NordenBladet — Internetvapausjärjestö Freedom Online Coalition (FOC) juhlistaa 10-vuotistaivaltaan Suomen puheenjohtajuuskauden päätteeksi. Ulkoministeri Pekka Haavisto isännöi 3. joulukuuta pidettävässä virtuaalisessa ministerikokouksessa 34 jäsenvaltion ulkoministereitä. Kokouksessa julkaistaan FOC-maiden julistus avoimen ja saavutettavan internetin ja ihmisoikeusperustaisen digitalisaation puolesta.Freedom Online Coalition edistää ihmisoikeuksien toteutumista internetissä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tarve tälle työlle on kasvanut, kun internetin käyttäjien määrä on kasvanut huimasti. Erot internetiin pääsyssä ovat kuitenkin huomattavia ja lieveilmiöt, kuten vihapuhe, sensuuri ja kansalaisten yksityisyyttä rajoittava valvonta lisääntyvät. Myös vastakkainasettelu demokraattisten ja autoritaaristen hallintojen ja toimintatapojen välillä vaikuttaa ihmisoikeuksien toteutumiseen internetissä. Suomen puheenjohtajuusvuoden 2021 aikana järjestö on painottanut avoimen, saavutettavan ja inklusiivisen internetin merkitystä keinona edistää kestävää kehitystä ja vahvistaa demokratiaa ympäri maailmaa, erityisesti Afrikassa.”Ihmisoikeuksien toteutuminen tietoverkoissa on tärkeä osa sananvapautta, osallistumisoikeuksia ja yksityisyydensuojaa. Internetin tulisi olla kaikkien saavutettavissa, taustaan ja sukupuoleen katsomatta. Freedom Online Coalitionin kaltaisten toimijoiden rooli näiden arvojen puolestapuhujana on 2020-luvulla merkittävämpi kuin koskaan ennen”, ulkoministeri Haavisto toteaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus totesi neuvotteluissaan 30.11., että useilla alueilla tarvitaan uusia rajoituksia ja lisätoimia heikentyneen epidemiatilanteen takia. Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt tänään alueille ohjauskirjeen epidemiatilanteen muutoksen edellyttämistä toimenpiteistä.Alueilla ja paikallisissa tilanteissa on syytä ryhtyä kohdennettuihin tehostettuihin toimenpiteisiin tartuntojen leviämisen estämiseksi.STM suosittelee, että epidemian leviämisalueilla kiristetään maskisuositusta sekä otetaan käyttöön etätyösuositus ja korkean riskin tilaisuuksien rajoitukset. Lisäksi STM suosittelee, että leviämisalueet ottavat käyttöön tarvittavia rajoituksia myös ns. kohtalaisen riskin tilaisuuksissa, tiloissa ja toiminnoissa. THL:n tekemässä esimerkinomaisessa riskinarviotaulukossa kohtalaisen riskin tilanteita ovat esimerkiksi ulkona järjestettävät massakonsertit ja urheilutapahtumat, joissa ei ole määriteltyjä istumapaikkoja, messut, yli kymmenen ihmisen kuorot sekä joukkueurheilu ja ryhmäliikunta sisätiloissa.Koronapassilla voisi vapautua tilaisuuksia ja tiloja koskevista rajoituksista. Ministeriön suositukset eivät ole oikeudellisesti sitovia, vaan viranomaiset päättävät asiasta itsenäisesti. Päätökset on tehtävä niin, että ne kohdistuvat ensisijaisesti aikuisiin ja vaikuttavat mahdollisimman vähän haitallisesti lapsiin. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) ministerineuvoston kokoukseen Tukholmassa 1.–2. joulukuuta. Vuoden 2021 Etyjin puheenjohtajamaa on Ruotsi. Kokouksessa käsitellään muun muassa Etyjin alueen konflikteja sekä Afganistanin tilannetta ja sen laajempia turvallisuusvaikutuksia.Etyj on Euroopan turvallisuuden kannalta keskeinen foorumi ja sen toiminta jakautuu kolmeen ulottuvuuteen, jotka noudattelevat jo Helsingissä vuonna 1975 sovittujen Etykin korien rakennetta: poliittis-sotilaallinen ulottuvuus, talous- ja ympäristöulottuvuus sekä inhimillinen ulottuvuus. Etyjin alueen konfliktien ratkaisuyritykset ovat merkittävä osa järjestön toimintaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle (YTHS) valtionavustusta muun muassa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia ja mielenterveyttä edistäviin ja vahvistaviin sekä mielenterveyden häiriöitä ehkäiseviin toimenpiteisiin. Tarkoituksena on tukea korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia ja vastata paremmin heidän avun ja tuen tarpeisiinsa koronavirusepidemian aikana.Valtionavustusta myönnetään myös YTHS:n nykyisten mielenterveyspalvelujen täydentämiseen sekä yksinäisyystyön käynnistämiseen. Koronaepidemian seurauksena opiskelijoiden psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt ja jaksaminen sekä mielenterveys ovat heikentyneet. Tämä on näkynyt korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollossa mielenterveyspalvelujen kysynnän selvänä kasvuna. Poikkeukselliset ajat ovat nostaneet entistä selvemmin esiin tarpeen etenkin mielenterveyden etäpalveluille ja matalan kynnyksen tuelle.Valtion vuoden 2020 talousarviossa myönnettiin 5 miljoonan euron määräraha, jota saa käyttää Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen liittyviin toimenpiteisiin. Avustusta voidaan käyttää myös lisäkustannuksiin, joita on syntynyt lakisääteisen toiminnan ja palvelutuotannon tapojen välttämättömästä kehittämisestä vastaamaan paremmin opiskelijoiden koronaepidemian aikaisiin avun ja tuen tarpeisiin.Nyt myönnetyn valtionavustuksen määrä on noin 4,2 miljoonaa euroa. Avustus on käytettävissä 1.10.2021–31.12.2022 syntyviin kustannuksiin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uusi verkko-opas neuvoo, miten ruokapalvelua kehitetään vastuulliseksi, laadukkaaksi ja vastaamaan sille asetettuja vaatimuksia. Lisäksi opas tuo esille, miten ruokapalvelut ja niissä tarjottu ruoka edistävät kuntastrategian ja kestävyys- ja ravitsemustavoitteiden toteutumista. Opas on suunnattu päättäjille ja julkisten ruokapalveluiden järjestäjille, hankinnasta vastaaville ja kehittäjille.Opas sisältää käytännön esimerkkejä, malliasiakirjoja ja tarkistuslistoja, joita toimijat voivat hyödyntää ruokapalvelun nykytilan kuvauksesta ja tarjouspyynnöstä lähtien valitun palvelun laadun seurantaan. Ruokapalvelukohteet voivat olla omaa toimintaa, in-house-toimintaa tai kilpailutettuja ostopalveluita eri toimintaympäristöissä. Vastuullisten ruokapalveluiden hankintaopas on laatuaan ensimmäinen. Se toteuttaa kansallisen julkisten hankintojen strategian tavoitetta kestävistä ja vastuullisista ruokapalvelu- ja elintarvikehankinnoista. Julkisten ruokapalvelun vastuullinen järjestäminen parantaa Suomen huoltovarmuutta ja edistää omavaraisuustavoitteen saavuttamista.  Julkaisun ovat tuottaneet maa- ja metsätalousministeriö sekä EkoCentria yhteistyössä oppaan laatineen asiantuntijaryhmän kanssa. Työpajoihin ja keskusteluihin osallistui suuri joukko alan asiantuntijoita. Vastuullisten ruokapalveluiden hankintaopas 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriön koordinoimaan kuntapolitiikan tulevaisuustyöhön on osallistunut tiiviisti useita kuntajohtajia. Haastattelimme heistä kahta, Ylivieskan kaupunginjohtajaa Maria Sorvistoa sekä Joensuun kaupunginjohtajaa Kari Karjalaista ja kysyimme, minkälaisena he ovat kokeneet työhön osallistumisen.Millaista kuntapolitiikkatyö on mielestäsi ollut?Maria Sorvisto:”Kuntapolitiikkatyö on ollut erittäin mielenkiintoista. On ollut hienoa kuulla eri asiantuntijoiden ja erikokoisten kuntien näkemyksiä. Toisaalta kyseessä on todella laaja kokonaisuus, joka vaikuttaa meidän kaikkien kansalaisten arkeen. Kuntien asiat herättävät myös paljon tunteita, vaikka taustatyötä tehdään asiantuntijalähtöisesti. Tämä osoittaa sen, että kunta ei ole vain hallinnollinen yksikkö, vaan se on aina myös ihmisten koti, johon liittyy paljon vahvoja näkemyksiä ja se on osa itse kunkin identiteettiä jollain tavalla. Tästä syystä monesti ratkaisujen löytäminen onkin niin haastavaa, ei voida katsoa asioita vain eurojen näkökulmasta.”Kari Karjalainen: ”Erittäin mielenkiintoista ja antoisaa, mutta myös haastavaa ja monimutkaista. Kuntien laaja kirjo sekä muun muassa talouden, asukasluvun, elinkeinopoliittisen kehitykseen tai maantieteellisen sijainnin vaikutukset tekevät kokonaisuudesta erittäin pirstaleista. Oman roolini olen kokenut lähinnä kokemusasiantuntijaksi.”Mitkä ovat olleet keskeisimmät oivallukseksi ja mitä olet oppinut itse kuntapolitiikan tulevaisuustyössä?Maria Sorvisto:”Asia ei ole millään muotoa yksinkertainen, ulottuvuuksia on monia, täytyy ottaa huomioon kuntien tehtävät, toimintakyky, kehitys, talous… Olen oppinut, että kunnat ovat jo nyt hyvin erilaisissa tilanteissa, vaikka säädöspohja on kaikille sama. Järjestelmä ei välttämättä toimi kovin pitkään tällä tavalla. Toisaalta on haastavaa löytää riittävää yksimielisyyttä siitäkin, mitä olisi hyvä tehdä tai säätää toisella tavalla. Yksi huomio on myös, että kunnan menestystekijät eivät ole riippuvaisia pelkästään kunnan koosta tai sijainnista, ei siitäkään, kasvaako väkiluku.”Kari Karjalainen:”Ensimmäinen oivallus on se, ettei kuntapolitiikkaan kokonaisuutena ole pitkään aikaan keskitytty. Tilanteeseen on pikemminkin ajauduttu rakentamalla hyvinvointiyhteiskuntaamme sodan jälkeisinä vuosikymmeninä täydentäen aina palvelukirjoa entisten rakenteiden päälle, jotka ovat ajat sitten vanhentuneet toimintaympäristön sekä kansalaisten tarpeiden muuttuessa. Viimeiset vuodet on keskitytty pelkästään sote-uudistukseen, jolloin kuntapolitiikka on jäänyt entistäkin vähemmälle huomiolle.””Toinen oivallus on se, että on mahdotonta löytää yksiselitteisiä ratkaisuja koko kuntakenttää koskevaksi. On pakko lähteä hakemaan erilaisia kuntaryhmiä koskevia ratkaisuvaihtoehtoja, jotka voivat muuttua lyhyelläkin aikavälillä toimintaympäristön tai asukasluvun muuttuessa. Kuntaliitokset, kuntien välinen yhteistyö tai kuntien erilaistumisen hyväksyminen sisältävät kaikki omat vahvuutensa ja heikkoutensa eivätkä yksin ratkaise tulevaisuuden haasteita.
Kuntapolitiikan tulevaisuustyössä olen oppinut eniten nöyryyttä tulevaisuuden kuntakentän haasteiden edessä, mutta myös saanut voimia siitä, että ratkaisuja on todellakin olemassa.”Millaista kuntapolitiikan pitäisi olla tulevaisuudessa? Mitä erityisesti odotat otettavan huomioon kuntapolitiikan valmistelussa?Maria Sorvisto:”Omat ajatukseni tulevaisuuden kuntapolitiikasta on se, että olisi annettava enemmän vastuuta ja sitä kautta myös valtaa kunnille ja alueille ratkaista, mikä toimii ja mikä ei toimi. Sääntelyä olisi purettava edelleen ja olisi rohkaistava erilaisia kokeiluja. Ymmärrän, että rahoitusjärjestelmän näkökulmasta kokeilukulttuuri ja toteutusten variaatio ei ole helppo juttu, mutta kuntien tilanteiden eriytyessä ei ”yhden koon sukkahousut” sovi enää välttämättä kaikille.”Kari Karjalainen:”Kuntapolitiikan arvo on tunnustettava ja siihen on panostettava todella paljon tulevina vuosina. Kunnille on löydettävä oma arvostettu rooli valtiovallan ja hyvinvointialueiden rinnalla kansalaisten ja elinkeinoelämän sekä muun muassa elinympäristömme parhaaksi tähtäävissä tehtäväkokonaisuuksissa.””Kuntapolitiikan jatkovalmistelussa ja täytäntöönpanossa on otettava käyttöön ennakkoluuloton kokeilukulttuuri, jolla haetaan hyviä käytänteitä ja poisopitaan lukuisista vanhentuneista menetelmistä sekä ohjausjärjestelmistä.”Kuntien tulevaisuustyö on loppusuoralla. Vaihtoehtoiset toimenpidekokonaisuudet poliittista päätöksentekoa varten on hahmoteltu ja kirjoitustyö käy kuumimmillaan. Tulokset esitellään helmikuussa 2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaTimo Lankinen, alivaltiosihteeri p. 0295 160 300
– Valtioneuvoston kanslian neuvottelevan virkamiehen viran täyttäminenArno Liukko, hallitusneuvos p. 0295 160 175
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuksista (Kari)Taina Kulmala, neuvotteleva virkamies p. 0295 160 184
– Eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta – Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa antamasta selonteosta (EK 37/2021 vp; VNS 3/2020 vp)Piia Nyström, hallitussihteeri p. 0295 161 096
– Valtioneuvoston ruotsin kielen lautakunnan asettaminen 3.1.2022 alkavaksi kolmivuotiskaudeksiUlkoministeriöPekka Puustinen, alivaltiosihteeri p. 0295 350 228
– Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista ja konsulipalveluiden järjestämisestä ulkoasiainhallinnossa annetun tasavallan presidentin asetuksen 1 §:n ja liitteen muuttamisesta.Anna Salovaara, lähetystöneuvos p. 0295 350 018
– Suomen osallistuminen EU:n sotilaallisen kriisinhallinnan koulutusoperaatioon (EUTM Mozambique) MosambikissaKatja Kalamäki, lähetystöneuvos p. 0295 351 518
– Eduskunnan kirjelmä Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomuksesta 2020 EK 34/2021 vp – K 7/2021 vpJohanna Ala-Nikkola, kaupallinen neuvos p. 0295 351 122
– Valtioneuvoston asetus sijoitusten vastavuoroisesta edistämisestä ja suojaamisesta Kroatian kanssa tehdyn sopimuksen irtisanomisesta tehdystä sopimuksestaJohanna Lahti, lainsäädäntöneuvos p. 0295 351 709
– Myönnetään valtuudet tehdä Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahaston (UNICEF) toimiston asemasta kirjeenvaihdolla sopimus Suomen tasavallan hallituksen ja UNICEFin välillä.OikeusministeriöKati Pärnänen, johtava asiantuntija, yksikönpäällikkö p. 0295 150 288
– Vanhusasiavaltuutetun viran täyttäminenKatariina Jahkola, hallitusneuvos, yksikönpäällikkö p. 0295 150246
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosasioita koskevaa eurooppalaista tutkintamääräystä koskevan direktiivin täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisestaAnna Kiiskinen, neuvotteleva virkamies p. 0295 150 134
– Valtioneuvoston periaatepäätös kansalliskielistrategiastaPuolustusministeriöPetri Laurila, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 140 437
– Puolustusministeriön osastoesiupseerin viran täyttäminenValtiovarainministeriöJari Salokoski, hallitusneuvos p. 0295 530 437Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi tuloverolain 44 §:n muuttamisesta (HE 210/2021 vp; EV 176/2021 vp)Merja Sandell, hallitusneuvos p. 0295 530 191
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi tupakkaverosta annetun lain muuttamisesta (HE 143/2021 vp; EV 166/2021 vp)Anu Ranta, lainsäädäntöneuvos p. 0295 530 510
– Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n joukkorahoitusasetusta täydentäväksi lainsäädännöksiJouko Hämäläinen, hallitusneuvos p. 0295 530 486
– Valtion virkamiesten matkakustannusten korvausten tarkistamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen hyväksyminen ja alistaminenHarri Joiniemi, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 105
– Suomen tasavallan ja Iranin islamilaisen tasavallan välillä tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminenPauliina Pekonen, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 081
– Valtioneuvoston periaatepäätös valtion toimitilastrategiaksi
– Valtioneuvoston periaatepäätös valtion kiinteistöstrategiaksi 2030Peppiina Huhtala, hallitussihteeri p. 0295 530 129
– Valtioneuvoston asetus valtion kiinteistövarallisuuden hankinnasta, vuokraamisesta, hallinnasta ja hoitamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta
– Valtioneuvoston periaatepäätös etätyön käyttöä koskevan suosituksen antamisestaOpetus- ja kulttuuriministeriöRami Sampalahti, hallitusneuvos p. 0295 330 190
– Opetus- ja kulttuuriministeriön hallitussihteerin määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminenMaa- ja metsätalousministeriöPirjo Tomperi, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 234
– a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä sekä siihen liittyviksi laeiksi (HE 101/2021 vp; EV 162/2021 vp) b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvä lausumaLiikenne- ja viestintäministeriöSabina Lindström, osastopäällikkö, ylijohtaja p. 0295 342 576
– RadiolupahakemusKatja Peltola, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 031
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain 26 b §:n muuttamisesta (HE 196/2021 vp; EV 171/2021 vp)Työ- ja elinkeinoministeriöKrista Turunen, hallitussihteeri p. 0295 047 178Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi työaikalain muuttamisesta (HE 161/2021 vp; EV 158/2021 vp)
– Työ- ja elinkeinoministeriön neljän virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiNadine Hellberg-Lindqvist, johtava asiantuntija p. 0295 047 023
– Tilintarkastuslautakunnan asettaminen toimikaudeksi 1.1.2022 – 31.12.2024Samuli Miettinen, johtava asiantuntija p. 0295 047 364
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotusluonnoksesta komission asetukseksi tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun asetuksen (EU) N:o 651/2014 muuttamisesta (valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen muuttaminen)Inkeri Lilleberg, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 092
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi energian alkuperätakuista (HE 87/2021 vp; EV 161/2021 vp)Mirjami Tanner, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 167
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ydinvastuulain ja ydinvastuulain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta (HE 117/2021 vp; EV 164/2021 vp)
– Vahingonkorvausvastuusta ydinvoiman alalla Pariisissa 29 päivänä heinäkuuta 1960 tehtyä yleissopimusta muuttavan, Pariisissa 12 päivänä helmikuuta 2004 tehdyn pöytäkirjan ratifioiminen sekä vahingonkorvausvastuusta ydinvoiman alalla Pariisissa 29 päivänä heinäkuuta 1960 tehtyä yleissopimusta täydentävää, Brysselissä 31 päivänä tammikuuta 1963 tehtyä lisäyleissopimusta muuttavan, Pariisissa 12 päivänä helmikuuta 2004 tehdyn pöytäkirjan ratifioiminenSosiaali- ja terveysministeriöTuula Helander, johtaja p. 0295 163 480
– Valtion erityistehtäväyhtiön perustaminenEva Ojala, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 201
– Valtioneuvoston asetus covid-19-tartunnan toteamiseksi tehtävän tutkimuksen korvaustaksasta annetun asetuksen 2 §:n muuttamisestaEva Aalto, hallitussihteeri p. 0295 163 125
– Valtioneuvoston asetus sotainvalidien puolisoiden ja leskien sekä sotaleskien kuntoutuksesta vuonna 2022
– Valtioneuvoston asetus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille vuonna 2022 maksettavasta rintama-avustuksestaAnnika Juurikko, hallitussihteeri p. 0295 163 242
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi sairausvakuutuslain 8 luvun 5 a §:n ja 12 luvun 6 §:n muuttamisesta (HE 152/2021 vp; EV 160/2021 vp)Laura Terho, lakimies p. 0295 163 550
– Valtioneuvoston asetus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:n muuttamisestaTom Strandström, erityisasiantuntija p. 0295 163 430
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleiseurooppalaisen yksilöllisen eläketuotteen tarjoamista ja jakelua koskevan Euroopan unionin asetuksen täydentämisestä sekä Finanssivalvonnasta annetun lain ja vakuutusyhtiölain muuttamisesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Itä-Suomen yliopiston koordinoiman tutkimuksen mukaan vaarallisuuden ja väkivaltariskin arviointi kaipaa yhtenäistämistä niin käytettyjen käsitteiden kuin käytäntöjen suhteen. Riskiarviointien tulokset yksilötasolla sisältävät paljon epävarmuustekijöitä. Väkivaltariskin arviota olisi tämän vuoksi perusteltua käyttää rikosoikeudellisesta näkökulmasta korkeintaan täydentävänä osana vapauttamis- tai seuraamusharkintaa.Tutkimuksessa selvitettiin vaarallisuuden, väkivaltariskin ja uhkan arvioimiseen käytettäviä menetelmiä, ja miten tällaisia arvioita voitaisiin parhaiten hyödyntää. Arviointeja tehdään nykyisin esimerkiksi rangaistusta tuomittaessa, vankia vapautettaessa ja poliisissa epäiltäessä rikoksen uhkaa. Lisäksi selvitettiin, millaista painoarvoa Helsingin hovioikeus antaa väkivaltariskiarviolle harkitessaan elinkautisvangin ehdonalaista vapauttamista sekä miten vuoden 2019 lainmuutos seksuaali- tai väkivaltarikoksen uusineiden vankien uusimisriskin arvioinnista ja valvontaan asettamisesta ehdonalaisen vapauden ajaksi on toteutunut.Menetelmät arvioivat huonosti elinkautisvankien väkivaltarikosten uusimistaTutkimuksen mukaan elinkautisvangeille nykymuotoisena tehdyn väkivaltariskin arvioinnin osuvuus rikoksen uusimisen ennustajana on sattumanvarainen. Riskin arviointi vaatii kuitenkin tuloksiin nähden suuren työpanoksen. Väkivaltariskin arviointi sijoittuu vankeuden loppuvaiheeseen, minkä vuoksi arviointia ei voida tehokkaasti hyödyntää vankeusaikana.Väkivaltariskin merkitys elinkautisvankien ehdonalaiseen vapauteen päästämisen harkinnassa tulisi nostaa rikoslain tasolle, jotta lainsäädäntö tältä osin olisi nykyistä selkeämpi. Keskeisimpänä tekijänä harkinnassa tulisi kuitenkin olla täytäntöönpantavana olevien rikosten moitittavuus, vahingollisuus ja vaarallisuus. Tutkimustulosten perusteella käytössä olevat väkivaltariskin arviointimenetelmät arvioivat huonosti vapautuneiden elinkautisvankien väkivaltarikosten uusimista. Toteutuneet uusimisluvut jäävät merkittävästi arvioituja alhaisemmiksi. Väkivaltariskin arvio olisi perustellumpaa laatia jo tuomion täytäntöönpanon alkuvaiheessa ja liittää se osaksi rangaistusajan suunnitelmaa, jotta kohonneita riskejä olisi mahdollista laskea vankeuden aikana moniammatillisesti. Ehdonalaista vapautta harkittaessa riittäisi tällöin vain erityisten ja yksilöllisten merkittäviksi arvioitujen riskikriteerien tarkastelu.Vuonna 2019 voimaan tullut lakiuudistus ei ole toteutunut odotetustiVäkivalta- ja seksuaalirikoksiin syyllistyneitä koskevia säännöksiä korkeasta uusimisriskistä ja valvontaan asettamisesta on sovellettu vähäisesti. Väkivaltariskin arvioinnissa tuli järjestelmää valmisteltaessa käyttää samoja menetelmiä kuin elinkautisvangeilla, mutta tämä ei ole toteutunut. Arvioinnin laajuus ja sen vaatima työpanos on jäänyt käytännössä vain murto-osaan elinkautisvangeille tehtävästä väkivaltariskin arvioinnista. Kaiken kaikkiaan vuoden 2019 uudistuksen kohderyhmä jää nykymuodossaan epäselväksi, järjestelmän kattavuus on heikko ja suoritetut toimenpiteet ovat tarkoitettua kevyempiä.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimuksen ovat laatineet Matti Tolvanen, Alice Keski-Valkama, Tarja Koskela, Jussi Pajuoja, Mika Rautanen, Jari Tiihonen, Sasu Tyni, Miisa Törölä ja Emilia Eskelinen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n energianeuvosto järjestetään 2.12.2021 Brysselissä. Suomea kokouksessa edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilän valtiosihteeri Jukka Ihanus. Kokouksen pääteemoina ovat 55-valmiuspaketin energia-aloitteet uusiutuvasta energiasta ja energiatehokkuudesta sekä energian hintojen nousu Euroopassa.Kokouspäivän aluksi energiaministerit käyvät periaatekeskustelun Euroopan komission heinäkuussa antamasta 55-valmiuspaketista ja erityisesti sen lainsäädäntöehdotuksista energiatehokkuusdirektiivin (EED) ja uusiutuvan energian direktiivin (REDII) muuttamiseksi. Lisäksi komissio esittelee ministereille 55-valmiuspakettia koskevan edistymisraportin. Uusiutuvan energian direktiivin osalta keskustelussa pureudutaan siihen, mistä asioista direktiivissä tulisi säätää ja kuinka paljon jäsenvaltioille tulisi jättää joustoa. Energiatehokkuusdirektiivin osalta jäsenvaltioiden puheenvuoroissa keskitytään siihen, missä määrin komission ehdottamat toimet ovat tasapainossa kiristyvien tavoitteiden ja kansalliset erityispiirteet huomioivan joustavuuden välillä.Suomi katsoo, että tavoitteiden kiristäminen voidaan hyväksyä siltä osin, kun ne tosiasiallisesti vievät unionia kohti 55 prosentin päästövähennystavoitetta. Kummankin esityksen osalta huolena nähdään sääntelyn yksityiskohtaistuminen. Liian jäykän sääntelyn sijaan tarvitaan ennustettavaa ja mahdollistavaa säädäntää, jonka myötä yrityksillä on mahdollisuus tehdä päästövähennysten kannalta välttämättömät investoinnit.Suomi pitää tärkeänä, että 55-valmiuspaketista käytävien neuvottelujen lopputuloksena saavutetaan vuodelle 2030 asetettu vähintään 55 prosentin ilmastotavoite, joka voidaan myös ylittää. Energianeuvoston toisessa keskusteluasiakohdassa ministerit käyvät näkemystenvaihdon nousseista energiahinnoista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä. Keskustelun taustalla on 15.11. julkaistu energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) sähkömarkkinoiden toimintaa koskeva alustava raportti, joka pohjautuu komission 13.10. julkaisemassa energiahintoja koskevassa tiedonannossa annettuun toimeksiantoon. Yhteistyöviraston raportissa todetaan, että kaasuriippuvuus ja vähäiset sähkönsiirtoyhteydet naapurimaihin lisäävät jäsenvaltioiden alttiutta korkeille sähkön hinnoille. Virasto katsoo nykyisen korkean hintatilanteen olevan väliaikainen ilmiö, jonka se arvioi kestävän huhtikuulle 2022 saakka. Ilmeisiä markkinamanipulaatioita ei alustavan raportin mukaan ole havaittu.Suomi pitää energian hintojen nousun vaikutuksia kuluttajille valitettavana. Fossiilisista polttoaineista luopuminen ja uusiutuvan energian ja muiden päästöttömien energialähteiden osuuden kasvattaminen on tärkeää, koska nämä suojaavat energian hintashokeilta pidemmällä aikavälillä. Näkemyksemme mukaan EU:n ei tulisi ryhtyä toimiin, jotka aiheuttaisivat häiriöitä päästökauppajärjestelmälle tai sähkömarkkinoille.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pienentynyt velanoton tarve ei muuta talouden isoa kuvaa tai julkisen talouden pidemmän aikavälin haasteita.Valtiokonttori on päättänyt jättää nostamatta noin 8 miljardia euroa vuoden 2021 valtion talousarvioesitykseen kirjatusta 11,7 miljardin euron nettolainanottotarpeesta. Päätös perustuu valtion vahvaan maksuvalmiusasemaan. Valtio ottaa vuonna 2021 uutta velkaa noin 3,7 miljardia euroa. Pienentynyt velanottotarve ei muuta talouden isoa kuvaa tai julkisen talouden pidemmän aikavälin haasteita. Muutoksella ei myöskään ole suoraa vaikutusta julkisen velkasuhteen kasvun taittamistavoitteen saavuttamiseen 2020-luvun puolivälissä. Sekä valtion että koko julkisen talouden velkasuhteet jatkavat jälleen kasvuaan keskipitkällä aikavälillä.
 
Syitä budjetoitua pienempään velanoton tarpeeseen on useita. Ensinnäkin valtion kassan koon arvioidaan olevan vuoden 2021 lopussa noin 2,5 miljardia euroa pienempi kuin vuoden 2020 lopussa eli velanoton tarvetta tulee katettua edellisenä vuonna kassaan kertyneellä velalla. Valtiokonttori kasvatti valtion kassavaroja vuonna 2020 varautuessaan yllättäviin koronakriisistä aiheutuviin menoihin. Toiseksi arvio vuonna 2021 toteutuvien tulojen ja menojen erotuksesta poikkeaa budjetoidusta noin 5,5 miljardia euroa. Tätä selittää muun muassa se, että valtion talousarviossa osa määrärahamomenteista on niin sanottuja siirtomäärärahoja, jotka ovat käytettävissä useamman vuoden ajan. Vuodelle 2021 on esimerkiksi budjetoitu monivuotisia investointeja sekä koronavirusepidemiaan liittyviä siirtomäärärahoja, joiden käyttö toteutunee osin vasta tulevina vuosina. Yksityiskohtaista tietoa arvioitua pienemmän nettolainanoton syistä saadaan valtion alustavien tilinpäätöstietojen valmistuttua helmikuussa. Vaikutus velkaa ja alijäämää koskeviin ennusteisiinKoska valtion nettovelanotto jää budjetoitua pienemmäksi, on valtion ja koko julkisen talouden velkasuhteen taso noin 3,5 prosenttiyksikköä matalampi kuin valtiovarainministeriön syksyn talousennusteessa arvioitiin.
 
Nyt käytettävissä olevat tiedot valtion nettovelanoton tarpeesta sekä menojen ja tulojen poikkeamasta budjetoituun nähden huomioidaan seuraavaa talousennustetta laadittaessa. Valtiovarainministeriön seuraava kokonaistaloudellinen ennuste julkaistaan 20. joulukuuta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi