Humanitaarista apua tarvitaan enemmän kuin koskaan – Suomi rahoittaa ruoka-apua ja turvallisia synnytyksiä kriisialueilla

NordenBladet — YK ennakoi 274 miljoonan ihmisen tarvitsevan humanitaarista apua vuonna 2022. Tarpeita kasvattaa muun muassa konfliktien syveneminen Afganistanissa ja Etiopiassa. Suomi lisää tukeaan hädän lievittämiseen kriisialueilla, siksi Suomen humanitaarinen apu nousee tänä vuonna 113 miljoonaan euroon.YK:n tänään julkistaman maailmanlaajuisen hätäapuvetoomuksen mukaan vuonna 2022 humanitaarista apua tarvitsee kaikkiaan 274 miljoonaa ihmistä 63 maassa. Tilanne on erityisen vaikea ravitsemuksen ja ruokaturvan näkökulmasta. Aliravittujen ihmisten määrä on noussut 811 miljoonaan. Koronaviruspandemia on entisestään lisännyt naisiin kohdistuvaa väkivaltaa: yli 70 prosenttia humanitaarisilla kriisialueilla elävistä naisista on kokenut seksuaalista väkivaltaa.  Koska globaali humanitaarinen rahoitus ei riitä kattamaan kaikkia tarpeita, apua on kohdennettava yhä tarkemmin kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville ihmisille. Suomen humanitaarisessa politiikassa korostetaan etenkin naisten ja tyttöjen ja vammaisten henkilöiden tarpeiden huomioimista.”Jo pitkään YK on todennut, että hätäapua tarvitsevia ihmisiä on enemmän kuin koskaan. Näin on ikävä kyllä myös tänä vuonna. Suomi lisää humanitaarista tukeaan, jotta ihmishenkiä voidaan pelastaa ja vähentää kärsimystä kriisialueilla. Keskitymme erityisesti parantamaan naisten asemaa ja helpottamaan vaikeaa ruokatilannetta”, sanoo kehitys- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.Suomi vahvistaa ruokaturvaa humanitaarisissa kriisimaissa Maailman ruokaohjelman WFP:n kautta. Yhteensä 14 miljoonan euron lisärahoitus ohjataan WFP:n toimintaan Afganistanissa ja Etiopiassa sekä kouluruokailuohjelmiin muun muassa Somaliassa, Keski-Afrikan tasavallassa ja Madagaskarilla. ”Kouluruoka parantaa lasten ravitsemusta ja kannustaa perheitä lähettämään myös tyttöjä kouluun. Siksi se voi epäsuorasti myös suojata lapsia esimerkiksi lapsisotilaiksi värväämiseltä, pakkoavioliitoilta ja hyväksikäytöltä konfliktimaissa”, sanoo WFP:n kouluruokalähettiläänä toimiva ministeri Skinnari.Naisten aseman parantamista humanitaarisissa kriiseissä Suomi tukee yhdessä YK:n väestörahaston UNFPA:n kanssa. Suomen 4 miljoonan euron rahoituksen avulla muun muassa tarjotaan mahdollisuuksia turvallisiin synnytyksiin, tuetaan liikkuvien klinikoiden toimintaa sekä tarjotaan fyysistä ja psyykkistä hoitoa seksuaalisesta väkivallasta selviytyneille.Lisätukea myönnetään myös YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:lle koronapandemiaan vastaamiseksi Afrikan sarvessa (3 miljoonaa euroa), YK:n palestiinalaispakolaisjärjestö UNRWA:lle (3 miljoonaa euroa), Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n työlle Syyriassa (1,2 miljoonaa euroa), SPR:n kenttäsairaalan toimintaan Haitilla (miljoona euroa) sekä SPR:lle hätäapumateriaalin kuten telttojen ja keittimien lähettämiseksi Etiopiaan (0,5 miljoonaa euroa). Lisäksi suunnitteilla on lisätuki YK:n keskitetylle hätäapurahastolle Cerfille, jonka kautta Suomi on mukana reagoimassa äkillisiin katastrofeihin ja pitkittyneisiin alirahoitettuihin kriiseihin.Loppuvuoden rahoituspäätösten myötä Suomen humanitaarinen apu vuonna 2021 nousee 113 miljoonaan euroon. Erityisesti Afganistanissa ja Etiopiassa humanitaariset tarpeet ovat kasvaneet jyrkästi samalla, kun kehitysyhteistyöohjelmien toteutus on hidastunut tai kokonaan keskeytynyt. Siksi varoja on näissä maissa siirretty pitkäaikaisesta kehitysyhteistyöstä humanitaariseen apuun. Tämä kasvattaa humanitaarisen avun kokonaissummaa ja korostaa osaltaan Afganistania ja Etiopiaa vuoden 2021 humanitaarisessa rahoituksessa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi