NordenBladet — Sosiaaliturvakomitea käsitteli viimeisen kerran komitean kannanottoja sosiaaliturvan uudistamiseksi.Kannanotot valmistuvat viimeistelyn jälkeen joulukuussa 2021. Komitea sopi myös, että jaostot aloittavat jatkotyöskentelyn kannanottojen luonnoksen pohjalta.
Komitean raportit sosiaaliturvan ongelmakokonaisuuksista ovat valmistuneet. Raportteihin on koottu komitean määrittelemät sosiaaliturvan keskeiset ongelmakokonaisuudet ja niiden kuvaukset. Lisäksi yksi raportti käsittelee sosiaaliturvan valintoja ja perusperiaatteita. Raportit sosiaaliturvan ongelmakokonaisuuksista julkaistaan lopullisessa muodossaan tammikuussa 2022. ”Sosiaaliturvakomitean jaostot ovat tehneet merkittävän työn kootessaan raportit komitean linjausten mukaisesti. Tällaista kokonaiskatsausta suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän ongelmiin ei ole aiemmin nähty”, toteaa sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja Pasi Moisio. Sosiaaliturvakomitean työtä tukee viisi jaostoa: työllisyyden ja osaamisen jaosto, työ- ja toimintakykyjaosto, asumisen jaosto, hallintojaosto ja tutkimus- ja arviointijaosto. Sosiaaliturvakomitean jaostotTyöelämän ja työmarkkinoiden muutoksetSosiaaliturvakomitealle tuotetaan tilastollista tietoa hyödyntävä katsaus viimeisen 20-30 vuoden aikana työelämässä ja työmarkkinoilla tapahtuneista muutoksista. Katsauksessa ennakoidaan myös sitä, kuinka muutokset jatkuvat 2020-luvulla. 
”Raportin keskiössä ovat muutokset, joilla on yhteys sosiaaliturvaan. Sen näkökulmina ovat muun muassa kestävyys, tehokkuus, reiluus ja tasa-arvoisuus. Raportissa käsitellään työllisyyttä ja työttömyyttä, ammatti- ja koulutusrakennetta, työurien ja -suhteiden vakautta ja epävakautta, työ- ja toimintakykyä ja työhyvinvointia. Käsittelyyn otetaan myös esimerkiksi heikot signaalit työelämän polarisaatiosta, nuorten miesten työllisyysasteen madaltuminen, alakohtaiset ja yrittäjien erityishaasteet, maahanmuuttajien työllisyys, harmaa työ sekä palvelut”, kertoo katsauksen kokoamista johtava tutkimusprofessori Tuomo Alasoini.
Työ- ja asumisperusteinen sosiaaliturva ja kansainvälinen liikkuvuus Komitealle esiteltiin työ- ja asumisperusteisen sosiaaliturvan ja kansainvälisen liikkuvuuden keskeisiä kysymyksiä. Aiheesta kootaan myöhemmin kirjallinen muistio.”Viime vuosisadalla muuttoliike suuntautui Suomesta pois paremman elämän toivossa. Nyt muuttoliikettä tapahtuu sekä täältä muualle että muualta tänne – eivätkä kaikki jää pysyvästi. Sosiaaliturvaa on muokattu huomioimaan kasvava liikkuvuus. EU-lainsäädäntö sovittaa laajasti yhteen maiden välillä liikkuvien henkilöiden oikeuksia. Suomen asumisperusteista sosiaaliturvaa on uudistettu siten, että maahanmuuttajan oikeus sosiaaliturvaan alkaa nopeammin ja vastaavasti maasta pois muutettaessa oikeus lakkaa nopeammin.Eurooppalaisessa vertailussa Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on kattava. Suomessa suurempi osa sosiaaliturvaa on asumisperusteista ja verorahoitteista, muualla Euroopassa useammin vakuutusmaksu- ja työperusteista. Suomen sosiaaliturvan haasteita globaalissa digitaalisessa maailmassa ovat muun muassa: miten turvataan sosiaaliturvan rahoituksen kestävyys, miten seurataan ihmisten oleskelua Suomessa ja miten Suomeen tulevat integroituvat työmarkkinoille – ja ottavatko työmarkkinat heidät vastaan”, toteaa tutkimus- ja arviointijaoston puheenjohtaja Essi Rentola.
Omaishoidon tuki ja perhehoitoSosiaaliturvakomitealle esiteltiin omaishoidon tukea ja perhehoitoa sekä niihin liittyviä sosiaaliturvakysymyksiä käsittelevä muistio. Omaishoidon tukea ja perhehoitoa käsitellään muistiossa sekä hoidettavien että hoitajien näkökulmasta. Työskentely sosiaaliturvakomitean jaostoissa jatkuu muistion pohjalta.
”Sekä omaishoidon tuessa että perhehoidossa on kyse hoitoa tarvitsevan oikeudesta saada tarvitsemansa palvelu. Hoidon tarjoaja tekee kunnan kanssa toimeksiantosopimuksen, ja saa kunnalta palkkion tarvittavan hoidon ja hoivan turvaamiseksi. Se, että hoidon antajan kohdalla kyse ei ole työsuhteesta kuntaan tai hoidettavaan, vaikuttaa eri etuuksissa osin erilaisin tavoin. Esimerkiksi työttömyysturvassa omaishoidon tuki ja perhehoitajuus vaikuttavat monin tavoin yhtäläisesti muiden toimeksiantosuhteiden kanssa. Keskeinen ero on se, että muista toimeksiantosuhteista poiketen omaishoitajana tai perhehoitajana toimiminen voi olla hyväksyttävä syy olla pois työmarkkinoilta”, kertoo työllisyyden ja osaamisen jaoston puheenjohtaja Marjaana Maisonlahti.
Nuoret ja osaamisen kehittäminenKomitealle esiteltiin muistio, jonka aiheena on nuoret ja osaamisen kehittäminen. Aiheen käsittely jatkuu sekä vaihtoehtoisten sosiaaliturvan järjestämistapojen että nykyjärjestelmän kehittämisen puitteissa.  
”Nuorten kouluttautuminen on avaintekijä sekä nuorille itselleen että yhteiskunnalle. Toisaalta nuorten näkökulmasta erilaiset järjestelmien sisälle asetetut kannustimet voivat toimia järjestelmän yleistavoitteita vastaan. Nuoret saattavat kokea järjestelmän monimutkaisena ja vaikeaselkoisena. Erityisesti marginaalissa olevilla nuorilla on haasteita hakea etuuksia, joihin heillä on oikeus”, toteaa työllisyyden ja osaamisen jaoston varapuheenjohtaja Tiina Polo.Rahoitus ja etuusmenotKomitealle tuotettu muistio sosiaaliturvan rahoituksesta ja etuusmenoista valmistui ja se on tämän tiedotteen liitteenä.
Sosiaaliturvakomitea kokoontui maanantaina 29.11.2021.Kokousmateriaali: KokouskutsuLiite 1 Komitean 11.10. pidetyn kokouksen pöytäkirjan luonnosLiite 2 Muistio: Omaishoito ja perhehoitoLiite 3 Muistio: Nuoret ja osaamisen kehittäminenLiite 4 Raporttiluonnos: Sosiaaliturvan monimutkaisuusLiite 5 Raporttiluonnos: Ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittaminenLiite 6 Raporttiluonnos: Viimesijainen turva, perusturva ja asuminenLiite 7 Raporttiluonnos: Palvelujen ja etuuksien yhteensovittaminenLiite 8 Raporttiluonnos: Sosiaaliturvan valinnat ja perusperiaatteetLiite 9 Puheenjohtajiston luonnos kannanotoistaLiite 10 Muistio: Rahoitus ja etuusmenotLiite 11 Kokouksen diaesitysKomitean työsuunnitelma kevät 2022: Tammikuun kokous 31.1.
Toimeenpano ja digitalisaatio, Tiedonhallinta ja tietosuoja, Kannanottoluonnoksen hyväksyminenHelmikuun työkokous 14.2.
Vaihtoehtoiset järjestämistavatMaaliskuun kokous 21.3.
Työelämän murros, Elonkehä-tietokooste, Muut sovittavat asiatHuhtikuun työkokous 25.4.Toukokuun kokous 23.5.Kesäkuun kokous

Lähde: Valtioneuvosto.fi