NordenBladet — Hallitus käsitteli tiistaina 30. marraskuuta neuvottelussaan koronatilannetta. Esillä olivat omikron-virusmuunnos sekä Suomen tauti- ja rokotustilanne. Hallitus totesi, että useilla alueilla tarvitaan uusia rajoituksia ja lisätoimia. Lisäksi hallitus linjasi, että valtakunnallinen etätyösuositus otetaan käyttöön.Hallitus sai katsauksen nopeasti huonontuneesta tautitilanteesta, sairaalahoidon kuormituksesta sekä uudesta omikron-virusmuunnoksesta. Koronatapausmäärät ja tautiin menehtyneiden määrät ovat nousseet ja sairaalahoidon tarve kasvanut jyrkästi viime viikkoina. Tänään sairaalahoidossa on 320 ja teho-osastolla 51 koronapotilasta. Ilmaantuvuus on erittäin korkea niillä, joilla ei ole riittävää rokotussuojaa. Myös rokotettujen ilmaantuvuus nousee, kun virusta kiertää väestössä runsaasti.Olennaista on väestön rokotekattavuuden ja -suojan kasvattaminen. Tämän lisäksi tarvitaan tehokkaita, lähikontakteja rajoittavia toimia, joilla tartuntoja voidaan estää. Hallitus totesi, että testauksen ja jäljityksen periaatteita on päivitettävä ja huolehdittava uuden rokotusstrategian toimeenpanosta. Myös arjen terveysturvallisuustoimet, kuten kasvomaskien käyttö, hyvä käsihygienia ja turvavälit ovat edelleen keskeisiä keinoja tartuntojen estämisessä.Suomessa ei ole toistaiseksi todettu Omikron-virusmuunnoksen aiheuttamia tautitapauksia, mutta kahden henkilön näytteet on lähetty jatkotutkimuksiin. Yksittäisiä virusmuunnoksen aiheuttamia tautitapauksia on todettu useissa EU-maissa. Viranomaiset seuraavat tarkasti tilanteen kehittymistä.Alueelliset rajoitukset ja lisätoimetHallitus keskusteli toimista pahenevassa epidemiatilanteessa. 14 sairaanhoitopiiriä sekä Ahvenmaan maakunta ja Rovaniemen kaupunki ovat nyt koronaviruksen leviämisalueita. Erityisesti epidemian leviämisalueilla on otettava entistä laajemmin eri keinoja tartuntojen leviämisen estämiseksi.Näitä keinoja on jo otettu käyttöön muun muassa kiristämällä alueellista ja valtakunnallista maskisuositusta ja ravitsemisliikkeiden rajoituksia. Lisäksi tarvitaan nykyistä laajemmin tilaisuuksien, tilojen ja toimintojen rajoituksia epidemian leviämisalueilla. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa alueita ottamaan käyttöön tarvittavia rajoituksia myös ns. kohtalaisen riskin tilaisuuksissa, tiloissa ja toiminnoissa. Rajoitustoimien tehtävänä on parantaa epidemiatilannetta. THL:n tekemässä, esimerkinomaisessa riskinarviotaulukossa kohtalaisen riskin tilanteita ovat esimerkiksi ulkona järjestettävät massakonsertit ja urheilutapahtumat, joissa ei ole määriteltyjä istumapaikkoja, messut, yli kymmenen ihmisen kuorot, joukkueurheilu ja ryhmäliikunta sisätiloissa. THL on päivittänyt tänään riskinarviotaulukkoaan.Koronapassilla voisi vapautua tilaisuuksia ja tiloja koskevista rajoituksista. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvia rajoitustoimia suositellaan välttämään. Lapsiin kohdistuvat rajoitukset ovat viimesijainen keino.Valtakunnallinen etätyösuositus uudelleen käyttöönHallitus linjasi, että valtakunnallinen etätyösuositus otetaan uudelleen käyttöön. Se koskee koronaepidemian leviämisalueita.Suosituksena on, että julkisen sektorin työntekijät työskentelevät etätyössä mahdollisimman laajasti silloin, kun työtehtävät sen mahdollistavat. Vastaavaa laajaa etätyötä suositellaan myös yksityisille työnantajille tiedostaen, että läsnä- ja etätyön terveysturvallisen yhteensovittamisen arviointi tapahtuu työpaikkatasolla. Samalla tulisi edistää työjärjestelyitä, joilla vähennetään lähikontakteja ja muita riskitekijöitä työpaikoilla.Tarkemman suosituksen valmistelevat valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö. Valtioneuvoston on tarkoitus hyväksyä periaatepäätös istunnossaan torstaina 2. joulukuuta.Tartuntatautilakiin esitetään sote-henkilöstöä koskevaa muutosta Hallitus käsitteli myös tartuntatautilain uutta pykälää, jolla voidaan edellyttää sote-työnantajalta velvollisuutta huolehtia siitä, että henkilöstö ei aiheuta hoidettaville tartuntavaaraa. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi viikolla. Siirtymäajaksi esitetään kuukautta, jotta työnantajat pystyisivät järjestämään palvelut asianmukaisiksi ja jotta rokottamaton henkilökunta saisi mahdollisuuden rokotteiden ottamiseen.Koronapassin laajennusHallitus tukee koronapassin käytön laajentamista ja vapaaehtoisen käyttöönoton mahdollistamista. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan toiminnanharjoittaja saisi edellyttää 16-vuotiaalta tai sitä vanhemmalta asiakkaalta ja toimintaan tai tilaisuuteen osallistuvalta koronapassin eli EU:n digitaalisen koronatodistusten esittämistä.Todistusta ei saisi edellyttää lakisääteisissä palveluissa (kuten kirjasto), välttämättömien palveluiden (kuten sote) tai tarveaineiden (ruoka, lääkkeet) hankkimisen yhteydessä. Passin esittämisvelvoite ei myöskään saisi estää oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) on tänään valinnut Suomen järjestön puheenjohtajaksi vuodelle 2025. Vuonna 2025 tulee kuluneeksi 50 vuotta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin huippukokouksesta ja Helsingin loppuasiakirjan hyväksymisestä.Tuleva Etyjin puheenjohtajuus on konkreettinen osoitus Suomen työstä ja sitoutumisesta rauhan ja vakauden edistämiseksi Euroopassa. Puheenjohtajana Suomi haluaa vahvistaa Etyjin toimintaa eurooppalaisena turvallisuusjärjestönä sekä edistää vuoropuhelua ja yhteistyötä Helsingissä järjestetyn Etyk-huippukokouksen hengessä. Edellisen kerran Suomi toimi Etyjin puheenjohtajana vuonna 2008.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Miten ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä vaikuttavat työelämään ja työmarkkinoihin? Mitä taitoja työntekijöiltä tulevaisuudessa tarvitaan? Suomi on nostanut Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana keskusteluun työn tulevaisuuden. Helsingissä 30.11.2021 järjestetyssä konferenssissa aihetta tarkasteltiin ilmastonmuutoksen näkökulmasta.Tilaisuuteen osallistui tutkijoita, virkamiehiä sekä työmarkkinajärjestöjen ja elinkeinoelämän edustajia. Puhujina olivat muun muassa työministeri Tuula Haatainen, tutkimusprofessori Tuomo Alasoini Työterveyslaitokselta, yksikönpäällikkö John Hurley Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö Eurofoundista ja asiantuntija Olga Strietska-Ilina ILOsta.Työministeri Haatainen: Vihreä siirtymä edellyttää taitojen päivittämistä, koulutusta ja ohjaustaVihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista. Hiilineutraaliutta tavoiteltaessa taloutta vauhditetaan muun muassa kehittämällä vihreää teknologiaa, kiertotaloutta ja kestävää teollisuutta. Tavoitteena on tehdä siirtymästä oikeudenmukainen siten, että ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen tarjoaisivat uudenlaista työtä ja mahdollisuuksia rakentaa kestävämpää liiketoimintaa.Uudet innovaatiot ja työtehtävät edellyttävät uudenlaista osaamista. Työministeri Haatainen korosti puheenvuorossaan jatkuvan oppimisen merkitystä. Työnantajilla, työntekijöillä ja yhteiskunnalla on yhdessä vastuu osaamisen päivittämisestä tarpeisiin, joita vihreä siirtymä luo työmarkkinoilla.”Kaikilla kansalaisillamme tulee olla taitoja ja kykyjä, jotka auttavat heitä pärjäämään ja menestymään vihreässä siirtymässä. Jatkuva, elinikäinen oppiminen on paitsi oikeus, myös välttämättömyys”, ministeri Haatainen muistutti.Ministeri Haatainen kertoi esimerkkinä Suomesta jatkuvan oppimisen uudistuksen, joka sisältyy hallitusohjelmaan. Sitä on valmisteltu eduskuntapuolueiden ja sidosryhmien yhteistyöllä.Toimia reilun ja oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksiTilaisuuden paneelikeskustelussa kuultiin käytännön esimerkkejä, miten ilmastonmuutos on jo muokannut työtä. Puheenvuoroissa korostettiin muun muassa jatkuvan oppimisen ja osallisuuden merkitystä. Suurin osa koulutukseen käytettävästä rahoituksesta suunnataan nuoriin, mutta on tärkeää pitää myös jo työelämässä olevat mukana muutoksessa.Lisäksi konferenssissa esiteltiin kahta ajankohtaista projektia. Pohjoismaiden ja Saksan ammattiyhdistysten projektilla pyritään turvaamaan oikeudenmukainen siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Pohjoismaiden ministerineuvoston projektissa puolestaan keskitytään vihreän siirtymän vaikutuksiin erityisesti haavoittuvien ryhmien näkökulmasta.Tilaisuuden lopuksi kuultiin Euroopan komission tuoreista suunnitelmista reilun siirtymän turvaamiseksi. Komissio on julkaisemassa joulukuussa suosituksen ilmastonmuutoksen sosiaalisiin ja työelämää koskeviin näkökohtiin vastaamiseksi. EU:n tavoitteena on olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut Ylioppilastutkintolautakunnan kolmivuotiskaudeksi 2022-2024. Lautakunta vastaa ylioppilastutkinnon johtamisesta, järjestämisestä ja toimeenpanosta riippumattomana asiantuntijaelimenä.Uuteen lautakuntaan tulee puheenjohtajaksi professori Jari Lavonen. Puheenjohtajan lisäksi siihen kuuluu 25 jäsentä. Nykyinen lautakunta sisältää puheenjohtajan ja 24 jäsentä.Lautakunnan jäsenet ovat: Alestalo Pekka,
Ernvall-Hytönen Anne-Maria
Granskog Pamela,
Halvari Anu,
Harmanen Minna,
Honkala Karoliina, 
Hanska Jussi, 
Hildén Raili, 
Hästö Peter,
Lassus Jannika, 
Leino Jaakko,
Luukka Minna-Riitta,
Merikoski Juha, 
Mikkola Kati,
Karvonen Juha, 
Mäntylä Katja, 
Nissilä Leena,
Nummela Yvonne,
Perälä Mika
Pirttisaari Pasi, 
Ruth Olli, 
Saarinen Timo,
Salmenkivi Eero, 
Sandman Nils, 
Schwab Ursula. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti apteekkien verkkopalvelutoimintaa ja sen kehittämistä koskevan keskustelutilaisuuden 24.11.2021. Tilaisuuden tarkoituksena oli keskustella näkemyksistä ja kehitysehdotuksista verkkoapteekkitoiminnan valmistelun tueksi. Tilaisuuteen osallistui lääkkeiden vähittäisjakelun toimijoita, edunvalvontajärjestöjä, potilasjärjestöjä ja viranomaisia. Lääkeasioiden uudistuksen tavoitteena on parantaa lääkehuollon kustannustehokkuutta, varmistaa lääkitysturvallisuus ja -neuvonta sekä palveluiden sujuvuus, saatavuus ja saavutettavuus.Lääkeasioiden uudistus jakaantuu kolmeen kokonaisuuteen: 1) apteekkitalouden ja lääkkeiden jakelun kehittäminen, 2) lääkehoidon ohjauksen ja rahoituksen kehittäminen ja 3) lääkehoidon tiedonhallinnan ja digitaalisten työvälineiden kehittäminen. Osana apteekkitalouden ja lääkkeiden jakelun kehittämistä on tarkoituksena etsiä keinoja lääkkeiden etämyynnin ja apteekkien verkkokauppatoiminnan kehittämiseksi.Tilaisuuteen osallistuneet olivat yhtä mieltä siitä, että kehitysehdotuksien pitää lähteä asiakkaiden tarpeista ja mahdollisten muutosten tulee palvella asiakkaita ja lääkkeiden käyttäjiä. Verkkoapteekkitoiminnan tulee omalta osaltaan edistää lääkkeiden käyttäjien rationaalista lääkehoitoa, lääkkeiden saatavuutta ja palveluiden saavutettavuutta. Farmaseuttinen neuvonta nähtiin tärkeänä osana näiden tavoitteiden saavuttamisessa.Keskusteluissa nousi esille kysymys, onko verkkoapteekkitoiminnan tarkoitus täydentää maamme fyysistä apteekkiverkostoa vai korvata sitä. Kysymystä pidettiin erittäin oleellisena sekä itse valmistelutyön sekä sen pohjalta tehtävien kehittämisehdotusten kannalta. Keskusteluissa korostettiin, että kehittämisen tulisi lähteä rationaalisen lääkehoidon tavoitteista eikä kaupallisista lähtökohdista. Osallistujat nostivat esille useita nykyisen sääntelykehikon tuomia haasteita kehittää toimintaa sekä esittävät useita konkreettisia ratkaisuehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Muun muassa Kanta-järjestelmän lainsäädännön uudistamista ja tiedonvälitystä ehdotettiin kehitettäväksi siten, että reseptilääkkeiden etätoimittamisprosessia voitaisiin kehittää nykyistä asiakaslähtöisempään suuntaan.Nykyisen sääntelyn koettiin sitovan etäasioinnin toteuttamisvaihtoehdot liiaksi fyysisen asioinnin malliin, jolloin verkkoasioinnin erityispiirteet eivät tule huomioiduksi. Lisäksi toivottiin viranomaisohjausta verkkoapteekeista tapahtuvien etäkuljetusten järjestämisen yhdenmukaistamiseksi.  Tilaisuudessa esiin nousseet ehdotukset ja näkökulmat olivat erittäin hyviä ja ne tullaan huomioimaan apteekkitalouden ja lääkkeiden vähittäisjakelun kehittämistyössä, jota jatketaan osana lääkeasioiden uudistusta.Lääkeasioiden uudistus

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työryhmä on saanut valmiiksi ehdotuksen hallituksen esitykseksi luonnonsuojelulaiksi. Ehdotus ajantasaistaisi ja vahvistaisi luontokohteiden suojaa, laajentaisi luonnonsuojelun keinovalikoimaa, edistäisi osallistumista ja tiedon saatavuutta sekä tarjoaisi välineitä vapaaehtoisen suojelun edistämiseen. Lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutukset sekä saamelaisten oikeuksien edistäminen otettaisiin uudessa laissa nykyistä paremmin huomioon. Uutuutena lakiin ehdotetaan lisättäväksi ekologista kompensaatiota.Työryhmän ehdotuksessa voimassa olevaa luonnonsuojelulakia on täydennetty ja tarkistettu kauttaaltaan. Lain rakenne ja sen useat pykälät säilyvät kuitenkin ehdotuksessa pitkälti ennallaan, mutta lakiin ehdotetaan myös uutta sääntelyä.Ehdotuksessa on uusia lukuja, jotka koskevat luonnonsuojelun hallintoa, eliölajien vaihdantaa, maahantuontia ja maastavientiä, sekä luontotiedon hallintaa. Ehdotukseen sisältyy myös kokonaan uusi luku ekologisesta kompensaatiosta eli siitä, kuinka taloudellisesta toiminnasta luonnolle aiheutuva heikennys hyvitetään.Luonnon monimuotoisuudelle keskeisten uhanalaisten luontotyyppien suojelua vahvistettaisiin eri tavoin. Lisääntynyt tieto on kasvattanut tarvetta vahvistaa luontotyyppien suojelua, ja elinympäristöjen turvaaminen edistää samalla myös niistä riippuvaisen uhanalaisen lajiston suojelua.Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset rahallisesta avustuksesta, jota voitaisiin myöntää vapaaehtoisiin hankkeisiin ja toimenpiteisiin, jotka edistävät luonnon monimuotoisuutta sekä luonnon- ja kulttuurimaiseman suojelua ja hoitoa. Luonnonsuojelulain mukaisesta suojelusta maanomistajille maksettavat korvaukset säilyisivät ennallaan. Lakiin kuitenkin lisättäisiin mahdollisuus korvaukseen ehdotettavien uusien suojelukeinojen osalta. Korvauksissa otettaisiin huomioon myös maanomistajalle aiheutuvien haittojen yhteisvaikutukset nykyistä paremmin.Uudistuksen valmistelussa on hyödynnetty laajasti tutkimustietoa. Valmistelu on perustunut selvityksiin nykyisen luonnonsuojelulain toimivuudesta ja Suomen luonnon monimuotoisuuden tilasta. Valmistelun tieteellisen taustan vahvistamiseksi ympäristöministeriö kokosi tiedeneuvontahanke SOFIn kanssa tutkijaryhmän, joka loi kokonaiskuvaa lakiuudistuksen vaikutuksista.Uudistusta on valmisteltu laajassa yhteistyössäEhdotusta uudeksi luonnonsuojelulaiksi on valmisteltu ympäristöministeriön asettamassa hankkeessa vuoden 2020 alusta lähtien. Projektiryhmissä ja hankkeen ohjausryhmässä on ollut mukana eri ministeriöitä, viranomaisia, tutkimusorganisaatioita, järjestöjä ja edunvalvontatoimijoita.Valmistelun aikana on kuultu laajasti eri sidosryhmien edustajia ja kansalaisia. Lakiluonnos oli kaikille avoimella lausuntokierroksella 2.7.–6.9.2021. Lausuntoja annettiin yhteensä 210, ja ehdotusta muokattiin niiden perusteella. Lakia valmistelleet ryhmät jatkoivat työtään lausuntokierroksen jälkeen hallituksen esityksen jatkovalmistelun tukena. Lausuntoyhteenveto julkaistaan joulukuun 2021 aikana.Työryhmä ei ollut työssään yksimielinen. Osa jäsenistä ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen tai täydentävän lausuman. Projektin loppuraportti, johon sisältyvät ehdotus hallituksen esitykseksi sekä eriävät ja täydentävät lausumat, julkaistaan 8.12.2021.Lakiehdotuksen viimeistelyä jatketaan virkatyönä, ja seuraavaksi esitys lähetetään lainsäädännön arviointineuvostoon. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle tammikuussa 2022.Valtioneuvosto.fi: Työryhmän ehdotus hallituksen esitykseksi uudeksi luonnonsuojelulaiksiValtioneuvosto.fi: Luonnonsuojelulainsäädännön uudistaminen

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Naton ulkoministerikokous järjestetään Riiassa 30.11.–1.12. Naton kumppanimaista Suomi ja Ruotsi sekä EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja on kutsuttu osallistumaan 1. joulukuuta Länsi-Balkania koskevaan keskusteluun. Suomea kokouksessa edustaa ulkoministeri Pekka Haavisto.Länsi-Balkanin alueen vakaus on tärkeää koko Euroopalle. Alueen tukeminen on tärkeää sekä Euroopan unionille että Natolle. Nato tukee alueen vakautta ja turvallisuutta kriisinhallintatoiminnan puitteissa. Naton Kosovossa toimiva KFOR-operaatio (Kosovo Force) on tällä hetkellä suurin Naton kriisinhallintaoperaatio ja sen joukkojen vahvuus on noin 3 700.  Suomi on osallistunut KFOR-operaatioon vuodesta 1999 alkaen ja siinä on palvellut yhteensä noin 7300 suomalaista.Suomelle keskustelut Naton kanssa ajankohtaisista turvallisuusympäristöön liittyvistä ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä ovat erittäin tärkeitä.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin työskentelee toistaiseksi etänä virka-asunnostaan Kesärannasta käsin lievien flunssaoireiden takia.Pääministeri osallistuu tiistaina 30.11. etäyhteydellä hallituksen neuvotteluun.Pääministeri testataan koronaviruksen varalta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oletko lähdössä ulkomaille? Ulkoministeriön konsulipalvelut muistuttavat kirjeessään matkaajille passin tärkeydestä. Mukana on myös vinkkejä miten toimia jos passi katoaa matkan aikana.Hei reissaaja, Muistathan, että passi on reissaajalle ensiarvoisen tärkeä asiakirja. Sen on oltava mukana ja kunnossa. Se mahdollistaa liikkumisen paikasta toiseen, ja sillä todistat henkilöllisyytesi. Tämä voi tuntua liiankin itsestään selvältä. Ulkoministeriön 24/7 päivystyskeskukseen tulee kuitenkin päivittäin paljon yhteydenottoja sen vuoksi, että passi on yllättäen päässyt vanhentumaan tai hukkumaan. Lomamatka on tarkoitettu virkistäytymiseen. Ennakoimalla ja ottamalla asioista etukäteen selvää, voit vaikuttaa siihen, että loma sujuu suunnitellusti. Tarkista ennen matkalle lähtöä passisi voimassaoloaika. Ota passin henkilötietosivusta kännykällä valokuva ja lähetä se sähköpostiisi. Tarkista aina ennen matkalle lähtöäsi kohdemaan edustustosta, mitä sääntöjä kyseisessä maassa on maahantulon ja matkustusasiakirjojen osalta. Aina ei riitä, että passi on voimassa matkan ajan. Joidenkin maiden viranomaiset vaativat, että passi on voimassa vielä useita kuukausia matkan jälkeen. Jos olet monikansalainen, paikalliset viranomaiset saattavat edellyttää – etenkin maasta poistuttaessa – myös toisen kotimaan passin esittämistä. Pidä passista huolta. Säilytä se turvallisessa paikassa. Älä koskaan jätä passia – tai muitakaan arvotavaroita – esimerkiksi autoon. Sieltä se lähtee helposti pitkäkyntisten matkaan. Mutta mitä tehdä, jos se sittenkin katoaa? Passia ei löydy, vaikka kuinka etsii eikä vahingossa jonkun toisen matkaan lähtenyttä passia ole mahdollista mitenkään toimittaa sinulle. Paluulento kotimaahan lähestyy. Ehdinkö lennolle? Jotta kukaan muu ei pysty käyttämään passiasi väärin, tee sen katoamisesta paikallispoliisille ilmoitus ulkomailla. Ilmoita myös Suomen poliisin sähköisen palvelun kautta rikosilmoitus passin katoamisesta tai jos se ei ole mahdollista, niin tee ilmoitus poliisille Suomessa. EU-alueella saatat päästä paluulennolle kotimaahan esittämällä poliisiraportin ja kadonneen passin kopion (käytännöt kuitenkin vaihtelevat lentoyhtiöittäin). Ole ensin yhteydessä lentoyhtiöön ja selvitä, mitä he vaativat kotimatkalennolle. Parhaassa tapauksessa ratkaisu voi löytyä nopeastikin. Jos lentoyhtiölle ja paikallisille viranomaisille kuitenkin kelpaa ainoastaan voimassa oleva matkustusasiakirja, on sinun anottava uutta passia lähimmästä Suomen suurlähetystöstä sen aukioloaikana. Suomen edustustojen yhteystiedot löydät ulkoministeriön verkkosivuilta. On myös paljon maita, joissa Suomella ei ole suurlähetystöä. EU-alueen ulkopuolella suomalainen voi silloin kääntyä toisen EU-maan edustuston puoleen. Toisen EU-maan edustusto voi myöntää matkaa varten passin korvaavan hätämatkustusasiakirjan (Emergency Travel Document, ”ETD”). Käytännössä uuden passin tai matkustusasiakirjan hankkiminen voi tarkoittaa pitkääkin matkaa lomapaikkakunnalta pääkaupunkiin. Oleskelun pitkittymisestä kertyy helposti ylimääräistä vaivaa ja erilaisia lisäkuluja kuten matkat edustustoon, majoituskuluja, uusien paluulippujen ostaminen, koronatodistuksen hankkiminen, passimaksu. Vältä kaikki tämä turha hässäkkä ja pidä huolta passistasi matkan aikana. Y stävällisin terveisin ja turvallista matkaa toivottaen, ulkoministeriön konsulipalvelut

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtio osallistuu maa- ja metsätalousministeriön hallinnoiman NOUSU-ohjelman voimin Sysmän ja Hartolan Tainionvirrassa sijaitsevan Virtaankosken ennallistamishankkeeseen, jossa vanhan pienvesivoimalan säännöstelypato puretaan ja joki vapautetaan. Virtaankosken Voima Oy, joka omistaa kosken ja siellä sijaitsevat kaksi pienvesivoimalaitosta, siirtyy Hiitolanjoen Voima Oy:n omistukseen vuoden 2022 alussa. Hiitolanjoen Voima Oy:n omistaa Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, joka parhaillaan ennallistaa Hiitolanjokea Rautjärvellä.Uusi omistaja toteuttaa tarvittavat ennallistamis- ja kehittämistoimet, joilla Virtaankosken käyttötarkoitus muuttuu sähköntuotannosta matkailu-, virkistys- ja museoalueeksi, jonka keskiössä on vapaa koski. Se varmistaa taimenen ja vaellussiian vapaan nousun ylempänä oleville kutualueille. Ennallistaminen toteutetaan vesiluvan ehtojen mukaisesti läheisessä yhteistyössä paikallisten asukkaiden ja Sysmän kunnan kanssa ja kosken arvokasta kulttuurimaisemaa vaalien.Hanke toteuttaa kansallista kalatiestrategiaa. Tainionvirta on yksi merkittävimmistä Päijänteeseen laskevista vesireiteistä ulottuen Hartolan kautta aina Suonteelle saakka. Virtaan vesivoimalaitoksen säännöstelypadon purkaminen ja luonnonmukaisen pohjakynnyksen rakentaminen mahdollistavat jokivesistön avaamisen vaelluskalojen käyttöön, avaten myös koko vesireitille vapaan ekologisen jatkumon. Ennallistamishanke palvelee erityisesti erittäin uhanalaiseksi luokitellun järvitaimenen luontaista lisääntymistä ja heikossa tilassa olevan kannan vahvistumista eteläisellä Päijänteellä.”Vaelluskalahankkeet ovat innostaneet eri tahoja yhteistyöhön eri puolilla Suomea. NOUSU-ohjelman tuella voidaan nyt ratkaista Virtaankosken tulevaisuus yhdessä omistajan, alueen toimijoiden ja yksityisten tukijoiden kanssa. Päijänteen taimen ja vaellussiika pääsevät jatkossa kulkemaan laajalla vesistöalueella, kun pato puretaan ja Virtaankoski ennallistetaan”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Ministeri Leppä tapasi tänään 30. marraskuuta Sysmässä keskeisiä kunnan ja Tainionvirran vesistöalueen toimijoita ja tutustui Virtaan vesivoimalaitokseen ja alueen kehittämistä koskeviin suunnitelmiin.ELY-keskuksen työ Virtaan voimalaitoksen vesilupien ja kalatalousvelvoitteiden valvonnassa sekä uusien velvoitteiden vaatimisessa ja läpiajamisessa on ollut nyt saavutetun lopputuloksen kannalta ensiarvoisen tärkeää.”Valtion vahva sitoutuminen ja lukuisten muiden toimijoiden laaja yhteistyö on mahdollistanut tämän erityislaatuisen, Tainionvirran ja eteläisen Päijänteen arvoa kasvattavan hankkeen toteuttamisen”, toteaa Sysmän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Veikko Kotolahti.
Marinin hallitus parantaa kansallisen vaelluskalaohjelma NOUSUn tuella ja toimenpiteillä vaelluskalojen ja uhanalaisten kalakantojen tilaa useissa kohteissa eri puolilla Suomea.Virtaankosken hankkeen keskeisiä yhteistyötahoja on viime vuosina ollut WWF Suomi. Osa hankkeen edistämiseksi tehdyn työn kuluista on katettu Euroopan Meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) Vauhtia vaellukseen-hankkeesta, jonka hanketoimijana on WWF Suomi.”Virtaankoski on yksi WWF Suomen virtavesityön prioriteettikohteista ja toteutuessaan padonpurku yksi sisämaan merkittävimmistä”, iloitsee WWF:n ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen.Virtaankosken voimalaitoksen lunastukseen ja Virtaankosken ennallistamishankkeen rahoitukseen osallistumisesta ovat tähän mennessä ilmoittaneet Pohjois-Savon elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön lisäksi Sysmän kunta, WWF ja Lassi Leppisen säätiö sekä myös yksityisiä lahjoittajia.NOUSU-OHJELMA 

Lähde: Valtioneuvosto.fi