NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 2.12.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto suosittelee, että leviämisalueen työpaikoilla siirrytään etätyöhön työtehtävien sen salliessa. Etätyösuositus on voimassa toistaiseksi. Valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen asiasta 2. joulukuuta.Suosituksen mukaan julkisen sektorin työntekijöiden tulisi työskennellä etätyössä mahdollisimman laajasti silloin, kun työtehtävät sen mahdollistavat. Valtioneuvosto suosittaa vastaavaa laajaa etätyötä myös yksityisille työnantajille tiedostaen, että arviointi läsnä- ja etätyön terveysturvallisesta yhdistämisestä tapahtuu työpaikoilla. Samalla tulisi edistää työjärjestelyitä, joilla vähennetään lähikontakteja ja muita riskitekijöitä työpaikoilla.Leviämisalueita ovat tällä hetkellä Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Helsingin ja Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Länsi-Pohjan, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Vaasan sairaanhoitopiiri ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit.Työnantajia kehotetaan seuraamaan alueellisten terveysviranomaisten tiedotusta, sillä alueiden tilanteissa voi tapahtua nopeitakin muutoksia.Etätyösuositus on tarpeen heikentyneen koronatilanteen vuoksiEtätyösuosituksen perusteena on, että koronaepidemiatilanne on lokakuun puolenvälin jälkeen heikentynyt merkittävästi koko maassa ja varsinkin viimeisen kuukauden ajan tartuntamäärät ovat kasvaneet huolimatta korkeasta rokotuskattavuudesta. Tartunnat leviävät erityisesti rokottamattoman työikäisen väestön keskuudessa.Samanaikaisesti erikoissairaanhoidon kuormitusaste on kasvanut merkittävästi. Erikoissairaanhoidossa tilanne on vaatinut kiireettömän leikkaushoidon lykkäämistä ja ajoittain myös tehopotilaiden siirtoja sairaaloiden välillä kuormituksen tasaamiseksi. Leviämisalueiden yliopisto- ja keskussairaaloissa on selkeä tarve ennakoida kriittistä hoitoa vaativien kansalaisten hoidon turvaaminen.Etätyösuosituksen perusteita tarkastellaan viimeistään 15.2.2022, tilanteen niin edellyttäessä jo aiemmin.Etätyösuositusta varten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on antanut lausunnon epidemiologisesta tilanteesta ja Työterveyslaitos etätyösuosituksen tarpeesta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut asetuksen koronatartunnan toteamiseksi tehtävän tutkimuksen korvaustaksasta. Asetuksessa säädetään PCR-tutkimuksen korvaustaksaksi 100 euroa. Asetus tulee voimaan 1.1.2022 ja on voimassa 30.6.2022 asti.Kansaneläkelaitos voi maksaa asetuksella säädetyn korvauksen suorakorvauksena yksityiselle palveluntuottajalle silloinkin, kun omavastuuosuuden on maksanut testattavan työnantaja. Näin helpotetaan työnantajien mahdollisuuksia tarjota PCR-tutkimuksia työntekijöilleen. Lisäksi aiempaa suurempi Kela-korvaus helpottaa Suomessa asuvan tai työskentelevän sairausvakuutetun mahdollisuuksia valita tutkimuspaikaksi yksityisen terveydenhuollon palveluntuottaja julkisen terveydenhuollon sijaan.Voimassa olevaan asetukseen ei ehdoteta sisällöllisiä muutoksia, vaan ainoastaan voimaantulosäännöstä muutetaan. Asetus on voimassa siihen saakka, kun laki sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta on voimassa. Ilman asetusta korvauksen määrä perustuisi Kansaneläkelaitoksen vahvistamaan korvaustaksaan, joka olisi 56 euroa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut asetukset sotainvalidien puolisoiden ja leskien sekä sotaleskien kuntoutuksesta ja ulkomaalaisten vapaaehtoisten rintama-avustuksesta vuodelle 2022. Sotainvalidien puolisoiden ja leskien sekä sotaleskien kuntoutukset pysyvät ennallaanSotainvalidien puolisoiden, leskien ja sotaleskien laitoskuntoutuksen pituus on enintään kaksi viikkoa ja päiväkuntoutusjakson pituus enintään 15 päivää. Avokuntoutus voi käsittää enintään 15 hoitokerran sarjan ja hoitosarjan enimmäishinta pysyy 1050 eurossa kuntoutettavaa kohti. Kotikuntoutuksena annettavan avokuntoutuksen enimmäishinta pysyy 1575 eurossa kuntoutettavaa kohti.Ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille myönnettävän rintama-avustuksen määrä pysyy ennallaanKertasuorituksena ulkomaalaisille myönnettävän rintama-avustuksen määrä pysyy 2000 eurossa. Ulkomaalaisille vapaaehtoisille tarkoitettu rintama-avustus voidaan myöntää Suomen sodissa vapaaehtoisina palvelleille ulkomaalaisille rintamasotilaille, jotka asuvat joko Virossa tai muualla entisen Neuvostoliiton alueella vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa tai Suomessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sairastuessaan henkilölle maksetaan sairauspäivärahaa enintään 300 sairauspäivän ajalta. Pidemmän sairauspäivärahakauden aikana joko työterveydestä vastaava toimija tai Kela on sairastuneeseen yhteydessä 30, 60 ja 90 sairauspäivän kohdalla. Uusia tarkistuspisteitä tulee 1.1.2022 alkaen 150 ja 230 päivän kohdalle.Nykyiseen sairauspäivärahajärjestelmään liittyvän 30–60–90 -säännön tavoitteena on tukea työkyvyn arviointi- ja seurantaprosessia ja varhaisia toimia työkyvyttömyysjaksoilla. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Tampereen yliopisto (Tampereen korkeakoulusäätiö TKS) ovat valmistelleet yhteisen rokotetutkimusyhtiön, Rokotetutkimuskeskus Finvac Oy:n, perustamista. Valtio omistaa perustettavasta yhtiöstä 51 % ja Tampereen yliopisto 49 %. Perustettava yhtiö on valtion erityistehtäväyhtiö ja sen omistajaohjauksesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kaupallisiin rokotetutkimuksiin liittyvät toiminnot ja Tampereen korkeakoulusäätiön rokotetutkimuskeskus muodostavat uuden rokotetutkimusyhtiön. Perustettavan yhtiön nimi on Rokotetutkimuskeskus Finvac Oy ja sen kotipaikka on Tampere. THL:n kaupallisen rokotetutkimustoiminnan ja Tampereen rokotetutkimuskeskuksen pääpaikat ovat nykyisinkin Tampereella.Valtion erityistehtäväyhtiön perustamiseksi sosiaali- ja terveysministeriö valtuutetaan perustamaan uusi valtion osittain omistama osakeyhtiö. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos valtuutetaan merkitsemään valtion puolesta 51 kappaletta osakeyhtiön osakkeista. Loput osakekannasta merkitsee Tampereen korkeakoulusäätiö, joka luovuttaa yhtiöön Tampereen rokotetutkimuskeskuksen kliiniset rokotetutkimustoiminnot. Valtioneuvoston päätöksenteon jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Tampereen korkeakoulusäätiö allekirjoittavat yhtiön perustamiseen vaadittavat asiakirjat. Asiakirjojen allekirjoittamisen jälkeen yhtiö rekisteröidään. Yhtiön hallitus on toimivaltainen jo päätöksenteon jälkeen ja yhtiön hallitus ryhtyy sille kuuluviin tehtäviin.Yhtiön perustamisella on tarkoitus osaltaan taata ja vahvistaa suomalaista rokotetutkimusosaamista, jotta Suomeen ja maailmalle saadaan hyvin tutkittuja, vaikuttavia ja turvallisia rokotteita. Lisäksi tavoitteena on pandemian kaltaisiin terveysuhkiin varautuminen ja tutkimusinvestointien lisääminen Suomeen. Yhtiöittämisen toinen vaihe THL:n toimintojen luovuttamisen osalta tuodaan valtioneuvoston päätöksentekoon keväällä 2022. Valtion toimintojen luovuttamisen mahdollistava laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kaupallisten rokotetutkimuspalvelujen yhtiöittämisestä on tullut voimaan 1.1.2021. Taustalla on oikeuskanslerin toukokuussa 2019 antama päätös, jonka mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kaupalliset rokotetutkimuspalvelut ja rokotteiden hankinta tulisi selkeämmin erottaa toisistaan. Yhtiön perustamiseen on saatu valtion vuoden 2021 talousarviossa 8 000 000 euron määräraha. Määrärahan on tarkoitus kattaa alkupääomitus ja yhtiön perustamista edeltävät perustamiskustannukset.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan 2.12.2021 ministeriöille puoltamat asiat löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto lähetti Tasavallan presidentin vahvistettavaksi lain energian alkuperätakuista. Se parantaa asiakkaan mahdollisuutta vaikuttaa valinnoillaan ostamansa energian alkuperään luotettavan järjestelmän kautta. Sen avulla kuluttaja voi varmistua siitä, että hänelle uusiutuvana markkinoitu ja myyty energia on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Laki tulee voimaan 3.12.2021.Uuden lain mukaisia alkuperätakuita voi hakea energialle, joka on tuotettu lain tultua voimaan. Tänä vuonna tuotetulle sähkölle myönnetään kuitenkin alkuperätakuut vielä kumotun lain mukaisesti.Lain siirtymäsäännöksillä turvataan rekisterin ylläpitäjille ja toimijoille riittävä siirtymäaika tehdä lain toimeenpanon edellyttämiä toimia. Esimerkiksi uudentyyppisten alkuperätakuiden varmennusvelvollisuuden alkamisesta (1.7.2022 alkaen) sekä rekisterin ylläpitäjien määräajasta alkuperätakuurekisterin käyttöönotolle (1.4.2022) säädetään erikseen.Laki laajentaa alkuperätakuusääntelyn myös kaasuun ja vetyyn sekä lämmitykseen ja jäähdytykseen. Myös ydinvoimalla tuotettu sähkö sekä hukkalämpö ja -kylmä tulevat sääntelyn piiriin. Tähän saakka alkuperätakuu on vaadittu sähkön myyjiltä, jotka myyvät tai markkinoivat sähköä uusiutuvana. Jatkossa tämä varmennusvelvollisuus koskee myös uusiutuvaa kaasua, vetyä, lämpöä ja jäähdytystä, ydinvoimalla tuotettua sähköä sekä hukkalämpöä ja -kylmää. Alkuperätakuuta ei vaadita, jos energiaa ei myydä tai markkinoida uusiutuvana. Varmennusvelvollisuutta ei ole, jos energian alkuperästä ei ole epäselvyyttä. Näin on esimerkiksi silloin, kun kauppakeskus käyttää itse omalla katollaan olevien aurinkopaneelien tuottamaa sähköä.Ydinvoimalla tuotetun sähkön sekä hukkalämmön ja -kylmän alkuperätakuille nähtiin tarve, koska myös nämä energiamuodot ovat asiakkaiden kannalta kiinnostavia vähäpäästöisyyden takia.Sääntely koskee energianmyyjien lisäksi myös energian tuottajia ja käyttäjiä tietyin poikkeuksin. Esimerkiksi uusiutuvaa sähköä tuotannossaan käyttävä yritys voisi markkinoinnissaan kertoa käyttävänsä tuotteen valmistuksessa uusiutuvaa sähköä, jos sähkön uusiutuvuus varmennetaan alkuperätakuilla. Alkuperätakuita myöntävät kolme rekisterien ylläpitäjää. Sähkön alkuperätakuurekisteristä vastaa kantaverkonhaltija Fingrid Oyj, joka toimii myös nykyisin sähkön rekisterinpitäjänä. Kaasun ja vedyn rekisteristä vastaa kaasun siirtoverkonhaltija Gasgrid Finland Oy. Lämmityksen ja jäähdytyksen alkuperätakuurekisterin ylläpitäjänä toimii Energiavirasto, joka myös valvoo lain noudattamista. Lailla pannan täytäntöön uudelleenlaaditun uusiutuvan energian direktiivin (RED II) alkuperätakuita koskeva sääntely, sekä sähkömarkkinadirektiivin säännökset sähkön alkuperän ilmoittamisesta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään nimittänyt vanhusasiavaltuutetun virkaan valtiotieteen tohtori, johtaja Päivi Topon 15.1.2022-14.1.2027 väliseksi ajaksi.Päivi Topo toimii tällä hetkellä Ikäinstituutin säätiön johtajana. Hän vastaa tehtävässään Ikäinstituutin toiminnasta, viestinnästä, vaikuttamistyöstä ja tutkimuksesta.Vanhusasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävänä on edistää ikääntyneiden oikeuksien toteutumista. Vanhusasiavaltuutettu seuraa ja arvioi ikääntyneiden asemaa ja oikeuksien toteutumista, seuraa lainsäädäntöä ja päätöksentekoa ja arvioi niiden vaikutusta ikääntyneisiin.Vanhusasiavaltuutettu toimii yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston yhteydessä.Vanhusasiavaltuutetun virkaa haki 17 henkilöä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — YK ennakoi 274 miljoonan ihmisen tarvitsevan humanitaarista apua vuonna 2022. Tarpeita kasvattaa muun muassa konfliktien syveneminen Afganistanissa ja Etiopiassa. Suomi lisää tukeaan hädän lievittämiseen kriisialueilla, siksi Suomen humanitaarinen apu nousee tänä vuonna 113 miljoonaan euroon.YK:n tänään julkistaman maailmanlaajuisen hätäapuvetoomuksen mukaan vuonna 2022 humanitaarista apua tarvitsee kaikkiaan 274 miljoonaa ihmistä 63 maassa. Tilanne on erityisen vaikea ravitsemuksen ja ruokaturvan näkökulmasta. Aliravittujen ihmisten määrä on noussut 811 miljoonaan. Koronaviruspandemia on entisestään lisännyt naisiin kohdistuvaa väkivaltaa: yli 70 prosenttia humanitaarisilla kriisialueilla elävistä naisista on kokenut seksuaalista väkivaltaa.  Koska globaali humanitaarinen rahoitus ei riitä kattamaan kaikkia tarpeita, apua on kohdennettava yhä tarkemmin kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville ihmisille. Suomen humanitaarisessa politiikassa korostetaan etenkin naisten ja tyttöjen ja vammaisten henkilöiden tarpeiden huomioimista.”Jo pitkään YK on todennut, että hätäapua tarvitsevia ihmisiä on enemmän kuin koskaan. Näin on ikävä kyllä myös tänä vuonna. Suomi lisää humanitaarista tukeaan, jotta ihmishenkiä voidaan pelastaa ja vähentää kärsimystä kriisialueilla. Keskitymme erityisesti parantamaan naisten asemaa ja helpottamaan vaikeaa ruokatilannetta”, sanoo kehitys- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.Suomi vahvistaa ruokaturvaa humanitaarisissa kriisimaissa Maailman ruokaohjelman WFP:n kautta. Yhteensä 14 miljoonan euron lisärahoitus ohjataan WFP:n toimintaan Afganistanissa ja Etiopiassa sekä kouluruokailuohjelmiin muun muassa Somaliassa, Keski-Afrikan tasavallassa ja Madagaskarilla. ”Kouluruoka parantaa lasten ravitsemusta ja kannustaa perheitä lähettämään myös tyttöjä kouluun. Siksi se voi epäsuorasti myös suojata lapsia esimerkiksi lapsisotilaiksi värväämiseltä, pakkoavioliitoilta ja hyväksikäytöltä konfliktimaissa”, sanoo WFP:n kouluruokalähettiläänä toimiva ministeri Skinnari.Naisten aseman parantamista humanitaarisissa kriiseissä Suomi tukee yhdessä YK:n väestörahaston UNFPA:n kanssa. Suomen 4 miljoonan euron rahoituksen avulla muun muassa tarjotaan mahdollisuuksia turvallisiin synnytyksiin, tuetaan liikkuvien klinikoiden toimintaa sekä tarjotaan fyysistä ja psyykkistä hoitoa seksuaalisesta väkivallasta selviytyneille.Lisätukea myönnetään myös YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:lle koronapandemiaan vastaamiseksi Afrikan sarvessa (3 miljoonaa euroa), YK:n palestiinalaispakolaisjärjestö UNRWA:lle (3 miljoonaa euroa), Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n työlle Syyriassa (1,2 miljoonaa euroa), SPR:n kenttäsairaalan toimintaan Haitilla (miljoona euroa) sekä SPR:lle hätäapumateriaalin kuten telttojen ja keittimien lähettämiseksi Etiopiaan (0,5 miljoonaa euroa). Lisäksi suunnitteilla on lisätuki YK:n keskitetylle hätäapurahastolle Cerfille, jonka kautta Suomi on mukana reagoimassa äkillisiin katastrofeihin ja pitkittyneisiin alirahoitettuihin kriiseihin.Loppuvuoden rahoituspäätösten myötä Suomen humanitaarinen apu vuonna 2021 nousee 113 miljoonaan euroon. Erityisesti Afganistanissa ja Etiopiassa humanitaariset tarpeet ovat kasvaneet jyrkästi samalla, kun kehitysyhteistyöohjelmien toteutus on hidastunut tai kokonaan keskeytynyt. Siksi varoja on näissä maissa siirretty pitkäaikaisesta kehitysyhteistyöstä humanitaariseen apuun. Tämä kasvattaa humanitaarisen avun kokonaissummaa ja korostaa osaltaan Afganistania ja Etiopiaa vuoden 2021 humanitaarisessa rahoituksessa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi