NordenBladet — Oikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio, jossa tarkastellaan maakaaren toimivuutta ja muutostarpeita. Maakaaressa säädetään muun muassa kiinteistön kaupasta ja kiinteistöpanttioikeudesta.Arviomuistiossa tarkastellaan erityisesti nykyisiä kiinteistönkaupan muotovaatimuksia ja sitä, miten niitä voitaisiin keventää. Muistiossa on lisäksi kiinnitetty huomiota kiinteistöpanttioikeutta sekä eräitä kiinteistöön kohdistuvia erityisiä oikeuksia koskevien säännösten selventämiseen. Myös kirjaamisviranomaisen menettelyjen sujuvoittamiseen on kiinnitetty huomiota.Maakaaren toimivuuden arviointi on tarpeen yhteiskunnan digitalisoitumisen ja muiden kiinteistöjen omistukseen ja vaihdantaan liittyvien muutosten vuoksi. Arvioinnissa on otettu huomioon myös voimassa olevan lain soveltamisesta saatuja kokemuksia.Voimassa oleva maakaaren sääntely on suurilta osin edelleen voimassa sellaisena kuin se tuli voimaan vuonna 1997. Lakia on sen voimassaoloaikana muutettu muun muassa sähköisen kiinteistönvaihdannan edistämiseksi. Käytännössä sähköisen kiinteistönkaupan käyttö on jäänyt vähäiseksi. Arviomuistio on lähetetty laajalle lausuntokierrokselle, ja siitä voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 31.1.2022 saakka.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen Valmentajat ry:lle on myönnetty Piikkarit-pääpalkinto liikunnan sukupuolten välisen tasa-arvon ja moniarvoisuuden edistämisestä. Liikkuva perhe -palkinto myönnettiin Oulujoen seurakunnalle, Liikkuva aikuinen -palkinto myönnettiin Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluille sekä Hengitysliitolle ja Ikiliikkuja -palkinto Turun kaupungin liikuntapalveluille ja Lintulammen asukasyhdistys ry:lle.Piikkarit-palkinnotPiikkarit-pääpalkinto on suuruudeltaan 7 000 euroa, ja se tulee käyttää naisten ja/tai tyttöjen aseman parantamiseen liikunnan ja urheilun alalla Suomessa. Piikkarit-pääpalkintoa perustellaan mm. seuraavasti: Suomen Valmentajat ry:llä on uusi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma kaudelle 2021-2025. Suunnitelman mukaan Suomen Valmentajat on viime vuosina painottanut sukupuolten välistä tasa-arvoa toiminnassaan vahvasti. Taustalla on Valmentaa kuin nainen -hanke eri palloilulajeissa ja Erasmus+-rahoitteinen SCORE-hanke. Saadut opit on jalostettu ja otettu käyttöön vuosina 2020-2021 toteutettavassa Valmentaa kuin nainen -hankkeessa, joka toteutetaan kamppailulajien ja painonnoston piirissä.Hankkeiden lisäksi Suomen Valmentajissa sukupuolten väliseen tasa-arvoon pyritään sillä, että kaikissa arkisissa valinnoissa mietitään, että eri sukupuolet tulevat huomioiduiksi. Toimenpiteitä tehdään kohdennetusti niiden lajien kanssa, joissa naiset ovat aliedustettuina valmennuksessa. Vastaavia toimenpiteitä voidaan tehdä myös miesvalmentajien määrän lisäämiseksi lajeissa, joissa miehet ovat aliedustettuina. Suomen Valmentajat on jo pitkään tuottanut laaja-alaisesti, esimerkillisellä tavalla sukupuolittain eriteltyä tietoa toiminnastaan ja hyödyntänyt tätä tietoa tavoitteiden asettamisessa ja toimenpiteiden toteuttamisessa.Suomen Valmentajat on tehnyt määrätietoista työtä seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ja väkivallan ehkäisemiseksi ja niihin puuttumiseksi. Yhdistys laati niistä toimintaohjeen vuonna 2020.Piikkarit-tunnustuspalkinnot saivat Suomen Palloliitto ry ja Kainuun Liikunta ry.Liikkuvat-palkinnotLiikkuvat-palkintoihin myönnettiin yhteensä 21 000 euroa. Palkintorahat tulee käyttää palkitsemisen kohteena olevan väestöryhmän liikkumisen edistämiseen.Liikkuva perhe -palkinnotOulujoen seurakunta/Oulujoen seurakunnan varhaiskasvatuksen saama Liikkuva perhe -palkinto on suuruudeltaan 7 000 euroa, ja sitä perustellaan mm. seuraavasti:
Monipuolinen toimintatarjonta on jo useamman vuoden jatkunutta, säännöllistä perheille suunnattua matalan kynnyksen ohjattua ja omaehtoista liikuntaa ja siihen sisältyy perheliikunnasta viestintää. Toimintaan osallistumisen kynnys on tehty erityisen matalaksi.Toimintaa kuvastaa joustavuus ja mukautuvuus yhteiskunnan perheiden toimintakyvylle kulloinkin asettamiin erilaisiin haasteisiin (esim. koronapandemia). Toiminta on maksutonta, kaikille avointa ja sitä kehitetään perhelähtöisesti. Toiminta on juurtunutta, monipuolista ja säännöllistä.Liikkuva aikuinen -palkintoEtelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden, Essoten saama Liikkuva aikuinen -palkinto on suuruudeltaan 3 500 euroa. Sitä perustellaan mm. seuraavasti: 
Essoten elintapaohjauksen palvelumallissa liikkumiseen ja liikunnalliseen elämäntapaan ohjaaminen on otettu käyttöön osaksi ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Mallissa elintapaohjaus on suunnattu työikäiselle kuntalaiselle, joilla on suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen.  Maksuton toiminta on saavutettavaa ja toiminnan tavoitteet on selkeästi kuvattu. Essoten onnistumisia ovat erityisesti toimiva monialainen palveluketju, laajat yhteistyöverkostot sekä toiminnan juurtuminen osaksi terveyden ja hyvinvoinnin palvelutarjotinta.Hengitysliiton saama Liikkuva aikuinen -palkinto on suuruudeltaan myöskin 3 500 euroa. Sitä perustellaan mm. seuraavasti:
Hengitysliitto on vuosikausia ja tavoitteellisesti tehnyt liikkumisen edistämistyötä sekä järjestökentällä että rohkeasti eri toimialojen kanssa. Liitto on tehnyt liikuntaneuvonnan palveluketjutyötä eri toimijoiden kanssa; ollut rakentamassa liikkumispolkuja hengityssairaille sekä Liikkujan apteekki -konseptia.Toiminnassa arkiliikuntaa on edistetty lukuisilla liikuntakampanjoilla ja -tapahtumilla. Hengitysliitto on näyttänyt omalla määrätietoisella esimerkillään, miten kansanterveysjärjestön pitkäjänteinen liikunnan edistämistyö vahvistaa liikunnan asemaa yhteiskunnassa.Ikiliikkuja -palkintoTurun kaupungin liikuntapalveluiden saama Ikiliikkuja -palkinto on suuruudeltaan 3 500 euroa, ja sitä perustellaan mm. seuraavasti:
Työtä tehty Ikiliikkuja-tavoitteen mukaisesti toimintakyvyn edistämiseksi terveysliikuntapalveluita kehittämällä, poikkisektorisesti. Turun toiminta on kuvattu konkreettisina tekoina, joissa on mukana hyvän käytännön mukaisesti testaaminen, oman tasoryhmän löytäminen ja jatkoharjoitteluun ohjaus.Toiminnan käytäntöön vieminen on toteutettu ennakkoluulottomasti. Esimerkkejä onnistumisista: Liikepankin luominen, Turun mallin löytäminen, Kunto-voitas-kehittäminen, vapaaehtoisverkoston rakentaminen yhteisesti eläkeläisjärjestöjen ja liikunnan aluejärjestön kanssa, Liikkuva pysäkki/resurssi -toiminta ja koronapoikkeusajan toiminnot.Lintulammen asukasyhdistyksen saama Ikiliikkuja –palkinto on suuruudeltaan 3 500 euroa, ja sitä perustellaan mm. seuraavasti:
Hieno esimerkki paikallisesta työstä, jossa verkottuminen poikkisektorisesti kunnan rakenteisiin on tuottanut monialaista osaamista ja iäkkäiden liikuttamista. Toimintakyvyn edistäminen on ollut keskiössä. Kohderyhmänä ovat sekä kotona asuvat että hoivan piirissä olevat ikäihmiset.Kehitetty uutta toimintaa mm. kouluttamalla liikuntaneuvojia ja aloittamalla Mäntylän kotipesä -pienryhmätoimintaa. Pienryhmätoiminnassa vahvuutena kodin lähellä toteutettu liikuntatoiminta ja kuljetuksen haasteeseen vastattu mm. hyödyntämällä oppisopimusopiskelijoita saattoapuna. Vahvuuksina toiminnan maksuttomuus ja yhteistyö Oulun kaupungin kanssa. Tiedottamisessa hyödynnetty monikanavaisuutta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen on myöntänyt työympäristötyön kehittämisen kultaisen erityisansiomitalin vuoriteknikko Kari Lohvalle. Kultainen erityisansiomitali voidaan myöntää henkilölle, joka on erityisen ansiokkaasti ja pitkäaikaisesti valtakunnallisesti kehittänyt työympäristöä.Kari Lohvan toiminta rakennusalan työturvallisuuden, sekä työympäristön kehittäjänä on nähty alalla poikkeuksellisen esimerkillisenä ja pyyteettömänä työnä.Työturvallisuuspuiston Rudus oy:lle perustanut Lohva on luonut työturvallisuuspuistojen ympärille uuden työturvallisuuskulttuurin ja ajattelun. Lohva sai tehtäväkseen Rudus oy:llä Espoon turvapuiston perustamisen ja töidensä ohella piti sitä myös yllä yhdessä verkoston kanssa. Espoon turvapuisto on toiminut innoittajana niin Oulun, kuin Kuopion turvapuistoille.Kari Lohvan työ työturvallisuuden parissa on ollut pitkäjänteistä ja se on vaikuttanut huomattavissa määrin työympäristöjen kehittymiseen. Lohvan pedagogisen ajattelun myötä työturvallisuuspuistojen kehitystyön hyödyt ovat levinneet myös rakennusalaa laajemmalle hyödyttäen työympäristöjä koko maassa.Sosiaali- ja terveysministeri myöntää erityisansiomitalit Tapaturmavakuutuskeskuksen yhteydessä toimivan työympäristömitalitoimikunnan esityksestä vuosittain. Mitalit myönnetään erityisen ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta valtakunnallisesta työstä työympäristön kehittämiseksi. Ministeri Sarkkinen luovutti mitalin Kari Lohvalle tänään torstaina 2.12.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uusien koronavirustapausten määrä Suomessa nousee edelleen. Viikolla 47 todettiin yli 8 000 uutta koronatapausta. Määrä on yli 500 enemmän kuin edeltävällä viikolla 46. Kahden viimeksi kuluneen viikon aikana (15.–28.11.) uusia koronatartuntoja ilmaantui Suomessa 279 sataatuhatta asukasta kohden. Viikkojen 44–45 aikana uusia tartuntoja ilmaantui 201 sataatuhatta asukasta kohden. Suomessa ei ole toistaiseksi todettu omikronvirusmuunnoksen aiheuttamaa koronatautia.Viime viikkoina alle 12-vuotiaiden tartuntojen ilmaantuvuus on kasvanut infektiopaineen ja tartuntamäärien kasvaessa kaikissa ikäryhmissä. Kaikista Suomessa varmistetuista koronavirustartunnoista koko epidemian ajalta noin 15 prosenttia on todettu alle 12-vuotiailla lapsilla. Viikolla 46 varmistetuista koronatartunnoista 28 prosenttia todettiin alle 12-vuotiailla. Tartunnanjäljityksestä kerättyjen tietojen perusteella alle 12-vuotiaat saavat koronatartunnan tavallisimmin perhepiiristä ja muusta lähipiiristä. Sairaalahoidon tarve alle 12-vuotiailla on kuitenkin hyvin harvinaista, eikä sen ilmaantuvuudessa ole havaittu muutosta, vaikka tartunnat ovat lisääntyneet.Viikon 47 lopussa (28.11.2021) erikoissairaanhoidossa oli yhteensä 153 potilasta, joista 106 oli hoidossa vuodeosastoilla ja 47 teho-osastoilla. Viime viikolla erikoissairaanhoidon vuodeosastoille tuli yhteensä 107 uutta koronaviruspotilasta, kun edellisellä viikolla 46 uusia potilaita oli 147. Viikolla 47 tehohoitoon tuli 31 uutta koronaviruspotilasta. Marraskuun loppupuoliskolla tehohoitoon tulleiden koronaviruspotilaiden viikoittainen määrä on vaihdellut välillä 31–35. Hoitojaksot ovat pitkiä, ja tehohoidossa olevien koronapotilaiden määrä on ollut selvästi aiempaa suurempi, noin 50. Rokottamattomat ovat syys-lokakuun aikana päätyneet koronavirustartunnan seurauksena erikoissairaanhoitoon 18 kertaa todennäköisemmin ja tehohoitoon 30 kertaa todennäköisemmin kuin rokotetut.Tautiin liittyviä kuolemia oli 1.12. mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 1 348. Kahden viikon aikana (17.11.–1.12.) uusia kuolemia on raportoitu yhteensä 112. Näistä yli 80 prosenttia (92 kpl) raportoitiin yli 70-vuotiailla.1.12. mennessä Suomessa 12 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista 86,7 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen, 81,8 prosenttia vähintään kaksi rokoteannosta ja 5,6 prosenttia on saanut kolme rokoteannosta.Viikolla 47 koronavirustestejä tehtiin yli 128 300. Testimäärät ovat nousseet usean viikon ajan. Marraskuun alussa testejä tehtiin noin 87 800 viikossa. Viime viikolla testatuista näytteistä oli positiivisia 6,3 prosenttia. Viikolla 46 osuus oli 6,4 prosenttia ja kahdella tätä edeltävällä viikolla hieman alle 6 prosenttia.Leviämisalueiden tunnusmerkit täyttyvät 15 alueella: Ahvenanmaan maakunta sekä Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Helsingin ja Uudenmaan (HUS), Kanta-Hämeen, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Länsi-Pohjan, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Vaasan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit.Epidemiologista tilannetta seurataan viikoittain. Tilannekuva päivitetään viikoittain Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Tilannekatsaus koronaviruksesta -verkkosivuille. Laaja seurantaraportti julkaistaan Hybridistrategian seurantaraportit -verkkosivuilla joka toinen viikko torstai-iltapäivisin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi on valittu International IDEA -järjestön varapuheenjohtajaksi vuodelle 2022. IDEA on yksi johtavaista kansainvälisistä demokratiajärjestöistä, joka tuottaa taustatietoa ja antaa asiantuntija-apua noin 50 maassa muun muassa vaali- ja perustuslakiprosesseissa. Järjestö on juuri julkaissut demokratian tilaa maailmanlaajuisesti arvoineen Global State of Democracy -raportin. Kansainvälinen demokratia- ja vaaliapuinstituutti, IDEA on keskeisesti mukana presidentti Joe Bidenin isännöimän demokratiahuippukokouksen valmisteluissa. Järjestön puheenjohtajana toimii ensi vuonna Kanada ja toisena varapuheenjohtajana Kap Verde.Suomi on yksi vuonna 1995 perustetun International IDEA:n perustajajäsenistä. Järjestön asiantuntijaelimenä toimivaan johtokuntaan valittiin vuosiksi 2022-2024 kansanedustaja Hussein al-Taee. Aiemmin IDEA:n johtokunnassa ovat toimineet Martti Ahtisaari, Harri Holkeri, Sirpa Pietikäinen sekä Maria Lohela. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston asettama parlamentaarinen ohjausryhmä ja asiantuntijatyöryhmä luovuttivat tänään oikeusministerille ehdotuksensa uudesta avoimuusrekisterilaista. Niin kutsutun lobbarirekisterin tavoitteena on päätöksenteon läpinäkyvyyden parantaminen ja sitä kautta epäasiallisen vaikuttamisen torjunta.Rekisteristä löytyvillä tiedoilla kansalaiset sekä vaikuttamistoiminnan kohteet saisivat jatkossa kattavammin tietoa valtion tason päättäjiin vaikuttavista toimijoista sekä näiden intresseistä.Rekisteröitäväksi lobbaukseksi katsottaisiin oikeushenkilöiden ja yksityisten elinkeinonharjoittajien suunnitelmallinen tai pitkäjänteinen vaikutustoiminta, jossa pitämällä yhteyttä poliittisiin päättäjiin ja virkamiehiin pyritään edistämään vaikuttamista harjoittavan intressejä. Rekisteröiväksi konsulttitoiminnaksi taas katsottaisiin oikeushenkilöiden ja yksityisten elinkeinonharjoittajien asiakkaille tarjottava vaikuttamistoiminnan neuvonta.Uudessa avoimuusrekisterilaissa on tarkoitus velvoittaa lobbausta ja siihen liittyvää konsulttitoimintaa harjoittavat oikeushenkilöt ja yksityiset elinkeinonharjoittajat, myös kansainväliset toimijat, rekisteröitymään sähköiseen avoimuusrekisteriin. Soveltamisalalle kolme vaihtoehtoaMietinnössä esitetään rekisterille soveltamisalan laajuuden osalta kolmea eri vaihtoehtoa: (i) koko valtionhallinto, (ii) eduskunta, ministeriöt ja valtion virastot tai (iii) eduskunta ja ministeriöt.Avoimuusrekisteri on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kansallista demokratiaohjelmaa (Demokratiaohjelma 2025), joka kokoaa yhteen hallitusohjelman lukuisat kansalaisyhteiskuntaa ja osallisuutta edistävät toimet. Avoimuusrekisteristä annettavan lain on määrä tulla voimaan vuonna 2023.Avoimuusrekisterimietintö on lausunnolla Lausuntopalvelu.fi:ssä 31.1.2022 saakka.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama KOTAMO-hanke selvittää, miten henkilöstön tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta voidaan edistää suomalaisissa korkeakouluissa. Selvityksen pohjalta kehitetään konkreettisia toimenpide-ehdotuksia korkeakouluille ja kansallisiksi politiikkatoimiksi.Tasa-arvoiseen, yhdenvertaiseen ja monimuotoiseen työelämään on vielä matkaa sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Esimerkiksi tyypilliset urapolut eroavat sukupuolen, kansalaisuuden ja etnisen taustan mukaan. Myös kansainvälisessä korkeakouluja koskevassa keskustelussa ja kehittämistoimissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota juuri yhdenvertaisuuteen ja monimuotoisuuteen osana korkeakoulujen laadullista kehittämistä.– Tämä hanke tuottaa tutkittua tietoa, johon nojaten voimme kansallisesti ottaa seuraavat askeleet korkeakoulujen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä, opetusneuvos Matti Kajaste toteaa.KOTAMO-hanke perehtyy muun muassa opetus- ja tutkimushenkilöstön rekrytointien, urakehityksen ja työilmapiirin tasa-arvoisuuteen ja yhdenvertaisuuteen haastatteluiden, kyselyn ja työpajojen avulla. Hankkeessa tarkastellaan myös, mitä verrokkimaissa on tehty korkeakoulujen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Selvityksen tulosten pohjalta hanke tekee konkreettisia ehdotuksia politiikkatoimista ja korkeakoulujen toimintatavoista, joilla voidaan vahvistaa tasa-arvoa suomalaisissa korkeakouluissa.Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien, eli suomalaisten korkeakoulujen henkilöstön, johdon ja rahoittajien kanssa. Selvityksen toteuttavat Demos Helsinki, Oxford Research, Includia Leadership, tutkija Inkeri Tanhua, professori Liisa Husu ja Kaskas Media.– Teemme hankkeessa tiivistä yhteistyötä korkeakouluyhteisön ja rahoittajien kanssa, jotta saamme ensi käden tietoa ongelmista ja voimme kehittää yhteistyössä toimintatapoja, joita sidosryhmät voivat oikeasti ottaa käyttöön edistääkseen tasa-arvoa korkeakouluissa, hankekonsortion vetäjä Julia Jousilahti Demos Helsingistä sanoo.Hankkeen tulokset kootaan kesällä 2022 ilmestyvään loppuraporttiin. Tietoa hankkeen edistymisestä ja keskeisistä tuloksista julkaistaan ministeriön verkkosivuilla. Twitterissä keskusteluun voi osallistua aihetunnisteilla #kotamohanke, #tasaarvo ja #korkeakoulut.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kunnat ja maakuntien liitot voivat hakea ympäristöministeriöltä avustusta tuulivoimarakentamista ohjaavaan kaavoitukseen, luvitukseen ja niihin liittyviin selvityksiin. Haettavana on noin miljoona euroa, ja hakuaika on 2.12.2021 –1.2.2022.Laadukkailla selvityksillä ja eri tarpeet ja toiminnot yhteen sovittavalla kaavoituksella pyritään löytämään tuulivoimalle parhaiten soveltuvat alueet, mikä ehkäisee voimaloista luonnolle ja ihmisille aiheutuvia haittoja. Avustusta voidaan myöntää myös tulevaa tuulivoimakaavoitusta ja -luvitusta tukeviin selvityksiin, eli avustuksen saaminen ei edellytä vireillä olevaa kaavaa. Avustusta myönnetään enintään 70 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus maksetaan vuoden 2022 loppuun mennessä. Ympäristöministeriö myöntää avustukset ELY-keskuksia kuultuaan.Yhteensä noin kahden miljoonan euron tuulivoimarakentamisen avustuksista linjattiin valtion vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa. Kahdella aikaisemmalla hakukierroksella on rahoitettu yhteensä 16 hanketta 1,1 miljoonalla eurolla.Avustuksilla toteutetaan hallitusohjelman tuulivoimarakentamisen edistämisen kirjauksia, joiden mukaan tuulivoiman osuutta Suomen energiantuotannosta kasvatetaan ja poistetaan tuulivoimarakentamisen hallinnollisia, kaavoituksellisia ja muita esteitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeriö on julkaissut datasivuston, joka kertoo mihin, miten ja milloin Suomen kehitysyhteistyövaroja on käytetty. Tietojen tarjoaminen lisää kehitysyhteistyön avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.OpenAid.fi-sivusto kokoaa yhteen palveluun kattavat tiedot Suomen kehitysyhteistyövarojen käytöstä. Kehitysyhteistyön yksityiskohtaiset maksatustiedot ovat saatavilla vuodesta 2015 alkaen visuaalisessa ja helposti lähestyttävässä muodossa. Sivusto on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.Tiedot ovat eriteltävissä esimerkiksi kehityspolitiikan painopisteiden, maiden ja toimialojen mukaisesti. Siten palvelusta löytyy tietoa muun muassa siitä, kuinka paljon kehitysyhteistyötä tehdään tietyssä maassa tai että kuinka paljon Suomen kehitysyhteistyövaroja on käytetty koulutuksen tukemiseen. Palvelun sisältämät tilastot perustuvat OECD:n kehitysapukomiteassa DACissa sovittuihin tilastointikäytäntöihin. Openaid.fi-sivusto hyödyntää lisäksi kansainvälistä IATI-standardia (International Aid Transparency Initiative).Ulkoministeriö on sitoutunut hallinnon ja datan avoimuuteen. Avoimuus ja läpinäkyvyys parantavat kehitysyhteistyön tuloksellisuutta, vähentävät riskejä väärinkäytöksiin ja korruptioon sekä vahvistavat tilivelvollisuutta ja omistajuutta kehittyvissä maissa.”Uskomme, että Openaid.fi nostaa Suomen sijoituksia kansainvälisissä kehitysyhteistyön läpinäkyvyysvertailuissa”, sanoo kehitysyhteistyön hallinto- ja oikeusyksikön päällikkö Ramses Malaty.Linkki sivustolle: OpenAid.fi/fi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI) on toteuttanut Työperäinen hyväksikäyttö ja julkiset hankinnat -oppaan valtiovarainministeriön toimeksiannosta hankintayksiköiden tueksi. Hankintayksiköitä ovat esimerkiksi valtio ja kunnat, ja ne noudattavat hankinnoissaan hankintalakia. Opas on laadittu osana Hankinta-Suomi-ohjelmaa ja kansallisen julkisten hankintojen strategian toimeenpanoa.”Työntekijöiden oikeudet turvaamalla lisäämme työntekijöiden hyvinvointia ja parannamme vastuullisten yritysten sekä järjestöjen asemaa. On välttämätöntä, että työntekijöiden oikeuksien loukkauksia estetään myös julkisissa hankinnoissa. Se vaatii osaamista hankintayksiköiltä, mihin tämä opas antaa tärkeää tukea”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.Oppaassa kerrotaan hyväksikäyttö- ja ihmiskauppailmiöistä sekä annetaan ohjeita, miten toimia, jos epäilee työperäistä hyväksikäyttöä tapahtuvan kotimaisissa hankinnoissa. Lisäksi oppaassa ehdotetaan hyväksikäyttöä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä hankinnan eri vaiheissa. Suomalaisilla hankintayksiköillä on mahdollisuus toimia suunnannäyttäjänä, sillä vastaavaa ohjeistusta ei ole ollut aikaisemmin olemassa Euroopassa tapahtuvan työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi.Työperäistä hyväksikäyttöä esiintyy myös SuomessaTyöperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjuminen hankinnoissa on tärkeää Suomessa erityisesti riskialoilla, kuten siivous-, rakennus-, ja ravintola-aloilla. Näin hankintayksiköt voivat ennaltaehkäistä väärinkäytöksiä ja rikoksia sekä edistää ihmisoikeuksien ja työelämän perusperiaatteiden kunnioittamista. Lisäksi tämä parantaa yritysten välistä reilua kilpailua, tasa-arvoa, tasapuolista kohtelua sekä varmistaa lainmukaiset työolosuhteet kaikille. ”On tärkeää, että käytännössä hankintoja tekeville tarjotaan konkreettisia apukeinoja hankintaprosesseihin. Tässä tarvitaan myös eri viranomaisten tiiviimpää yhteistyötä, jotta hankintayksiköt eivät jää yksin näitä pohtimaan”, painottaa Vantaan kaupungin hankintajohtaja Tiina Ekholm. Suomessa on tunnistettu työperäisen hyväksikäytön tapauksista esimerkiksi alipalkkausta, työn teettämistä huonoissa oloissa, kiskontaa ja ihmiskauppaa. Tapauksia on vaikea tunnistaa, eivätkä hyväksikäytön uhrit aina tiedä olevansa hyväksikäytön kohteena tai halua tuoda ongelmia esiin. Ihmisoikeusloukkauksia on esiintynyt etenkin alihankintaketjuissa, joita on vaikea valvoa. ”On tärkeää tiedostaa, että ongelmat eivät koske vain globaaleja hankintoja. Hankintayksiköissä torjutaan hyväksikäyttöä muun muassa selkiyttämällä rooleja, tarkentamalla velvollisuuksia ja kehittämällä valvontaa. Toivon oppaan rohkaisevan hankintayksiköitä perehtymään omiin alihankintaketjuihin ja auttavan näkemään pintaa syvemmälle”, sanoo HEUNIn tutkija Anni Lietonen.Lisää tietoa sosiaalisesti kestävistä hankinnoista ensi vuoden webinaareissaOpas on julkaistu verkossa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, ja se on ladattavissa ilmaiseksi HEUNIn ja Hankinta-Suomen verkkosivuilta. Printtiversioita voi myös pyytää HEUNIsta. Valtiovarainministeriö, HEUNI ja Hansel järjestävät webinaareja sosiaalisesti kestävistä hankinnoista vuonna 2022. Webinaarit perustuvat Työperäinen hyväksikäyttö ja julkiset hankinnat -oppaaseen sekä loppuvuonna valmistuviin yhteisiin vastuullisuuden vähimmäistavoitteisiin. Webinaarit järjestetään 18. tammikuuta ja 10. helmikuuta. 
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi