, digitaalisiin hyökkäyksiin sekä uhkiin, jotka kohdistuvat yrityksiin liittyvissä kysymyksissä työskenteleviin ihmisoikeuspuolustajiin.Organisation Mondiale Contre la Torture (OMCT), 1 300 000 euroa. OMCT tekee yli 200 jäsenjärjestönsä kanssa kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun vastaista työtä sekä tukee ihmisoikeuspuolustajia.Access Now, 1 755 415 euroa. Access Now puolustaa käyttäjien digitaalisia oikeuksia. Suomen tukema hanke edistää ihmisoikeuspuolustajien voimaantumista yhdistämällä digitaalisen turvallisuuden kehittämisen, materiaalisen tuen sekä vaikuttamisen ja oikeudellisen työn.International Disability Alliance (IDA), 2 145 000 euroa. IDA edustaa yli tuhatta vammaisten henkilöiden oikeuksia ajavaa järjestöä. Suomen tukeman hankkeen tavoitteena on edistää vammaisten henkilöiden taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia Mosambikissa, Angolassa ja Sambiassa.Minority Rights Group (MRG), 2 124 770 euroa. MRG toimii haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien oikeuksien turvaamiseksi eri puolilla maailmaa. Suomen tukemassa hankkeessa tartutaan syrjintään, joka estää etnisten, uskonnollisten tai kielellisten vähemmistöjen taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien tasavertaisen toteutumisen.ILGA World: The International Lesbian, Gay, Bisexual, Trans and Intersex Association (ILGA), 1 800 000 euroa. ILGA on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajava kattojärjestö, jolla on verkosto yli 100 maassa. Suomen tukema hanke keskittyy ehkäisemään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden syrjäytymistä opetuksesta, työllisyydestä, asumisesta ja terveyspalveluista.Business and Human Rights Resource Centre (BHRRC), 949 914 euroa. BHRRC on yrityksiin ja ihmisoikeuksiin erikoistunut järjestö. Suomen tukema hanke edistää ihmisoikeustoimintaa uusiutuvan energian yrityksissä ja kaivosyhtiöissä, jotka toimittavat materiaaleja uusiutuvan energian teknologialle. Hankkeen kohdemaita ovat Kenia, Etelä-Afrikka ja Mosambik. International Alert, 1 582 326 euroa. International Alert on rauhanrakentamiseen keskittyvä järjestö. Suomen tukemassa hankkeessa keskitytään parantamaan liike-elämän ja ihmisoikeuksien toimintaympäristöä konfliktien ratkaisemiseksi Keniassa, Etiopiassa ja Ugandassa. UM.fi: Tuki kansainvälisille kansalaisjärjestöille

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ryhmä kosovolaisia poliittisia päättäjiä vierailee Helsingissä ulkoministeriön ja CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundationin kutsusta 1.–3. joulukuuta 2021. Ryhmä tapaa vierailunsa aikana suomalaisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita.Delegaatio tapaa myös eduskunnan puhemies Anu Vehviläisen, Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen sekä Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvistin.Vierailu on osa ulkoministeriön ja CMI:n yhteisaloitetta, jolla tuetaan EU:n erityisedustaja Miroslav Lajčákin Belgrad-Pristina-dialogityötä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru kutsui syksyllä 2021 asiantuntijoita pyöreään pöytään keskustelemaan reuma- ja muiden tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisystä ja hoidosta. Pyöreän pöydän keskusteluissa on nyt valmistunut ehdotus näiden sairauksien hoidon vaikuttavuuden parantamiseksi.Asiantuntijat luovuttivat ehdotuksensa ministerille viime viikolla. ”Hallitusohjelmaan tavoitteeksi on kirjattu kansansairauksien ehkäisyn ja hoidon parantaminen. Reuma- ja muut tule-sairaudet ovat suuri kansantaloudellinen ja -terveydellinen haaste yhteiskunnalle. On arvioitu, että niiden vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat Suomelle jopa 3–4 miljardia euroa. Näiden sairauksien vaikuttavalla hoidolla on suuri merkitys yhteiskunnalle ja ihmisten hyvinvoinnille ja toimintakyvylle”, toteaa ministeri Krista Kiuru.Ministerin koollekutsuma ryhmä tunnisti neljä päätavoitetta reuma- ja muiden tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidon vaikuttavuuden parantamiseksi. Ammattilaisten riittävän mitoituksen ja osaamisen varmistaminen Oireiden tunnistaminen ja hoitopolkujen sujuvuuden parantaminen Valmentavan omahoidon ohjauksen vahvistaminen Hoidon saatavuuden, laadun, yhdenvertaisuuden ja yhdenmukaisuuden edistäminen.Lisäksi ryhmä teki ehdotukset toimenpiteistä, joilla nämä tavoitteet voidaan saavuttaa. ”Toimenpide-ehdotukset kumpuavat asiantuntijaryhmän eri alojen jäsenten käytännön työssä esiin nousseista tarpeista. Ehdotukset ovat konkreettisia ja realistisia. Ensiarvoisen tärkeää on terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen ja resurssoinnin varmistaminen, koska ne ovat edellytykset kaikkien päätavoitteidemme saavuttamiseksi ja kokonaisvaltaisen hoidon laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi”, toteaa ryhmän puheenjohtajana toiminut Satu Gustafsson Suomen Reumaliitosta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut yhdessä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa suosituksia akateemisesta yhteistyöstä kiinalaisten kumppaneiden kanssa. Suositukset auttavat tunnistamaan yhteistyön keskeisiä haasteita ja Kiinan toimintaympäristön piirteitä. Suositukset parantavat mahdollisuuksia noudattaa suomalaiselle koulutukselle ja tutkimukselle tärkeitä periaatteita.Suomalaisilla korkeakouluilla ja tutkimuslaitoksilla on ollut pitkä ja aktiivinen historia akateemisista kumppanuuksista kiinalaisten kanssa. Kiinan globaali merkitys vahvistunee entisestään ja maailmanlaajuisten ongelmien ratkaiseminen vaatii yhteistyötä, joten kumppanuudelle on vahvat perusteet. Samaan aikaan on tunnistettava kumppaneiden erilaiset järjestelmät, ideologiset tavoitteet ja arvot.Suomalaisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten toiminta perustuu akateemiseen vapauteen ja institutionaaliseen autonomiaan. Tavoitteena on, että suomalaiset voivat tehdä jatkossakin yhteistyötä kiinalaisten kanssa näistä lähtökohdista ja omista intresseistään käsin. Erityisesti toimintatapasuosituksissa kiinnitetään huomiota akateemisen vapauden ja hyvien tieteellisten käytäntöjen kunnioittamiseen, turvallisuusnäkökulmiin sekä kilpailukyvyn ylläpitämiseen.Toimintatapasuosituksia akateemiseen yhteistyöhön Kiinan kanssa

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marinin koronatestin tulos on negatiivinen.Pääministeri työskentelee toistaiseksi etänä virka-asunnostaan Kesärannasta käsin flunssaoireiden takia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan vuoteen 2035 mennessä on mahdollista, ja suomalaiset toimijat ovat tähän myös vahvasti sitoutuneet. Päästötavoitteiden saavuttaminen on riippuvainen suurista investoinneista ja infrastruktuurin tulee uusiutua nopeasti. Samalla on varmistettava hiilinielujen vahvistuminen ja kustannusten jakautuminen oikeudenmukaisesti. Tuoreen selvityksen mukaan kasvihuonekaasupäästöjen lisävähennystarve olisi lähes 13 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuonna 2035 nykykehitykseen verrattuna.Hiilineutraali Suomi 2035 – ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset (HIISI) -hanke palvelee tutkimus- ja selvitystarpeita ajallisesti rinnan laadittavien kansallisen ilmasto- ja energiastrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) valmisteluissa.Hanke on tuottanut arviot, kuinka Suomi voisi saavuttaa kestävästi kansalliset ja Euroopan unionin ilmasto- ja energiatavoitteet vuosina 2030, 2035, 2040 ja 2050. Hanketta koordinoi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja tutkimuspartnereita olivat Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen ympäristökeskus (Syke), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Pellervon taloustutkimus (PTT).Hankkeessa laadittujen arvioiden mukaan kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää noin 10 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (Mt CO2-ekv.) vuoteen 2030 mennessä ja noin 13 Mt CO2-ekv. 2035 mennessä nykykehitykseen verrattuna hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. HIISI-hankkeessa laadittujen laskelmien mukaan vuonna 2035 kasvihuonekaasupäästöt laskisivat tällöin 21 Mt CO2-ekv. tasolle, joka vastaa maankäytön nettonielujen suuruutta. Päästöjä tulee vähentää kaikilla sektoreilla, mutta erityisiä haasteita arvioitiin olevan päästökauppaan kuulumattomien päästöjen vähentämisessä vuoteen 2030 mennessä Euroopan komission heinäkuussa julkaisemien uusien ehdotuksen mukaisesti. Maankäytössä ja maataloudessa on mahdollista toteuttaa kustannusvaikuttavia päästövähennyksiä, mutta ne edellyttävät merkittäviä lisätoimia ja -kannustimia.Oikeudenmukaisuus ja ympäristövaikutukset huomioitava toimien suunnittelussaKokonaisuudessaan päästötavoitteiden saavuttaminen edellyttää johdonmukaista ja oikeudenmukaista ilmasto- ja energiapolitiikkaa tukemaan vaadittavia investointeja talouden eri sektoreilla ja tarvittavaa koko yhteiskunnan rakenteellista muutosta.Päästövähennystoimiin liittyy erilaisia ympäristövaikutuksia, jotka tulee ottaa huomioon politiikan täytäntöönpanossa ja vaikutusten seurannassa. Kotitalouksien kulutuksessa politiikkatoimien lisäkustannukset painottuvat ennen kaikkea asumisen ja liikenteen palvelujen kulutukseen, joita voitaisiin kompensoida verotuksen painopistettä muuttamalla.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi