NordenBladet — OECD:n arvion mukaan Suomen ympäristöpolitiikan kehitys on viime vuosina ollut myönteistä. OECD pitää hiilineutraaliustavoitetta sekä luonnon monimuotoisuuden ja kiertotalouden edistämiseen liittyviä tavoitteita kiitettävinä. Suomi ei kuitenkaan ole pääsemässä asetettuihin tavoitteisiin nykyisillä toimilla, mikä on OECD:n mukaan tulevan vuosikymmenen haaste Suomelle.Johtopäätökset sisältyvät tänään julkaistuun OECD-maakatsaukseen, jossa arvioidaan Suomen ympäristöpolitiikkaa ja sen tuloksellisuutta. Katsaus kokoaa OECD:n vuosien 2020–2021 aikana tehdyn ympäristöpolitiikan maatutkinnan tulokset ja siinä annetaan Suomelle suosituksia ympäristöpolitiikan parantamiseksi. Suositukset liittyvät luonnonsuojeluun, ilmanlaatuun, jätehuoltoon, kiertotalouteen, vesiensuojeluun, ympäristöhallintoon ja vihreän kasvun toimenpiteisiin sekä ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Raportin syventävänä teemana on käsitelty ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä toimia. OECD suosittelee johdonmukaisuuden lisäämistä Suomen ilmastopolitiikkaan. Saavutettava ja vähäpäästöinen liikenne, vähähiilinen energiantuotanto sekä rakennusten ja asuinalueiden energiatehokkuuden parantaminen ovat keinoja, joilla Suomen ilmastotavoitteita voitaisiin parhaiten edistää.”Suomi on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoite ei kuitenkaan vielä riitä, vaan meidän on myös tehtävä siitä totta. Tätä varten tarvitsemme lisää toimia, ja niitä tullaankin linjaamaan lähikuukausina hyväksyttävissä Ilmastosuunnitelma 2035:ssa sekä ilmasto- ja energiastrategiassa. OECD-raportti antaa hyvää evästystä myös ensi vuonna laadittavalle kansalliselle sitoutumukselle EU:n biodiversiteettistrategian toimeenpanosta, joka viitoittaa Suomen luontotyötä erityisesti metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari toteaa.OECD näkee, että suomalaisten yleisesti korkea ympäristötietoisuus sekä syvä yhteys luontoon saattaa tukea ympäristöpolitiikan toimeenpanoa. OECD:n mukaan lisätoimia kuitenkin vaaditaan, jotta nyt asetetut tavoitteet toteutuvat käytännössä.”Suomen tulee muuntaa kunnianhimoiset strategiansa tehokkaiksi ja konkreettisiksi toimiksi. Tarvitaan kokonaisvaltaisia politiikkatoimenpiteitä, jotka kannustavat muuttamaan käyttäytymistä ja tukevat siirtymää kohti hiilineutraaliutta. Lisätoimia vaaditaan pienentämään luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia uhkia, vähentämään jätemääriä ja tehostamaan materiaalien käyttöä”, ympäristöosaston johtaja Rodolfo Lacy toteaa.Ympäristöpolitiikan tilaa tarkastellaan säännöllisestiSuomen ympäristöpolitiikan maatutkinta tehtiin nyt kolmatta kertaa. Edellinen Suomen ympäristöpolitiikan maatutkinta suoritettiin vuonna 2009. Suomen OECD-jäsenyys edellyttää, että kansallisen ympäristöpolitiikan tilaa tarkastellaan säännöllisesti. Maatutkinnan tarkoituksena on tuottaa riippumaton arvio siitä, miten Suomi toteuttaa ympäristöpolitiikan kansallisia ja kansainvälisiä tavoitteita.OECD:n sihteeristö on kerännyt tutkimuksen pohjana käytetyt tiedot vuosina 2020–2021 kyselyillä ja kuulemistilaisuuksissa. Aineiston keruuseen on osallistunut laaja joukko asiantuntijoita mm. useista ministeriöistä ja tutkimuslaitoksista. OECD julkaisee tutkinnan tulokset erillisissä raporteissa, joista käännetään kooste myös suomeksi. Raporttien tulokset ja suositukset ovat tärkeää tietopohjaa ympäristöpolitiikan kehittämisessä.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n yleisten asioiden neuvosto kokoontuu 14. joulukuuta Brysselissä. Suomea edustaa eurooppaministeri Tytti Tuppurainen.Kokouksen agendalla on 16.-17. joulukuuta järjestettävän Eurooppa-neuvoston valmistelu, jonka aiheita ovat koronapandemia, kriisinhallinta ja resilienssi, energian hinnat, ulkosuhteet, sekä strateginen kompassi eli EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön arviointi- ja ohjausprosessi. Ministerit keskustelevat Eurooppa-neuvoston päätelmäluonnoksesta. Neuvosto saa tilannekatsaukset Puolaa ja Unkaria koskevista unionisopimuksen 7 artiklan menettelyistä (unionin yhteisten arvojen noudattaminen). Suomi jatkaa vaikuttamista sen puolesta, että EU:n yhteisistä arvoista pidetään tiukasti kiinni. Demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat unionin kaiken toiminnan perusta.Esillä on myös antisemitismin torjunta. EU:n perusoikeusvirasto esittelee tuoreen raporttinsa aiheesta. 
    
Kokouksessa jatketaan keskustelua EU:n laajentumisesta. Tarkoituksena on hyväksyä neuvoston päätelmät laajentumisesta sekä vakautus- ja assosiaatioprosessista. Kokouksen asialistalla ovat myös EU:n tulevaisuuskonferenssi sekä talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso ja EU:n lainsäädäntötyön prioriteetit vuonna 2022. Lisäksi tuleva puheenjohtajavaltiotrio (Ranska, Tšekki ja Ruotsi) esittelee neuvoston seuraavan 18 kuukauden ohjelman.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on linjannut uusista erityisavustuksista, jotka on tarkoitettu korkeakouluopiskelijoiden opintojen ja hyvinvoinnin edistämiseen koronapandemian aikana. Avustuksia myönnetään 32 hankkeeseen. Hankkeissa opiskelijoiden edustajien ja korkeakoulujen yhteistyö on keskeisessä roolissa. Lisäksi rahoitetaan yhtä hyvinvointihankkeiden yhteistyötä koordinoivaa ja hyvien käytäntöjen levittämistä tukevaa korkeakoulujen yhteishanketta.Hankkeissa järjestetään ja kehitetään matalan kynnyksen palveluita, kuten tuutori- ja vertaistukitoimintaa, sekä vahvistetaan ja järjestetään korkeakouluopiskelijoiden ohjaus- ja tukipalveluita, kuten opintoneuvontaa sekä opintopsykologi- ja kuraattoripalveluita. Avustetuissa hankkeissa myös edistetään ja kehitetään aiemmissa hankkeissa käynnistettyjä toimia.– Olen erittäin huolissani opiskelijoiden hyvinvoinnista, joka koronan myötä on heikentynyt entisestään. Tuoreen korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan joka kolmas opiskelija kärsii ahdistus- ja masennusoireista, Kurvinen sanoo.– Opiskelija tarvitsee yhteisöllisyyttä, ei yksinäisyyttä. Korona-aika on haitannut sekä opiskelua että vapaa-ajan viettoa. Opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan lisätoimia paikallisesti ja valtakunnallisesti.Koronaepidemiasta johtuva poikkeustila on vaikuttanut yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opetuksen järjestämiseen ja sitä kautta opiskelijoiden oppimisen edellytyksiin ja opiskelijoiden hyvinvointiin. Helsinki Graduate School of Economicsin tilannehuoneen raportin 16.8.2021 mukaan korona-aika on koetellut erityisesti korkeakouluopiskelijoita ja mielenterveyspalvelujen käyntimäärät ovat nousussa.Poikkeuksellisten olojen jatkuessa ja normaalioloihin ennen pitkää siirryttäessä on korkeakouluissa tärkeää kiinnittää huomiota opiskelijoiden hyvinvointiin ja itseohjautuvuuden valmiuksien kehittymiseen. Myös opintoihin uudelleenkiinnittyminen ja opintojen eteneminen on huomioitava, mikäli pandemia on viivästyttänyt opintoja. Opiskelijoiden yksinäisyyden kokemuksesta syntyneisiin tunteisiin ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen tulisi kiinnittää erityistä huomioita.Avustuksia jaetaan yhteensä kuuden miljoonan euron verran. Kyseessä on vuoden 2021 neljännessä lisätalousarviossa korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteisiin menoihin tehdystä 4 miljoonan euron lisäyksestä ja muiden määrärahojen käytöstä.Myönnetyt erityisavustukset

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon oikeusministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta kuluttajansuojalain ja kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain muuttamisesta.Esityksellä on tarkoitus panna täytäntöön EU:n direktiivi kuluttajansuojasääntöjen täytäntöönpanon valvonnan parantamisesta ja nykyaikaistamisesta (niin sanottu Omnibus -direktiivi), sekä säätää kansallisesti puhelin- ja kotimyynnin rajoittamisesta ja sääntelyn tiukentamisesta. Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi arvioida enemmän uudistuksen vaikutuksia kotitalouksiin, koska uudistuksen keskeinen tavoite on parantaa kuluttajien asemaa.Yritysvaikutusten arvioinnissa tulisi myös käsitellä tarkemmin uudistuksen vaikutuksia markkinoille ja yritysten väliseen kilpailuun. Esitysluonnoksessa asiaan viitataan vain lyhyesti ja vaikutusarviot painottuvat yrityksille aiheutuviin mahdollisiin kustannuksiin.Esitysluonnokseen tulisi lisätä viranomaisvaikutuksia ja muita yhteiskunnallisia vaikutuksia käsittelevät jaksot. Yleisesti ottaen esitysluonnoksessa tulisi noudattaa tarkemmin vaikutusten ryhmittelyä säädöshankkeiden vaikutusarvioinnista annettujen ohjeiden mukaisesti.Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.     

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt luvan neljälle ammatillisen koulutuksen järjestäjälle käyttää englannin kieltä tutkintokielenä kaikkiaan viidessä eri tutkinnossa.Myönnetyt uudet tutkinnot englanniksi ovat:• Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto / Further Vocational Qualification in Cleaning and Property Services (AEL-Amiedu Oy)
• Lähiesimiestyön ammattitutkinto / Further Vocational Qualification in First-Level Management (Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä)
• Matkailualan perustutkinto, ravintola- ja cateringalan perustutkinto / Vocational Qualification in Tourism Industry, Vocational Qualification in Restaurant and Catering Services (Koulutuskuntayhtymä OSAO)
• Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto / Vocational Qualification in Mechanical Engineering and Production Technology (Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä)Uusien tutkintokielien myöntäminen perustuu alueelliseen työvoima- ja koulutustarpeeseen. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla osaamista ja edellytyksiä järjestää englanninkielistä tutkintokoulutusta eri oppimisympäristöissä. Lisäksi järjestäjillä tulee olla edellytykset tukea opiskelijoiden kansalliskielten kehittymistä vieraskielisen tutkintokoulutuksen aikana. Suomen tai ruotsin kielen osaaminen edistää maahanmuuttajien työllistymistä, kotoutumista sekä yhteiskuntaan integroitumista.Päätösten myötä yhteensä 18 ammatillisen koulutuksen järjestäjällä on järjestämisluvassaan yhteensä 44 englanninkielistä tutkintoa ja yksi venäjänkielinen tutkinto. – Myönnetyillä luvilla vastataan paikallisiin työvoimatarpeisiin ja varmistetaan koulutuksen saatavuutta. On kuitenkin tärkeää, että myös englanninkielellä opiskelevat saavat vahvan ammatillisen osaamisen lisäksi riittävän kotimaisten kielten taidon ja pääsevät osaksi suomalaista yhteiskuntaa, opetusministeri Li Andersson sanoo.Ammatillinen koulutus vastaa osaltaan työvoiman saatavuuteen tukemalla koulutusperäistä maahanmuuttoa. Hallituksen budjettiriihessä vahvistamassa työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton tiekartassa linjataan, että ammatillisen koulutuksen vieraskielistä koulutustarjontaa lisätään. Opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää parhaillaan vieraskielisten koulutusten järjestämisen nykytilaa ja kehittämistarpeita. Selvityksen tuloksia ja ammatillisen koulutuksen keinoja tukea työvoiman saatavuutta työ- ja koulutusperäisellä maahanmuutolla käsitellään ensi vuonna webinaarissa.Ammatillista koulutusta voidaan järjestää myös monikielisenä järjestämällä osa koulutuksesta muilla kuin järjestämisluvassa mainituilla opetus- ja tutkintokielillä. Monikielinen koulutus voi alkaa englanniksi tai jollain muulla kielellä ja valinnaisina opintoina tarjotaan suomen ja ruotsin kielten kielitaidon kehittymiseksi ja saavuttamiseksi koulutuksen aikana kielikoulutusta kyseisillä kielillä.opetusneuvos Tiina Polo, puh. 02953 30022ylijohtaja Petri Lempinen, puh. 02953 30180
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtaosa vastaajista pitää kulttuuriperinnön säilyttämistä tärkeänä, kertoo tuore Kulttuuriperintöbarometri 2021. Barometri avaa näkemyksiä siitä, mitä kulttuuriperintö ja kulttuuriympäristöt ovat nyt ja tulevaisuudessa sekä miten niihin tulisi panostaa. Toista kertaa toteutettu Kulttuuriperintöbarometri on kansalaiskysely, jonka toteuttivat Museovirasto, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä ympäristöministeriö.Tuoreessa barometrissa kysyttiin ensimmäistä kertaa tulevaisuuden kulttuuriperinnöstä. Vastaukset heijastelevat myös sitä, mitä arvostetaan nykyisin: monimuotoista ja puhdasta luontoa sekä rakennettuja ympäristöjä, joiden arvostus kytkeytyy esimerkiksi niiden ikään tai korkeatasoiseen arkkitehtuuriin. Mainintoja saivat muun muassa Saimaa, puutaloalueet ja lähiöt.Ihmiset olisivat valmiita nostamaan kulttuuriperinnöksi myös internetin ja somen kaltaista viestintäteknologiaa sekä ilmastonmuutoksen torjunnan teknologisia ratkaisuja maalämmöstä tuulivoimaloihin. Myös pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan liitettävät asiat, kuten koulujärjestelmä, terveydenhoito ja tasa-arvo, ovat osalle vastaajista tulevaisuuden kulttuuriperintöä. Kulttuuriperintöä pidetään tärkeänä erityisesti vanhemmissa ikäluokissa. Yli 65-vuotiaista 85 prosenttia pitää asiaa joko erittäin tai melko tärkeänä, kun vastaava luku alle 30-vuotiailla on 54 prosenttia. Nuorimpien vastaajien joukossa nähdään hienoista kiinnostuksen kasvua sitten edellisen barometrin. Vastaajien asuinpaikalla ei ollut kovin merkittävää vaikutusta siihen, kuinka tärkeänä kulttuuriperintöä pidetään. Yhä useampi haluaa tietää lisää kulttuuriperinnöstäKulttuuriperintöä pidetään varsin yksimielisesti yhteisöllisenä, ihmisiä yhdistävänä ja itseä kiinnostavana asiana. Lähes kaksi kolmesta pitää kulttuuriperintöä tärkeänä osana perheen ja suvun menneisyyttä. Aikaisempaa useampi haluaisi tietää enemmän kulttuuriperinnöstä. Yli kolmannes haluaisi itse olla nykyistä enemmän mukana vaikuttamassa siihen, mitä kulttuuriperintöä suojellaan, ja hieman alle kolmannes siihen, mitä kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan ja mitä se on.”Kulttuuriperintö on hyvän yhteiskunnan myönteinen voimavara, joka on elävää ja ympäröi meitä kaikkia. Museovirasto haluaa innostaa yhä useampaa kokemaan kulttuuriperinnön omakseen ja osallistumaan siitä huolehtimiseen. Mielestämme kulttuuriperinnön merkitysten lisääntyminen ihmisten arjessa on sen parasta vaalimista”, sanoo Museoviraston pääjohtaja Tiina Merisalo. Barometrin mukaan hieman alle puolet, 46 prosenttia, näkee kulttuuriperinnön osana omaa arkeaan. Osallistuminen ja ajan käyttäminen kulttuuriperinnöstä huolehtimiseen ovat menettäneet hieman suosiotaan.Kulttuuriperintö tuo tuloja ja kiinnostaa matkailijoitaYli puolet vastaajista arvioi kulttuuriperinnön tuovan lisää tuloja omalle kotipaikkakunnalle (nousu 11 prosenttiyksikköä), ja lähes puolet pitää kulttuuriperintöä merkittävänä eri elinkeinojen menestymiselle. Valtaosa vastaajista (79 %) arvioi kulttuuriperinnön lisäävän kotimaanmatkailua. Mahdollisia syitä tuloksille voi etsiä pandemian myötä kasvaneesta kiinnostuksesta lähi- ja kotimaan matkailua kohtaan. Lähimatkailun suosioon vaikuttaa myös kasvava tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja vastuullisesta matkailusta. Luontokohteiden ohella kulttuuriperintö ja kulttuuriympäristöt näyttävät nousevan matkailuvalteiksi. Suomalaisten halukkuus käyttää aikaa ja rahaa juuri kulttuuriperintömatkailuun on noussut selvästi: nousua on 10 prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2017. Peräti 80 prosenttia haluaa nähdä kulttuuriperintöä matkustaessaan.Suuren suosion myötä suosituimmat luontokohteet ovat olleet kovalla rasituksella. Huoli kohteiden kestävyydestä näkyy myös Kulttuuriperintöbarometrin tuloksissa: entistä useampi on sitä mieltä, että kulttuuriperintökohteita tulee suojella liikakäytöltä (nousu 6 prosenttiyksikköä).Kulttuuriperintö lisää asuinalueiden viihtyisyyttäKulttuuribarometrissa selvitettiin ensi kertaa kulttuuriperinnön merkitystä asumiselle: Valtaosa (76 %) näkee kulttuuriperinnön lisäävän asuinalueen viihtyisyyttä ja arvoa. Kaksi kolmesta näkee kulttuuriperinnön olevan tärkeää myös alueiden maineelle.Havainto saa tukea kansainvälisistä tutkimuksista, joissa on todettu ihmisten olevan valmiita maksamaan enemmän asunnoistaan, mikäli ne sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa rakennuksessa tai historiallisella alueella. Kulttuuriperinnöstä huolehtiminen edistää kestävää kehitystäKulttuuriperintö nähdään vahvasti osana kestävää yhteiskuntaa. Lähes kaksi kolmannesta on sitä mieltä, että kulttuuriperinnöstä huolehtiminen edistää kestävää kehitystä. Aihetta käsiteltiin kyselyssä laajasti niin taloudellisen kestävyyden kuin ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Kulttuuriperinnön säilyttäminen ja hoito auttavat 38 prosentin mielestä hidastamaan ilmastonmuutosta. Merkittävä osa suomalaisista (69 %) uskoo, että kulttuuriperintö edistää ihmisten hyvinvointia. Vuoteen 2017 verrattuna nousua on seitsemän prosenttiyksikköä.Kulttuuriperintöbarometri kertoo kulttuuriperinnön arvostuksestaKulttuuriperintöbarometri on säännöllisin väliajoin toteutettava kansalaiskysely, jossa selvitetään ihmisten näkemyksiä kulttuuriperinnöstä ja kulttuuriympäristöstä. Barometri kuvaa asenteissa tapahtuvia muutoksia. Se tarjoaa tietoa päätöksenteon pohjaksi ja tutkimukseen.Kulttuuriperintöbarometri toteutettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2017. Tuoreessa, vuoden 2021 barometrissa vahvistettiin osallisuuden, kulttuurimatkailun ja kestävää kehityksen teemoja. Barometria laajennettiin tänä vuonna kysymyksin tulevaisuuden kulttuuriperinnöstä. Barometrin teemoja ovat esimerkiksi kulttuuriperinnön yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys, osallisuus ja vastuut, kulttuuriperintöön panostamisen tavat, sekä kulttuuriperinnön ja -ympäristön käsitteet, koettu tärkeys sekä säilyttämisen merkitys. Kantar TNS toteutti kyselyn elokuussa 2021 Museoviraston, opetus- ja kulttuuriministeriön ja ympäristöministeriön tilauksesta. Kyselyyn osallistui yhteensä 2 031 henkilöä. Haastateltu joukko edusti Manner-Suomen yli 18-vuotiasta väestöä.Kulttuuriperintöbarometri, pressikuvat, vuoden 2017 barometri Museoviraston verkkosivulla. 
  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on tänään 13.12. julkaissut ulkosuomalaisstrategian vuosille 2022–2026. Strategiassa on asetettu tavoitteita ja toimia, joilla halutaan vastata ulkosuomalaisten palvelutarpeisiin ja hyödyntää entistä paremmin ulkosuomalaisten omaa osaamista.Suomen kansalaisia asuu maan ulkopuolella noin 300 000. Joidenkin arvioiden perusteella suomalaista syntyperää olevia henkilöitä on maailmalla jopa 1,6–2 miljoonaa.– Haluamme ulkosuomalaisstrategialla vahvistaa ulkosuomalaisten yhteyksiä ja osallisuutta suomalaiseen yhteiskuntaan. Strategian toimilla pyritään siihen, että jatkossa Suomi pystyy entistä paremmin palvelemaan kansalaisiaan ajasta ja paikasta riippumatta sekä tukemaan suomalaista identiteettiä ja kulttuuria ulkomailla, kertoo sisäministeri Krista Mikkonen. Strategian tavoitteet ja toimet liittyvät
•    ulkosuomalaisasioiden koordinoimiseen valtionhallinnossa
•    ulkosuomalaisia koskevan viranomaisviestinnän kehittämiseen
•    ulkosuomalaisten sujuvan viranomaisasioinnin edistämiseen
•    ulkosuomalaisten suomalaisen identiteetin, kielen, kulttuurin ja kansalaisuuden vahvistamiseen
•    ulkosuomalaisten hyödyntämiseen elinkeinoelämän, vienninedistämisen, tutkimuksen ja kestävän kehityksen tukemisessa
•    ulkosuomalaisten yhteiskunnallisen osallistumisen vahvistamiseen
•    paluumuuton houkuttelevuuteen.– Ulkosuomalaisissa on paljon Suomen työmarkkinoiden kaipaamia osaajia, siksi olemme halunneet varmistaa, että ne ulkosuomalaiset, jotka suunnittelevat paluuta kotimaahan, pystyvät tekemään sen mahdollisimman helposti, ministeri jatkaa.Ulkosuomalaiset otettiin mukaan strategian valmisteluunUuden strategian valmistelua ohjasi halu kuulla ja osallistaa ulkosuomalaisia itseään. Strategia pohjautuu muun muassa tietoon, jota kerättiin ulkosuomalaisille järjestetyissä työpajoissa. Lisäksi työssä on huomioitu kesällä 2021 järjestetyn ulkosuomalaisparlamentin istunnon päätöslauselmat.
Valmistelussa hyödynnettiin myös Siirtolaisuusinstituutin laajan Muuttuva ulkosuomalaisuus  kyselytutkimuksen tuloksia ja ulkoministeriön tekemää selvitystä verrokkimaiden ulkokansalaispolitiikoista.Työryhmä seuraa strategian toimeenpanoaSisäministeriöllä on valtionhallinnossa ulkosuomalaisten asioita koordinoiva rooli. Ulkosuomalaisstrategia on sisäministeriön asiakirja, jonka oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmä on hyväksynyt kirjallisessa menettelyssä.
Strategian valmisteluun osallistuneet seitsemän ministeriötä jatkavat yhteydenpitoa ja strategian toimeenpanon seurantaa valtionhallinnon uudessa ulkosuomalaisasioiden työryhmässä. Työryhmä kokoontuu sisäministeriön johdolla vuosittain ja tarkastelee toimenpiteissä edistymistä. Seurantaprosessissa kuullaan Suomi-Seura ry:tä ja Siirtolaisuusinstituuttia, jotka osallistuivat myös strategian laatimiseen. Työryhmän kokouksen pohjalta suunnitellaan sisäministeriön koordinoimana vuosittain loppuvuodesta järjestettävä ulkosuomalaiswebinaari. Strategiakauden puolivälissä vuoden 2024 alkupuoliskon aikana ulkosuomalaisstrategian toimeenpanon edistyminen viedään ministerityöryhmän keskusteluun. Seuraavan strategian valmistelu alkaa vuoden 2025 lopulla.Kysy lisää strategiasta – osallistu esittelytilaisuuteen 15.12.Sisäministeriö kutsuu ulkosuomalaiset ja muut aiheesta kiinnostuneet strategian esittelytilaisuuteen, joka järjestetään Facebook-livelähetyksenä keskiviikkona 15.12. kello 13. Tilaisuuden avaa sisäministeri Mikkonen. Paikalla esittelemässä strategiaa ja vastaamassa yleisön kysymyksiin ovat sisäministeriön erityisasiantuntija Marja Avonius ja Suomi-Seuran toiminnanjohtaja Tina Strandberg.
Kysymyksiä strategiasta, sen valmistelusta ja toimeenpanosta voi lähettää sekä lähetyksen aikana että ennakkoon Facebookin tapahtumasivun kautta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Perhehoidon palkkiot ja korvaukset muuttuvat 1.1.2022. Hoitopalkkion vähimmäismäärä nousee 847,24 euroon.Kunnat voivat maksaa myös vähimmäismäärää suurempia hoitopalkkioita. Hoitopalkkio voidaan erityisestä syystä sopia maksettavaksi säädettyä vähimmäismäärää pienempänä.Hoitopalkkioiden määrää tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain palkkakertoimella.Perhehoitajille maksettavia kulukorvauksia ja käynnistämiskorvauksia on tarkistettu elinkustannusindeksin mukaisesti. Vuoden 2022 alusta kulukorvauksen vähimmäismäärä on 437,44 euroa. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on 3106,53 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Täysimääräisen elatustuen määrä on 1.1.2022 lukien 172,59 euroa kuukaudessa lasta kohden. Tuet nousevat 3,13 prosenttia.Myös elatusavut nousevat 3,13 prosenttia. Sosiaali- ja terveysministeriö päivittää kuntainfossa rahamäärät, jotka on annettu STM:n ja oikeusministeriön ohjeessa lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi.Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi (OM:n julkaisu 2007:2)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan unionin rahoittama lyhytkestoisen asiantuntijatuen ohjelma TAIEX täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Merkkipaalua juhlistettiin Suomessa julkaisulla ja tilaisuudella.TAIEX aloitti toimintansa tammikuussa 1996 teknisenä apuna Keski- ja Itä-Euroopan niin kutsutuille assosiaatiomaille unionin sisämarkkinoihin lähentymiseksi. Ohjelma on sittemmin laajentunut niin temaattisesti kuin maantieteellisestikin ja on tänä päivänä globaali kehittämisohjelma, joka tuo yhteen julkisen hallinnon asiantuntijoita eri puolilla maailmaa. Komission tilastojen mukaan TAIEX-toimintaan on vuodesta 1996 lähtien osallistunut yli 40 000 asiantuntijaa ja tapahtumia on järjestetty jo yli 26 000.TAIEXia eri näkökulmistaTAIEXin kansallinen 25-vuotisjuhlatilaisuus järjestettiin 25.11. virtuaalisesti. Tilaisuus keräsi laajan osallistujajoukon ja sen aikana kuultiin puheenvuoroja ulkoministeriöstä, komissiosta sekä suomalaisilta TAIEX-toimijoilta.Juhlaseminaarin alkusanat lausui ulkoministeriön valtiosihteeri Matti Anttonen, joka totesi TAIEXin olleen vuosien saatossa Suomelle konkreettinen väline olla kokoaan suurempi maailmalla. Komission naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvotteluiden pääosaston tervehdyksen esitti virkaatekevä yksikönpäällikkö Francisco López-Menchero. López-Menchero kiitti Suomea aktiivisesta osallistumisesta TAIEXiin erityisesti viime vuosina. TAIEXin kansallinen koordinaattori Eerikki Vainio ulkoministeriöstä kertoi tämän jälkeen Suomen osallistumisesta TAIEXiin vuosina 1996–2021.Tilaisuudessa pääsivät ääneen myös TAIEXissa eri tavoin mukana olevat toimijat. Tämä toteutui kolmen puheenvuoron kokonaisuudessa, jossa jokainen puhuja tarkasteli TAIEXia vähän eri näkökulmasta. Ensin lakiasianjohtaja Ritva Suurnäkki Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista kertoi kokemuksiinsa pohjaten, miltä toiminta näyttäytyy asiantuntijalle. Yksikönpäällikkö Helena Ewalds Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta vuorostaan tarkasteli TAIEXia organisaation näkökulmasta. Osuuden kolmannessa puheenvuorossa Suomen Romanian ja Moldovan -suurlähettiläs Marjut Akola käsitteli TAIEXia Suomen edustuston näkökulmasta.Puheenvuoroissa korostuivat muun muassa vuorovaikutuksen merkityksellisyys TAIEX-kohtaamisissa, edunsaajahallinnon tarpeiden kuuntelemisen tärkeys sekä asiantuntijuuden ja asiantuntijoiden keskeinen rooli toiminnassa.Tilaisuuden lopuksi kuultiin kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen videotervehdys.Julkaisulla pysyvämpää näkyvyyttä toiminnalleTAIEXin juhlajulkaisu 25 vuotta asiantuntijayhteistyötä: Euroopan unionin TAIEX-ohjelma ja Suomi julkaistiin muutama päivä ennen tilaisuutta. Julkaisu käy läpi TAIEXin kehityksen toiminnan alkuvaiheesta tähän päivään ja toimii tältä osin perustietopakettina TAIEXista.Ohjelman esittelyn lisäksi julkaisu vetää yhteen Suomen osallistumista TAIEX-toimintaan. Tätä käsitellään sekä osallistujamäärien että toiminnan maantieteellisen ja temaattisen kohdentumisen kautta. Julkaisuun on koottu myös lyhyitä kommentteja TAIEXiin osallistuneilta suomalaisilta asiantuntijoilta ja organisaatioilta. Kommenteista on luettavissa, että TAIEXiin osallistuminen on Suomessa koettu hyödyllisenä ja että osallistumisesta saatavat hyödyt tunnistetaan laajasti.Kartta Suomen TAIEX-yhteistyöstä 1996–2021 Yhteistyö on ollut laajaa. Suomi on 25 vuoden aikana tehnyt TAIEX-yhteistyötä yli 60 maan kanssa. Kartta: Nórr Design/Pekka Pölkki.”Julkaisu on tarkoitettu kaikille TAIEX-toiminnasta kiinnostuneille. Se paitsi käy läpi Suomen toimintaa, kannustaa toivottavasti myös uusia tahoja hakeutumaan toiminnan piiriin. Julkaisussa on haluttu nostaa vahvasti esiin se, miten toimijamme ovat osallistumisensa kokeneet. Tämä tarjoaa vertaisnäkökulmaa osallistumista pohtiville”, tiivistää Eerikki Vainio. Kansallinen TAIEX-koordinaattori (2019–2021) Eerikki Vainio, asiantuntija     25 vuotta asiantuntijayhteistyötä: Euroopan unionin TAIEX-ohjelma ja Suomi on luettavissa valtioneuvoston julkaisuarkisto Valtossa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi