Tutkimus: Yhdeksän kymmenestä pitää kulttuuriperinnön säilyttämistä tärkeänä – Onko Instagram tulevaa kulttuuriperintöä?
NordenBladet — Valtaosa vastaajista pitää kulttuuriperinnön säilyttämistä tärkeänä, kertoo tuore Kulttuuriperintöbarometri 2021. Barometri avaa näkemyksiä siitä, mitä kulttuuriperintö ja kulttuuriympäristöt ovat nyt ja tulevaisuudessa sekä miten niihin tulisi panostaa. Toista kertaa toteutettu Kulttuuriperintöbarometri on kansalaiskysely, jonka toteuttivat Museovirasto, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä ympäristöministeriö.Tuoreessa barometrissa kysyttiin ensimmäistä kertaa tulevaisuuden kulttuuriperinnöstä. Vastaukset heijastelevat myös sitä, mitä arvostetaan nykyisin: monimuotoista ja puhdasta luontoa sekä rakennettuja ympäristöjä, joiden arvostus kytkeytyy esimerkiksi niiden ikään tai korkeatasoiseen arkkitehtuuriin. Mainintoja saivat muun muassa Saimaa, puutaloalueet ja lähiöt.Ihmiset olisivat valmiita nostamaan kulttuuriperinnöksi myös internetin ja somen kaltaista viestintäteknologiaa sekä ilmastonmuutoksen torjunnan teknologisia ratkaisuja maalämmöstä tuulivoimaloihin. Myös pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan liitettävät asiat, kuten koulujärjestelmä, terveydenhoito ja tasa-arvo, ovat osalle vastaajista tulevaisuuden kulttuuriperintöä. Kulttuuriperintöä pidetään tärkeänä erityisesti vanhemmissa ikäluokissa. Yli 65-vuotiaista 85 prosenttia pitää asiaa joko erittäin tai melko tärkeänä, kun vastaava luku alle 30-vuotiailla on 54 prosenttia. Nuorimpien vastaajien joukossa nähdään hienoista kiinnostuksen kasvua sitten edellisen barometrin. Vastaajien asuinpaikalla ei ollut kovin merkittävää vaikutusta siihen, kuinka tärkeänä kulttuuriperintöä pidetään. Yhä useampi haluaa tietää lisää kulttuuriperinnöstäKulttuuriperintöä pidetään varsin yksimielisesti yhteisöllisenä, ihmisiä yhdistävänä ja itseä kiinnostavana asiana. Lähes kaksi kolmesta pitää kulttuuriperintöä tärkeänä osana perheen ja suvun menneisyyttä. Aikaisempaa useampi haluaisi tietää enemmän kulttuuriperinnöstä. Yli kolmannes haluaisi itse olla nykyistä enemmän mukana vaikuttamassa siihen, mitä kulttuuriperintöä suojellaan, ja hieman alle kolmannes siihen, mitä kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan ja mitä se on.”Kulttuuriperintö on hyvän yhteiskunnan myönteinen voimavara, joka on elävää ja ympäröi meitä kaikkia. Museovirasto haluaa innostaa yhä useampaa kokemaan kulttuuriperinnön omakseen ja osallistumaan siitä huolehtimiseen. Mielestämme kulttuuriperinnön merkitysten lisääntyminen ihmisten arjessa on sen parasta vaalimista”, sanoo Museoviraston pääjohtaja Tiina Merisalo. Barometrin mukaan hieman alle puolet, 46 prosenttia, näkee kulttuuriperinnön osana omaa arkeaan. Osallistuminen ja ajan käyttäminen kulttuuriperinnöstä huolehtimiseen ovat menettäneet hieman suosiotaan.Kulttuuriperintö tuo tuloja ja kiinnostaa matkailijoitaYli puolet vastaajista arvioi kulttuuriperinnön tuovan lisää tuloja omalle kotipaikkakunnalle (nousu 11 prosenttiyksikköä), ja lähes puolet pitää kulttuuriperintöä merkittävänä eri elinkeinojen menestymiselle. Valtaosa vastaajista (79 %) arvioi kulttuuriperinnön lisäävän kotimaanmatkailua. Mahdollisia syitä tuloksille voi etsiä pandemian myötä kasvaneesta kiinnostuksesta lähi- ja kotimaan matkailua kohtaan. Lähimatkailun suosioon vaikuttaa myös kasvava tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja vastuullisesta matkailusta. Luontokohteiden ohella kulttuuriperintö ja kulttuuriympäristöt näyttävät nousevan matkailuvalteiksi. Suomalaisten halukkuus käyttää aikaa ja rahaa juuri kulttuuriperintömatkailuun on noussut selvästi: nousua on 10 prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2017. Peräti 80 prosenttia haluaa nähdä kulttuuriperintöä matkustaessaan.Suuren suosion myötä suosituimmat luontokohteet ovat olleet kovalla rasituksella. Huoli kohteiden kestävyydestä näkyy myös Kulttuuriperintöbarometrin tuloksissa: entistä useampi on sitä mieltä, että kulttuuriperintökohteita tulee suojella liikakäytöltä (nousu 6 prosenttiyksikköä).Kulttuuriperintö lisää asuinalueiden viihtyisyyttäKulttuuribarometrissa selvitettiin ensi kertaa kulttuuriperinnön merkitystä asumiselle: Valtaosa (76 %) näkee kulttuuriperinnön lisäävän asuinalueen viihtyisyyttä ja arvoa. Kaksi kolmesta näkee kulttuuriperinnön olevan tärkeää myös alueiden maineelle.Havainto saa tukea kansainvälisistä tutkimuksista, joissa on todettu ihmisten olevan valmiita maksamaan enemmän asunnoistaan, mikäli ne sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa rakennuksessa tai historiallisella alueella. Kulttuuriperinnöstä huolehtiminen edistää kestävää kehitystäKulttuuriperintö nähdään vahvasti osana kestävää yhteiskuntaa. Lähes kaksi kolmannesta on sitä mieltä, että kulttuuriperinnöstä huolehtiminen edistää kestävää kehitystä. Aihetta käsiteltiin kyselyssä laajasti niin taloudellisen kestävyyden kuin ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Kulttuuriperinnön säilyttäminen ja hoito auttavat 38 prosentin mielestä hidastamaan ilmastonmuutosta. Merkittävä osa suomalaisista (69 %) uskoo, että kulttuuriperintö edistää ihmisten hyvinvointia. Vuoteen 2017 verrattuna nousua on seitsemän prosenttiyksikköä.Kulttuuriperintöbarometri kertoo kulttuuriperinnön arvostuksestaKulttuuriperintöbarometri on säännöllisin väliajoin toteutettava kansalaiskysely, jossa selvitetään ihmisten näkemyksiä kulttuuriperinnöstä ja kulttuuriympäristöstä. Barometri kuvaa asenteissa tapahtuvia muutoksia. Se tarjoaa tietoa päätöksenteon pohjaksi ja tutkimukseen.Kulttuuriperintöbarometri toteutettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2017. Tuoreessa, vuoden 2021 barometrissa vahvistettiin osallisuuden, kulttuurimatkailun ja kestävää kehityksen teemoja. Barometria laajennettiin tänä vuonna kysymyksin tulevaisuuden kulttuuriperinnöstä. Barometrin teemoja ovat esimerkiksi kulttuuriperinnön yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys, osallisuus ja vastuut, kulttuuriperintöön panostamisen tavat, sekä kulttuuriperinnön ja -ympäristön käsitteet, koettu tärkeys sekä säilyttämisen merkitys. Kantar TNS toteutti kyselyn elokuussa 2021 Museoviraston, opetus- ja kulttuuriministeriön ja ympäristöministeriön tilauksesta. Kyselyyn osallistui yhteensä 2 031 henkilöä. Haastateltu joukko edusti Manner-Suomen yli 18-vuotiasta väestöä.Kulttuuriperintöbarometri, pressikuvat, vuoden 2017 barometri Museoviraston verkkosivulla.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
