NordenBladet —Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilun järjestämistä koskevan lainsäädännön voimassaolon jatkamisesta.Arviointineuvosto tuo esille, että vaikutuksia kokeiluhankkeesta ja sen toimivuudesta voi olla haasteellista esittää, kun lakimuutos tehdään vasta kokeiluhankkeen oltua vähän aikaa voimassa. Lakiluonnoksessa tulisi lisätä tarkempia kuvauksia kokeiluhankkeen tähän mennessä saaduista tuloksista. Lisäksi lakiluonnoksen tavoitetta tulisi vielä selkeyttää. Onko esitysluonnoksen tavoitteena alkuperäisen kokeiluhankkeen tavoitteet vai onko muutoksen tavoitteena mahdollistaa ja valmistella TE-palveluiden siirtoa kuntien vastuulle?Arviointineuvosto katsoo, että taloudelliset vaikutukset kuntiin on arvioitu puutteellisesti. Taloudellisia vaikutuksia kuntiin tulisi arvioida esitysluonnoksessa tarkemmin. Myönteistä esitysluonnoksessa on se, että siinä on nostettu avoimesti esille syy olennaisten kustannusvaikutusten puuttumiselle. Kuntien kustannuksia koskeva kyselyn vastauksien vähäisestä määrästä johtuen arvioita ei ole voitu lakiluonnoksessa tehdä. Arviointineuvosto katsoo, että epäselväksi jää olisiko esitysluonnoksessa ollut mahdollista arvioida taloudellisia vaikutuksia kuntiin muiden menetelmien kuin kyselyn kautta.Lakiehdotuksessa tulisi arvioida myös yhteiskunnallisia vaikutuksia, esimerkiksi mitä vaikutuksia kokeilun jatkamisella olisi TE-palveluja käyttäviin asiakkaisiin. Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto on annettu työllisyyden edistämisen kuntakokeilun järjestämistä koskevan lainsäädännön voimassaolon jatkamisesta koskevasta hallituksen esityksestä.Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos on puutteellinen säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjeen näkökulmasta. Esitysluonnosta tulee korjata neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
NordenBladet —Maailman terveysjärjestö WHO:n kymmenes terveyden edistämisen maailmankonferenssi järjestetään 13.-15.12. virtuaalisesti. Konferenssin teemana on hyvinvointi ja se keskittyy terveyden ja hyvinvoinnin, talouden ja ympäristön yhteyksiin. Suomi on konferenssin tukija.Suomen valtuuskuntaa konferenssissa johtaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Markku Tervahauta. Tervahauta edustaa Suomea paneelissa, joka käsittelee hyvinvointitaloutta ja kestävää kehitystä.Terveyden edistäminen on Suomen terveyspolitiikan kulmakiviä ja pitkäaikainen globaalin terveyspolitiikan painopiste. Suomi pitää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteen tuomista tärkeänä ja katsoo, että hyvinvointitalous rakentaa vuosikymmeniä jatkuneen työn pohjalle terveyden edistämiseksi kaikissa politiikoissa. WHO:lla on keskeinen asema tämän näkökulman esiin tuomisessa. Konferenssissa annetaan julkilausuma poliittisen tuen vahvistamiseksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle. Edellisen kerran maailmankonferenssi järjestettiin vuonna 2016.Rekisteröidy konferenssiin tästä: 10th Global Conference on Health Promotion
NordenBladet —Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan muutettavaksi Senaatti-kiinteistöistä ja Puolustuskiinteistöistä annettua lakia, valtion liikelaitoslakia ja valtion virkaehtosopimuslakia. Lausuntoaika on 10.12.2021–31.1.2022.Laissa on tarkoitus säätää siitä, että valtion virastojen ja laitosten tulisi vuokrata toimitilansa ensisijaisesti valtion omistuksessa ja liikelaitoksen hallinnassa olevista toimitiloista. Laissa lueteltaisiin myös ne tilanteet, jolloin virasto tai laitos voisi vuokrata toimitilansa suoraan ulkopuoliselta vuokranantajalta. Sääntelyä on tarkoitus täydentää myös valtioneuvoston asetuksella, joka on lausuntopyynnön liitteenä.Valtion toimitilavuokrauksesta ei ole aiemmin säädetty lain tasolla, vaan asiaa koskevat säännökset ovat sisältyneen valtioneuvoston asetukseen valtion kiinteistövarallisuuden hankinnasta, vuokraamisesta, hallinnasta ja hoitamisesta. Muun muassa eduskunnan perustuslakivaliokunta ja eduskunnan apulaisoikeusasiamies ovat kiinnittäneet asiaan huomiota, sillä valtion liikelaitosten toiminnan ja talouden yleisistä perusteista on säädettävä lailla. Asetuksen toimitilavuokrausta koskevat pykälät kumottiin 13. joulukuuta 2021 alkaen.Lisäksi valtion liikelaitoslakia esitetään muutettavaksi siten, että liikelaitosten toimintaa ohjaaviksi periaatteiksi lisättäisiin liiketaloudellisten periaatteiden rinnalle hyvän hallinnon perusteet. Valtion virkaehtosopimuslaista esitetään kumottavaksi liikelaitoksen toimitusjohtajan nimittämistä koskeva säännös, koska asiasta säädetään jo liikelaitoslaissa. Lisäksi lakeihin tehtäisiin joitakin teknisiä täsmennyksiä.Valtiovarainministeriö on asettanut aiemmin vuonna 2021 työryhmän valmistelemaan tarvittavia säännösmuutoksia valtion toimitilavuokraukseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.
NordenBladet —Ulkoministeriö kotiutti perjantaina 10.12.2021 suomalaisen äidin ja hänen neljä lastaan Syyriasta. Kaikki viisi ovat aiemmin olleet al-Holin leirillä. Kotiutetut ovat nyt kotimaan viranomaisten toimien piirissä.Suomen viranomaisilla on perustuslain mukainen velvoite turvata leireillä pidettyjen suomalaisten – erityisesti lasten – perusoikeudet, mikäli se on mahdollista. Syyrian leireillä pidettyjen lasten perusoikeudet voidaan turvata vain kotiuttamalla heidät Suomeen.Kotiutetut kuuluvat samaan perheeseen. Yksi äidin lapsista on tullut täysi-ikäiseksi, nuorin on alle viisivuotias. Kaikki viisi ovat aiemmin olleet al-Holin leirillä. Perhe kotiutettiin Syyriasta Turkin kautta yhteistyössä Turkin viranomaisten kanssa.Vain lasten kotiuttaminen ei ole ollut mahdollista. Kaikessa viranomaistoiminnassa on ensisijaisesti otettu huomioon lapsen etu.Ulkoministeriö on vuodesta 2019 lähtien kotiuttanut yhteensä 35 al-Holin leirillä pidettyä suomalaista, joista 26 lasta ja yhdeksän aikuista. Syyrian leireillä on edelleen kymmenkunta suomalaista.Koillis-Syyrian leirit muodostavat vakavan, pitkän aikavälin turvallisuusriskin. Mitä kauemmin lapset ovat leireillä, ilman suojaa ja opetusta, sitä vaikeammaksi väkivaltaisen ääriajattelun ja radikalisaation torjunta käy.Ulkoministeriö pyrkii kotiuttamaan loputkin leireillä pidetyt suomalaiset lapset, jos se on mahdollista.
NordenBladet —Sosiaali- ja terveysministeriö on päivittänyt kansallista koronatestaus- ja jäljitysstrategiaa. Testauksen periaatteena on edelleen tunnistaa tartunnat nopeasti, ehkäistä tartuntojen leviäminen väestössä ja suojella erityisesti henkilöitä, joilla on kasvanut riski vaikealle tautimuodolle.Yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi kaikilla henkilöillä, joilla on koronavirustautiin sopivia oireita tai epäily koronatartunnasta tulee henkilön iästä riippumatta edelleen olla mahdollisuus päästä tarvittaviin diagnostisiin tutkimuksiin. Tavoitteena on yhä, että testiin pääsee vuorokaudessa ja testitulos valmistuu vuorokaudessa, mutta samalla muun diagnostiikan turvaaminen tulee varmistaa.Päivitetyn strategian mukaisesti näyte tulisi ottaa myös henkilöiltä, joilla on koronavirusinfektioon sopivia oireita ja jotka ovat saaneet kaksi koronarokotusta tai joilla on todettu koronavirusinfektio aiemmin ja annettu vähintään yksi koronarokotus sekä alle 12-vuotiailta lapsilta, joilla on koronavirusinfektioon sopivia oireita.Strategian mukaan koronavirusnäyte on perusteltua ottaa erityisesti seuraavissa tapauksissa: kaikki sairaalahoitoon ja sairaalan päivystyspisteisiin tulevat potilaatkoronavirustapaukselle edeltävän kahden viikon sisällä altistuneethenkilöllä, jolla on vakavalle koronavirustaudille altistavia riskejä, mukaan lukien raskaushenkilöt, joiden toisesta rokotusannoksesta on kulunut yli viisi kuukautta ja jotka eivät ole vielä saaneet tehosteannosta sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät ja ikääntyneiden hoiva- ja hoitoyksiköiden asukkaat.Alle 12-vuotiailta lapsilta näyte tulisi ottaa erityisesti silloin, jos lapsen perhepiirissä on henkilöitä, joilla ei ole täyttä rokotussuojaa, lapsi on altistunut edeltävän kahden viikon sisällä tai lapsen infektio-oireet edellyttävät testausta lääkärin arvion mukaan.Lisäksi strategian päivityksen mukaisesti kotitestauksen hyödyntämistä laajennetaan ja ohjeistetaan väestöä kotitestien käyttöön liittyen. Testausta laajennetaan kotitestauksen piiriin niin työpaikoilla kuin kouluissa. Muutos tehdään hallitusti ja valmistellaan yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa. Kansallisen koronatestauksen asiantuntijaryhmän yhteyteen perustetaan työryhmä, jonka tehtävänä on laatia suunnitelmat kotitestien hyödyntämisestä erilaisissa tartunta- ja altistustilanteissa laboratoriotestauksen rinnalla. Koronavirustartuntojen jäljityksen tavoitteena on testata ja tunnistaa tartunnalle altistuneet henkilöt mahdollisimman varhain jatkotartuntojen ehkäisemiseksi. Kunnat huolehtivat tartunnanjäljityksen tarkoituksenmukaisesta resursoinnista saatavilla olevien resurssien puitteissa. Epidemian tehokas torjunta edellyttää jatkuvaa kykyä tehdä tarvittaessa myös nopeita karanteenipäätöksiä ajankohtaiseen riskiarvioon perustuen. Karanteenit on tarkoituksenmukaista kohdentaa niin, että altistumistilanteita saadaan mahdollisimman paljon estettyä. Strategiassa todetaan, että Suomessa tulisi seurata kansainvälisen tutkimustiedon ja Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC:n ohjeistuksen mukaisia karanteeni- ja jäljityskäytäntöjä sekä lasten että aikuisten osalta.Testauksen ja jäljityksen toteuttamisessa on otettava huomioon alueellinen ja paikallinen tilanne sekä sen pohjalta viranomaisten tekemät päätökset testauksen ja jäljittämisen tarkoituksenmukaisesta kohdentamisesta.Strategia, joka on luonteeltaan suositus, on osa hallituksen linjaamaa hybridistrategian uudistamista ja sen toimintasuunnitelmaa. Strategia seuraa hybridistrategian uudistuksen keskeisiä periaatteita ja linjauksia.Kansallisen Covid-19-testaus- ja jäljitysstrategian päivitystä on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä Suomen laboratorioverkoston LAB7:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.
NordenBladet —Suomen tulevasta hävittäjähankinnasta päätettiin 10.12.2021. Hankintaan liittyvällä teollisella yhteistyöllä luodaan suomalaiselle teollisuudelle uutta merkittävää teknologista osaamista.”Hankinta tuo uusia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille teollisen yhteistyön kautta, ja syventää sitä kautta myös kauppasuhteitamme Yhdysvaltojen kanssa”, kommentoi hankintaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.Tarjouksen teollisen yhteistyön välitön ja välillinen kotimainen työllisyysvaikutus on yhteensä noin 6000 henkilötyövuotta.”Teollisen yhteistyön ratkaisu luo huoltovarmuuden näkökulmasta vakuuttavaa osaamista kotimaiseen teollisuuteen, ja on kansantaloudellisesti merkittävä. Hankinnan tuomat työpaikat ja toimeentulo ovat myös tervetulleita hankinnan sivutuotteita”, kommentoi teollisesta yhteistyöstä vastaava työministeri Tuula Haatainen.Teollinen yhteistyö koostuu sekä suorasta että epäsuorasta yhteistyöstä. Suora teollinen yhteistyö kohdistuu suoraan hankittavaan hävittäjään, kun taas epäsuora teollinen yhteistyön kohteena on valtion keskeisten turvallisuusetujen kannalta tärkeän teknologian ja osaamisen siirto Suomen puolustus- ja turvallisuusteollisuudelle.Keskeisimmät teollisen yhteistyön projektit ovat laajamittainen F-35-eturunkojen valmistaminen Suomessa myös muille käyttäjille, rakennekomponenttien tuotanto sekä laitteiden testaus- ja huoltokyky. Lisäksi Suomeen tarjotaan moottoreiden loppukokoonpanoprojektia Ilmavoimien koneisiin.”Pitkällä aikavälillä toteutettava hankinta tarkoittaa, että mittavalle joukolle suomalaisyrityksiä avautuu ovi Yhdysvaltojen markkinoille sekä erinomainen tilaisuus tarjota osaamistaan. Työllisyys- ja elinvoimavaikutukset tulevat näkymään eri puolilla Suomea”, elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoo.Teollisen yhteistyön tavoitteena on sotilaallisen maanpuolustuksen, valtion turvallisuuden ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta kriittisen puolustus- ja turvallisuusteollisen tuotannon, teknologian ja osaamisen kehittäminen ja ylläpito sekä kansallisen huoltovarmuuden parantaminen ja turvaaminen.
NordenBladet —Valtioneuvosto on 10. joulukuuta 2021 valtuuttanut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen solmimaan hankintasopimuksen Yhdysvaltojen hallinnon kanssa Suomen seuraavasta monitoimihävittäjästä. Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaava monitoimihävittäjä on Lockheed Martin F-35A Lightning II.Hankintaan kuuluu 64 F-35A Block 4 -monitoimihävittäjää, mittava ja monipuolinen olosuhteisiimme mukautettu aseistus sekä tarvittavat koulutus- ja ylläpitoratkaisut, muut liitännäiset järjestelmät sekä ylläpito- ja huoltopalvelut vuoden 2030 loppuun.HX-hankkeen tarjouskilpailun arvioinnissa F-35 täytti huoltovarmuuden, teollisen yhteistyön ja kustannusten päätösalueiden vaatimukset. Sotilaallisen suorituskyvyn vertailussa F-35-kokonaisjärjestelmä oli paras. F-35:n taistelu-, tiedustelu- ja selviytymiskyvyt olivat HX-tarjouksista parhaat.F-35:n käyttö- ja ylläpitokustannukset mahtuvat annettuun kustannuskehykseen, ja elinkaaren aikainen kehittäminen on mahdollista Puolustusvoimien normaaleilla resursseilla. Hankintaprosessin aikana on kyetty sopimaan useista Suomen näkökulmasta ratkaisevista huoltovarmuuden erityisvaatimuksista ja merkittävästä teollisesta yhteistyöstä, jotka liittyvät erityisesti itsenäiseen toimintakykyyn poikkeusoloissa.F-35-ohjelma on monikansallinen ja koneen käyttäjäyhteisö on laaja. Järjestelmä on käytössä useissa Euroopan maissa kuten lähialueellamme Norjassa ja Tanskassa.Nykyinen Hornet-kalusto poistuu käytöstä suunnitellusti vuodesta 2025 alkaen. Ensimmäiset suomalaiset F-35-hävittäjät otetaan Ilmavoimien käyttöön vuonna 2025 osana Yhdysvalloissa järjestettävää suomalaisen henkilöstön koulutusta. Ensimmäiset F-35-koneet toimitetaan Suomeen vuonna 2026. Suomessa F-35-järjestelmä korvaa Hornet-kaluston hävittäjälennostoissa vuosina 2028 ja 2030.HX-hankkeen tarjouskilpailuHornetin suorituskyvyn korvaava HX-hanke käynnistettiin vuonna 2015 puolustusministerin päätöksellä ja sitä seuranneella tietopyynnön lähettämisellä. HX-hankkeen varsinainen tarjouskilpailu käynnistyi vuonna 2018 alustavan tarjouspyynnön lähettämisellä Iso-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltojen hallinnoille. Tarjouskilpailun tavoitteena oli rakentaa kunkin tarjoajan kanssa vaatimukset täyttävä kokonaisratkaisu, joka tuottaa Suomen puolustusjärjestelmän kannalta parhaan mahdollisen suorituskyvyn Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaajaksi 2030-luvun toimintaympäristössä sekä HX-järjestelmän elinkaaren aikana.HX-hankkeen tarjouskokonaisuudet rakentuivat seuraavien hävittäjäjärjestelmien ympärille: Boeing F/A-18 Super Hornet, Dassault Rafale, Eurofighter Typhoon, Lockheed Martin F-35 ja Saab Gripen.Tarjousten arviointiPuolustusvoimien logistiikkalaitos vastaanotti huhtikuun 2021 loppuun asetettuun määräaikaan mennessä lopulliset ja sitovat tarjoukset kaikilta viideltä HX-tarjoajalta. Tarjoukset arvioitiin HX-hankkeen tarjouspyynnön, päätösmallin ja arviointikäsikirjan mukaisesti valintapäätösesityksen muodostamiseksi.Tarjouskilpailu perustui neljään päätösalueeseen: sotilaalliseen suorituskykyyn, huoltovarmuuteen, teolliseen yhteistyöhön ja kustannuksiin. Kun tarjoaja läpäisi huoltovarmuuden, teollisen yhteistyön ja kustannusten päätösalueet, se eteni lopulliseen sotilaallisen suorituskyvyn vertailuun, jossa tarjotut ratkaisut asettuivat paremmuusjärjestykseen.Puolustusvoimat evaluoi tarjottujen kokonaisratkaisujen suorituskyvyn kolmessa vaiheessa testitapahtumissa todennettujen suoritusarvojen pohjalta. Viimeisessä vaiheessa kunkin tarjotun HX-järjestelmän sotilaallisen suorituskyvyn tehokkuus evaluoitiin perusteellisessa ja pitkäkestoisessa, simuloinnein tuetussa sotapelissä. Puolustusvoimien esitys valittavasta järjestelmästä perustui sotapelien tuloksiin ja arvioon tulevaisuuden kehityspotentiaalista.F-35-järjestelmän menestyminen tarjouskilpailussaHX-tarjouskilpailussa F-35 läpäisi huoltovarmuuden, teollisen yhteistyön ja kustannusten päätösalueet. F-35-ratkaisu saavutti arvioinnissa sotilaallisen suorituskyvyn osalta suurimman operatiivisen vaikuttavuuden ja parhaan kehityspotentiaalin.HuoltovarmuusF-35-ratkaisu täyttää Suomen kansallisen huoltovarmuuden vaatimukset. Järjestelmän ylläpito perustuu F-35:n globaalista ylläpitojärjestelmästä muokattuun, kotimaiset huoltovarmuusvaatimukset täyttävään ratkaisuun. Kriittiset huoltovalmiudet luodaan Puolustusvoimien ja kotimaisen teollisuuden organisaatioihin. Ratkaisu sisältää Suomeen rakentuvat huoltokyvyt, yksinomaan Suomen kansallisessa hallinnassa olevat poikkeusolojen varaosat ja vaihtolaitteet sekä osallistumisen monikansalliseen huoltoverkostoon.KustannuksetAnnettuun rahoituskehykseen sovitettu F-35-ratkaisu oli kustannustehokkain. F-35 oli hankintahinnaltaan edullisin, kun huomioidaan kaikki tarjoukseen kuuluvat osuudet. Järjestelmän käyttö- sekä ylläpitokustannukset alittavat asetetun 254 miljoonan euron vuosittaisen kustannusrajan. F-35:n operointi ja elinkaaren aikainen kehittäminen on mahdollista Puolustusvoimien resursseilla.Mikään tarjouksista ei ollut merkittävästi muita edullisempi käyttö- ja ylläpitokustannuksiltaan.Teollinen yhteistyöF-35:n teollisen yhteistyön tarjous oli laadullisesti ja sisällöllisesti vaatimukset täyttävä. Tarjouksen teollisen yhteistyön pääpaino on suorassa teollisessa yhteistyössä, joka luo merkittäviä itsenäisiä huoltokykyjä. Teollisen yhteistyön ratkaisu luo huoltovarmuuden näkökulmasta vakuuttavaa osaamista kotimaiseen teollisuuteen ja on kansantaloudellisesti merkittävä.Keskeisimmät teollisen yhteistyön projektit ovat laajamittainen F-35-eturunkojen valmistaminen Suomessa myös muille käyttäjille, rakennekomponenttien tuotanto sekä laitteiden testaus- ja huoltokyky. Lisäksi Suomeen tarjotaan moottoreiden loppukokoonpanoprojektia Ilmavoimien koneisiin.Teollisen yhteistyön arvioitu suora kotimainen työllisyysvaikutus on 4500 henkilötyövuotta ja välillinen 1500 henkilötyövuotta.Teollisen yhteistyön sopimus solmitaan puolustusministeriön sekä Lockheed Martinin ja moottorivalmistaja Pratt & Whitneyn välillä.Sotilaallinen suorituskykyF-35-järjestelmän suorituskyky oli toimintaympäristössämme ja asetetuilla vaatimuksilla vaihtoehdoista paras. Kokonaisjärjestelmän ja koneen kyvyt taisteluun, tiedusteluun ja selviytymiseen ovat parhaat. F-35 oli vertailun paras tai jakoi parhaan tuloksen kaikissa tehtäväalueissa ja sai parhaan kokonaistuloksen. Esitettävällä F-35-ratkaisulla on mahdollista täyttää määritetyt tehtävät riittävällä tasolla tulevaisuuden toimintaympäristön vaatimukset huomioiden. Hyvään tulokseen vaikutti osaltaan tarjouksen kone- ja asemäärä. Suorituskyky on saatavissa käyttöön suunnitellussa aikataulussa.F-35-ratkaisu tuottaa merkittävää suorituskykyä koko puolustusjärjestelmälle ja parantaa puolustuksen ennaltaehkäisykykyä. F-35A kykenee toimimaan aloitteellisesti vastailmaoperaatioissa sekä muodostamaan ja jakamaan tarvittavan tilannekuvan ja maalitiedon, minkä ansiosta F-35 kykenee parhaiten tukemaan myös maa- ja merioperaatioita. F-35-hävittäjän vaikuttamiskyky ilmaan, maalle ja merelle oli vertailun paras. Häive- ja muut ominaisuudet, kuten sensorit ja verkostotoiminta, tukevat F-35-hävittäjän selviytymiskykyä taistelussa. F-35-monitoimihävittäjässä on suurin sisäinen polttoainekapasiteetti ja kaikki sensorit kiinteästi asennettuina, jolloin erillisiä maalinosoitus- tai lisäpolttoainesäiliöitä ei tarvita.F-35-järjestelmän teknologinen ratkaisu on kestävä ja kehityspotentiaali on tarjotuista ratkaisuista paras. Sen kehittäminen on turvattu koko suunnitellulle käyttöajalle 2060-luvulle asti.HankintakokonaisuusHankinnan kohteena on 64 F-35A-monitoimihävittäjää uusimmassa Block 4 -konfiguraatiossa. Hankinta kattaa monitoimihävittäjien aseistuksen. F-35 tarjoukseen sisältyivät seuraavat asetyypit: AMRAAM, Sidewinder, SDB I ja II, JDAM-perheen aseistus, JSM ja JASSM-ER. Asepaketti tarkentuu hankintaprosessin aikana ottaen huomioon muun muassa uusimpien asetyyppien saatavuuden ja toimintaympäristön kehityksen. Asekokonaisuus hankitaan hankkeen rahoituksen käyttöoikeuden aikana vuoden 2035 loppuun mennessä. Optimoiduilla asehankinnoilla maksimoidaan järjestelmän suorituskyky Suomen toimintaympäristössä ja turvataan F-35-järjestelmän elinkaari mahdollisimman pitkälle ajalle.Hävittäjäjärjestelmän hankintaan ja sen käyttämiseen liittyy myös merkittävä määrä muita tuotteita ja palveluja, jotka hankitaan samassa yhteydessä. Näitä ovat ylläpitojärjestelmä sisältäen testilaitteet, työkalut, vaihtolaite- ja varaosapalvelut, sekä tietojärjestelmät, koulutusjärjestelmät ja -palvelut, tehtävätukijärjestelmät ja niihin liittyvät palvelut sekä käytettävään Yhdysvaltojen hallinnon FMS-hankintamenettelyyn liittyvät hallinnointipalvelut. Lisäksi hankintakokonaisuuteen sisältyvät kaluston ylläpitomaksut vuosille 2025-30.Hankinnan rahoitusHX-hankkeen kokonaisrahoitus on 10 miljardia euroa. Eduskunta on hyväksynyt hävittäjähankkeelle 9,4 miljardin euron tilausvaltuuden, jolla hankitaan Hornetin korvaava järjestelmä sekä 579 miljoonan euron viisivuotisen siirtomäärärahan. Siirtomäärärahalla varmistetaan, että hankittu kokonaisuus saadaan käyttöön osaksi Suomen puolustusjärjestelmää.Hankinnan valmisteluun on myönnetty 21 miljoonaa euroa vuosina 2016-2021.Hankinnan kustannuksetNyt tehtävä hankinta on arvoltaan noin 8,378 miljardia euroa. Monitoimihävittäjien osuus summasta on 4,703 miljardia euroa ja ilmataisteluohjusten AMRAAM ja Sidewinder osuus 754,6 miljoonaa euroa. Huoltovälineet, varaosat ja vaihtolaitteet, koulutusvälineet, muut hankittavat järjestelmät ja palvelut sekä vuosien 2025-2030 ylläpito maksavat yhteensä 2,920 miljardia euroa.Suomessa rakennetaan operointi-, lentokone- ja varastotiloja sekä kiitotierakenteita ja muuta infrastruktuuria hankittavalle järjestelmälle. Muutokset perustuvat kansallisiin ja kansainvälisiin turvallisuusvaatimuksiin. Kiinteistörakentamisen, johtamisjärjestelmien yhteensovittamisen, teollisen yhteistyön seurannaisvaikutusten, henkilöstön palkkamenojen ja muiden projektikustannusten kustannus on yhteensä 777 miljoonaa euroa. Myöhemmin tehtäviä sopimuksia ja sopimusmuutoksia varten on varattu 823,8 miljoonaa euroa. Rahoitus kohdennetaan kokonaissuorituskyvyn rakentamiseksi lopullisen, optimoidun asepaketin hankintaan ja sillä myös osaltaan hallitaan tulevia sopimusmuutoksia. Osa aseistuksesta hankitaan myöhemmin lentokoneiden toimitusaikatauluun sovitettuna.HX-hankkeen toteutusPuolustusvoimien strategiseen suunnitteluun sisältyvissä puolustusjärjestelmän kehittämisen tutkimuksissa on osoitettu, että monitoimihävittäjällä on keskeinen rooli ja vastuu 2030-luvun toimintaympäristöön sovitetussa puolustusjärjestelmässä. HX-hanke on perustettu korvaamaan nykyiset monitoimihävittäjät uusilla ja vuodesta 2015 lähtien se on työskennellyt Suomelle parhaan HX-ratkaisun löytämiseksi.HX-hankkeen valmistelussa ja arvioinneissa on hyödynnetty parasta mahdollista kansallista ja kansainvälistä asiantuntemusta. Työhön on kohdennettu eri vaiheissa 100-200 henkilöä, joilla on laaja-alaista osaamista. Pääesikunta johtaa kehittämisohjelmissa olevien hankkeiden etenemistä ja laadunvalvontaa. HX-hankintaprosessin laatua on varmennettu sisäisellä ja ulkoisella laadunvarmistuksella. Ulkopuolisena laadunvarmistajana on toiminut Deloitte Oy. Ulkoisen laadunvarmistuksen tehtävänä oli saada puolustushallinnon ulkopuolisen ja riippumattoman tahon vahvistus hankintaprosessin tasapuolisuudesta, järjestelmällisyydestä ja jäljitettävyydestä. Lisäksi Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastussuunnitelmansa mukaisesti tarkastanut hanketta ja antanut tarpeellisiksi katsomansa suositukset.
NordenBladet —Euroopan komissio on jälleen tarkastanut EU:n julkisia hankintoja koskevien direktiivien kynnysarvot. Uusia kynnysarvoja sovelletaan vuoden 2022 alusta.EU-kynnysarvoihin tehtävät muutokset johtuvat Maailman kauppajärjestön (WTO) GPA-sopimuksesta (Government Procurement Agreement). Komissio tarkistaa EU-kynnysarvot vastamaan GPA-sopimusta kerran kahdessa vuodessa.Uusia kynnysarvoja sovelletaan vuoden 2022 alusta. Voimassa olevat EU-kynnysarvot päivitetään työ- ja elin-keinoministeriön verkkosivuille vuoden 2022 alussa. Kaikki kynnysarvot ovat arvonlisäverottomia summia johtuen hankintojen ennakoitua arvoa koskevista säännöksistä. Hankintalain mukaiset EU-kynnysarvot nousevatKomissio on nostanut sovellettavia kynnysarvoja. Esimerkiksi tavaroiden ja palveluiden kynnysarvo nousee valtion keskushallintaviranomaisilla 139 000 eurosta 140 000 euroon ja muiden hankintaviranomaisten (esi-merkiksi kunnat ja seurakunnat) kynnysarvo nousee 214 000 eurosta 215 000 euroon.Rakennusurakoiden kynnysarvo nousee 5 350 000 eurosta 5 382 000 euroon.Erityisalojen mukaiset EU-kynnysarvot nousevatErityisalojen hankintalain soveltamisalassa olevien tavara- ja palveluhankintojen kynnysarvo nousee 428 000 eurosta 431 000 euroon. Lisäksi rakennusurakoissa kynnysarvo nousee 5 350 000 eurosta 5 382 000 euroon.Erityisalojen mukaisten käyttöoikeussopimusten (palvelut ja käyttöoikeusurakat) kynnysarvo nousee 5 350 000 eurosta 5 382 000 euroon.
