NordenBladet —Pääministeri Sanna Marin osallistuu Brysselissä keskiviikkona 15. joulukuuta EU:n ja itäisten kumppanuusmaiden huippukokoukseen sekä torstaina 16. joulukuuta Eurooppa-neuvoston kokoukseen ja Eurohuippukokoukseen.EU:n ja itäisten kumppanuusmaiden huippukokouksen on määrä hyväksyä itäisen kumppanuuden uusi työohjelma sekä huippukokouksen yhteinen julkilausuma.Eurooppa-neuvoston aiheina ovat koronapandemia, kriisinhallinta ja resilienssi, energian hinnat, turvallisuus ja puolustus, muuttoliike sekä ulkosuhteet. Eurohuippukokouksessa on määrä keskustella taloudellisesta tilanteesta ja tarkastella etenemistä pankkiunionin ja pääomamarkkinaunionin osalta.Suomen kantoja huippukokousten keskeisiin kysymyksiin on jo aiemmin kerrottu EU-ministerivaliokunnan kokoustiedotteessa (9.12.).Tiistaina 14. joulukuuta pääministeri Marin osallistui Eurooppa-neuvostoa valmistelevaan pienryhmäkokoukseen. Suomen kanssa samassa kokouksessa olivat Belgia, Kroatia, Kypros ja Liettua. Valmistelukokouksen oli kutsunut koolle Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel. Hän järjesti muitakin vastaavia kokouksia toisille maaryhmille.
NordenBladet —Osaamisen, sivistyksen, innovaatioiden ministerityöryhmä hyväksyi kokouksessaan 14.12.2021 kansallisen TKI-tiekartan ensimmäisen päivityksen. Keväällä 2020 julkaistu TKI-tiekartta viitoittaa reitin osaamiseen, sivistykseen, tutkimukseen ja innovaatioihin perustuvaan kestävään kasvuun ja hyvinvointiin.Tiekartan tavoitteet ja strategiset kehittämiskohteet pysyvät ennallaan. Tiekartan toimenpiteillä nostetaan osaamistasoa, parannetaan suomalaisen TKI-ympäristön kansainvälistä vetovoimaa ja kannustetaan yrityksiä TKI-investointien lisäämiseen Suomessa. TKI-toiminnan määrän ja kunnianhimon tason kasvu edellyttävät merkittävää kansallista osaamis- ja koulutustason nousua.TKI-tiekartan päivityksessä on otettu huomioon toimintaympäristön muutokset, TKI-toimijoiden ja muiden sidosryhmien palaute sekä selvityksiä ja työryhmien katsauksia TKI-järjestelmän kehittämiseksi.– Suomi nojaa tutkittuun tietoon sekä siihen nojaavaan koulutukseen ja osaamiseen. Kyse on myös ihmisistä, jotka tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa tekevät. Koko kenttä kaipaa ennustettavuutta ja näkymää tulevasta. Tiekartta on tärkeä paitsi päätöksenteon, myös tutkimuskentän näkökulmasta, tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen sanoo.Tiekartan toimenpiteillä lisätään tutkimus- ja innovaatioympäristön vetovoimaa, parannetaan tutkijanuran houkuttelevuutta ja tuetaan ulkomaisten osaajien rekrytointia. Kumppanuusmallin kehittämistä ja laajentamista jatketaan. Sen tavoitteena on luoda Suomeen vahvoja tutkimus- ja innovaatioympäristöjä ja kumppanuuksia.– Kumppanuusmallin rahoitusvälineet lippulaivaohjelma ja veturirahoitus ovat saaneet TKI-kentällä hyvän vastaanoton ja palaute on ollut kannustavaa. Yhteistyötä yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten on edelleen vahvistettava ja etsittävä keinoja pk-yritysten, ammattikorkeakoulujen sekä muiden tutkimuksen soveltajien ja hyödyntäjien mukaanpääsemiseksi, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.TKI-politiikan tulee olla osa kaikkia politiikkoja ja julkisen sektorin toimintaa. Siksi on tärkeää vahvistaa julkisen sektorin omaa innovaatiokyvykkyyttä ja kehittää muun muassa tutkimus- ja innovaatiomyönteistä sääntelyä ja sen hyödyntämistä osana TKI-toimintaa.Päivitetyn tiekartan toimet ovat tämän hallituskauden aikana toteutettavia tai käynnistettäviä toimia. Tiekartan päivityksen valmistelun ovat koordinoineet opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.Samaan aikaan TKI-tiekartan päivityksen kanssa valtioneuvoston kanslian asettama parlamentaarinen TKI-työryhmä on tarkastellut julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen pitkäjänteistä lisäämistä. Työryhmä on laatinut TKI-järjestelmän kehittämisen periaatteet ja julkisti yksimielisen ehdotuksensa TKI-rahoituksen pitkäjänteisen näkymän luomiseksi 13.12.2021.Kansallinen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden päivitetty tiekarttaTiedote: Parlamentaarinen TKI-työryhmä esittää rahoituslakia tutkimus- ja kehittämisrahoituksen nostamiseksi
NordenBladet —Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon oikeusministeriölle positiivista luottotietorekisteriä koskevasta esityksestä. Lakiluonnos on pääosin hyvin valmisteltu. Luonnoksessa kuvataan huolellisesti esityksen taustaa, perusteluja, tavoitteita ja ehdotuksia toimenpiteistä.Lakiehdotusluonnoksessa käsitellään arvioita lakimuutoksen vaikutuksista olennaisista näkökulmista mutta kustannusten ja hyötyjen esitystapaa tulisi vielä tarkentaa. Arviointineuvosto katsoo, että lakiehdotuksessa olisi mahdollisuuksien mukaan esitettävä karkea määrällinen arvio yrityksille tulevista hyödyistä. Lakiesityksen taloudellisten vaikutusten esittämistä selkeyttäisi, jos suuntaa antavat arviot kustannuksista ja hyödyistä eri toimijoille koottaisiin taulukkoon. Arviointineuvosto kiinnittää huomiota kustannuksiin, joita kuluttajat voivat joutua maksamaan sääntelystä. Lakiluonnoksen kustannukset luotonantajille ovat huomattavia. Tietojen käytön maksullisuudella ja tietojärjestelmien muokkaamisella on epäsuoria vaikutuksia myös kuluttajille, joiden kannettavaksi osa sääntelyn kustannuksista siirtyy. Lakiluonnoksessa tulisi käsitellä yleisellä tasolla luotonantajien kustannuksien epäsuoria vaikutuksia kuluttajiin.Yhteiskunnallisia vaikutuksia on lakiluonnoksessa tunnistettu monipuolisesti, mutta vaikutuksia voisi vielä täsmentää. Esimerkiksi lakiehdotuksessa voisi mahdollisuuksien mukaan arvioida, voiko rekisteröidyn itse suorittama jälkikäteinen valvonta tietojensa luovutuksesta asiointipalvelun välityksellä vaikuttaa ennaltaehkäisevästi identiteettivarkauksien toteuttamiseen tai nopeuttaa niiden havainnointia ja niihin puuttumista. Lisäksi myös kielellisiä vaikutuksia ja vaikutuksia alaikäisiin tulisi täsmentää. Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto on annettu luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa pääosin säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että hallituksen esitystä täydennetään neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
NordenBladet —EU:n maatalous- ja kalastusministerit kokoontuivat 12. ja 13. joulukuuta Brysselissä. Ministerit hyväksyivät neuvoston päätelmät valmiussuunnitelmasta elintarvikehuollon ja ruokaturvan varmistamiseksi kriisiaikoina sekä päättivät kalastusmahdollisuuksista Atlantilla ja Pohjanmerellä sekä Välimerellä ja Mustallamerellä vuonna 2022. Suomea kokouksessa edusti Suomen pysyvän edustajan sijainen EU:ssa Tuuli-Maaria Aalto sekä maatalousneuvos Kari Valonen.Kalatalousasioissa maatalous- ja kalastusneuvosto päätti kalastusmahdollisuuksista Atlantilla ja Pohjanmerellä sekä Välimerellä ja Mustallamerellä sekä eräillä EU:n ulkopuolisilla merialueilla vuonna 2022. Pohjanmeren ja ns. Länsivesien osalta neuvosto asetti väliaikaiset TAC:t ja kiintiöt kolmeksi kuukaudeksi, koska EU ja Yhdistynyt kuningaskunta ei ole vielä päässyt sopimukseen ennen neuvostoa näiden vesien yhteisesti jaetuista kalavaroista (kaikkiaan yli sata kalakantaa). Suomi totesi kokouksessa, että Suomen lähtökohtana on, että TAC:t ja kiintiöt vuodelle 2022 vahvistetaan kestävää enimmäistuottoa, monivuotisia suunnitelmia ja tieteellistä neuvoa kunnioittaen.Ankeriaan osalta Suomi yhtyi huoleen uusimman tieteellisen neuvon perusteella ankerias kannan tilasta. Suomi piti komission esitystä ensi vuonna järjestettävästä konsultaatiosta sekä ennen sen tuloksien saamista kolmen kuukauden kalastuskiellon säilyttämisestä kannatettavana. Suomen näkökulmasta koko ankeriaan elinkierto tulisi ottaa huomioon entistä perusteellisemmin ja etsiä toimenpiteitä, joilla ankeriaskantojen tilaa saadaan parannettua.Ministerit hyväksyivät neuvoston päätelmät valmiussuunnitelmasta elintarvikehuollon ja ruokaturvan varmistamiseksi kriisiaikoina. Suomi oli tyytyväinen neuvoston päätelmien sisältöön. Niin Suomi kuin muutkin jäsenvaltiot korostivat keskustelussa EU-tason yhteistyön parantamista, jotta kriiseihin pystytään paremmin vastaamaan. Suomi korosti keskustelussa myös jäsenvaltioiden kansallista toimivaltaa valmiusasioissa.Maatalous- ja kalastusneuvosto keskusteli myös hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä elintarvikeketjussa ja aiheesta annetun direktiivin täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa. Jäsenmaiden mukaan direktiivin vaikutuksia on aikaista arvioida, mutta yleisesti direktiiviä pidettiin tärkeänä virstanpylväänä tasapainoisemman elintarvikeketjun edistämiseksi. Neuvoston muissa asioissa komissio kertoi 17. marraskuuta 2021 julkaisemastaan asetusehdotuksesta, jolla pyritään ehkäisemään tiettyjen metsäkatoa ja metsien tilan heikentymistä aiheuttavien tuotteiden pääsyä EU-markkinoille sekä kehittämään niiden tuotantoketjuja. Uudet velvoitteet kohdistuisivat sekä tuontiin että EU:n sisämarkkinoilla tuotettuihin tuotteisiin.Keskustelussa jäsenmaat pitivät komission esitystä sinänsä tervetulleena, mutta moni jäsenmaa oli huolissaan hallinnon ja toimijoiden lisääntyvästä taakasta. Useat jäsenmaat muistuttivat jäsenmaiden toimivallasta metsäasioissa ja pitivät metsien tilan heikkenemisen määritelmää ongelmallisena toimeenpanon kannalta. Lainsäädäntöaloitetta on tärkeää käsitellä säännöllisesti maatalousneuvostossa.
NordenBladet —Työllisyyden ministeriryhmä linjasi TE-palvelut 2024 -uudistukseen liittyvän erillisratkaisun, joka määrittelee kotoutumiseen liittyvät rahoitusvastuut. Ratkaisu ottaa huomioon kotoutumiseen liittyvät erityispiirteet, mutta kannustaa kuntia samalla kehittämään palveluita ja edistämään maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä heti kotoutumisen alkuvaiheessa. TE-palvelu-uudistuksessa kunnan rahoitusvastuuta työttömyysturvasta on tarkoitus kasvattaa samalla, kun työttömyysturvan ja aktivointipalveluiden välinen kytkös poistetaan. Muutosten jälkeen kuntien pitää rahoittaa työttömyysetuuksia myös niiltä päiviltä, kun työnhakija osallistuu työvoimapalveluihin. Nämä päivät kerryttävät myös rahoitusvastuun perustana olevaa työttömyyspäivien laskuria. Kotoutumissuunnitelman ajalta maksettavan työmarkkinatuen ja kotoutumiskoulutuksen rahoitusvastuun osalta työllisyyden ministeriryhmä esittää kuitenkin erillisratkaisua, jotta kuntien kannustimet edistää maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä säilyisivät mahdollisimman hyvinä. Pakolaisten kohdalla laskuri jäädytetään kolmeksi vuodeksiErillisratkaisun mukaan kunnan työttömyysetuuksia koskevan rahoitusvastuun päivälaskuri jäädytetään, jos kunta maksaa työttömyysetuutta kotoutumisen perusteella. Pakolaisten osalta jäähdytys kestää kolme vuotta, muiden maahanmuuttajien kohdalla vuoden. Erillisratkaisun vaikutus työllisyystavoitteeseen arvioidaan vähäiseksi ja se on perusteltu, koska ulkomaalaistaustaisten työnhakijoiden ja etenkin pakolaisten työllistyminen on usein muita työnhakijoita hitaampaa. Vaikka valmisteilla oleva kotoutumislain uudistus pyrkii nopeuttamaan kotoutumista, kotoutumiskoulutukset kestävät usein muita työllisyyspalveluita pidempään. Maahanmuuttajien aktivointiaste on myös usein korkea, joten kunnat eivät nykytilanteessa juurikaan rahoita kotoutumispalveluissa olevien työllisyysetuuksia. Kotoutumiskoulutus korvataan valtionosuusjärjestelmän kauttaTyöllisyyspalveluita rahoitetaan julkisesti vuosittain noin 700 miljoonalla eurolla, joista noin 50 miljoonaa käytetään kotoutumiskoulutukseen.Ministeriryhmä päätti myös, että tämä työvoimakoulutuksena järjestettävä kotoutumiskoulutus korvataan kunnille uudistuksen jälkeen pääosin osana valtionosuusjärjestelmää vieraskielisyyskriteerin perusteella. Pakolaisten kotoutumiskoulutukseen käytettävä osa, arviolta 20 miljoonaa jaettaan kunnille kuitenkin osana pakolaisten vastaanotosta ja kotoutumisen edistämisestä maksettavaa laskennallista korvausta. Rahoitusratkaisut ovat kustannusneutraalejaNyt päätetyt rahoitusratkaisut huomioivat TE-palvelut-uudistuksen yleisiä rahoituksesta tehtyjä ratkaisuja paremmin kuntien erilaiset tilanteet kotoutuja-asiakkaiden määrissä. Erillisratkaisu tukee kuntien mahdollisuuksia järjestää kotoutumista ja työllistymistä edistäviä palveluja myös heti maahantulon alkuvaiheessa. Rahoitusratkaisut toteutetaan kustannusneutraalisti.
NordenBladet —Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti 14.12.2021 asetuksen, joka sallii suden kannanhoidollisen metsästyksen vuoden 2022 alusta lähtien. Metsästys on yksi osa susikannan hoitosuunnitelmaa, jonka tavoitteena on turvata elinvoimainen susikanta ja samalla vastata susialueilla asuvien ihmisten tarpeisiin.– Metsästyksen avulla varmistetaan, että ihmiset voivat tuntea olonsa turvallisiksi kaikkialla Suomessa, myös susialueilla. Tavoitteena on säädellä susikannan kasvua, ehkäistä vahinkoja ja edistää suden hyväksyttävyyttä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat myöntää Suomen riistakeskus. Kiintiö on 20 sutta poronhoitoalueen ulkopuolella. Metsästys voidaan kohdentaa enintään neljään laumaan tai reviirin merkanneeseen pariin. Kiintiö ei koske poliisin määräyksellä lopetettuja susia eikä Riistakeskuksen myöntämiä vahinko- ja turvallisuusperusteisia poikkeuslupia. Susi on EU:n luontodirektiivin mukaan Suomessa poronhoitoalueen ulkopuolella tiukasti suojeltu laji. Suojelusta voidaan kuitenkin poiketa, jos metsästykselle asetetaan selkeä tavoite ja osoitetaan, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ole. Lisäksi on varmistettava, ettei metsästys vaaranna suden suotuisan suojelutason saavuttamista. Luken kanta-arvion mukaan Suomessa oli tämän vuoden maaliskuussa 28 susilaumaa. Susilaumojen lisäksi maaliskuussa oli 20 reviirin merkannutta susiparia. Kyseessä on Suomen suurin susikanta sataan vuoteen. Suden pennut syntyvät huhti–toukokuussa, joten kanta on loppuvuodesta huomattavasti suurempi kuin maaliskuussa. Luken ennustemallin mukaan Suomessa on tällä hetkellä 90 prosentin todennäköisyydellä 36–51 susilaumaa. Asetuksessa esitetty kiintiö ja sen rajaus neljään laumaan ei heikennä susikannan suotuisan suojelutason säilyttämistä.Asetus oli lausunnoilla 8.12. saakka ja lausuntoja tuli yhteensä 30. Osan mielestä kannanhoidollisella metsästyksellä voidaan lisätä suden hyväksyttävyyttä ja vähentää sosiaalista konfliktia, kun taas osan mielestä suden metsästys on riski susikannan geneettiselle monimuotoisuudelle. Kooste annetuista lausunnoista löytyy lausuntoyhteenvedosta.AsetusAsetusmuistioLausuntoyhteenvetoLisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:Neuvotteleva virkamies Sami Niemi, p. 0295 162 391, sami.niemi(at)gov.fi Ministerin erityisavustaja Annukka Kimmo, p. 050 478 0226, annukka.kimmo(at)gov.fi
NordenBladet —Suomi on laatimassa kansallista digitaalista kompassia kevään 2022 aikana. Tavoitteena on luoda digitalisaatiolle ja datataloudelle yhteinen kansallinen visio ja tavoitteet vuoteen 2030. Digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon ministerityöryhmä linjasi toisessa kokouksessaan 14.12.2021 digikompassin valmistelua ohjaavista sisältöteemoista. Ministerit kuulivat myös katsaukset teknologiapolitiikasta ja kuntapolitiikan tulevaisuustyöstä.EU:n digitaalinen kompassi on jaettu neljään osa-alueeseen: osaaminen, turvalliset ja kestävät digitaaliset infrastruktuurit, yritysten digitaalinen muutos sekä julkisten palvelujen digitalisointi. Suomen digikompassissa asetetaan kansallinen kunnianhimon taso EU:n esittämiin tavoitteisiin nähden. Lisäksi laaditaan näille neljälle alueelle täydentävät kansalliset tavoitteet ja mittarit sekä luodaan yhtenäinen digivisio. Suomen tavoitteena on luoda kansallinen strateginen digikompassi ensimmäisenä EU:ssa.Kestävyys ja luottamus digikompassin läpileikkaavia teemojaDigikompassin eri osa-alueiden tavoitteissa hyödynnetään komission ehdotusten lisäksi Suomen jo olemassa olevia kunnianhimoisia tavoitteita. Digikompassia valmistellaan yhdessä sidosryhmien kanssa. ”Haluamme yllyttää mahdollisimman monet tahot linjaamaan digi-Suomen ja data-Suomen tulevaisuutta. Kun on yhteinen näköala tulevaisuuteen, yhä useampi voi tuottaa myös käytännön toteutuksia”, ministeriryhmän digitalisaatio- ja datatalouden asioiden puheenjohtaja, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sanoo.”Julkisten palveluiden digitalisointi tuo palvelut entistä paremmin kansalaisten saataville. Eri mittausten perusteella Suomi on kehityksen kärjessä. Jotta tämä kehitys jatkuu, tarvitsemme selkeitä tavoitteita ja määrätietoisia toimia niitä kohti. Olen iloinen, että digikompassityö on hyvässä vauhdissa”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.Suomen digikompassin valmistelussa otetaan erityisesti huomioon sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys, luottamus, digivihreä siirtymä, reilu ja vastuullinen datan hyödyntäminen sekä digitaalinen osallisuus ja yhdenvertaisuus. Näitä näkökulmia tarkastellaan läpileikkaavina teemoina kaikilla kompassin osa-alueilla. Lisäksi kompassityössä määritellään tietyt digitaaliset kärkikokeilut ja -hankkeet, joihin erityisesti panostetaan. Katsaukset teknologia- ja kuntapolitiikastaMinisteriryhmä kuuli katsauksen teknologiapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen valmistelusta. Valtiovarainministeriön asettama teknologianeuvottelukunta julkaisi kesäkuussa 2021 raportin teknologiapolitiikan tavoitteista. Neuvottelukunnan sihteeristö on valmistellut sen pohjalta aiheesta valtioneuvoston periaatepäätöstä, jonka on tarkoitus olla lausuntokierroksella tammi-helmikuussa 2022. Ministeriryhmä sai myös katsauksen kuntapolitiikan tulevaisuustyöstä. Valtiovarainministeriön johdolla on valmisteltu poliittista päätöksentekoa varten vaihtoehtoisia etenemistapoja toimivan kunnallisen itsehallinnon ja asukkaiden palvelujen turvaamiseksi sekä kuntien kestävän rahoituksen varmistamiseksi. Työstä on tarkoitus julkistaa raportti helmikuun alussa.Mitä seuraavaksi?Digitoimisto vastaa Suomen digitaalisen kompassin valmistelusta. Digikompassin laatiminen jatkuu yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Sidosryhmätilaisuuksia järjestetään kompassin eri osa-alueista tammi-helmikuussa 2022. Ensimmäisen 26.1.2022 järjestettävän tilaisuuden teemana on digitaalinen infrastruktuuri, 28.1. tilaisuudessa käsitellään julkista hallintoa, 31.1. osaamista ja 1.2. yrityksiä. Kompassin valmistelu on tarkoitus saada valmiiksi maaliskuussa 2022. Digitoimiston tavoittaa sähköpostitse [email protected]
NordenBladet —Yhteiskunnan siviilivalmius- ja varautumisasioista vastaavat ministerit tai heidän sijaisensa Tanskasta, Ruotsista, Norjasta, Islannista ja Suomesta tapasivat tänään etänä niin kutsutun Haga-yhteistyön merkeissä. Suomen sisäministeri Krista Mikkonen johti videokokousta, joka päätti Suomen vuoden 2021 Haga-puheenjohtajuuskauden.– Viime vuodet ovat osoittaneet, että Pohjoismaiden kykyä ehkäistä, hoitaa ja seurata erilaisia vakavia kriisejä ja onnettomuuksia on vahvistettava edelleen. Voimme oppia toisiltamme, sillä maillamme on pitkälti samanlaisia kokemuksia uhkista, riskeistä ja haavoittuvuuksista. Tehokas valmius rakennetaan näiden kokemusten pohjalta. Esimerkiksi ilmastonmuutos voi tulevina vuosina johtaa yhä äärimmäisempiin ja ennakoimattomiin tapahtumiin, Mikkonen sanoo.Haga-yhteistyö on Tanskan, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Suomen välistä poliittista yhteistyötä, jonka tavoitteena on edistää yhteiskunnan siviilivalmiutta ja varautumista koskevaa pohjoismaista yhteistyötä. Yhteistyö sai alkunsa vuonna 2009 Ruotsissa sijaitsevassa Haga slott -nimisessä kartanossa, jonka mukaan se on nimetty. Covid-19-pandemian hoidosta opitun hyödyntämistä käsitellään tulevina vuosinaSuomen puheenjohtajuuskaudella pohjoismaat ovat jatkaneet metsä- ja maastopaloja, CBRNE-uhkia ja hätäverkkoja koskevaa yhteistyötään. CBRNE-uhilla tarkoitetaan kemiallisia, biologisia, säteily- ja ydinuhkia sekä räjähteitä. Lisäksi on tehty tiiviimpää yhteistyötä operatiivisen tason toimijoiden kanssa ja valmisteltu heidän kanssaan Haga-yhteistyön tulevia painopisteitä vuosille 2022–2024. Tulevina vuosina on tarkoitus käsitellä covid-19-pandemian hoidosta opitun hyödyntämistä yhteiskunnan siviilivalmiudessa ja varautumisessa sekä ilmastonmuutokseen ja isäntämaatukeen liittyvissä kysymyksissä. Pohjoismainen siviili-sotilaallinen yhteistyö on vahvistunut kuluneen vuoden aikana, ja lokakuussa järjestettiin yhteinen Haga-Nordefco -kokous (Nordic Defence Co-operation) Helsingissä. Yhteiskunnan siviilivalmiuteen ja varautumiseen liittyviä kysymyksiä on käsitelty kuluneen vuoden aikana useilla pohjoismaisilla foorumeilla, erityisesti Pohjoismaiden ministerineuvostossa ja Pohjoismaiden neuvostossa. On tärkeää tehdä tarvittaessa yhteistyötä ja koordinoida näitä asioita päällekkäisen työn välttämiseksi. Kokouksen osanottajat sopivat jatkavansa yhteiskunnan siviilivalmiuteen ja varautumiseen liittyvän pohjoismaisen yhteistyön vahvistamista ja kehittämistä Islannin puheenjohtajuuskaudella vuonna 2022.
NordenBladet —Varhaiskasvatusmaksuihin ja tulorajoihin on tehty indeksitarkistukset. Varhaiskasvatuksesta perittävä enimmäismaksu on elokuun 2022 alusta alkaen 295 euroa ja alin perittävä maksu 28 euroa.Toisesta lapsesta perittävä maksu on enintään 40 prosenttia ensimmäisen lapsen maksusta eli enintään 118 euroa. Seuraavien lasten maksu on 20 prosenttia nuorimman lapsen maksusta.Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki ei koske yksityisesti järjestettävää varhaiskasvatusta.Opetus- ja kulttuuriministeriön ilmoitus indeksillä tarkistetuista varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista (1087/2021), FINLEXVarhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki (1503/2016), FINLEXVarhaiskasvatuksen asiakasmaksujen tulorajat ja enimmäismaksut tällä hetkellä sekä 1.8.2022 alkaen, OKM
NordenBladet —EU-ministerivaliokunnan kokouksen aiheita tiistaina 14. joulukuuta olivat EU:n avaruuspolitiikka sekä EU:n ulkorajoilla tapahtuva, valtion tukema muuttoliikkeen käyttäminen vaikuttamisen välineenä. Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja jouluviikon ympäristöneuvostoon.EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja Euroopan komission ja korkean edustajan 23. marraskuuta antamaan tiedonantoon vastaamisesta muuttoliikkeen välineellistämiseen. Suomi katsoo, että muuttoliikkeen hyödyntämistä vaikuttamiskeinona poliittisiin tarkoituksiin ei voida hyväksyä. Koska toiminta kohdistuu EU:n ulkorajoille, kyseessä on EU-maiden yhteinen haaste, johon on vastattava yhdessä. Suomi pitää tärkeänä, että unionissa kehitetään tarvittavia operatiivisia, oikeudellisia, diplomaattisia ja taloudellisia työkaluja muuttoliikkeen välineellistämiseen puuttumiseksi kansainvälisen oikeuden velvoitteita sekä perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. EU-ministerivaliokunta käsitteli myös EU:n avaruuspolitiikkaa. Suomi korostaa, että johdonmukainen ja yhteinen eurooppalainen avaruuspolitiikka tukee avaruusalan eri toimijoiden yhteistyötä ja vahvistaa eurooppalaista kilpailukykyä. On tärkeää edistää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten edellytyksiä osallistua kasvavaan kilpailuun. Suomi pitää tärkeänä pitkäjänteistä tutkimus- ja kehitysrahoitusta. Eurooppalaisen avaruuspolitiikan tulee edistää eri alojen kestävää kasvua avaruusteknologian, -datan ja -palvelujen avulla. Avaruustoiminnalla on merkittävä vaikutus erityisesti vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä. Suomi painottaa myös arktisten alueiden erityistarpeita sekä avaruusjärjestelmien palvelutuotannon laadun ja saatavuuden varmistamista pohjoisilla alueilla. Suomi pitää avaruuden kestävää käyttöä tärkeänä ja tukee sääntöpohjaista kansainvälistä yhteistyötä. EU-ministerivaliokunta linjasi myös Suomen kantoja Ympäristöneuvostoon (20.12.). Kokouksen agendalla ovat edistymisraportit akkuasetuksesta sekä 55-valmiuspaketin ympäristöneuvostolle kuuluvista ehdotuksista, joita ovat päästökauppadirektiivi, taakanjakoasetus, LULUCF-asetus, asetus autojen ja pakettiautojen CO2-raja-arvoista sekä asetus ilmastotoimia koskevasta sosiaalirahastosta. Lisäksi ministerit keskustelevat tiedonannosta EU:n uudeksi maaperästrategiaksi.
