NordenBladet — YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista velvoittaa tunnistamaan ja poistamaan esteitä rakennetusta ympäristöstä. Esteettömyyden kehittämisessä tarvitaan lainsäädäntöä ja selkeitä ohjeita, mutta on myös valvottava, että esteet poistuvat. Esteettömyys on ihmisoikeus, joka koskettaa laajasti eri ryhmiä. 3. joulukuuta julkaistu selvitys tarkastelee esteettömyyslainsäädännön toimivuutta ja ohjaustarpeita sekä esteettömyyden nykytilaa rakennetussa ympäristössä.Selvitystyön päätavoitteena oli kuvata rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyvän lainsäädännön kattavuutta YK:n vammaisyleissopimuksen velvoitteiden näkökulmasta. Loppuraportissa esitetty kokonaiskuva rakennetun ympäristön esteettömyydestä ja siihen liittyvät suositukset perustuvat hankkeessa tehtyihin kartoituksiin ja kyselyihin. Selvityksen osana toteutetussa kansainvälisessä lainsäädäntövertailussa on tarkasteltu verrokkimaiden esteettömyyslainsäädäntöä ja toimintatapoja, joilla esteettömyyttä edistetään.Rakennetun ympäristön esteettömyyden nykyisiä ja tulevia lainsäädäntö- ja ohjaustarpeita ideoitiin asiantuntija- ja sidosryhmätyöpajoissa. Selvitys ehdottaa, että tulevassa lainsäädännössä on panostettava osallistamiseen. Lisäksi toimeenpanon tukemiseksi esitetään koulutusta, kannustimia ja toteutumisen valvontaa.Selvitys ehdottaa tarkennuksia säädöksiin, mutta myös uutta esteettömyyslainsäädäntöä ja lisää valvontaa esteettömyyden toteutumiselle. Tärkeimmiksi kehittämisalueiksi tunnistettiin järjestelmällisesti kerätty tieto rakennetun ympäristön esteettömyyden tilasta, käsitteiden yhdenmukaistaminen ja esteettömyyden tarkastelu nykyistä laaja-alaisemmin. Asenteisiin vaikuttamista ja koulutusta tarvitaan lisää, jotta esimerkiksi koko rakentamisen ketju suunnittelusta toteutukseen ja kunnossapitoon tukee esteettömyyttä.Selvitys on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimus toteutettiin Aalto-yliopiston Sotera-tutkimusryhmän professori Laura Arpiaisen sekä esteettömyysasiantuntija, arkkitehti Satu Wäre-Åkerblomin johdolla. Työryhmään kuuluivat lisäksi oikeus- ja terveystieteiden maisteri Eeva Hillukkala, tutkimusapulainen, tekniikan kandidaatti Raisa Mäkinen sekä kansainvälisenä asiantuntijana Dr. Vera Roberts OCAD-yliopiston Inclusive Design Research Centeristä Torontosta. Työryhmässä oli myös kokemustoimijoita.Raportti julkaistaan myös ruotsiksi alkuvuodesta 2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö on myöntänyt Digi- ja väestötietovirastolle 1,8 miljoonaa euroa digituen valtakunnallisen, vakiinnutettavan toimintamallin kehittämiseen ja pilotointiin vuodelle 2022. Rahoitus myönnettiin Digitalisaation edistämisen ohjelmasta, jonka yhtenä tavoitteena on laajentaa digituen valtakunnallinen toimintamalli kattamaan myös elinkeinotoimintaa harjoittavien digituen kehittämisen.”Digitaalisaatio muuttaa päivittäistä elämäämme ja mullistaa niin asioinnin tapoja niin viranomaisissa kuin yksityisissä palveluissa. Tästä kehityksestä pitää kaikkien päästä osalliseksi, eikä se saa syrjäyttää ketään. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että digitalisaatiota kehitetään ihmisten ehdoilla ja huolehditaan kaikkien tosiasiallisista mahdollisuuksista käyttää palveluita. Digituen tarjoaminen on tässä merkittävä keino”, kuntaministeri Sirpa Paatero sanoo.Digi- ja väestötietovirasto vastaa jatkossa digituen kehittämisestä ja laajaa toimijakenttää yhdistävästä verkosto- ja sidosryhmäyhteistyöstä. Digituen kehittämisessä huomioidaan sekä kansalaisten että elinkeinotoimintaa harjoittavien erilaiset digituen tarpeet.”Digitalisaation edistämisen ohjelma tukee ja kannustaa viranomaisia tuomaan palvelunsa kansalaisten ja yritysten saataville digitaalisina vuoteen 2023 mennessä. Myönnetyllä digituen rahoituksella pyritään varmistamaan, että kaikki pysyvät mukana digitalisaatiota edistettäessä ja digituen toimintamallin vakiinnuttaminen etenee”, kertoo Heli Hänninen valtiovarainministeriöstä. Rahoitus mahdollistaa digituen tarpeiden kartoittamisen ja asiakaslähtöisen kehittämisenDigitukea kehitetään ja digitaitoja edistetään useiden toimijoiden yhteistyönä. Digituen toimintamalli pohjautuu jatkossakin valtakunnalliseen verkosto- ja sidosryhmäyhteistyöhön ja paikallistasolla annettaviin digituen palveluihin. Kehitettävässä toimintamallissa digituen tarjoajien roolit säilyvät ennallaan.Digi- ja väestötietoviraston saama rahoitus kohdentuu digituen pysyvän toimintamallin valmisteluun yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa. Mallin on määrä tulla käyttöön vuonna 2023. ”Digi- ja väestötietoviraston digituen tärkeimpiä tavoitteita ovat digituen laadun ja löydettävyyden edistäminen, digituen valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden tukeminen, digituessa tarvittavan osaamisen kasvattaminen ja sekä ajantasaisen tilannekuvatiedon tuottaminen muun muassa digituen tarpeesta ja digiosaamisesta”, kertoo johtaja Mikko Mattinen Digi- ja väestötietovirastosta. Digituki kehittää yksilöiden ja yhteisöjen digitaitojaDigituki kuuluu hallitusohjelman yhdenvertaisuutta edistäviin toimenpiteisiin, jonka avulla pyritään vahvistamaan yksilöiden ja yhteisöjen osallisuutta yhteiskunnassa. Digituki-palvelut auttavat digitaalisten palvelujen ja laitteiden käyttämisessä sekä tukevat yksilöiden ja yhteisöjen digitaitojen kehittymistä. Digitaitojen kehittyminen myös madaltaa kynnystä omaksua ja ottaa käyttöön uusia sähköisiä palveluja.”Nyt myönnetty rahoitus mahdollistaa digituen toimintamallin laajentamisen lisäksi sen, että digituen kehittämisessä tarvittavaa tilannekuvatietoa pystytään keräämään ja koostamaan. Tarvitsemme digitalisoituneen yhteiskunnan ja palveluverkoston käyttöön jatkuvasti tietoa siitä, millaisia muutoksia digitaalisten palvelujen ja laitteiden käytössä, käyttömotivaatiossa, asenteissa ja osaamisessa tapahtuu. Samalla kartoitamme, millaisia vaikutuksia palveluiden laadulla ja käyttökokemuksella on digituen tarpeeseen. Digin hyödyntäinen edellyttää riittävän osaamisen lisäksi motivaatiota olla mukana digissä. Silloin digitalisaatio voi tukea toimintaa, eikä aiheuta harmia”, sanoo digituen projektipäällikkö Minna Piirainen Digi- ja väestötietovirastosta.Valtiovarainministeriö on vuodesta 2018 myöntänyt valtionavustuksia maakuntaliittojen digituen alueellisille hankkeille. Digi- ja väestötietovirasto on vastannut digituen valtakunnallisesta kehittämisestä. Nykyiset maakuntaliittojen digituen valtionavustushankkeet päättyivät lokakuun lopussa 2021, ja digituen valtakunnallinen toimintamallin kehittäminen siirtyy kokonaisuudessaan Digi- ja väestötietovirastolle

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus on sitoutunut korvaamaan koronaan liittyvät välittömät kustannukset, kuten testaukseen liittyvät kustannukset, täysimääräisesti niin kauan kuin tautitilanne ja koronastrategian toimeenpano sitä edellyttävät.Menot katetaan vuosina 2021–2023 kehyksen ulkopuolisina menoina. Osa vuoden 2021 tarkoitukseen varatusta määrärahasta siirtyy käytettäväksi vuonna 2022. Vuonna 2022 syntyvien kustannusten korvaamiseen voidaan hakea lisärahoitusta lisätalousarviomenettelyn kautta. Sosiaali- ja terveysministeriö on tekemässä joulukuussa 2021 valtionavustuspäätökset kunnille ja kuntayhtymille 1.1.-31.8.2021 välillä syntyneiden sosiaali- ja terveydenhuollon koronaan liittyvien välittömien kustannusten, kuten testaukseen, jäljittämiseen, rokottamiseen ja hoitoon liittyvien kustannusten osalta. Tammikuussa 2022 käynnistyy hakukierros, jonka perusteella katetaan loppuvuoden 2021 kustannuksia. Avustukset perustuvat valtionavustuksesta eräisiin julkiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle covid-19-epidemiasta vuonna 2021 aiheutuviin kustannuksiin annettuun valtioneuvoston asetukseen (860/2021).Vuoden 2022 korvausmenettelystä tullaan säätämään erikseen. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaHenrik Haapajärvi, valtiosihteeri p. 0295 16001
– Arvonimien myöntäminenUlkoministeriöPekka Puustinen, alivaltiosihteeri p. 0295 350 228
– Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista ja konsulipalveluiden järjestämisestä ulkoasiainhallinnossa annetun tasavallan presidentin asetuksen 1 §:n ja liitteen muuttamisesta.Anna Salovaara, lähetystöneuvos p. 0295 350 018
– Suomen osallistuminen EU:n sotilaallisen kriisinhallinnan koulutusoperaatioon (EUTM Mozambique) MosambikissaKatja Kalamäki, lähetystöneuvos p. 0295 351 518
– Eduskunnan kirjelmä Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomuksesta 2020 EK 34/2021 vp – K 7/2021 vpJohanna Lahti, lainsäädäntöneuvos p. 0295 351 709
– Myönnetään valtuudet tehdä Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahaston (UNICEF) toimiston asemasta kirjeenvaihdolla sopimus Suomen tasavallan hallituksen ja UNICEFin välillä.PuolustusministeriöPetri Laurila, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 140 437
– Puolustusministeriön osastoesiupseerin viran täyttäminenValtiovarainministeriöMarika Paavilainen, hallitusneuvos p. 0295 530 302
– Valtion virka-ansiomerkin myöntäminenJari Salokoski, hallitusneuvos p. 0295 530 437
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi tuloverolain 44 §:n muuttamisesta (HE 210/2021 vp; EV 176/2021 vp)Merja Sandell, hallitusneuvos p. 0295 530 191
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi tupakkaverosta annetun lain muuttamisesta (HE 143/2021 vp; EV 166/2021 vp)Harri Joiniemi, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 105
– Suomen tasavallan ja Iranin islamilaisen tasavallan välillä tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminenMaa- ja metsätalousministeriöPirjo Tomperi, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 234
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä sekä siihen liittyviksi laeiksi (HE 101/2021 vp; EV 162/2021 vp)Liikenne- ja viestintäministeriöKatja Peltola, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 031
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain 26 b §:n muuttamisesta (HE 196/2021 vp; EV 171/2021 vp)Työ- ja elinkeinoministeriöMikko Huuskonen, teollisuusneuvos p. 0295 063 732
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta (HE 207/2021 vp; EV 183/2021 vp)Krista Turunen, hallitussihteeri p. 0295 047 178
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi työaikalain muuttamisesta (HE 161/2021 vp; EV 158/2021 vp)Inkeri Lilleberg, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 092
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi energian alkuperätakuista (HE 87/2021 vp; EV 161/2021 vp)Mirjami Tanner, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 167
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ydinvastuulain ja ydinvastuulain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta (HE 117/2021 vp; EV 164/2021 vp)
– Vahingonkorvausvastuusta ydinvoiman alalla Pariisissa 29 päivänä heinäkuuta 1960 tehtyä yleissopimusta muuttavan, Pariisissa 12 päivänä helmikuuta 2004 tehdyn pöytäkirjan ratifioiminen sekä vahingonkorvausvastuusta ydinvoiman alalla Pariisissa 29 päivänä heinäkuuta 1960 tehtyä yleissopimusta täydentävää, Brysselissä 31 päivänä tammikuuta 1963 tehtyä lisäyleissopimusta muuttavan, Pariisissa 12 päivänä helmikuuta 2004 tehdyn pöytäkirjan ratifioiminenSosiaali- ja terveysministeriöAnnika Juurikko, hallitussihteeri p. 0295 163 242
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi sairausvakuutuslain 8 luvun 5 a §:n ja 12 luvun 6 §:n muuttamisesta (HE 152/2021 vp; EV 160/2021 vp)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari aloittaa säännölliset infotilaisuudet ilmasto- ja luontokriisistä. Infojen tavoitteena on parantaa ymmärrystä luontokadosta ja ilmastokriisistä sekä tuoda esiin ratkaisuja kriisien torjumiseksi.”Me kerrytämme ennennäkemätöntä ilmasto- ja luontovelkaa ja ratkaisujen löytämisellä on kiire. Ihmiset ansaitsevat oikeaa tietoa siitä, mitä luonnossamme ja ilmastossamme tapahtuu, mikä on jo ratkaistu, mikä on vielä ratkaisematta ja mitä seuraavaksi on tehtävä. Se on tärkeää, koska näistä asioista huolestuneet ansaitsevat toivoa siitä, että ongelmat voidaan ratkaista, vaikka se välillä vaikealta tuntuu”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari painottaa. Ensimmäisen infon teemana on Suomen metsien tila ja suojelu sekä EU:n biodiversiteettistrategian toimeenpano Suomessa. Strategiassa määritellään Euroopan laajuiset tavoitteet ja toimet luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Suomi on sitoutunut EU:n biodiversiteettistrategiaan ja 30 % maa- sekä meripinta-alan suojeluun EU-alueella. Suomen tulee antaa oma sitoumuksensa strategian toimeenpanosta vuoden 2022 loppuun mennessä.”Suomalaiset rakastavat metsiä ja niiden suojelun on oltava poliittisen päätöksenteon ytimessä. Luonnon monimuotoisuus heikkenee Suomessakin edelleen ja luontokato tapahtuu Suomessa erityisesti metsäluonnossa. Meidän on jo EU:n sitoumusten vuoksi tartuttava rivakasti toimeen Suomen ainutlaatuisen metsäluonnon turvaamiseksi”, ministeri Kari sanoo.Ministeri Karin rinnalla infoissa kuullaan tiedeyhteisön puheenvuoroja. Ensimmäisessä ilmastokriisi- ja luontokatoinfossa keskiviikkona 8.12. Suomen luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho kertoo Suomen metsien suojelun tilasta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä linjasi 2.12.2021 TE-palvelut 2024 -uudistuksen rahoitusmallista, joka kannustaa kuntia kehittämään ja tarjoamaan tehokkaita työllisyyspalveluja. Ministerityöryhmä teki myös tarkennuksia aiempiin linjauksiin valtakunnallisista ja kunnille siirtyvistä tehtävistä.”TE-palvelut -uudistus tuo kunnille paljon liikkumatilaa järjestää työnhakijoiden ja työantajien palvelut parhaalla mahdollisella tavalla. Vallan mukana tulee aina myös vastuu. Kannustavan rahoituksen lähtökohta on, että kunta hyötyy taloudellisesti hyvin hoidetuista työllisyyspalveluista”, ministerityöryhmän puheenjohtajana toimiva työministeri Tuula Haatainen sanoo. Kannustava rahoitusmalli tukee työllistymistä, yritysten työvoimatarpeita ja kuntien elinvoimaaTE-palvelujen uudistamisen tavoitteena ovat entistä paremmin kohdennetut, asiakaslähtöiset ja paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin sopivat palvelut. Olennainen osa uudistusta on luoda kunnille rahoitusmalli, joka kannustaa kuntia kehittämään ja tarjoamaan tehokkaita palveluja. Työttömyysjaksoja lyhentävä kunta hyötyisi nykyistä enemmän taloudellisesti, kun kuntalainen työllistyy. Kunnan vastuu työttömyysetuuksien rahoituksesta koskisi jatkossa työmarkkinatuen lisäksi myös peruspäivärahaa sekä perusosan suuruista osuutta ansiopäivärahasta. Kunnan rahoitusvastuu määräytyisi työnhakijan työttömyysetuuspäivien kertymän perusteella. Kannustavan rahoitusmallin mukaisesti jatkossa pelkkä työttömän aktivointi eli palveluihin ohjaaminen ei vaikuttaisi kunnan rahoitusvastuuseen työttömyysturvasta. Jatkovalmistelun pohjana on malli, jossa kunnan vastuu työttömyysturvan rahoituksesta alkaisi nykyistä aiemmin ja kasvaisi portaittain.Työttömyysturvan rahoitusvastuun siirto toteutettaisiin kunta–valtio-suhteessa kustannusneutraalisti. Kunnille siirtyvät TE-palvelut rahoitettaisiin sataprosenttisesti valtionosuudellaMinisterityöryhmä teki nyt linjauksia, joiden perusteella palveluiden rahoituksen valmistelua jatketaan. Valtionosuusrahoituksesta 70 prosenttia kohdennettaisiin kunnille työikäisen väestön ja 30 prosenttia laajan työttömyyden käsitteen perusteella. Laajalla työttömyydellä tarkoitetaan työttömien ja palveluissa olevien yhteismäärää, jolloin myös palveluissa olevat tulevat huomioiduksi valtionosuuksien jakoperusteessa.Laskennalliseen valtionosuusrahoitukseen siirryttäisiin vaiheittain kahden vuoden aikana, jotta kuntiin kohdistuvat muutokset pysyisivät maltillisina.Valtio vastaisi työllisyydenhoidon palvelujärjestelmän toimivuudesta ja ohjauksestaMinisterityöryhmän mukaan valtio vastaisi palvelujärjestelmän ohjauksesta ja yhteistyössä kuntien kanssa kokonaisuuden toimivuuden arvioinnista. Jatkovalmistelua varten ministerityöryhmä teki linjauksia työllisyydenhoidon ohjauksesta:Valtioneuvosto linjaisi hallituskausittain työllisyydenhoidon tavoitteista, jotka ovat ohjauksen ja vuoropuhelun perustana.Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen perustettaisiin neuvottelukunta, jonka valtioneuvosto asettaisi nelivuotiskaudeksi. Sen tehtävänä olisi työllisyydenhoidon toteutumisen seuranta ja arviointi sekä työllisyydenhoidon valtakunnallisen ohjauksen tukeminen. Neuvottelukunnassa olisivat edustettuina ministeriöt ja kunnat. Jos kunta tai yhteistoiminta-alue ei kykene järjestämään laissa tai valtioneuvoston linjauksessa tarkoitettuja palveluja, ministeriö voisi päättää järjestämisvastuun toteutumista koskevan arviointimenettelyn aloittamisesta. Arviointimenettelyn aikana kunta tai yhteistoiminta-alue laatisi yhdessä valtion kanssa toimintasuunnitelman riittävien palvelujen turvaamiseksi alueellaan. Arviointimenettelyn aloittamisen edellytyksistä ja prosessista säädettäisiin erikseen. Ministerityöryhmä totesi, että hajautettu palvelujärjestelmä edellyttää asiakkaiden palvelut kokoavaa ”yhtä luukkua” ja toimivaa asiakastietojärjestelmien kokonaisuutta. Valtakunnallisesti olisi myös tarkoituksenmukaista ylläpitää yhteistä tietovarantoa, joka samalla mahdollistaisi tiedolla johtamisen ja ohjauksen.Hallitus antoi 25.11.2021 eduskunnalle esityksen digitaalisten TE-palveluiden uudistamisesta. Työmarkkinatori-palvelualusta olisi tarkoitus ottaa TE-palveluiden käyttöön toukokuussa 2022. Työmarkkinatori säilyisi työnhakijoiden ja työnantajien valtakunnallisena palvelualustana myös palveluiden siirryttyä kunnille. Lisäksi ministerityöryhmä linjasi, että uudistuksen myötä ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) roolia vahvistettaisiin valtakunnallisen työllisyydenhoidon palvelujärjestelmän ohjauksen toimeenpanossa. KEHA-keskuksen tehtäviä organisoitaisiin siten, että se pystyy tukemaan palveluiden siirtoa vuonna 2024.Työttömyysturvatehtävien vaativat asiantuntijalausunnot ja palkkaturvatehtävät pysyisivät valtion tehtävinäMinisterityöryhmä teki täsmennyksiä valtion ja kuntien rooleihin palveluiden osalta.Ministerityöryhmä linjasi, että uudistuksessa työttömyysturvatehtävien vaativat asiantuntijalausunnot ja palkkaturvatehtävät olisivat valtion tehtäviä. Lisäksi ministerityöryhmä linjasi, että TE-palveluihin liittyvät maksatustehtävät siirtyisivät kuntien vastuulle. TE-asiakaspalvelukeskuksen neuvonta- ja asiakaspalvelutehtävät siirtyisivät kuntiin siltä osin, kun palvelut siirtyvät kuntien tehtäväksi.Ministerityöryhmän linjausten pohjalta jatketaan hallituksen esityksen valmistelua. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on kumonnut osittain asetuksen valtion kiinteistövarallisuuden hankinnasta, vuokraamisesta, hallinnasta ja hoitamisesta. Osa asetuksen sisällöstä siirretään lain tasolle. Valtioneuvosto päätti asiasta 2. joulukuuta 2021.Valtiovarainministeriö valmistelee parhaillaan muutosta Senaatti-kiinteistöstä ja Puolustuskiinteistöistä annettuun lakiin, johon nyt osittain kumotun asetuksen sisältö tulee. Lakimuutoksen on määrä valmistua keväällä 2022. Asetuksen kumoamisen vuoksi valtion virastoilla ja laitoksilla ei ole velvollisuutta asioida Senaatti-kiinteistöjen tai Puolustuskiinteistöjen kanssa hankkiessaan toimitilaa käyttöönsä ennen kuin asiaa koskeva laki tulee voimaan. Muutoksen taustalla on se, että valtion liikelaitosten toiminnan ja talouden yleisistä perusteista on säädettävä lailla. Asetustasoinen sääntely virastojen ja laitosten velvollisuudesta asioida ensisijaisesti Senaatti-kiinteistöjen kanssa ja Puolustusvoimien Puolustuskiinteistöjen kanssa ei siten ole riittävä. Muun muassa eduskunnan perustuslakivaliokunta ja eduskunnan apulaisoikeusasiamies ovat kiinnittäneet asiaan huomiota. Myös valtiovarainministeriön määräyksenä annettuun valtion vuokrakäsikirjaan tehdään muutoksia. Vuokrakäsikirjasta poistetaan viittaukset kumottaviin asetuksen pykäliin ja lisätään maininta siitä, että virastoilla ja laitoksilla ei ole velvollisuutta asioida Senaatti-kiinteistöjen tai Puolustuskiinteistöjen kanssa hankkiessaan toimitiloja käyttöönsä. Vuokrakäsikirjaan myös lisätään vuonna 2021 perustettu Senaatti-kiinteistöjen tytärliikelaitos Puolustuskiinteistöt. Vuokrakäsikirjan muutokset tulevat voimaan 13. joulukuuta 2021 alkaen.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kestävä kaupunki -ohjelma käynnistää kaksitoista kokeiluhanketta, jotka edistävät kaupunkien ja kuntien osallistavaa ja vuorovaikutteista kestävyystyötä. Kokeilut muun muassa parantavat asukkaiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kunnan kestävyystyöhön sekä vahvistavat tiedon hyödyntämistä niin kestävyyden johtamisessa kuin asukkaiden kestävissä arjen valinnoissa.Erikokoiset kunnat ja kaupungit eripuolilla maata työskentelevät määrätietoisesti kestävämmän tulevaisuuden puolesta. Se vaatii niin sosiaalista, taloudellista kuin ympäristöllistä kestävyyttä vahvistavia tekoja kunnan käytännön kehittämisessä ja johtamisessa. Työtä tehdään kaikilla kunnan sektoreilla ja tasoilla – ja usein yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. ”Espoon kestävän kehityksen työn vahvuutena ovat kumppanuudet. Onnistumme ilmasto- ja kestävyystavoitteissamme vain yhdessä koko Espoo-yhteisön kanssa. Uudessa Kestävän kehityksen tulevaisuuspaja -hankkeessa (TUPA) kokeilemme ja kehitämme uusia tapoja ottaa espoolaiset mukaan Kestävä Espoo -ohjelman toteutukseen. Näin vahvistamme asukkaiden sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin”, Espoon kestävän kehityksen johtaja Pasi Laitala kertoo.Hämeenlinnan kaupunki avaa kaupunkiolohuoneen, jossa asukkaille jaetaan tietoa ilmastonmuutoksesta ja kannustetaan puolentoista asteen mukaisiin elämäntapoihin.”Kaupunkiolohuone on ympäristö, jossa yhdistyvät kulttuuri, vapaa-aika, palvelut ja luonto. Toivomme sen aktivoivan asukkaita, tukevan laajasti hyvinvointia ja edistävän Hämeenlinnan hiilineutraaliusohjelman tavoitteita”, Hämeenlinnan kokeilutoimiston johtaja Mira Sillanpää kuvaa.Neljännessä Kestävä kaupunki -ohjelman kokeiluhaussa etsittiin uudentyyppisiä ratkaisuja eri toimijoiden aktivoimiseksi ja sitouttamiseksi kestävän kehityksen työhön. Hakuun saapui 26 hakemusta, joissa oli mukana 29 kuntaa ja yli 30 muuta toimijaa, kuten yrityksiä, yhdistyksiä, korkeakouluja ja seurakunta. Hakemukset arvioi ympäristöministeriön, valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton asiantuntijoista koostunut raati. ”Erityisen hienoa uusissa kokeiluissa on se, miten tiiviisti ne kytkeytyvät kuntien strategioihin ja kestävyystavoitteisiin. Usealla hankkeella on myös kansainvälisiä yhteyksiä, joiden kautta tulokset välittyvät laajemmalle yleisölle. Ympäristöministeriöstä tuemme hankkeiden tulosten levittämistä ja tarjoamme apua kokeiluiden vaikuttavuuden vahvistamiseen”, ohjelmapäällikkö Virve Hokkanen toteaa.Ympäristöministeriö myöntää nyt käynnistyville hankkeille yhteensä noin 770 000 euroa. Avustusta saavat hankkeetEspoon kaupunki. Kestävän kehityksen tulevaisuuspaja (TUPA). 74 760 euroa.Hämeenlinnan kaupunki. Kaupunkiolohuone Hämeensaaressa. 49 500 euroa.Jyväskylän kaupunki. REDI(4)2030 = Jyväskylän kaupungin resurssiviisaustyön digiportaali – tiedolla johtamisen ja viestinnän vahvistaminen yhteisellä matkalla kohti hiilineutraalia kaupunkia 2030. 45 600 euroa.Järvenpään kaupunki. Ekososiaalisesti kestävän tapahtumatuotannon malli. 75 000 euroa.Kouvolan kaupunki. Aluetoimikuntien avulla Kestävän kehityksen toimintamalli osaksi asukkaiden arkea. 75 000 euroa.Kuhmon kaupunki. Täyttä elämää Kuhmossa – Kestävä kehitys elämään arjen teoissa. 44 958 euroa.Lahden kaupunki. Kestävää osallisuutta Lahdessa. 75 000 euroa.Lappeenrannan kaupunki. Kamalan hienoa! – Kestävät teot näkyväksi ympäristötaiteen keinoin. 75 000 euroa.Nurmeksen kaupunki. Kaupunkisuunnittelu ja kulttuuritoimi (yhdessä) älykkään ja sosiaalisesti kestävän asukasosallistamisen mallia rakentamassa. 75 000 euroa.Tampereen kaupunki. Keli – Kestävämmän liikkumisen kehittäminen hiilijalanjälkilaskurin avulla. 75 000 euroa.Vaasan kaupunki. Asukasenerginen Vaasa – Invånarenergisk Vasa. 33 000 euroa.Vantaan kaupunki. Osaamista ja osallistumista –lapset ja nuoret mukaan tekemään kestävämpää ruokakulttuuria. 75 000 euroa.Yhteensä 772 818 euroa.Kestävä kaupunki -ohjelmaYmpäristöministeriön koordinoima Kestävä kaupunki -ohjelma vauhdittaa kaupunkien ja kuntien kestävää kehitystä yhteistyössä ministeriöiden, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Ohjelman pääteemoja ovat vähähiilisyys, älykkyys, sosiaalinen kestävyys ja terveellisyys, ja uusia ratkaisuja etsitään erityisesti teemoja yhdistäviin haasteisiin. Ohjelma ratkoo kuntien yhteisiä kestävyyshaasteita, vahvistaa kuntien kestävyyden johtamista ja kehittää uusia ratkaisuja käytännön kaupunkikehittämiseen. Tähän mennessä ohjelman kehittämishankkeisiin, kokeiluihin sekä asiantuntija- ja vertaissparrauksiin on osallistunut noin 80 kuntaa ja 50 muuta toimijaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Leviämisalueen rajoitukset ravintoloille otetaan käyttöön Keski-Suomen maakunnassa ja Rovaniemen kaupungissa.Asetuksen muutos tulee voimaan lauantaina 4.12.2021. klo 00.00.Leviämisalueen rajoitukset ravitsemisliikkeille ovat voimassa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Päijät-Hämeen, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Uudenmaan, Kymenlaakson, Kanta-Hämeen, Etelä-Karjalan ja Keski-Suomen maakunnassa sekä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä ja Rovaniemen kaupungissa 4.12. klo 00.00 alkaenAnniskelu kaikissa ravintoloissa päättyy klo 17 ja ravintolan saa pitää avoinna ravitsemistoiminnan asiakkaille klo 05-18. Ennen anniskelun päättymistä myytyjen alkoholijuomien nauttiminen on sallittu yhden tunnin ajan anniskeluajan päättymisen jälkeen. Alkoholijuomien anniskelu on sallittu klo 17 jälkeen vain käyttämällä koronapassia.Jos ravitsemisliikkeessä ei kuitenkaan anniskella alkoholijuomia, liikkeen saa pitää avoinna kello 05-01. Esimerkiksi pikaruokapaikat ja kahvilat voivat olla avoinna kuten nykyisinkin. Myös baarit ja ruokaravintolat voivat olla auki klo 05-01, jos ne eivät anniskele alkoholijuomia.Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa ja ulkotiloissa on käytössä vain puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa on sisätiloissa käytössä vain 75 % asiakaspaikoista.Ravitsemisliikkeen kaikilla asiakkailla tulee sisätiloissa olla oma istumapaikkansa pöydän tai sitä vastaavan tason ääressä.Vaihtoehtona edellä mainituille rajoituksille toimija voi edellyttää asiakkailtaan koronapassin käyttöä.Rajoitukset ravitsemisliikkeille muualla maassa 4.12. klo 00.00 alkaenEi erillisiä rajoituksia asiakasmäärään tai anniskelu- ja aukioloaikoihin.Yleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet ovat voimassa kaikilla alueilla.Poikkeukset rajoituksiin säilyvät ennallaanAsetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille. Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansalliskielistrategia hyväksyttiin tänään valtioneuvoston periaatepäätöksenä. Uusitulla strategialla halutaan turvata kaikkien oikeus palveluun kansalliskielillä; suomeksi ja ruotsiksi, sekä parantaa kieli-ilmapiiriä.– On erittäin hienoa, että olemme saaneet hyväksyttyä uuden kansalliskielistrategian, jolla edistetään kielellisten oikeuksien toteutumista ja molempien kansalliskielten elinvoimaisuutta Suomessa, sanoo pääministeri Sanna Marin.– Kansalliskielistrategia on hallituksen kielipoliittinen tahdonilmaisu, joka viitoittaa kansalliskieliä koskevaa politiikkaa yli hallituskausien. Strategiaan sisältyvät käytännön toimenpiteet toimivat takuuna sille, että työ kansalliskielten edistämiseksi valtioneuvostossa on paitsi jatkuvaa, myös konkreettista ja määrätietoista, kertoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.Kansalliskielistrategia koostuu kolmesta päätavoitteesta: oikeus palveluihin omalla kielellä, kansalliskielten aseman turvaaminen sekä elävä kaksikielisyys. Lisäksi strategiassa katsotaan tärkeäksi edistää maahanmuuttajien pääsyä kieliyhteisön jäseneksi ja kotoutumista molemmilla kansalliskielillä. Toimenpiteitä tueksi käytännön haasteisiinStrategisten päämäärien alle on koottu 62 konkreettista toimenpidettä, joiden toteuttamisvastuu on osoitettu eri ministeriöille. Osa toimenpiteistä on valtioneuvoston suosituksia muille toimijoille kuin ministeriölle.Tärkeä tavoite kansalliskielistrategiassa on varmistaa kielitaitoisen työvoiman saatavuus. Tätä pyritään edistämään kielitaitovaatimuksia koskevilla toimenpiteillä. Jotta digitalisaatio tukisi kielellisiä oikeuksia ja palvelujen saatavuutta molemmilla kansallisilla kielillä, strategiaan on sisällytetty konkreettisia toimenpiteitä kielinäkökulman huomioon ottamiseksi lainsäädännössä, ohjeistuksessa ja digitaalisten palveluiden suunnittelussa. Strategian keskeisinä tavoitteina on myös kieliryhmien välisen luonnollisen vuorovaikutuksen lisääminen eri kieliryhmien välistä vuorovaikutusta edistämällä, esimerkiksi koulujen ystäväluokkien kautta.Kansalliskielistrategia ottaa ruotsin kielen lisäksi kantaa myös suomen kielen asemaan ja sen elinvoimaisuuden varmistamiseen. Suomen kielen käyttöala on kaventunut etenkin tieteessä ja elinkeinoelämässä, varsinkin englannin kielen vahvistuneen aseman johdosta. Strategia sisältää muun muassa suosituksia korkeakouluille, joilla vahvistetaan kansalliskielten asemaa tieteen kielenä ja korkeakouluissa. – Jokaisella meistä tulee olla mahdollisuus asua, käydä koulua ja työskennellä suomeksi tai ruotsiksi, käyttää äidinkieltämme lääkärissä tai veroviraston kanssa asioidessa. Vaikka kansalliskielistrategia on valtioneuvoston sisäinen strategia, sen visiota, linjauksia ja päämääriä voivat kaikki yhteiskunnan toimijat olla mukana toteuttamassa. Kun kaksikielisyyttä ja hyvää kieli-ilmapiiriä edistetään johdonmukaisesti, se hyödyttää sekä yksilöä että yhteiskuntaa, ministeri Henriksson painottaa.Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan sisältyvän uuden kansalliskielistrategian valmistelua on johtanut ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii pääministeri Marin ja ensimmäisenä varapuheenjohtajana oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. Ohjausryhmässä on lisäksi ministeritason edustus muista hallituspuolueista sekä pysyviä asiantuntijoita, joilla on kokemusta kielikysymyksistä yhteiskunnan eri aloilta. Kansalliskielistrategia on valmisteltu vuorovaikutteisesti yhdessä sidosryhmien ja kansalaisten kanssa. Kansalliskielistrategia, Valtioneuvoston periaatepäätös

Lähde: Valtioneuvosto.fi